Keskimääristä kylmempi kesä päättyi.

Tuosta voitte sitten etsiä Kollimaattorin kotikonnut, jot nyt tuo jotakuta kiinnostaa.
https://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/monthly_maps/2019/summer/t_anom_2019_summer_fi.png

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta voitte sitten etsiä Kollimaattorin kotikonnut, jot nyt tuo jotakuta kiinnostaa.
https://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/monthly_maps/2019/summer/t_anom_2019_summer_fi.png

Lue lisää

Olisi helppo paikantaa, jos olisin kertonut asuvani alueella, jossa kesä 2019 oli selvästi pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi. ; )

Katsoin kuitenkin pääkaupunkiseudun, eli Vantaan lämpötilat suoraan tilastosta Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta voitte sitten etsiä Kollimaattorin kotikonnut, jot nyt tuo jotakuta kiinnostaa.
https://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/monthly_maps/2019/summer/t_anom_2019_summer_fi.png

Lue lisää

Miksi vertailukausi alkaa vasta vuodesta 1981? Oliko sitä ennen lämmin jakso joka halutaan siivota tilastoista pois?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi vertailukausi alkaa vasta vuodesta 1981? Oliko sitä ennen lämmin jakso joka halutaan siivota tilastoista pois?

Klimatologiassa on sovittu 30 vuoden pituisista ns. vertailujaksoista, jotka auttavat kokonaisuuden hahmottamisessa, jotta ei ajatus lukkiutuisi johonkin tiettyyn vuoteen tai satunnaiseen ajanjaksoon, jolloin olisi ollut erityisen kylmä tai lämmin.

Niin sanotusta kirsikanpoiminnastahan on lukuisia surullisia esimerkkejä, esimerkiksi denialistien jumaloima vuosi 1998, jonka lämpimyyteen edelleenkin verrataan aivan kaikkea, vaikka lämmön silloin aiheutti erityisen voimakas El Niño.

2041 alkaa taas uusi vertailujakso, jonka jälkeen on mielenkiintoista seurata, kuinka lämmin tai viileä kausi 2011 – 2040 olikaan. ; )

Ilmastoteologiaan hurahtanut tietysti valitsee itselleen kaikkein sopivimman vertailukauden. Kaikkein tärkeintä on tietysti löytää paikkakunta, jossa on ollut lämmintä. Tuolla menetelmällä on globaalin ilmastonlämpenemismuutoksen todistaminen helppoa.

Tilastotieteilijät käyttävät liukuvaa keskiarvoa eivätkä jotain hatusta nykäistyä vertailukautta niinkuin tämän palstan wannabe ilmastoteologit.

Kollimaattori kirjoitti:

Olisi helppo paikantaa, jos olisin kertonut asuvani alueella, jossa kesä 2019 oli selvästi pitkäaikaista keskiarvoa kylmempi. ; )

Katsoin kuitenkin pääkaupunkiseudun, eli Vantaan lämpötilat suoraan tilastosta Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Lue lisää

Aha, nyt on sitten kollimaattorinkin pakko myöntää lämpösaarekkeiden olemassaolo. Mutta eihän niillä tietenkään ole mitään tekemistä ennätyslämpöjen syntyyn, eihän?

Anonyymi kirjoitti:

Aha, nyt on sitten kollimaattorinkin pakko myöntää lämpösaarekkeiden olemassaolo. Mutta eihän niillä tietenkään ole mitään tekemistä ennätyslämpöjen syntyyn, eihän?

Ainahan minä olen myöntänyt, että samaan aikaan jossain toisaalla voi olla lämpimämpää tai kylmempää kuin muualla. ; )

Aika typerää, jos tuon kieltäisi. Eikö olisikin?

Kollimaattori kirjoitti:

Klimatologiassa on sovittu 30 vuoden pituisista ns. vertailujaksoista, jotka auttavat kokonaisuuden hahmottamisessa, jotta ei ajatus lukkiutuisi johonkin tiettyyn vuoteen tai satunnaiseen ajanjaksoon, jolloin olisi ollut erityisen kylmä tai lämmin.

Niin sanotusta kirsikanpoiminnastahan on lukuisia surullisia esimerkkejä, esimerkiksi denialistien jumaloima vuosi 1998, jonka lämpimyyteen edelleenkin verrataan aivan kaikkea, vaikka lämmön silloin aiheutti erityisen voimakas El Niño.

2041 alkaa taas uusi vertailujakso, jonka jälkeen on mielenkiintoista seurata, kuinka lämmin tai viileä kausi 2011 – 2040 olikaan. ; )

Lue lisää

Klimatologia on samalla korkealla tieteellisellä tasolla kuin astrologia. Jostain menneistä tapahtumista lähtien yritetään ennustaa tulevaa käyttäen laskelmia ja väittämällä että nyt on matematiikka ja fysiikka ja tieteelliset metodit käytössä. Mitään todisteita ei löydy hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastokohtaloihin sen enempää kuin Marsin vaikutuksesta globaaliin ilmastonlämpenemiseen.
Ihan samanlaista jos-ehkä-kenties- arvaamme-ennustamme-tiedettä on klimatologia kuin astrologiakin.

Kollimaattori kirjoitti:

Ainahan minä olen myöntänyt, että samaan aikaan jossain toisaalla voi olla lämpimämpää tai kylmempää kuin muualla. ; )

Aika typerää, jos tuon kieltäisi. Eikö olisikin?

Lue lisää

Tattakai on typerää mutta yhtä typerää on hehkuttaa lämpösaarekkeista mitattuja ennätyksiä, kun niissä nykyään on mittarit, jotka niistä ennen puuttuivat.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka viime heinäkuun 8. päivä. Maan korkein lämpötila 21.1°C mitattiin silloin Porvoon Harabackassa, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2006. Vonna 1974 aloittaneella Porvoon Emäsalolla mitattiin samana päivänä kuitenkin vain 19.4°C.

https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=08&kuukausi=07&vuosi=2019

Anonyymi kirjoitti:

Miksi vertailukausi alkaa vasta vuodesta 1981? Oliko sitä ennen lämmin jakso joka halutaan siivota tilastoista pois?

niinpä niin, esim.1929 mentiin veneellä joulukirkkoon keski-Suomessa.
tapahtuma on luotettavasti dokumentoitu.

Anonyymi kirjoitti:

niinpä niin, esim.1929 mentiin veneellä joulukirkkoon keski-Suomessa.
tapahtuma on luotettavasti dokumentoitu.

Ehkä sellaisesta pitäisi tehdä nykyään traditio, kun sen estäisi vain kylmä sää. ; )

https://yle.fi/uutiset/3-5474493

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/d11bbfe6-4db8-4172-9554-e4497897ede6

"Hila-aineistossa säähavainnot interpoloidaan 10 x 10 kilometrin ruudukkoon. Tämän myötä voidaan luoda pitkältä ajalta arvioita sääsuureiden alueellisesta jakaumasta myös sieltä, mistä varsinaisia säähavaintoja ei ole saatavissa."

– Ilmatieteen laitos

Denialistit tietysti haluaisivat mittausasemien sijoitetun kymmenen metrin etäisyydelle toisistaan, mutta ei voi mitään: näillä mennään.

Varsinaiset mittausasemat luonnollisesti seurailevat väestönjakaumaa, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö erämaissakin olisi tallentavia lämpömittareita. Interpolointi antaa yllättävän hyvän kuvan kokonaistilanteesta, ja menetelmiä on käytetty menestyksekkäästi muillakin tieteen aloilla.