Eli tartteen nopeesti mahdollisimma yksityiskohtaisesti vastauksen tähän tehtävään: Vaakasuoralla jäällä olevaa rekeä vedetään alustan suuntaisella 750N voimalla. Reki lähtee liikkeelle ja liikkuu kiihtyvyydellä 0,10m/s2. Määritä reen ja jään välinen liikekitkakerroin. Reen kokonaismassa on 420 kg.
Ja tiiän et vastauksen pitäis olla 0,014 ja oon yrittäny pyöritellä Newtonin ll lakia (F=ma) vaikka kuinka paljon ja piirtäny vapaakappalekuvanki, mutta lasku onnistu.
Ja tiiän et vastauksen pitäis olla 0,014 ja oon yrittäny pyöritellä Newtonin ll lakia (F=ma) vaikka kuinka paljon ja piirtäny vapaakappalekuvanki, mutta lasku onnistu.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kitkavoima on nostovoima kertaa kitkakerroin. Eiköhän se tuolla aukea.
Ja kitkavoima siis vastustaa kiihtyvyyttä.
Kiitos, mutta ei kyllä tällä aivan ratkennut. Jos osaat ratkaista tehtävän, niin voisitko kertoa ihan kaavan/laskun, sillä ei oikein vieläkään onnistu. :)
Kitkavoima siis vastustaa liikettä. Massa ja käytetty voima tiedetään. Tuolla perusteella sen saa laskettua.
Onko huomiseksi fysiikan kotitehtävä?Voit yrittää googlettaa tai kilauttaa kaverille tai laskea kissan ulos..
Wolframalpha vastaa noihin automaattisesti.
F=ma
750!=420*0,1
Joku tossa mättää.
Jos kitkaa ei olisi, niin kiihtyvyys (a=F/m) olisi 1.79 m/s^2.
Jos liikekitkakerroin on vain 0.014, niin tehtävän kiihtyvyys 0.1 m/s^2 vaikuttaa liian pieneltä.
Kyllä 0.014 on oikeaa suuruusluokkaa. Olisiko tehtävä voima tekijälä 10 liian suuri ?
Tuolla oletuksella liikekitkakertoimeksi tulisi 0.008. Sekin on oikeaa suuruusluokkaa.
Tää on vaikeampi kuin statiikan palkkitehtävä.
https://www.tiede.fi/keskustelu/74074/statiikan-palkkitehtava
Siis en ees oo satavarma et onks ton tehtävän vastaus 0,014, koska saan vastaukseks 0,17, mut aattelin et reen jalakset on terästä ja teräksen ja jään vökinen liikekitkakerroin on 0,014.
Jos olet itse tyytyväinen lopputulokseen, niin asia on kunnossa.
No en kyl oo iha tyytyväinen kun koitin tarkistaa tota vastausta kaavalla Fu(myy) = uma ja sain 7,14N, mutta kun laskin mitä Fu oisin niin sain 42N.
Olisko sitten puolivälistä noin 25N? Mutta oliko kitkakertoimen yksikkö N? Eikös se ollut myy? Merkkiä en löydä tähän hätään, vähän kuten u, muta y:n alaviiva.
E nnyt kyllä todellakaan tiedä oikea yksikköä, mutta tiedän kyllä millainen myy on. Ja totean varmaankin vaan, että minun tiedoilla ja taidoilla tehtävä ei nyt ratkea ja en osaa sitä.
Kirjallisuudessa olevat kitkakertoimet kertovat kitkan suuruusluokan, eivät ne ole mitään yksikäsitteisiä luonnonvakioita. Jäänkin kitkaan vaikuttavat mm. pintapaine, lämpötila sekä jään ja jalaksen pinnankarheudet.
Lisäksi tehtävästä näyttää tulevan tulokseksi 0,17.
Älä mieti tai oleta mitään. Laske suoraan tehtävässä annetuilla arvoilla. Jos annetut arvot ovat vääriä, se ei ole sinun ongelmasi. Saat täydet pisteet.
Ilman kitkaa reen kiihdyttäminen vaati F=ma kaavan mukaan 42 N voiman.
Kitkaan kuluu siis 708 N.
u = 708 N/(420 kg * 9,81 m/s2) = 0,172
Ei mikään mahdottomuus, jos painavan reen jalakset ovat liian kapeat ja ne uppoavat hiukan auringon pehmíttämään jäähän.
Jos+tehtävän+oikeaa+vastausta+ei+ole+tiedossa,+ja+saa+tuollaisen+tuloksen,+niin+kyllä+se+panee+hieman+miettimään,+että+tuliko+tehtyä+joku+virhe+jossakin+kohdassa.+Tulos+sinänsä+on+noilla+luvuilla+oikein.+Se+tietysti+pitää+esittää+sitten,+kun+on+varmistanut,+että+virhettä+ei+laskelmassa+ole.++
Polkupyörän+vierintävastuskerroin+on+1+%+luokkaa.+Jään+ja+teräksen+väliseksi+liikekitkakertoimeksi+ilmoitetaan+saman+suurusluokan+lukuja.+Auringon+sulattamassa+sohjossa+kerroin+voi+ehkä+sitten+olla+lähes+20-kertainen.
Harjoitustehtäviä laskettaessa ei pidä mennä tekemään mitään lisäoletuksia, vaan laskea tehtävä pelkillä lähtöarvoilla, jos se on annettujen arvojen avulla mahdollista.
Tietysti on aina hyödyllistä pohtia, mitkä tekijät asiaan vaikuttavat ja onko saatu tulos myös käytännössä mahdollinen.
yet another version ;)
Kysymys on yksinkertaisesti mikä kitkavoima pitää vähentää 750 N vetävästä voimasta.
kun tiedetään voima, pitää laskea mikä kitkakerroin vaaditaan kitkavoiman saamiseksi.
kitkavoima = kitkakerroin x tasoavastaan kohtisuoraan oleva voima
kitkakerroin = kitkavoima / tasoa vastaan oleva voima
tasoa vastaan kohtisuoraan oleva voima on massa x maan vetovoiman kiihtyvyys.
F - F(kitka) = m a
F(kitka) = F - ma = 750 - 420 * 0,1 = 750 - 42 = 708 (N)
F(kitka) = u m g = u 420 * 9,81 = 708 josta kitkakerroin u = 708 / (420*9,81) = 0,1718... = noin 0,17.
Tässä μ- kirjaimia. Vapaasti saa kopioida. Voin laitaa lisääkin jos loppuvat kesken.
μμμμμμμμμμμμμμμμμμ
μμμμμμμμμμμμμμμμμμ
Ihan sama mitä kirjaimia käyttää kunhan niiden merkitys vain on määritelty. Tuossa sanottiin selvästi että u on kitkakerroin.
Hyvä+esimerkki+siitä,+ettei+saa+olettaa+mitään+mistään,+mistä+itsellä+ei+mitään+kokemusta.+Jos+tuntee+hiukankin+historiaa+selviää+helposti,+että+yli+93+%:ssa+rekiä+on+ollut++puusta+veistetyt+jalakset.+Ja+luonnonjää+on+ollut+lähes+aina+karkeaa+ja+hevosen+paskan+peittämää.++Kilpaluistelu+jäähallissä+on+ihan+oma+juttunsa.
Yleensä puisen jalaksen pohjassa oli metalliliuska kulumisen estämiseksi ja kitkan pienentämiseksi.
Eteläsuomalaisissa jalaksissa oli usein metallivahvistus ettei jalakset mene rikki jos lunta on vähänlaisesti. Pohjoissuomalaisissa jalaksissa ei tyypillisesti metallia ollut.
Tuo tietenkin vaikuttaa olennaisesti tehtävän ratkaisuun eri paikkunnilla.
Et+ole+tainnut+perehtyä+yhtään+historiaan+tai+prosenttilaskuun.+Onko+alle+7+%+yleensä?
Ja+sille+seuraavalle+epäfyysikolle:+Siihen+ratkaisuun+ei+mikään+paikkakunta+tai+jalaksen+rakenne+vaikuta+pätkääkään.++Eikä+tietystikään+jään+tai+puun+tai+metallin+ominaisuudet+tai+vetävän+hevosen+paino.+Yritäppä+ihan+itse+ratkaista+tehtävä.+Onnistuuko?+Kokeile+edes.
Tehtävähän on hyvin helppo ja nopeasti ratkaistu. Mutta tulos 0.17 oli yllättävän suuri, kun oikein "jääkin" oli erikseen mainittu. Kivireki on asia erikseen. Niitä vedettiiin maalla jopa kesällä ja olivat puurakenteisia.
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/naakan-koulu/oppiaineet/fysiikka/fy-tuominen/efysiikka-82/taulukot/kitkakertoimia
Puu - lumi on tuon mukaan 0,06. Luulisi, että puu-jää on alhaisempi. Teräs-jää on peräti vain se 0.01.
Kyllä 0.17 tuloksen ihmettely oli aiheellista. Se siitä. m.o.t
Yleisesti ilmiötä kuvaa differentiaaliyhtälö
mx" μmg = F,
missä m on massa, x matka ja x" sen toinen aikaderivaatta, μ kitkakerroin, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä F vaikuttava voima.
Ei tuo yhtälö ole yleinen. Parempi olisi
mx" μmg·sgn(x') = F(t),
missä sgn() on etumerkkifunktio ja F(t) on voiman funktio ajasta.
Tuo sgn() tarkoittaa vain sitä, että nopeuden suunta määrittää liikekitkan suunnan
pitäisikö olla negatiivinen