Tulokulman vaikutus panelin tuottoon

Kyllä täälläkin on tietäjiä ja tietoa sekä ystävällisiä sieluja. Sen verran kauan olen palstaa seurannut, että tiedän muutaman asiantuntijan mahtuvan huuliveikkojen sekaan.

Aurinkoseurain kannattaa yleensä vain erikoistapauksissa, sillä se on kallis ja vaatii huoltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Aurinkoseurain kannattaa yleensä vain erikoistapauksissa, sillä se on kallis ja vaatii huoltoa.

Kelle on kelle ei...

Anonyymi kirjoitti:

Aurinkoseurain kannattaa yleensä vain erikoistapauksissa, sillä se on kallis ja vaatii huoltoa.

Alan guru Janne Käpylehto piti esitelmää aurinkopaneleista, olin paikalla. Kun joku kysyi tästä panelien kääntelystä niin hän sanoi että on järkevämpi hankkia muutama paneli lisää kuin viritellä kääntölaitteita.

Anonyymi kirjoitti:

Alan guru Janne Käpylehto piti esitelmää aurinkopaneleista, olin paikalla. Kun joku kysyi tästä panelien kääntelystä niin hän sanoi että on järkevämpi hankkia muutama paneli lisää kuin viritellä kääntölaitteita.

Lue lisää

Niin mutta sitten kun näille uusillekin paneeleille vielä laittais kääntösysteemin niin tuottoa sais lisää...

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta sitten kun näille uusillekin paneeleille vielä laittais kääntösysteemin niin tuottoa sais lisää...

Samalla rahalla voisi ostaa yhden paneelin lisää, jolloin tuotto olisi suurempi kuin kääntömoottoroidulla yhdellä paneelilla.

Voisitko näin "ystävällisenä sieluna" laittaa linkin. Itse en kookleemalla asiasta selvää mittaustulosta löytänyt. Ainoastaanmainintoja suotuisista kallistuskulmista alueittain sekä yli 30 asteen poikkeamat alkavat vaikuttamaan huomattavasti. Lisäksi horisonttaalinen ja vertikaalinen poikkeama kumuloituu tuotossa.

Olisi mukava saada tietää miten paljon empiirisesti mitattuna.

Et vastannut kysymyksen. Kerroin tietäväni, että panelin tuotto riippuu tulokulmasta. Tämä johtuu siitä, että tulokulman kasvaessa osa säteilystä heijastuu paneelin pinnasta takaisin avaruuteen. Yleisesti on mainittu, että yli 30 asteen kulmat ovat haitallisia. Koska tulokulmilla on kumuloituva merkitys, niin 15 asteen vertikaalinen ja 15 asteen horisontaalinen kulma vaikuttaa enemmän kuin vain toisen poikkeama.
Auringon paistaessa kirkkaalta taivaalat hajasäteilyä on noin 20 prosenttia. Puolipilvisellä huomattavasti enemmän ja lopulta pilvisella 80 prosenttia. Tämän takia kennonno kohdistus suoraan ylöspin toimii, mutta tästä huolimatta kallistus auringon suuntaan on paljon parempi.
Mainitsit, että pystyisit kallistamaan paneelia ja näet myöt tuotot samantien mittareilta. Kiinnostaisiko kokeilla ja kertoatuloksia myös minulle.

Öh...miksi vastasit vekkaavasi joitain ja puhut teoreettisista kokonaissaannoista, kun kysyjä pyysi jotakuta paneelin omistavaa mittaamalla todentamaan suuntauksen vaikutusta. Eli kertomaan voltti ja ampeeriluvun kun paneelia kallistaa sen hetkisellä paisteella. Sillä, että hajasäteilyä tulee tai säteily muuttuu, ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kysyttiin kuinka paljon sillä hetkellä tuotto muuttuu. Asiaan vaikuttaa vain paneelin kulma, jos mittaus tehdään siinä hetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

Öh...miksi vastasit vekkaavasi joitain ja puhut teoreettisista kokonaissaannoista, kun kysyjä pyysi jotakuta paneelin omistavaa mittaamalla todentamaan suuntauksen vaikutusta. Eli kertomaan voltti ja ampeeriluvun kun paneelia kallistaa sen hetkisellä paisteella. Sillä, että hajasäteilyä tulee tai säteily muuttuu, ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kysyttiin kuinka paljon sillä hetkellä tuotto muuttuu. Asiaan vaikuttaa vain paneelin kulma, jos mittaus tehdään siinä hetkessä.

Lue lisää

Olisi näköjään pitänyt lainata viestiä, johon kommenttini oli...

Anonyymi kirjoitti:

Olisi näköjään pitänyt lainata viestiä, johon kommenttini oli...

Taikka sitten vastata vain alkuperäiseen kysymykseen.

Yritätkö parantaa tällä kommentoinnillasi keskustelun laatua vai mitä?

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö parantaa tällä kommentoinnillasi keskustelun laatua vai mitä?

Parantaa laatua ja saada keskustelijat ajattelemaan eikä vain vastailemaan jotain mitä nyt sattuu tulemaan mieleen.

Niin siinä on monta muttaa. Kaapelien pituudet, säätimen toiminta, paneelin lämpötila myös laskee jonkun ajan kuluttua kääntämisestä, eli ei heti tiedä vaikutusta. Monta on muttaa

2000a

Anonyymi kirjoitti:

Niin siinä on monta muttaa. Kaapelien pituudet, säätimen toiminta, paneelin lämpötila myös laskee jonkun ajan kuluttua kääntämisestä, eli ei heti tiedä vaikutusta. Monta on muttaa

2000a

Lue lisää

Kaapelin pituus ja säätimen toiminta ei vaikuta asiaan mitenkään. Paneelin lämpötila jonkin verran, mutta tässä ei sen katsttu olevan tärkeää. Kiinnostaa ainoastaan kulman muutukset tehoon sillä hetkellä eikä jonkun ajan päästä.

Älkää nyt takertuko pikkuasiohin vaan katsokaa mitä kysttiin. Eli kuinka teho muuttuu omassa paneelissa säteilykulman muuttuessa. Tämän voi kertoa katsomalla mittarista lukemia ja käänteemällä paneelia. Ei tarvitse hakea mitään yleispätevää kaavaa vaan ihan vain oman peneelin lukemia. Tästä voin laskea prosenttuaalisen muutoksen ja saada mittaustuloksia saataisiin muutamista paneeleista, niin nähdään likimääräinen yleispätevä prosentuaalinen tehonmuutos.

Anonyymi kirjoitti:

Kaapelin pituus ja säätimen toiminta ei vaikuta asiaan mitenkään. Paneelin lämpötila jonkin verran, mutta tässä ei sen katsttu olevan tärkeää. Kiinnostaa ainoastaan kulman muutukset tehoon sillä hetkellä eikä jonkun ajan päästä.

Älkää nyt takertuko pikkuasiohin vaan katsokaa mitä kysttiin. Eli kuinka teho muuttuu omassa paneelissa säteilykulman muuttuessa. Tämän voi kertoa katsomalla mittarista lukemia ja käänteemällä paneelia. Ei tarvitse hakea mitään yleispätevää kaavaa vaan ihan vain oman peneelin lukemia. Tästä voin laskea prosenttuaalisen muutoksen ja saada mittaustuloksia saataisiin muutamista paneeleista, niin nähdään likimääräinen yleispätevä prosentuaalinen tehonmuutos.

Lue lisää

Tuossa on yritetty kertoa että tuommosten kokeilujen "tieteellinen arvo" voi olla nolla jos ei oteta huomioon noita kerrrottuja asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Kaapelin pituus ja säätimen toiminta ei vaikuta asiaan mitenkään. Paneelin lämpötila jonkin verran, mutta tässä ei sen katsttu olevan tärkeää. Kiinnostaa ainoastaan kulman muutukset tehoon sillä hetkellä eikä jonkun ajan päästä.

Älkää nyt takertuko pikkuasiohin vaan katsokaa mitä kysttiin. Eli kuinka teho muuttuu omassa paneelissa säteilykulman muuttuessa. Tämän voi kertoa katsomalla mittarista lukemia ja käänteemällä paneelia. Ei tarvitse hakea mitään yleispätevää kaavaa vaan ihan vain oman peneelin lukemia. Tästä voin laskea prosenttuaalisen muutoksen ja saada mittaustuloksia saataisiin muutamista paneeleista, niin nähdään likimääräinen yleispätevä prosentuaalinen tehonmuutos.

Lue lisää

Alimitoitetulla pitkällä kaapelilla paneelin kääntäminen pois auringosta vaikuttaa vähempi kuin järeämmillä kaapeleilla. Myös akun jännite pitää ottaa huomioon ja katsoa lopullinen teho mitä se on watteina, eikä vain tuijottaa amppeerei
ta ja jännitteitä. Jännitteet voivat säätimellä jopa nousta kun käännät paneelia poispäin auringosta ja todellakaan ei kaikki säätimet toimi 100% joka tilanteessa.

2000a

Anonyymi kirjoitti:

Alimitoitetulla pitkällä kaapelilla paneelin kääntäminen pois auringosta vaikuttaa vähempi kuin järeämmillä kaapeleilla. Myös akun jännite pitää ottaa huomioon ja katsoa lopullinen teho mitä se on watteina, eikä vain tuijottaa amppeerei
ta ja jännitteitä. Jännitteet voivat säätimellä jopa nousta kun käännät paneelia poispäin auringosta ja todellakaan ei kaikki säätimet toimi 100% joka tilanteessa.

2000a

Lue lisää

Älä nyt tuijota niitä järjestelmän teknisiä ominaisuuksia. Tarkoitus on likimain saada tietoa kääntämise vaikutuksista jokaisen omassa järjestelmässä oli se sitte rakennettu alimitoitetuilla kaapeleilla taikka sitten huonokuntoisella akulla ja halvalla kiinan kopio säätimellä. Vaikka mainitsemasi oletukset olisivat ihan pilessä, niin pystytään kumminkin saamaa prosentuaalisia erojaeri kulmille. Jos useampi pittaaja kertoo arvoja, niin keskiarvon laskemalla huonot ja hyvät arvot tasoittuvat.

Et huomannut mainita, että eri paneleilla on myös erilaiset tekniset ominaisuudet. Toisiin tulokulma vaikuttaa enemmän kuin toisiin, mutta tälläkään ei ole merkitystä kun haarukoidaan keskimääräistä vaikutusta.

Eli arvot voi mitata omasta järjestelmästä vaikka se on minkä tasoinen (yleensä aika heikkotasoinen varsinkin, jos itse kasattu).

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt tuijota niitä järjestelmän teknisiä ominaisuuksia. Tarkoitus on likimain saada tietoa kääntämise vaikutuksista jokaisen omassa järjestelmässä oli se sitte rakennettu alimitoitetuilla kaapeleilla taikka sitten huonokuntoisella akulla ja halvalla kiinan kopio säätimellä. Vaikka mainitsemasi oletukset olisivat ihan pilessä, niin pystytään kumminkin saamaa prosentuaalisia erojaeri kulmille. Jos useampi pittaaja kertoo arvoja, niin keskiarvon laskemalla huonot ja hyvät arvot tasoittuvat.

Et huomannut mainita, että eri paneleilla on myös erilaiset tekniset ominaisuudet. Toisiin tulokulma vaikuttaa enemmän kuin toisiin, mutta tälläkään ei ole merkitystä kun haarukoidaan keskimääräistä vaikutusta.

Eli arvot voi mitata omasta järjestelmästä vaikka se on minkä tasoinen (yleensä aika heikkotasoinen varsinkin, jos itse kasattu).

Lue lisää

Googlaa tulokulman vaikutus paneeleihin.
Mikä thesenius se nut oli jossa insinöörityön kirjoitus.
30 asteen kulma noin 14% vaikutus ja molemmat kallistukset huomioidaan joka kertaa vaikutuksen.


2000a

Anonyymi kirjoitti:

Googlaa tulokulman vaikutus paneeleihin.
Mikä thesenius se nut oli jossa insinöörityön kirjoitus.
30 asteen kulma noin 14% vaikutus ja molemmat kallistukset huomioidaan joka kertaa vaikutuksen.


2000a

Lue lisää

Alempana löytyi hyvä linkki muutamaan kuvaajaan, jossa kääntökulmille on mitallu jännite, viirta ja tehokäyrät. http://online.sfsu.edu/ozer/engr300-solar1N.pdf

Mitä oikein selität? Kaikki tietävät optimaalisen tulokulman olevan tärkeä, mutta harva pystyy kennos siihen kulmaan asentamaan. Lisäksi on aivan turha antaa jotain astelukuja tietylla suunnalla, sillä ne eivät päde Suomen pituisessa maassa vaan vaihtelevat yllättävän paljon.
Oletko koskaan miettinyt, että eteläsuuntaus olisi sittenkin huonompi kuin itä tai länsi. Perusteluina on se, että keskipäivällä on monasti pilvisempää kuin aamulla tai illalla. Lisäksi jostain muusta suunnasta saattaa saada hyvän heijastuksen esim. veden pinnasta, joka lisää tuottoa. Yksi asia on vielä se, että keskipäivällä kulutus on yleensä kaikkein pienin. Suurinta se on illalla ja aamulla kun ollaan kotona. Keskipäivällä ollaan yleensä pois kotoa esim. toissä tai muissa askareissa. Keskiäivätuotto on perusteltu vain pienissä akkujärjestelmissä, jos niissäkään.
Yleensä maateline on huono ratkaisu, sillä korkeammalla esim katolla puiden varjostukset ovat pienemmät. Harva pystyy laittamaan paneeleita pellon reunaan tai muun aukean laitaan.

Älkää nyt miettikö noita sijoitteluita kun kerran kysyttiin kallsituskulman vaikutusta tuottoon. Nuo kaikki muut tiedot löytää kookleamalla helposti, mutta suuntauksen prosentuaalista vaikutusta ei mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä oikein selität? Kaikki tietävät optimaalisen tulokulman olevan tärkeä, mutta harva pystyy kennos siihen kulmaan asentamaan. Lisäksi on aivan turha antaa jotain astelukuja tietylla suunnalla, sillä ne eivät päde Suomen pituisessa maassa vaan vaihtelevat yllättävän paljon.
Oletko koskaan miettinyt, että eteläsuuntaus olisi sittenkin huonompi kuin itä tai länsi. Perusteluina on se, että keskipäivällä on monasti pilvisempää kuin aamulla tai illalla. Lisäksi jostain muusta suunnasta saattaa saada hyvän heijastuksen esim. veden pinnasta, joka lisää tuottoa. Yksi asia on vielä se, että keskipäivällä kulutus on yleensä kaikkein pienin. Suurinta se on illalla ja aamulla kun ollaan kotona. Keskipäivällä ollaan yleensä pois kotoa esim. toissä tai muissa askareissa. Keskiäivätuotto on perusteltu vain pienissä akkujärjestelmissä, jos niissäkään.
Yleensä maateline on huono ratkaisu, sillä korkeammalla esim katolla puiden varjostukset ovat pienemmät. Harva pystyy laittamaan paneeleita pellon reunaan tai muun aukean laitaan.

Älkää nyt miettikö noita sijoitteluita kun kerran kysyttiin kallsituskulman vaikutusta tuottoon. Nuo kaikki muut tiedot löytää kookleamalla helposti, mutta suuntauksen prosentuaalista vaikutusta ei mistään.

Lue lisää

En mitään selitä.Valitettavasti paikkakunta jäi pois,se on Naantali.2015 asennettiin 12 kpl 250 watin panelit 35 asteen katon lappeelle ,suunta etelä kaakko.Asun tuuhean metsän keskellä joten tuotto oli minimaallinen.2016 Rakensin automaattisesti aurinkoa seuraavan koneiston,maston pituus on kuusi metriä,vaaka kääntö on 180 astetta.2016 elokuussa panelit siirrettiin mastoon,tuotto nousi huomattavasti.Itä ja länsi on aina pystysuoraan,paitsi talvella etelään.Koneisto on lähes huoltovapaa,pari kertaa vuodessa pitää ketjut rasvata ja siitepölyaikana pitää panelit joka aamu vesisuihkulla huuhdella.

Anonyymi kirjoitti:

En mitään selitä.Valitettavasti paikkakunta jäi pois,se on Naantali.2015 asennettiin 12 kpl 250 watin panelit 35 asteen katon lappeelle ,suunta etelä kaakko.Asun tuuhean metsän keskellä joten tuotto oli minimaallinen.2016 Rakensin automaattisesti aurinkoa seuraavan koneiston,maston pituus on kuusi metriä,vaaka kääntö on 180 astetta.2016 elokuussa panelit siirrettiin mastoon,tuotto nousi huomattavasti.Itä ja länsi on aina pystysuoraan,paitsi talvella etelään.Koneisto on lähes huoltovapaa,pari kertaa vuodessa pitää ketjut rasvata ja siitepölyaikana pitää panelit joka aamu vesisuihkulla huuhdella.

Lue lisää

Paljonko koneisto tuli kaiken kaikkineen maksamaan ja paljonko käytit sen tekemiseen aikaa?

Jos asut ttuhean metsäk keskellä ja maston korkeus on kuusi metriä, niin se on sama kuin asentaisit paneeelit katolle. Metsä käytännössä varjostaa aurinkosuurainta aamulla ja illalla sekä talvikuukausina.

Sinulla on noin 3kW panelisto. Mihin pystyt kesäkuukausina käyttämään sen tuton ja mitä ohjausjrjestelmiä ole sähköhisi rakentanut? Itse olen laskeskellut, että minulla pohjakulutus on noin 0,4kW ja noin kilowatin korkeintaan kahden järjestelmä olisi kustannustehokkain. Veden lämmittämiseen menee minulla noin 5kW päivässä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko koneisto tuli kaiken kaikkineen maksamaan ja paljonko käytit sen tekemiseen aikaa?

Jos asut ttuhean metsäk keskellä ja maston korkeus on kuusi metriä, niin se on sama kuin asentaisit paneeelit katolle. Metsä käytännössä varjostaa aurinkosuurainta aamulla ja illalla sekä talvikuukausina.

Sinulla on noin 3kW panelisto. Mihin pystyt kesäkuukausina käyttämään sen tuton ja mitä ohjausjrjestelmiä ole sähköhisi rakentanut? Itse olen laskeskellut, että minulla pohjakulutus on noin 0,4kW ja noin kilowatin korkeintaan kahden järjestelmä olisi kustannustehokkain. Veden lämmittämiseen menee minulla noin 5kW päivässä.

Lue lisää

Tarkkaa hintaa en tiedä koska ostin osia mistä milloinkin.osat maksoivat noin 500-600 euroa.Työtä oli aika paljon,mutta mitä muuta seitsämänkymppisellä huru-ukolla on kuin aikaa.Invertteri on kolmivaiheinen ja kaikki mitä en pysty käyttämään mene verkkoon.
Masto pitäisi olla vielä viisi metriä korkeampi että saisin koko vuoden tuoton.
Carunan laskutus oli kesä heinäkuussa noin 300kW.
Kesät Ilp on aina päivät jäähdytys päällä tarvittaessa ja talvella lämmitykseen.
Valitettavasti vime vuonna kesäkuun lopulla kaksi panelia ei enää tuota sähköä,ei myyjä oles edes korvian lotkauttanut jotain asian hyväksi.
16,30 käänsin panelit lounaasta etelään,tuhat Wattia putosi tuotto.
25,7,2017 Paikallislehti Rannikkoseutu kävi tekemässä videohaastattelun joka todennäköisesti julkaistiin kaikissa almamedian kustantamassa lehdissä.
2015 elokuun lopusta tähän päivään on tuotto ollut 12596 kilowattia täällä tuuhean metsän ympäröimältä kiinteistöltä.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkkaa hintaa en tiedä koska ostin osia mistä milloinkin.osat maksoivat noin 500-600 euroa.Työtä oli aika paljon,mutta mitä muuta seitsämänkymppisellä huru-ukolla on kuin aikaa.Invertteri on kolmivaiheinen ja kaikki mitä en pysty käyttämään mene verkkoon.
Masto pitäisi olla vielä viisi metriä korkeampi että saisin koko vuoden tuoton.
Carunan laskutus oli kesä heinäkuussa noin 300kW.
Kesät Ilp on aina päivät jäähdytys päällä tarvittaessa ja talvella lämmitykseen.
Valitettavasti vime vuonna kesäkuun lopulla kaksi panelia ei enää tuota sähköä,ei myyjä oles edes korvian lotkauttanut jotain asian hyväksi.
16,30 käänsin panelit lounaasta etelään,tuhat Wattia putosi tuotto.
25,7,2017 Paikallislehti Rannikkoseutu kävi tekemässä videohaastattelun joka todennäköisesti julkaistiin kaikissa almamedian kustantamassa lehdissä.
2015 elokuun lopusta tähän päivään on tuotto ollut 12596 kilowattia täällä tuuhean metsän ympäröimältä kiinteistöltä.

Lue lisää

2015 elokuun lopusta tähän päivään on tuotto ollut 12596 kilowattia täällä tuuhean metsän ympäröimältä kiinteistöltä.......
Ei ne suuret tuotot vaan pieni kulutus.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkkaa hintaa en tiedä koska ostin osia mistä milloinkin.osat maksoivat noin 500-600 euroa.Työtä oli aika paljon,mutta mitä muuta seitsämänkymppisellä huru-ukolla on kuin aikaa.Invertteri on kolmivaiheinen ja kaikki mitä en pysty käyttämään mene verkkoon.
Masto pitäisi olla vielä viisi metriä korkeampi että saisin koko vuoden tuoton.
Carunan laskutus oli kesä heinäkuussa noin 300kW.
Kesät Ilp on aina päivät jäähdytys päällä tarvittaessa ja talvella lämmitykseen.
Valitettavasti vime vuonna kesäkuun lopulla kaksi panelia ei enää tuota sähköä,ei myyjä oles edes korvian lotkauttanut jotain asian hyväksi.
16,30 käänsin panelit lounaasta etelään,tuhat Wattia putosi tuotto.
25,7,2017 Paikallislehti Rannikkoseutu kävi tekemässä videohaastattelun joka todennäköisesti julkaistiin kaikissa almamedian kustantamassa lehdissä.
2015 elokuun lopusta tähän päivään on tuotto ollut 12596 kilowattia täällä tuuhean metsän ympäröimältä kiinteistöltä.

Lue lisää

Eli järjestelmäsi on aika kustannustehoton. Se ei maksa itseään koskaan takaisin.

Tuolaisen tekemisessä ei ole mitään järkeä. Tietenkin , jos kyseessä on puhdas harrastaminen, siin se on jakaisen oma asiansa mihin rahanha käyttää. Ongelma noissa harrastuspohjalta rakennetyissa järjestelmissä on se, että niitä ei osaa käyttä yleensä muu kuin rakentaja itse. Lisäksi niiden huoto vaatii aikaa. Ne myös pudotavat kiinteistän myyntihintaa, sillä juuri kukaan ai halua maksaa toisen harrastuksesta yhtään mitään. Yleensä ne pitää myös myynnissä kunnostaa sähköturvallisuusmääräykset täyttäviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Eli järjestelmäsi on aika kustannustehoton. Se ei maksa itseään koskaan takaisin.

Tuolaisen tekemisessä ei ole mitään järkeä. Tietenkin , jos kyseessä on puhdas harrastaminen, siin se on jakaisen oma asiansa mihin rahanha käyttää. Ongelma noissa harrastuspohjalta rakennetyissa järjestelmissä on se, että niitä ei osaa käyttä yleensä muu kuin rakentaja itse. Lisäksi niiden huoto vaatii aikaa. Ne myös pudotavat kiinteistän myyntihintaa, sillä juuri kukaan ai halua maksaa toisen harrastuksesta yhtään mitään. Yleensä ne pitää myös myynnissä kunnostaa sähköturvallisuusmääräykset täyttäviksi.

Lue lisää

Jos kykysi ei ei riittää kuin toisen rakentamaan automaattisesti aurinkoa seuraavalla koneistolla,ei kannata haaskata aika tänne kirjoittaa,jos ei ole dokumenttia näyttää.
Tämän vuoden tuotto tulee olemaan noin kolmetuhatta kilowattia.Valitettavasti on kaksi paneelian mykkää,eli on vaan tuotannossa vaan 2,5 kilowattia.

Pitvisyyden muutoksiin ei tarvitse olla ennestaja vaan se on puhdasta meteorologiaa. Pilvetsyntyvät kun kostea ilma nousee ylöspäin. Nousevan ilmavirtauksen aiheuttaa auringon lämpösäteily. Viileän yön jäljkeen aamulla auriko alkaa lämmittämään ilmaa ja ilma alkaa nousta ylöspäin. Nouseva ilmavirtaus vie kosteutta ylöspäi ja se sitten tiivistyy korkeuksissa pilvisi. Illemmalla aurinko alkaa jälleenlaskea la ilmavirtaus hiljalleen vähentyä. Eli keskipäivällä pilvien muodostuminen on voimakkaampaa kuin aamulla ja illalla.

Maateline on toki huoltoystävällisempi kuin korkea asennus, mutta mainitsemallasi pienella tontilla se on yleensä huono, sillä naapurin puita ei voi kaataa. Lumen aiheuttama haitta jää melko pieneksi kattoasennuksessa, sillä lumikuukausina aurinko ei juuri paita ja huhti/toukokuussa lumi alkaa muutenkin sulaa. Pienellä tontilla maa-asennus on senkin takia huono, että panelisto vie paljon tilaa ja pienentää käyttöalaa entisestään. Lisäksi panelisto ei ole kaikkien mielestä kaunis katsella, joten se katoaa katseilta paremmin katolla.

Kiitos, tässä on aika hyvät kuvaajat. Tämän olisin itsekin ilmeisesti saanut tulokseksi, jos muutama olisi arvoja mitannut.

Peruskoulussa osataan näköjään aika hienosti mitata tuloksia ja saada ne havainnollistettua selkeästi. Tämä ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan peruskoulun oppimäärällä pärjää.
Pistä itse paremmaksi. Ei ole mitenkään rakentaavaa vain arvostella, jos ei itse pysty yhtään mihinkään.

Muistakaas nyt myös hajasäteilyn osuus, jopa kolmannes.

Osta yksi paneeli ja tee se empiirionen tutkimus, se vaatii yhtä paljon aikaa ja kaikkea jokaiselta.

Anonyymi kirjoitti:

Osta yksi paneeli ja tee se empiirionen tutkimus, se vaatii yhtä paljon aikaa ja kaikkea jokaiselta.

Kuule, kyselin tuota "ystävällistä sielua" sen takia, jos viitsi käyttää aikaansa tuon 15min mittaamiseen. Itse sen toki tekisin, mutta nyt ei ole vielä mahdollista hankkia paneelia vain mittauksia varten, sillä kuten kirjoitin yritän optimoida järjestelmää.
Tuossa aikaisemmin oli jo joku löytänyt kooklella hyvät mittakäyrät eri kulmilla, joten asia ei ole enää ajankohtainen ja voit huoleta jatkaa elämääsi.

Kääntösysteemi toki lisää tuottoa, jos on täsin esteetön paiste koko päivän ajan, niin kiinteään paneeliin nähden saa noin 40 prosenttia enemmän tuottoa.

Mutta, kääntösysteemi tartaa maksaa sen verran paljon, ettei tahdo kannattaa. Jos jos teet siitä manuaalisen, niin viitsiikö/muisyaako sitä käännellä. Jo jos se on täysin automaattinen, niin se vaatii huoltoa.

Jos kääntösysteemit olisivat kannattavia, niin teollisen kokoluokan voimaloissa käytettäisiin vain kääntösysteemejä. Jos katsot Suomessa rakennettuja isoja järjestelmiä, niin ne ovat kaikki kiinteitä.

Jos laitat yhden kennoon kiikkumaan tolpan nokkaan viin samalla rahalla laitat kaksi kiinteää kennoa ja saat paremman tuoton.

Anonyymi kirjoitti:

Kääntösysteemi toki lisää tuottoa, jos on täsin esteetön paiste koko päivän ajan, niin kiinteään paneeliin nähden saa noin 40 prosenttia enemmän tuottoa.

Mutta, kääntösysteemi tartaa maksaa sen verran paljon, ettei tahdo kannattaa. Jos jos teet siitä manuaalisen, niin viitsiikö/muisyaako sitä käännellä. Jo jos se on täysin automaattinen, niin se vaatii huoltoa.

Jos kääntösysteemit olisivat kannattavia, niin teollisen kokoluokan voimaloissa käytettäisiin vain kääntösysteemejä. Jos katsot Suomessa rakennettuja isoja järjestelmiä, niin ne ovat kaikki kiinteitä.

Jos laitat yhden kennoon kiikkumaan tolpan nokkaan viin samalla rahalla laitat kaksi kiinteää kennoa ja saat paremman tuoton.

Lue lisää

Aikaisemmin jo vastasin kolmen kilowatin aurinkoa automaattisesti seuraavasta kääntöautomaatista.suurin huolto on kaksi kertaa vuodessa ketjujen rasvaus.Ollut jo 2016 elokuusta asti käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Kääntösysteemi toki lisää tuottoa, jos on täsin esteetön paiste koko päivän ajan, niin kiinteään paneeliin nähden saa noin 40 prosenttia enemmän tuottoa.

Mutta, kääntösysteemi tartaa maksaa sen verran paljon, ettei tahdo kannattaa. Jos jos teet siitä manuaalisen, niin viitsiikö/muisyaako sitä käännellä. Jo jos se on täysin automaattinen, niin se vaatii huoltoa.

Jos kääntösysteemit olisivat kannattavia, niin teollisen kokoluokan voimaloissa käytettäisiin vain kääntösysteemejä. Jos katsot Suomessa rakennettuja isoja järjestelmiä, niin ne ovat kaikki kiinteitä.

Jos laitat yhden kennoon kiikkumaan tolpan nokkaan viin samalla rahalla laitat kaksi kiinteää kennoa ja saat paremman tuoton.

Lue lisää

Jatkuvasti toistetaan samaa liirum laarumia, että samalla rahalla saa lisäpaneeleita kuin mitä maksaa kääntökoneisto :D
Totuushan on kuitenkin että harrastaja rakentaa kääntökoneiston taskurahoilla, mutta paneeleita ei saa mistään ilmaiseksi.
Ja jos on rahaa, se ei leiki paneeleilla, vaan hankkii sähköliittymän.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkuvasti toistetaan samaa liirum laarumia, että samalla rahalla saa lisäpaneeleita kuin mitä maksaa kääntökoneisto :D
Totuushan on kuitenkin että harrastaja rakentaa kääntökoneiston taskurahoilla, mutta paneeleita ei saa mistään ilmaiseksi.
Ja jos on rahaa, se ei leiki paneeleilla, vaan hankkii sähköliittymän.

Lue lisää

just noin se menee !

mutta kun suomi on täynnä kädettömiä ihmisiä jotka haluaiivat kaikki valmiina ite sohvalla maaten ja kaljaa ryypiskellen viitsimättä paneutua mihinkään ihan itse.

ja tosiaan köyhyys se on joka teettää kaikenlaista paneloimista useimmilla.
on niitäkin joilla on tarvetta puuhastella vaikka sitä rahaa olisikin yllin ja kyllin, ja hyvä niin, tekeminen osoittaa älyllisyyttä, sohvalla rötkötys taas panee epäilemään olisiko evoluutio sittenkin totta !!

Anonyymi kirjoitti:

Jatkuvasti toistetaan samaa liirum laarumia, että samalla rahalla saa lisäpaneeleita kuin mitä maksaa kääntökoneisto :D
Totuushan on kuitenkin että harrastaja rakentaa kääntökoneiston taskurahoilla, mutta paneeleita ei saa mistään ilmaiseksi.
Ja jos on rahaa, se ei leiki paneeleilla, vaan hankkii sähköliittymän.

Lue lisää

Kääntökoneiston rakentaminen taskurahoilla on itsensä pettämistä. Hankit teräkset, laakeroinnit, kääntömoottorit ym. sitte vaikka romikselta tai jostain muualta, niin käytät siihen hyvin paljon aikaa. Onko aika ilmaista? Jso ajattelet käyttäväsi tuon saman ajan ylitöihin ja saisit siitä rahallisen korvauksen, niin onko aika yhä ilmaista?

Itse ole suunnitellut kääntökoneistoa. Maston saisi 180e mutta pitäsisi hakea satojen kilometrien päästä. Laakeroiti vaikka auton kääntyvästä etupyörästä, jostain romikselta purettuna vie sekin aikaa. Sitten pitäö olla hitsikamat ja hakea metallia jostain samoin tehdä betoniperustus, joka kestää tuulikuioman väännön joko kallioankkuroituna taikka satojen kilojen maaperustuksena. Jalusta täytyy ukkossuojata ja kytkeä se kääntyilyökestävällä kaapeloinnilla, jota ei voi itse tehdä/kytkeä. Kääntymistä ohjaava logiikka vatii sekin rakentamisen ja komponenttien haun. ym ym.

Nythän joku tietysti sanoo, että harrastustahan tämä on eikä työlle voi laskea hintaa. Mutta kyllä työlle voi laskea hinnan.

Anonyymi kirjoitti:

Kääntökoneiston rakentaminen taskurahoilla on itsensä pettämistä. Hankit teräkset, laakeroinnit, kääntömoottorit ym. sitte vaikka romikselta tai jostain muualta, niin käytät siihen hyvin paljon aikaa. Onko aika ilmaista? Jso ajattelet käyttäväsi tuon saman ajan ylitöihin ja saisit siitä rahallisen korvauksen, niin onko aika yhä ilmaista?

Itse ole suunnitellut kääntökoneistoa. Maston saisi 180e mutta pitäsisi hakea satojen kilometrien päästä. Laakeroiti vaikka auton kääntyvästä etupyörästä, jostain romikselta purettuna vie sekin aikaa. Sitten pitäö olla hitsikamat ja hakea metallia jostain samoin tehdä betoniperustus, joka kestää tuulikuioman väännön joko kallioankkuroituna taikka satojen kilojen maaperustuksena. Jalusta täytyy ukkossuojata ja kytkeä se kääntyilyökestävällä kaapeloinnilla, jota ei voi itse tehdä/kytkeä. Kääntymistä ohjaava logiikka vatii sekin rakentamisen ja komponenttien haun. ym ym.

Nythän joku tietysti sanoo, että harrastustahan tämä on eikä työlle voi laskea hintaa. Mutta kyllä työlle voi laskea hinnan.

Lue lisää

Laiskan tekosyitä nuo kaikki...
Tosiharrastajan aika on enemmän kuin ilmaista, tuottaa paremmin kuin palkkatyö. Eikä oikean harrastajan tarvitse tarvikehankintoja tehdä, ottaa vaan ehtymättömistä varastoistaan. :)

Anonyymi kirjoitti:

Laiskan tekosyitä nuo kaikki...
Tosiharrastajan aika on enemmän kuin ilmaista, tuottaa paremmin kuin palkkatyö. Eikä oikean harrastajan tarvitse tarvikehankintoja tehdä, ottaa vaan ehtymättömistä varastoistaan. :)

Lue lisää

Laiska = järkevä
Oikea harrastaja = uskovainen

Oikeasti pieni taikka suuri metalliverstas on oltava jos meinaa tehdä esm noita kääntölaitteita, eihän siitä mitään muuten tule.

sitten pitää olla taitoa jota yleensä on, jos on se metalliverstaskin olemassa, mutta tyhjä autotalli ei paljoa auta näissä jutuissa.

metallista puuhasteolevalla on yleensä satoja kiloja erilaisia rakenneteräksiä, on sorvit ja työstökoneita hitsaukset monelaiset tarvitaan jne jbne..

eli jos edelliset asiat on kunnossa, sitten voi alkaa kehitellä kääntimiä.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti pieni taikka suuri metalliverstas on oltava jos meinaa tehdä esm noita kääntölaitteita, eihän siitä mitään muuten tule.

sitten pitää olla taitoa jota yleensä on, jos on se metalliverstaskin olemassa, mutta tyhjä autotalli ei paljoa auta näissä jutuissa.

metallista puuhasteolevalla on yleensä satoja kiloja erilaisia rakenneteräksiä, on sorvit ja työstökoneita hitsaukset monelaiset tarvitaan jne jbne..

eli jos edelliset asiat on kunnossa, sitten voi alkaa kehitellä kääntimiä.

Lue lisää

Se on totta.Tarvitaan kaikkea kaikkea jota mainitsit,ja kykyä liittä ne yhteen sopivaksi.Kyllä tulee sähköä huomattavasti enemmän kuin kiinteästä asennuksesta,on kolmen vuoden kokemus.

Käsittämätöntä jaarittelua. Ihmettelen aina näitä videoita joissa ei tahdota päästä asiaan ei sitten millään.

Tuon seuraimen varmaan pystyy rakentamaan taskurahoilla? Riittääkö kiloeuro?

Anonyymi kirjoitti:

Käsittämätöntä jaarittelua. Ihmettelen aina näitä videoita joissa ei tahdota päästä asiaan ei sitten millään.

Tuon seuraimen varmaan pystyy rakentamaan taskurahoilla? Riittääkö kiloeuro?

Lue lisää

Paljonko aurinko seuraajat maksaa ja mistä olet ostanut ?

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko aurinko seuraajat maksaa ja mistä olet ostanut ?

Kerroinko ostaneeni sellaisen?

Noitahan löytyy monesta paikkaa, jos viitsii gooklettaa.
https://verkkokauppa.saaristotekniikka.com/product/234/aurinkoseuraaja
Tuolla ei kyllä tee juuri mitään, sillä, jos sijoittaa saman rahan toiseen paneeliin, niin saa enemmän sähköä kuin yhdellä kääntyvällä.
Oikea aurinkoseurain on kallis tuhansia euroja perustuksineen.
https://aurinkosahkoa.com/deger/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1180213