routiminen

Ihan järkeenkäypä selitys. Minä olen tuota useina talvina pohtinut. Hyvä että asia selvisi! kiitos sinulle.
Ensi viikolla pitäisi lauhtua, jossain taas vesiputkia jäätyy!

routaantunut? kirjoitti:

Ihan järkeenkäypä selitys. Minä olen tuota useina talvina pohtinut. Hyvä että asia selvisi! kiitos sinulle.
Ensi viikolla pitäisi lauhtua, jossain taas vesiputkia jäätyy!

Lue lisää

Vesiputket kai jäätyy pakkasella, mutta halkeaa vasta sitten kun pakkanen alkaa hellittämään. Johtuu siitä kun jää lämmetessään laajenee.

Enpä usko, että ilmankosteuden muutokset voisivat juuri vaikuttaa maan sisäisen jäätymisrintaman etenemisnopeuteen. Parempi selitys jäätymisen jatkumiseen on jäätyneeseen maahan varautuneen kylmyyden vaikutus, joka jatkuu vielä pitkään, vaikka maanpinnan lämpötila nousisikin jopa plussalle.

Se, että putkien pakkasvauriot huomataan vasta ilman lauhtuessa aiheutuvat kahdesta syystä: siitä, että vesi virtaa vasta sulettuaan, sekä siitä, että jäätulppa lämmetessäan ja samalla laajetessaan särkee putken, kuten joku jo täällä totesi.

Lisäksi rakennusten lämmityksen säätö pyrkii vähentämään lämmitystehoa heti ilman lauhduttua, vaikka rakenteisiin on vielä sitoutunut kylmyyttä, mikä vielä tehostaa rakennusten putkistojen jäätymisongelmia pakkasen jo hellitettyä.

Jäärä kirjoitti:

Enpä usko, että ilmankosteuden muutokset voisivat juuri vaikuttaa maan sisäisen jäätymisrintaman etenemisnopeuteen. Parempi selitys jäätymisen jatkumiseen on jäätyneeseen maahan varautuneen kylmyyden vaikutus, joka jatkuu vielä pitkään, vaikka maanpinnan lämpötila nousisikin jopa plussalle.

Se, että putkien pakkasvauriot huomataan vasta ilman lauhtuessa aiheutuvat kahdesta syystä: siitä, että vesi virtaa vasta sulettuaan, sekä siitä, että jäätulppa lämmetessäan ja samalla laajetessaan särkee putken, kuten joku jo täällä totesi.

Lisäksi rakennusten lämmityksen säätö pyrkii vähentämään lämmitystehoa heti ilman lauhduttua, vaikka rakenteisiin on vielä sitoutunut kylmyyttä, mikä vielä tehostaa rakennusten putkistojen jäätymisongelmia pakkasen jo hellitettyä.

Lue lisää

muuten olit oikeassa kylmän maamassan jäähdyttävän vaikutuksen suhteen mutta jää ei suinkaan laajene lämmetessään vaan kutistuu. veden tiheys on suurimmillaan noin 4:ssä asteessa ja laajenee siitä jäähtyessään ja lämmetessään. osa putkirikoista johtuu siitä että ilman lauhtuessa lämmityksen säätöautomatiikka laskee lämmitysverkoston veden lämpötilaa kivirakenteiden ollessa edelleen hyvin kylmiä ja kylmät kivipinnat jäähdyttävät sisäpuolella olevia putkia

jamo kirjoitti:

muuten olit oikeassa kylmän maamassan jäähdyttävän vaikutuksen suhteen mutta jää ei suinkaan laajene lämmetessään vaan kutistuu. veden tiheys on suurimmillaan noin 4:ssä asteessa ja laajenee siitä jäähtyessään ja lämmetessään. osa putkirikoista johtuu siitä että ilman lauhtuessa lämmityksen säätöautomatiikka laskee lämmitysverkoston veden lämpötilaa kivirakenteiden ollessa edelleen hyvin kylmiä ja kylmät kivipinnat jäähdyttävät sisäpuolella olevia putkia

Lue lisää

Olet oikeassa nestemäisen veden tiheydenmuutoksen suhteen, mutta pahasti väärässä kiinteän veden eli jään käyttäytymisestä. Katso tiheysarvoja ja tilavuuden laajenemiskertoimia eri lämpötiloja esimerkiksi lähteistä

http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

tai

http://www.ac.wwu.edu/~vawter/PhysicsNet/Topics/Thermal/ThermExpan.html

Tosin jälkimmäisen lähteen lämpölaajenemiskertoimen arvojen määrityslämpötila lienee jään osalta väärä. Oikea lämpötila on varmaankin -20 astetta.

jamo kirjoitti:

muuten olit oikeassa kylmän maamassan jäähdyttävän vaikutuksen suhteen mutta jää ei suinkaan laajene lämmetessään vaan kutistuu. veden tiheys on suurimmillaan noin 4:ssä asteessa ja laajenee siitä jäähtyessään ja lämmetessään. osa putkirikoista johtuu siitä että ilman lauhtuessa lämmityksen säätöautomatiikka laskee lämmitysverkoston veden lämpötilaa kivirakenteiden ollessa edelleen hyvin kylmiä ja kylmät kivipinnat jäähdyttävät sisäpuolella olevia putkia

Lue lisää

Jäärä jo selittikin, miten jää käyttäytyy.

Siihen voi tutustua myös luonnossa: Käypäs joskus syksyllä, kun pakkanen kiristyy, kuuntelemassa jonkun järven jäällä, minkälaisia ääniefektejä syntyy, kun jäät kutistuessaan halkeilee railoille. On muuten hienoa luonnon sinfoniaa. Saattaa vaan tottumattomalla mennä kurat housuun, kun kävelee jäällä ja yht'äkkiä kuuluu kolkko valittava vongunta jalkojen alta.

Isoille selille syntyy tän kutistumisen seurauksena jopa metrien levyisiä railoja.

Ja vastaavasti taas kun lämpenee, järven jääpeite laajenee ja jäät voi puskeutua selillä toisiaan vasten korkeiksi telttamaisiksi harjanteiksi.

Tuota vonguntaa ja jäätelttoja on moni, joka ei tunne jään käyttäytymistä lämpötilan muuttuessa, ihmetellyt.

PS. moottorikelkkailijoiden on syytä muistaa sekä railojen että noiden puskusaumojen mahdollisuus, voi tulla muten pitkiä hyppyjä tai märkiä kokemuksia.

Jussi kirjoitti:

Vesiputket kai jäätyy pakkasella, mutta halkeaa vasta sitten kun pakkanen alkaa hellittämään. Johtuu siitä kun jää lämmetessään laajenee.

Jos pätkän metallista vesijohtoputkea sulkee toisesta päästä tulpalla, asettaa putken ulos pakkaseen pystyyn tulppaus alaspäin, täyttää putken osittain tai kokonaan vedellä ja antaa veden jäätyä, niin jäätyminen ei halkaise toisesta päästä avointa putkea, eikä putki myöskään sisään lämpimään tuotuna halkea. Nyt on vielä yöpakkasia, että siitä vaan kokeilemaan.

Miksi vesijohtoputket kuitenkin pakkasten lauhtuessa halkeavat?
Tähän on mahdollisen materiaalivian lisäksi kaksi syytä. Ensiksi, veden olotilan muutoksiin liittyvä tilavuudenmuutosmekanismi ja toiseksi se, että jäätynyt putki on osana paineistettua vesijohtoverkkoa.

4 °C vesi on raskainta – tilavuus pienimmillään -, tästä jäähtyessään ominaispaino alkaa pienentyä kohti 0 °C lämpötilaa, jossa tapahtuu jäätyminen siten, että 0 °C jään tilavuus on 1/11 suurempi kuin veden. Jään lämpötilan laskiessa, sen tilavuus pienenee (ominaispaino kasvaa). Mikäli jäätyminen rikkoisi putken, niin vaurion pitäisi syntyä 0 °C:ssa jään tilavuuden ollessa suurimmillaan.
Jään tilavuudenmuutos 1 °C kohti on suurempi kuin metallisen putken. Tästä on seurauksena, että lämpötilan laskiessa ja jään tilavuuden pienentyessä, putken ja jään väliin alkaa muodostua rako.
Putken ollessa osa vesijohtoverkkoa, tunkeutuu paineen vaikutuksesta kutistumisen aiheuttamaan rakoon vettä, joka pakkasen vaikutuksesta jäätyy. Näin jäätyneessä putkenosassa on enemmän H2O:ta kuin alkujäätymisen tapahtuessa oli. Pakkasen lauhtuessa, putki ja jää lämpiävät. Kun lämpiämistä tapahtuu, laajeneva jää saavuttaa suuremman tilavuuden, kuin mikä sillä oli alkujäätymisessä. Tässä vaiheessa putken seinämän vetojännitys kasvaa niin suureksi, että putki repeää.

Putkivaurio havaitaan vasta sitten, kun jää on sulanut niin paljon, että vesi putkessa pääsee virtaamaan vauriokohtaan.
Toisesta päästä avoimeen kokeiluputkeen voi myös käydä jäätymisen tapahduttua lisäämässä vettä. Toisesta päästä avoin putkenpätkä ei kuitenkaan lämmetessään ja jään sulaessa välttämättä halkea, sillä paineen kasvaessa, jäässä tapahtuu muodonmuutos ja osa laajenevasta jäämassasta liukuu kohti avointa putkenpäätä. Metalliputki yleensä kestää tällaisen kuormituksen. Vesijohtoverkossa lämpiäminen tapahtuu epätasaisesti ja jäätulppa sekä vesijohtopaine estävät jään laajenemisen kohti vesilaitosta.

Jäätymisen estämiseksi ulos maahan sijoitetut vesijohdot asennetaan routarajan alapuolelle, tai suojataan routaeristeillä. Pakkasen vaurioittamat putket sijaitsevat pääsääntöisesti kiinteistöjen sisätiloissa.
Yllä on kuvattu putkirikon mekanismi, eikä siihen roudan etenemisellä maaperässä ole merkitystä.

Jussi kirjoitti:

Jäärä jo selittikin, miten jää käyttäytyy.

Siihen voi tutustua myös luonnossa: Käypäs joskus syksyllä, kun pakkanen kiristyy, kuuntelemassa jonkun järven jäällä, minkälaisia ääniefektejä syntyy, kun jäät kutistuessaan halkeilee railoille. On muuten hienoa luonnon sinfoniaa. Saattaa vaan tottumattomalla mennä kurat housuun, kun kävelee jäällä ja yht'äkkiä kuuluu kolkko valittava vongunta jalkojen alta.

Isoille selille syntyy tän kutistumisen seurauksena jopa metrien levyisiä railoja.

Ja vastaavasti taas kun lämpenee, järven jääpeite laajenee ja jäät voi puskeutua selillä toisiaan vasten korkeiksi telttamaisiksi harjanteiksi.

Tuota vonguntaa ja jäätelttoja on moni, joka ei tunne jään käyttäytymistä lämpötilan muuttuessa, ihmetellyt.

PS. moottorikelkkailijoiden on syytä muistaa sekä railojen että noiden puskusaumojen mahdollisuus, voi tulla muten pitkiä hyppyjä tai märkiä kokemuksia.

Lue lisää

joo sorry oikeassa olitte meni taas plussat ja miinukset päässä väärinpäin.. :(

Jäärä kirjoitti:

Olet oikeassa nestemäisen veden tiheydenmuutoksen suhteen, mutta pahasti väärässä kiinteän veden eli jään käyttäytymisestä. Katso tiheysarvoja ja tilavuuden laajenemiskertoimia eri lämpötiloja esimerkiksi lähteistä

http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

tai

http://www.ac.wwu.edu/~vawter/PhysicsNet/Topics/Thermal/ThermExpan.html

Tosin jälkimmäisen lähteen lämpölaajenemiskertoimen arvojen määrityslämpötila lienee jään osalta väärä. Oikea lämpötila on varmaankin -20 astetta.

Lue lisää

vesiputkea ja patteria, joihin jäätyessään on ilmestynyt halkeamia jääpuikkoineen.
Usein patterin halkeama sijaitsee sen takapuolella, mistä sitä on vaikea havaita.
Sitten lämpötilan noustessa, jään sulaessa, tulee halkeamasta nestettä kuin härän kurkusta.
Eli putket yms. repeytyvät yleensä jo jäätymisvaiheessa.

monta kirjoitti:

vesiputkea ja patteria, joihin jäätyessään on ilmestynyt halkeamia jääpuikkoineen.
Usein patterin halkeama sijaitsee sen takapuolella, mistä sitä on vaikea havaita.
Sitten lämpötilan noustessa, jään sulaessa, tulee halkeamasta nestettä kuin härän kurkusta.
Eli putket yms. repeytyvät yleensä jo jäätymisvaiheessa.

Lue lisää

Se, kuinka jää halkaisee putken tai muun rakenteen, riippuu paljon siitä, käyttäytyykö putken materiaali sitkeästi vai hauraasti, minkälainen paine vedessä vallitsee ja kuinka nopeaa on jäätyminen.

Jos materiaali on haurasta, paine pieni ja jäätyminen nopeaa, jo jäätymisvaihe halkaisee putken. Jos taas mainitut tekijät ovat päinvastaiset, niin yleensä vasta sulaminen rikkoo rakenteen.