Tämä sivuaa muinoin aloittamaani keskustelua siitä, miten (jos mitenkään)älykkyys on elämääsi vaikuttanut.
Nyt minua kiinnostaa, mitä ajattelit (jos mitään, heh!) saatuasi Mensan testin tuloksen? Oliko yllätys (positiivinen/negatiivinen) vai osasitko odottaa. Muuttiko tulos käsitystäsi itsestäsi?
Ja hei, testitulosta (=pisteitämäärää) EN halua tähän. Sille on omia aiheitaan aloitettu ihan riittävästi muutoinkin.
Avatakseni keskustelun pään, kerron, että omalla kohdallani tulos keikautti maailmani liki pitäen ylös alaisin. En olekkaan ihan tyhmä! Koulussa olin "tyhmä" kun kyselin "outoja" ja kaiketi olinkin ikätovereihini verrattuna aika outo. Vakuutuin ajan kanssa, että näin onkin. Annoin tyhmyyteni vaikuttaa valintoihini hakeutuessani opiskelemaan ja ammatilliseen koulutukseen, koska en uskonut ällini riittävän siihen, mitä TODELLA olisin halunnut tehdä.
Ja kuitenkin vuosia ristiriita siitä, mitä koin ja tunsin ja mitä LUULIN olevani, on aiheuttanut ongelmia. En todellakaan kuvittele, että elämäni olisi ongelmatonta ja onnellista jos olisin luottanut kapasiteettiini alusta alkaen, mutta koen olleeni suurimman osan "työssäolo iästäni" ihan väärällä ajalla, vaikka työstäni näihin päiviin asti olen suht tykännyt. Kunnes ne on syystä tai toisesta alkaneet tympimään ja sitten olenkin hakeutunut opiskelemaan uutta.
Nyt minua kiinnostaa, mitä ajattelit (jos mitään, heh!) saatuasi Mensan testin tuloksen? Oliko yllätys (positiivinen/negatiivinen) vai osasitko odottaa. Muuttiko tulos käsitystäsi itsestäsi?
Ja hei, testitulosta (=pisteitämäärää) EN halua tähän. Sille on omia aiheitaan aloitettu ihan riittävästi muutoinkin.
Avatakseni keskustelun pään, kerron, että omalla kohdallani tulos keikautti maailmani liki pitäen ylös alaisin. En olekkaan ihan tyhmä! Koulussa olin "tyhmä" kun kyselin "outoja" ja kaiketi olinkin ikätovereihini verrattuna aika outo. Vakuutuin ajan kanssa, että näin onkin. Annoin tyhmyyteni vaikuttaa valintoihini hakeutuessani opiskelemaan ja ammatilliseen koulutukseen, koska en uskonut ällini riittävän siihen, mitä TODELLA olisin halunnut tehdä.
Ja kuitenkin vuosia ristiriita siitä, mitä koin ja tunsin ja mitä LUULIN olevani, on aiheuttanut ongelmia. En todellakaan kuvittele, että elämäni olisi ongelmatonta ja onnellista jos olisin luottanut kapasiteettiini alusta alkaen, mutta koen olleeni suurimman osan "työssäolo iästäni" ihan väärällä ajalla, vaikka työstäni näihin päiviin asti olen suht tykännyt. Kunnes ne on syystä tai toisesta alkaneet tympimään ja sitten olenkin hakeutunut opiskelemaan uutta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jotenkin aina pikkuisen ärsyttäneet henkilöt, jotka testituloksen kuultuaan alkavat julistaa, että kaikki ongelmat heidän elämässään ovat johtuneet liiallisesta älykkyydestä. Voi hukatun lahjakkuuden tuskaa! Puhumattakaan siitä, että todettuaan olevansa "älykäs", voi käyttäytyä niin typerästi kuin ikinä vaan haluaa, koska sekin johtuu vain väärinymmärretystä lahjakkuudesta.
Minun elämääni testitulos ei vaikuttanut millään lailla. Onhan siitä kiva kertoa, jos tulee sattumalta (tai "sattumalta") puheeksi, mutta come on! Elämäni ei todellakaan kääntynyt ylösalaisin.
Miksi muuten älykäs ihminen ei voisi mennä ammatilliseen koulutukseen?
Saatuani mensalta ÄO:ni olin alkuun ihan tyytyväinen. Käsittääkseni ihmiset ovat aina tyytyväisiä kuultuaan (saatuaan tietää) itsestään positiivisia asioita.
Korkean älykkyysosamääräni tietäminen ei tuonut mitään eikä vienyt mitään. Tilanne on sama, kuin aikaisemminkin. Ainut ero on se, että tuntuu "ihan kivalta", kun tietää olevansa fiksu myös mensan mielestä. Itse älykkyys on varmastikkin tuonut elämääni paljonkin eri asioita, mutta sillä, että tiedänkö olevani älykäs vai ei, en usko olleen merkitystä.
Tuo korkean älykkyyden syyttäminen ongelmistaan on mielestäni paska puhetta. Kukaan järkevä ihminen ei jätä menemättä haluamaansa opiskelupaikkaan sen takia, että ei usko olevansa älykäs tms.
Taas yksi älykkyytensä hehkuttaja. Mensan testit kertovat vain yhdestä älykkyyden lajista. Ongelmat elämässä voi johtua monesta asiasta, älykkyydestä voi olla hyötyä omien ongelmien ratkaisussa. Onhan se tietysti hauskaa, kun voi kääntää kierosti asian niin että omat ongelmat johtuukin ylivertaisesta älykkyydestä. Mukavaahan se on itselleenkin niin selitellä.
Mun elämään mensan testin tulos ei vaikuttanut mitään, ei yhtään mitään. Tulos oli ennustettava, joten myöhemmin ihmettelin, miksi edes menin moiseen testiin ja maksoin siitä 30€.
>Taas yksi älykkyytensä hehkuttaja. Mensan testit >kertovat vain yhdestä älykkyyden lajista.
Viittaatko nyt Gardneriin vai mitä tällä kommentilla ajat takaa? G-tekijäähän tuossa Mensan testissä mitataan ja kyllähän sen tarkoituksena on nimenomaan ilmentää yleisälykkyyttä. Älykkyyden lajit gardnerilaisessa mielessä eivät asiaan kuulu millään tasolla, kyseessä on aivan eri asia.
Oma tulos oli siinä mielessä "helpotus", että jollain tasolla oli huomannut ajattelevansa eri tavoin kuin useimmat. Testitulos on siinä mielessä lohdullinen, että sillä voi selittää jotain eroavaisuuksia ajattelussaan. Eri asia, johtuvatko ne älykkyydestä... ;)
Pahinta olisi ollut keskiarvoinen tulos. Silloin olisi pitänyt ehkä jatkaa itsensä pohtimista. Nyt sain tarpeekseni ja tuudittaudun ajatukseen, että älykkyys saattaa selittää jotain ominaisuuksiani.
Sama täällä..
Mä sain mensan testistä muistaakseni 176, ja se selittääkin sen että miks mä oon niin, no sanalla sanoen hyvä..
Siis ku mä osaan tehdä kaikki jutut aina paremmin kuin muut, ne tampiot ja idiootit.
Ainoastaan alle promille on älykkäämpi kuin mä.
Säki oot varmaan saman luokan tuloksen saanu ku mäkin?
Onko hehkutusta kertoa pituutensa, kun sitä kysytään?
Onko hehkutusta kertoa painonsa, kun sitä kysytään?
Onko hehkutusta mainita suomenmestaruuksistaan, kun niistä kysytään?
Onko hehkutusta kertoa ÄO, kun sitä kysytään?
Miksi?
Miksi ei?