Autoilijat A ja B lähestyvät risteystä vierekkäisillä kaistoilla rinnakkain nopeudella 54 km/h. He näkevät vihreän liikennevalon vaihtuvan keltaiseksi. A alkaa jarruttaa reaktioajan 0,5 s kuluttua, jolloin auto pysähtyy tasaisesti hidastuen risteysalueen reunaan juuri kun valo vaihtuu punaiseksi. B jatkaa samalla nopeudella edelleen, jolloin valo vaihtuu punaiseksi juuri, kun hän on ylittänyt 20 m risteysalueen. Kuinka kauan keltaisen valon jakso kestää?
Fysiikan tehtävä
39
237
Vastaukset
- Anonyymi
Milloin valo vaihtuukaan punaiseksi? Siis 20 metriä risteyksen jälkeen? B ajaa siis keltaisia päin ja valo vaihtuu punaiseksi vasta kun B on ylittänyt risteysalueen 20 metrillä?
- Anonyymi
Mitä aloittaja olet itse kotitehtävääsi miettinyt ratkaisumenetelmäksi?
Taas alkaa palstan pommitus kotitehtävillä joihin laiskat haluavat ratkaisuita itse työtä tekemättä. Näin ratkaisuista saa pisteitä ja pääsee kurssista lävitse palstan avuliaiden työnnöllä ilman että joutuisi itse kurssia suorittamaan. - Anonyymi
Itse lähtisin jostain:
B etenee keltaisen valon palaessa 20 m pidemmälle.
B kulkee koko tuon ajan 54 km/h
A kulkee 0,5 s 54 km/h ja sen jälkeen tasaisesti hidastuvalla nopeudella 54 - 0 km/h keltaisen aika - 0,5 s ajan.
A:n matka on 0,5 x 54km/h/3,6 metriä ½a(t-0,5)^2 metriä
B:n matka = t x (54/3,6) metriä = A:n matka 20 metriä
kiihtyvyyshän on nopeuden muutos/aika
Ei pitäisi olla liian valmis vastaus - Anonyymi
- Molemmat ajavat samalla nopeudella
- keltainen valo syttyy
- kuluu 0,5 sekuntia jolloin Alkaa hidastaa ja B jatkaa samaa nopeutta
- kuluu aika t jolloin A on juuri pysähtynyt "valoihin" ja B on 20 m päässä
näin tulkitsin - Anonyymi
Muistan kun tuli ensimmäiset sanalliset tehtävät peruskoulun matematiikassa. Aluksi olin äimistynyt että miten tuon saa kaavaksi,
Mutta pitää vain rauhallisesti purkaa lauseet osiin ja kaavoiksi.
Yleensä tehtävät noudattavat samoja sanontoja, Harjoitus parantaa tehtävien ymmärtämistä. - Anonyymi
Kannattaa piirtää kuva tilanteesta ja merkitä kuvaan nopeudet, ajat, matkat jne. Niistä ratkaisevalla onnistuu usein.
Kilometriä tunnissa kannattaa muuttaa metreiksi sekunnissa. - Anonyymi
Helppo tehtävä, kun ei tarvitse edes kiihtyvyyttä laskea.
Näissä on se ongelma, ettei vaivauduta piirtämään tilannekuvaa/kuvia tilanteesta. Jo pelkästään se auttaisi hahmottamaan sitä miten tehtävä ratkeaa.- Anonyymi
Tuo tilanne on ohi niin nopeasti ettei siinä mitään kuvia ehdi piirtämään.
- Anonyymi
Keltaisen valon jakso kestää 0,5 8/3 sekuntia eli 3,166666666 ... sekuntia.
Osaatkohan pyöristää tuloksen oikein?
Ps,
Jos käynnistät kellon kun reaktioaika on kulunut hetkellä t = 0 niin delta v = a*t= 54km/h =15 m/s ja autojen kulkemien matkojen erotuksen itseisarvo kun punainen valo syttyy = 0,5*a*t^2 = 20 metriä. Oletko koskaan kuullut yhtälöpareista ja osaatko ratkaista sellaisia? Jollet tiedä mitä niistä pitäisi ratkaista kannattaa tehtävä lukea uudestaan. - Anonyymi
54 km/t = 15 m/s. Keltainen valo palaa ajan t 0,5.
A :n nopeus muuttuu arvosta v0 = 15 m/s arvoon v1 = 0 m/s ajassa t tasaisella kiihtyvyydellä - a.
v1 - v0 = - a t josta a = (v0 - v1) / t. A liikkuu aikana t matkan 1/2 a t^2 = 1/2 (v0 - v1) t = 7,5 t. Tämä on se vanha totuus että tasaisella kiihtyvyydellä kuljetaan tietyssä ajassa sama matka kuin mitä kuljettaisiuin tuossa ajassa alku- ja loppunopeuksien keskiarvonopeudella.
0,5 * 15 t*7,5 20 = 15*(t 0,5) (A:n kulkema matka 20 m = B:n kulkema matka)
7,5 t = 7,5 20 - 7,5 = 20
t = 2,67 s. Keltainen valo palaa ajan ( 2,67 0,5 ) s = 3,17 s.
Olisin tietysti voinut vain lätkäistä tuon loppukaavan esiin mutta selostin nyt vähän enemmän tätä asiaa.- Anonyymi
Jatkoa:
Voi myös ajatella vaikkapa näin: aikana t A liikkuu keskinopeudella 7,5 matkan s ja B liikkuu kaksinkertaisella nopeudella joten B liikkuu matkan 2 s. Tiedetään, että
s 20 = 2 s josta s = 20. Tähän A kuluttaa aikaa 20/7,5 = 8/3. Yhteensä keltaisten valojen aika = 1/2 8/3 = 19/6 = 3 1/6 = 3,17.
Tai näin: B kulkee matkan 2s = 40 ajassa 40/15 joten koko aika on 1/2 40/15 = 3 1/6.
JNE
- Anonyymi
Jos tuosta piirtää tilannekuvan, niin heti näkee, että siinä lasketaan vain se aika, jonka 54km/h etenevä auto etenee 20 sekunnissa.
s=vt
t=s/v
s= 20 metriä
1 tunti on 60 x 60 sekuntia = 3600s
v= 54km/h= 54000m/3600s= 15 m/s
t= 20m/15m/s= 1,333 sekuntia eli kahden numeron tarkkuudella 1,3 sekuntia. - Anonyymi
Varsinaista hölötystä!
Mitä tarkoittaa "aika jonka 54 km/h etenevä auto etenee 20 sekunnissa"? Eikös se aika ole 20 s?
Ja mistä tuo 20 m tulee laskematta?
Ja tuo aiemmin täällä annettu 3,17 s on tehtävän oikea ratkaisu.
Niin että hölö,hölö!- Anonyymi
20 metriä on annettu tehtäväkuvauksessa. Auto B on ehtinyt 20 metrin päähän risteysalueesta poispäin, kun valo vaihtuu punaiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
20 metriä on annettu tehtäväkuvauksessa. Auto B on ehtinyt 20 metrin päähän risteysalueesta poispäin, kun valo vaihtuu punaiseksi.
Auto B on ehtinyt 20 metrin päähän autosta A kulkien A:n suhteen keskinopeudella 7,5 m/s. Aikaa kului 20/7,5 = 8/3 sekuntia. Tähän on lisättävä alun 1/2 s joten keltaisen valon kokonaisaika on 1/2 8/3 = (3 16)/6 = 19/6 =
3 1/6 = 3,17. Taas kerran!
- Anonyymi
Tehtävässä kysyttiin jaksoa. Ainoastaan jaksollisilla ilmiöillä on jakso, joten kaikki edellä esitetty on silkkaa hölynpölyä.
- Anonyymi
Et taida oikein osata suoimea.
Jaksollinen tarkoittaa että ilmiössä on jaksoja. Siis myös yksi jakso on täysin selkeä käsite, niistähän tuo jaksollinen ilmiö koostuu.
Ajattele myös käsitettä "ajanjakso". Ei se edellytä että samanlaisia "jaksoja" on muitakin eli että ilmiö on toistuva.
- Anonyymi
Melko helppo tehtävä.
Vaikeutetaan sitä niin, että molemmat (A ja B) kulkevat lähes valonnopeutta c. Ratkaisussa on siis otettav huomioon erityinen suhteellisuusteoria, koska valonnopeus on aina sama kaikille havaitsijoille. Oletetaan lisäksi, että liikennevalopylväs on heti risteysalueen alussa, mihin A pysähtyy.
Kuinka ratkaiset tämän tehtävän?- Anonyymi
En mitenkään, sillä tehtävä ei ole yksikäsitteinen suhtiksen kannalta katsottuna.
Tehtävänannossa edellytetään että "B jatkaa samalla nopeudella edelleen, jolloin valo vaihtuu punaiseksi juuri, kun hän on ylittänyt 20 m risteysalueen."
Tuossa pitäisi siis määrittää samanaikainen tapahtuma kahdessa eri avaruuden pisteessä. Tapahtumat ovat "punainen valo syttyy" ja "juuri ylittänyt risteysalueen" ja ne tapahtuvat 20 metrin päässä toisistaan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan tuossa ei ole yksikäsitteinen tilanne eli tapahtumien havaittu järjestys riippuu havaitsijan liiketilasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mitenkään, sillä tehtävä ei ole yksikäsitteinen suhtiksen kannalta katsottuna.
Tehtävänannossa edellytetään että "B jatkaa samalla nopeudella edelleen, jolloin valo vaihtuu punaiseksi juuri, kun hän on ylittänyt 20 m risteysalueen."
Tuossa pitäisi siis määrittää samanaikainen tapahtuma kahdessa eri avaruuden pisteessä. Tapahtumat ovat "punainen valo syttyy" ja "juuri ylittänyt risteysalueen" ja ne tapahtuvat 20 metrin päässä toisistaan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan tuossa ei ole yksikäsitteinen tilanne eli tapahtumien havaittu järjestys riippuu havaitsijan liiketilasta.Tuli mieleen että miten suhteellisuusteoriassa sovittaisiin tapaaminen vaikka jonku kaukaisen tähden kulmilla kello kolme kun ei ole yhteistä aikaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mitenkään, sillä tehtävä ei ole yksikäsitteinen suhtiksen kannalta katsottuna.
Tehtävänannossa edellytetään että "B jatkaa samalla nopeudella edelleen, jolloin valo vaihtuu punaiseksi juuri, kun hän on ylittänyt 20 m risteysalueen."
Tuossa pitäisi siis määrittää samanaikainen tapahtuma kahdessa eri avaruuden pisteessä. Tapahtumat ovat "punainen valo syttyy" ja "juuri ylittänyt risteysalueen" ja ne tapahtuvat 20 metrin päässä toisistaan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan tuossa ei ole yksikäsitteinen tilanne eli tapahtumien havaittu järjestys riippuu havaitsijan liiketilasta.Höpö höpö!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö!
fi.wikipedia.org/wiki/Erityinen_suhteellisuusteoria#Samanaikaisuuden_suhteellisuus
Näin se vaan menee. Suhtiksessa ei ole yksikäsitteistä samanaikaisuutta tapahtumille, jotka eivät tapahdu samassa pisteessä. Jos tapahtumapaikoilla on välimatkaa niin eri liiketilassa olevat voivat nähdä tapahtumat eri järjestyksessä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
fi.wikipedia.org/wiki/Erityinen_suhteellisuusteoria#Samanaikaisuuden_suhteellisuus
Näin se vaan menee. Suhtiksessa ei ole yksikäsitteistä samanaikaisuutta tapahtumille, jotka eivät tapahdu samassa pisteessä. Jos tapahtumapaikoilla on välimatkaa niin eri liiketilassa olevat voivat nähdä tapahtumat eri järjestyksessä...Eivät näe. Eri aikoina kyllä mutta jos t1 on ennen hetkeä t2, niin myös t1' < t2'. Ajallinen j ä r j e s t y s ei muutu. Sehän sotkisi kausaalisuuden. Havaitsijan A mielestä t1-tapahtuma on t2-tapahtuman aiheuttaja. Mutta ei havaisija B käsitä tuota kausaalisuutta toisin päin eli että t2' - tapahtuma aiheuttaisi t1' - tapahtuman.
A:n ajat ovat siis noita pilkuttomia ja B:n pilkullisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eivät näe. Eri aikoina kyllä mutta jos t1 on ennen hetkeä t2, niin myös t1' < t2'. Ajallinen j ä r j e s t y s ei muutu. Sehän sotkisi kausaalisuuden. Havaitsijan A mielestä t1-tapahtuma on t2-tapahtuman aiheuttaja. Mutta ei havaisija B käsitä tuota kausaalisuutta toisin päin eli että t2' - tapahtuma aiheuttaisi t1' - tapahtuman.
A:n ajat ovat siis noita pilkuttomia ja B:n pilkullisia.Tästä on tiede.fi - palstalla useamman monen tuhannen viestin pituista keskustelua joten jos kiinnostaa aihe niin sinne vaan mukaan. Tässä yksi viimeisimmistä joka on vasta parin sadan viestin pituinen:
www.tiede.fi/keskustelu/82717/valon-nopeudesta-ja-sen-havainnoinnista
Kun yksi keskustelu päättyy niin seuraava alkaa. Loppua päin menevät yleensä asiattomiksi. Ongelmana keskustelijoilla on yleensä juurikin se, että eivät hahmota eri pisteissä tapahtuvien tapahtumien samanaikaisuuden mahdottomuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä on tiede.fi - palstalla useamman monen tuhannen viestin pituista keskustelua joten jos kiinnostaa aihe niin sinne vaan mukaan. Tässä yksi viimeisimmistä joka on vasta parin sadan viestin pituinen:
www.tiede.fi/keskustelu/82717/valon-nopeudesta-ja-sen-havainnoinnista
Kun yksi keskustelu päättyy niin seuraava alkaa. Loppua päin menevät yleensä asiattomiksi. Ongelmana keskustelijoilla on yleensä juurikin se, että eivät hahmota eri pisteissä tapahtuvien tapahtumien samanaikaisuuden mahdottomuutta.Etpä tainnut ymmärtää kommenttiani tai sitten minä en ymmärrä mitä tuolla tiede.fi-viittauksellasi ajat takaa.
Kyse oli siitä, että eräs Anonyymi väitti että toisensa suhteen liikkujat voivat nähdä kaksi eri tapahtumaa eri aikajärjestyksessä. Näin ei ole. Tapahtumien järjestys on molemmilla sama mutta ajat ja niiden välinen kesto ovat erilaiset eri havainnoijilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etpä tainnut ymmärtää kommenttiani tai sitten minä en ymmärrä mitä tuolla tiede.fi-viittauksellasi ajat takaa.
Kyse oli siitä, että eräs Anonyymi väitti että toisensa suhteen liikkujat voivat nähdä kaksi eri tapahtumaa eri aikajärjestyksessä. Näin ei ole. Tapahtumien järjestys on molemmilla sama mutta ajat ja niiden välinen kesto ovat erilaiset eri havainnoijilla.Suhteellisuusteorian mukaan näin: Toistensa suhteen liikkuvat voivat nähdä kaksi eri pisteissä tapahtuvaa tapahtumaa eri aikajärjestyksessä liiketilasta ja tapahtumien välisestä etäisyydestä riippuen.
Matemaattisesti tuon huomaa katsomalla liikkeen suuntaisen aikakoordinaatin Lorentz - muunnosta. Aikakoordinaatin muunnoksessa eli t pilkussa on mukana myös liikkeen suuntainen etäisyys ja liikenopeus. Liikkeen suunta määrää sen mihin suuntaan nopeus muuttaa aikakoordinaattia.
Jos liike on x-akselin suunnassa ja etäisyyttä on vain x - akselin suunnassa niin aikakoordinaatin t Lorentz - muunnos t' on seuraavan lausekkeen mukainen, jossa sqrt() = neliöjuuri
t' = (t - (v*x/c²) )/sqrt(1 - v²/c²)
Kun nopeuden suunta muuttuu päinvastaiseksi eli v muuttuu positiivisesta negatiiviseksi muuttuu myös aikakoordinaatti t' vaikka tarkasteluetäisyys x olisikin koko ajan sama. Siihen on syynä Lorentz - muunnoksessa oleva termi (v*x/c²) jonka merkki vaihtuu jos v:n merkki vaihtuu.
Tämä on aika lailla perusasia mutta siitä huolimatta tiede.fi - palstalla on asiasta väännetty jopa kymmenen tuhannen viestin pituisia keskusteluita aiheesta.
Erityisen suhteellisuusteorian mukaan ei ole mahdollista yksikäsitteisesti kertoa edes kahden eri pisteissä A ja B tapahtuvien asioiden tapahtumajärjestystä, jos tapahtumien välinen aika on lyhyempi kuin mikä valolta kestää liikkua tapahtumapaikasta A tapahtumapaikkaa B. Jos valo (eli signaali) A:sta ehtisi B:hen tai B:stä ehtisi A:han ennenkuin toinen tapahtumista tapahtuu niin silloin tapahtumien aikajärjestys on tietenkin yksikäsitteinen.
Yksikäsitteistä samanaikaisuutta ei siis ole olemassa muutoin kuin samassa pisteessä tapahtuville asioille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suhteellisuusteorian mukaan näin: Toistensa suhteen liikkuvat voivat nähdä kaksi eri pisteissä tapahtuvaa tapahtumaa eri aikajärjestyksessä liiketilasta ja tapahtumien välisestä etäisyydestä riippuen.
Matemaattisesti tuon huomaa katsomalla liikkeen suuntaisen aikakoordinaatin Lorentz - muunnosta. Aikakoordinaatin muunnoksessa eli t pilkussa on mukana myös liikkeen suuntainen etäisyys ja liikenopeus. Liikkeen suunta määrää sen mihin suuntaan nopeus muuttaa aikakoordinaattia.
Jos liike on x-akselin suunnassa ja etäisyyttä on vain x - akselin suunnassa niin aikakoordinaatin t Lorentz - muunnos t' on seuraavan lausekkeen mukainen, jossa sqrt() = neliöjuuri
t' = (t - (v*x/c²) )/sqrt(1 - v²/c²)
Kun nopeuden suunta muuttuu päinvastaiseksi eli v muuttuu positiivisesta negatiiviseksi muuttuu myös aikakoordinaatti t' vaikka tarkasteluetäisyys x olisikin koko ajan sama. Siihen on syynä Lorentz - muunnoksessa oleva termi (v*x/c²) jonka merkki vaihtuu jos v:n merkki vaihtuu.
Tämä on aika lailla perusasia mutta siitä huolimatta tiede.fi - palstalla on asiasta väännetty jopa kymmenen tuhannen viestin pituisia keskusteluita aiheesta.
Erityisen suhteellisuusteorian mukaan ei ole mahdollista yksikäsitteisesti kertoa edes kahden eri pisteissä A ja B tapahtuvien asioiden tapahtumajärjestystä, jos tapahtumien välinen aika on lyhyempi kuin mikä valolta kestää liikkua tapahtumapaikasta A tapahtumapaikkaa B. Jos valo (eli signaali) A:sta ehtisi B:hen tai B:stä ehtisi A:han ennenkuin toinen tapahtumista tapahtuu niin silloin tapahtumien aikajärjestys on tietenkin yksikäsitteinen.
Yksikäsitteistä samanaikaisuutta ei siis ole olemassa muutoin kuin samassa pisteessä tapahtuville asioille.En puhunut samanaikaisuudesta, jota jatkuvasti tähän tyrkytät, vaan siitä, että jos t2 > t1 niin t2' > t1'. Tämä kyllä selviää kaavoillakin mutta kuvitteletko tosiaan että EST:ssa on mahdollista kausaliteetin suunnan vaihtua havaitsijasta riippuen? Siis A:n mielestä jokin tapahtuma hetkellä t1 on tapahtuman t2 syy mutta B:n mielestä päinvastoin! Hauskoja esimerkkejä tästä saisi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En puhunut samanaikaisuudesta, jota jatkuvasti tähän tyrkytät, vaan siitä, että jos t2 > t1 niin t2' > t1'. Tämä kyllä selviää kaavoillakin mutta kuvitteletko tosiaan että EST:ssa on mahdollista kausaliteetin suunnan vaihtua havaitsijasta riippuen? Siis A:n mielestä jokin tapahtuma hetkellä t1 on tapahtuman t2 syy mutta B:n mielestä päinvastoin! Hauskoja esimerkkejä tästä saisi!
Samanaikaisuus on tapahtumajärjestyksen kanssa sama asia. Jos samanaikaisuus ei ole yksikäsitteinen niin silloin tapahtumien järjestyskään ei enää ole yksikäsitteinen.
Tiedän että tiede.fi foorumin puolella edes kymmenentuhannen vastauksen ja usean vuoden pituinen keskustelu ei ole saanut tiettyjä keskustelijoita ymmärtämään tilannetta. Jos haluat tutustua suomenkieliseen yliopistotason oppimateriaaliin asiasta niin katso esimerkiksi www.oulu.fi/tf/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/monjst.pdf
Samanaikaisuutta ja tapahtumien havaittua järjestystä on käsitelty kohdassa "3.6 Samanaikaisuuden suhteellisuus".
Sieltä lainaus kyseisen kappaleen alusta: "... Keskeinen seuraus tästä on se, että toisistaan riippumattomien tapahtumien havaittu järjestys riippuu havaitsijan liiketilasta!"
Oppimateriaalissa asia on selitetty varsin yksityiskohtaisesti joten tutustu siihen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samanaikaisuus on tapahtumajärjestyksen kanssa sama asia. Jos samanaikaisuus ei ole yksikäsitteinen niin silloin tapahtumien järjestyskään ei enää ole yksikäsitteinen.
Tiedän että tiede.fi foorumin puolella edes kymmenentuhannen vastauksen ja usean vuoden pituinen keskustelu ei ole saanut tiettyjä keskustelijoita ymmärtämään tilannetta. Jos haluat tutustua suomenkieliseen yliopistotason oppimateriaaliin asiasta niin katso esimerkiksi www.oulu.fi/tf/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/monjst.pdf
Samanaikaisuutta ja tapahtumien havaittua järjestystä on käsitelty kohdassa "3.6 Samanaikaisuuden suhteellisuus".
Sieltä lainaus kyseisen kappaleen alusta: "... Keskeinen seuraus tästä on se, että toisistaan riippumattomien tapahtumien havaittu järjestys riippuu havaitsijan liiketilasta!"
Oppimateriaalissa asia on selitetty varsin yksityiskohtaisesti joten tutustu siihen.Fysiikka oli kivaa kunnes tuli suhteellisuusteoria ;(
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Fysiikka oli kivaa kunnes tuli suhteellisuusteoria ;(
Ja sitten tulikin kvanttimekaniikka ja fysiikka muuttui hyvin kummalliseksi...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Fysiikka oli kivaa kunnes tuli suhteellisuusteoria ;(
Olen uuden tehtävän 13.9. asettanut anonyymi. Arvelinkin, että aiheesta tulee hurjaa väittelyä. Siinä todellakin voi mennä tapahtumajärjestyksenkin yksikäsitteisyys hämäräksi. Tämä tapahtuu tietyin ehdoin, joista tulikin infoa.
Suhteellisuusteorian mukainen maailma on joskus arkijärjelle kummallinen puhumattakaan kvanttiteorian maailmasta. Hyvä tehtävä siis! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen uuden tehtävän 13.9. asettanut anonyymi. Arvelinkin, että aiheesta tulee hurjaa väittelyä. Siinä todellakin voi mennä tapahtumajärjestyksenkin yksikäsitteisyys hämäräksi. Tämä tapahtuu tietyin ehdoin, joista tulikin infoa.
Suhteellisuusteorian mukainen maailma on joskus arkijärjelle kummallinen puhumattakaan kvanttiteorian maailmasta. Hyvä tehtävä siis!Vielä tähän, kun välillä keskustellaan kahden tapahtuman hetken aikajärjestyksen havaitsemisesta ja toisaalta näiden kahden tapahtuman kausaliteetista.
Ne on syytä erottaa toisistaan. Kahden toisistaan riippumattoman tapahtuman aikajärjestys eri havaitsijoille voi muuttua suhteellisuusteorian mukaisesti, mutta jos tapahtumat (P1 ja P2) ovat toisistaan riippuvaisia (kausaalisia), tulee kausaliteetin aiheuttavan (ja valonnopeudella etenevän) signaalin (P1 -> P2) liike myös otettavaksi huomioon, eikä aikajärjestys silloin muutu eri havaitsijoille. Tässä kannattaa olla tarkkana! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä tähän, kun välillä keskustellaan kahden tapahtuman hetken aikajärjestyksen havaitsemisesta ja toisaalta näiden kahden tapahtuman kausaliteetista.
Ne on syytä erottaa toisistaan. Kahden toisistaan riippumattoman tapahtuman aikajärjestys eri havaitsijoille voi muuttua suhteellisuusteorian mukaisesti, mutta jos tapahtumat (P1 ja P2) ovat toisistaan riippuvaisia (kausaalisia), tulee kausaliteetin aiheuttavan (ja valonnopeudella etenevän) signaalin (P1 -> P2) liike myös otettavaksi huomioon, eikä aikajärjestys silloin muutu eri havaitsijoille. Tässä kannattaa olla tarkkana!Tämä löytyy myös tuolta Oulun papereista s. 8-9 sivun taitteessa:
Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti muuttumattomia tai invariantteja ovat mm.•Fysiikan lainalaisuudet.•Luonnonvakiot.
•Tapahtumien väliset syy- ja seuraussuhteet
- Anonyymi
"Siis A:n mielestä jokin tapahtuma hetkellä t1 on tapahtuman t2 syy mutta B:n mielestä päinvastoin!"
Tästä ei tapahtumia koskevien havaintojen tekemisessä suhteellisuusteoriaa sovellettaessa ole kysymys. Tapahtumien järjestys saattaa havaitsijalle muuttua, mutta kausaliteetti ei muutu! Havaitsija ei vain voi luottaa siiihen, että hän havaitsee aina syyn ennen seurausta.- Anonyymi
Sinähän sekoilet.Juna vislaa A:n mielestä pois Kouvolasta hetkellä t1, jyskyttelee Kuopioon päin ja saapuu Pieksämäelle hetkellä t2 > t1.
Nyt sinun mielestäsi EST:ssa löytyy havaitsija B jolle vastaavat ajat ovat t1' > t2'.
Juna on Pieksämäellä ennenkuin se on Kouvolassa eri kulkee B:n mielestä takaperin!
Ajattelisit nyt vähän järjellä äläkä sotkeudu kaavoihin kun et näytä niitä ymmärtävän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinähän sekoilet.Juna vislaa A:n mielestä pois Kouvolasta hetkellä t1, jyskyttelee Kuopioon päin ja saapuu Pieksämäelle hetkellä t2 > t1.
Nyt sinun mielestäsi EST:ssa löytyy havaitsija B jolle vastaavat ajat ovat t1' > t2'.
Juna on Pieksämäellä ennenkuin se on Kouvolassa eri kulkee B:n mielestä takaperin!
Ajattelisit nyt vähän järjellä äläkä sotkeudu kaavoihin kun et näytä niitä ymmärtävän.Kokeilepa lukea selvitys asiasta tuosta yllä mainitusta suhteellisuusteorian perusteiden oppimateriaalista. Ei tietenkään ole pakko jos et halua valistua asian suhteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinähän sekoilet.Juna vislaa A:n mielestä pois Kouvolasta hetkellä t1, jyskyttelee Kuopioon päin ja saapuu Pieksämäelle hetkellä t2 > t1.
Nyt sinun mielestäsi EST:ssa löytyy havaitsija B jolle vastaavat ajat ovat t1' > t2'.
Juna on Pieksämäellä ennenkuin se on Kouvolassa eri kulkee B:n mielestä takaperin!
Ajattelisit nyt vähän järjellä äläkä sotkeudu kaavoihin kun et näytä niitä ymmärtävän.Lisään vielä: EST:ssa on sellaiset käsitteet kuin valokartio (light-cone) ja etäisyydet (delta-s) voivat olla "spacelike", "lightlike" (delta-s^2 = 0) tai "timelike" (delta-s^2 > 0).Kaikkien havaitsijoiden mukaan etäisyyden aikakomponentit ovat samanmerkkiset eli delta-t eli aikajärjestys on on kaikkien havaitsijoiden mielestä sama jos kyseessä on kaksi tapahtumaa jotka voidaan yhditää signaalilla jonka nopeus U <= c.
(Jos P on jokin tapahtuma niin siihen liittyy valokartio (light-cone) jolla on yläosa ja alaosa.)
Valokartion ylemmässä osassa tapahtuvat asiat ovat kaikkien mielestä tuon kartion alakärjen P yläpuolella eli tapahtuvat P:n tulevaisuudessa.Ne muodostavat P:n absoluuttisen tulevaisuuden, Alakartio taas muodostaa P:n absoluuttisen menneisyyden. Kaikkien havaitsijoiden mielestä sen tapahtumat sattuvat ennen tapatumaa P.
Sinä taidat nyt sotkea tässä mukaan nuo "spacelike"-maailmanviivat joille delta-s ^2 < 0.Valokartion ulkopuolella olevat pisteet muodostavat "elsewhere"-alueen jolla ei ole mitään kausaaliyhteyttä pisteeseen P. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilepa lukea selvitys asiasta tuosta yllä mainitusta suhteellisuusteorian perusteiden oppimateriaalista. Ei tietenkään ole pakko jos et halua valistua asian suhteen.
Et näköjään viitsi ajatella etkä myöskään vastannut kysymykseeni. Miten se juna kulkee? Katsopa myöhempää kommenttiani.
Enköhän ole tutustunut EST:aan ihan tarpeeksi tietääkseni tämän nyt käsitellyn asian oikean selityksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisään vielä: EST:ssa on sellaiset käsitteet kuin valokartio (light-cone) ja etäisyydet (delta-s) voivat olla "spacelike", "lightlike" (delta-s^2 = 0) tai "timelike" (delta-s^2 > 0).Kaikkien havaitsijoiden mukaan etäisyyden aikakomponentit ovat samanmerkkiset eli delta-t eli aikajärjestys on on kaikkien havaitsijoiden mielestä sama jos kyseessä on kaksi tapahtumaa jotka voidaan yhditää signaalilla jonka nopeus U <= c.
(Jos P on jokin tapahtuma niin siihen liittyy valokartio (light-cone) jolla on yläosa ja alaosa.)
Valokartion ylemmässä osassa tapahtuvat asiat ovat kaikkien mielestä tuon kartion alakärjen P yläpuolella eli tapahtuvat P:n tulevaisuudessa.Ne muodostavat P:n absoluuttisen tulevaisuuden, Alakartio taas muodostaa P:n absoluuttisen menneisyyden. Kaikkien havaitsijoiden mielestä sen tapahtumat sattuvat ennen tapatumaa P.
Sinä taidat nyt sotkea tässä mukaan nuo "spacelike"-maailmanviivat joille delta-s ^2 < 0.Valokartion ulkopuolella olevat pisteet muodostavat "elsewhere"-alueen jolla ei ole mitään kausaaliyhteyttä pisteeseen P.4. rivillä p.o. ..eli delta-t:n etumerkki..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta3165579Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2751580Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661466eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1261412Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1091358- 941305
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311212Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä591136- 172938
- 37906