Täälläkin kaikki pitää jo itsestään selvänä mm. sitä, että luonnontieteitä(esim. fysiikka) ymmärtävällä henkilöllä on korkea ÄO, huikea päättelykyky, ja sama toisinpäin!
Ei se niin mene, eihän esim. fysiikan nerolla einsteinilla ollut kovin korkea ÄO.
Sen sijaan einsteinin aikalaiset, joilla oli hyvin korkea ÄO, mm. henri poincare ja monet muut, eivät saaneet fysiikan alalla juuri mitään aikaiseksi, vaikka kuinka yrittivät, kun taas einstein jonka ei ÄO:nsa perusteella olisi pitänyt keksiä mitään, keksi mullistavia asioita!
Se on ärsyttävää, kun älykkyystestien mainoksissa komeilee päätään rapsuttava pörrötukka-einstein, vaikkei hän saanutkaan niistä testeistä mitään neron tuloksia.
Ihmiset näkevät ärsyttävästi korkean älykkyysosamäärän olevan merkki kyvykkyydestä tieteelliseen nerouteen, vaikka todellisuus on -einsteinin tapausta todisteena käyttäen- ennemminkin päinvastoin, kuten edellä jo esitinkin!
Ei se niin mene, eihän esim. fysiikan nerolla einsteinilla ollut kovin korkea ÄO.
Sen sijaan einsteinin aikalaiset, joilla oli hyvin korkea ÄO, mm. henri poincare ja monet muut, eivät saaneet fysiikan alalla juuri mitään aikaiseksi, vaikka kuinka yrittivät, kun taas einstein jonka ei ÄO:nsa perusteella olisi pitänyt keksiä mitään, keksi mullistavia asioita!
Se on ärsyttävää, kun älykkyystestien mainoksissa komeilee päätään rapsuttava pörrötukka-einstein, vaikkei hän saanutkaan niistä testeistä mitään neron tuloksia.
Ihmiset näkevät ärsyttävästi korkean älykkyysosamäärän olevan merkki kyvykkyydestä tieteelliseen nerouteen, vaikka todellisuus on -einsteinin tapausta todisteena käyttäen- ennemminkin päinvastoin, kuten edellä jo esitinkin!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Einsteinillä oli korkea älykkyysosamäärä.
Oikeassa olet siinä, että kaikki korkean älyykyysosamäärän omaavat henkilöt eivät ole hyviä fysiikassa. Entäs sitten? Kuka sellaista on edes väittänyt? Ei fysiikka ole korkean älykkyyden mitta.
Totta on kuitenkin se, että älykkäät ovat keskimääräisesti parempia matemaattisissa aineissa (matematiikka, fysiikka), kuin "normaaliälyiset".
jutun jonka mukaan einsteinillä olisi ollut äö siinä 140 paikkeilla. Ei huippu äo, mutta hyvä ja riittävä. Einsteinillä olikin mieletön se paljonpuhuttu luovamielikuvitus. Se, että osaa järkeillä ei tarkoita, että osaisi keksiä. Keksintöjen tekemiseen tarvitaan syvällisempi analyyttinen ajattelutapa. Eli tarvitsee ajatella mistä mikin johtuu, eikä ainoastaan ajatella, kun nyt on näin niin seuraavaksi vamaan on niin.
...niin.
Einsteinin äly oli luovaa "älyä"(sanotaan sitä nyt älykkyydeksi), jolla ei siis ollut juurikaan tekemistä älykkyysosamäärän kanssa, onhan ÄO 140 varsin yleinen, kun taas tämä einsteinin tasoinen luova äly on harvinainen, hyvin harvahan kykenee sellaisiin mielikuvitusjuttuihin kuin einstein....
Einsteinin älykkyysosamäärää ei tiedetä. Siitä on yhtä paljon juttuja kuin mitä äijästä on muutenkin legendaa liikkeellä.
Luultavasti Einstein ei ollut kovinkaan kiinnostunut siitä miten hänen henkilöään tai kykyjään jonkin ulkopuolisen tahon toimesta nimiteltiin tai määriteltiin. Tämä pääteltynä siitä, että vaikka hän ikään kuin periaatteessa tunsi iloa onnistumisesta kuultuaan Eddingtonin suorittamien mittausten tukevan teoriaansa, hän yhtälailla periaatteessa ei olisi uskonut todisteisiin, jos ne olisivat olleet päinvastaisia. Hän luotti omaan, ajattelemalla saatuun totuuteensa. Eli oli tietyssä suhteessa itseriittoinen, eikä kaivannut määrittelyjä tai vahvistuksia ulkopuolisilta.
Voi olla, ettei hän olisi edes suostunut testeihin, sillä niissä hän ehkä olisi kokenut kilpailemisen makua. Älynkäyttö kilpailemisen tai pelaamisen muodossa taas oli hänelle selvästi vastenmielistä. Hän ei esimerkiksi pitänyt shakkipelistä.
Nämä ovat vain arveluja. Einsteinista kirjoitettujen elämänkertojen tai hänestä arkistoja pitävien taholta ei löydy selvää tietoa siitä että häntä olisi testattu.
Arvelua ei kuitenkaan ole se että vielä Einsteinin kuolemankin jälkeen älykkyydestä yleensä oli vallalla aivan erilaisia käsityksiä kuin nykyään. Tässä on asiasta lyhyt maininta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000080&posting=22000000005598182
Niin, eipä sitä kiinnostanut mitkään päättelypelit tms. yhtenä syynä se ettei hän ollut erityisen hyvä niissä.
"Luultavasti Einstein ei ollut kovinkaan kiinnostunut siitä miten hänen henkilöään tai kykyjään jonkin ulkopuolisen tahon toimesta nimiteltiin tai määriteltiin"
Sen verran kommenttia tähän, että kyllä hän nautti siitä, että häntä pidettiin nerona(ja hän pönkitti itsekin omaa imagoaan), ja uskon siis että kyllä hän siitä välitti..
Ja niille, jotka uskovat että mm. minä haluaisin "alentaa" einsteinin ÄO-tasoa jotta hän olisi lähempänä esim. minun tasoa, niin täytyy sanoa vielä, että se(siis ettei hänellä ollut erityinen ÄO) on asiaa tutkineiden mielipide, ei siis mun hatusta vetämä mielipide.
Se on siis selvää että einstein oli jollain muulla mittapuulla kuin ÄO:lla mitattuna nero.
Tiesitkö, että Henri Poincare kehitti suhteellisuusteorian samaan aikaan Einsteinin kanssa hänestä riippumatta. Poincaren esitys oli matemaatikon, Einsteinin fyysikon - Einstein ehti aavistuksen edelle, ja nousi siksi ja hauskan karismansa kautta maailmanmaineeseen.
Ja on sinänsä hölmöä vaatia Poincarelta, joka oli matemaatikko, suuria saavutuksia fysiikan alalla (eikä sekään kaukana ollut). Sen lisäksi hän on hyvin merkittävä nimi tieteenfilososfiassa.
Einsteinin älykkyysosamäärää ei ole mitattu. Jostakin syystä kaikki apinat haluavat hänen olevan samalla pulliaisen tasolla kuin he itsekin ovat. Einstein oli kuitenkin universaalinero. Kaikki paska hänen huonosta koulumenestyksestään on sitä itseään, urbaanilegendaa.
Einsteinilla oli takuulla aivan järkyttävä ÄO; jotkut helkkarin urputukset suomi24:ssä eivät sitä poista.
Luepa uusimman Hesarin kuukausiliitteen juttu Einsteinista.
"Kaikki paska hänen huonosta koulumenestyksestään on sitä itseään, urbaanilegendaa."
Ei, kyllä se huono koulumenestys on aivan epäilemättä totta, luehan einsteinin elämäkertakirja.
"Einsteinilla oli takuulla aivan järkyttävä ÄO; jotkut helkkarin urputukset suomi24:ssä eivät sitä poista"
Todennäköisesti arvelusi meni metsään, koska hänen toiminnastaan (ei erityinen nero päättelyä vaativissa asioissa) on pääteltävissä ettei hän todennäköisesti menestyisi mitenkään ihmeellisesti näissä kuviopäättelytesteissäkään. Tuo ÄO 140 osuu siis todennäköisesti varsin lähelle totuutta.
että onko se maan mainio 140 minkä keskihajonnan mukaan??? Tuloksesta ei voi sanoa juuta ei jaata without keskihajonta.
No nämä asian sanoneet asiantuntijat ovat epäilemättä tarkoittaneet keskihajontaa 24, koska jos se olisi 15 tai 16, niin se olisi silloin huipputulos, ja hehän nimenomaan korostavat, että hän ei olisi ollut älykkyysosamäärällä mitattuna huippuälykäs.. (Vaikkakin tulos olisi ollut selkeästi keskimääräistä parempi..)
Itse olen kuullut, että Einsteinin äo olisi ollut 160 meidän hajontamme mukaan, jenkkien mukaan kai jotain 140... että semmosta.
Mutta se ei oikein voi pitää paikkaansa, koska nämä asiantuntijat nimenomaan sanovat, ettei hän olisi saanut mitään huipputuloksia, ja 160 olisi huipputulos!
Joten ei (loogisesti) voi pitää paikkaansa, että keskihajonta olisi 15 tai 16, 24:n sijaan.
"vaikkei hän saanutkaan niistä testeistä mitään neron tuloksia"
Unohtui yksi sana tuon -hän- ja -saanutkaan- välistä; nimittäin -olisi-.
(tämä on täysin perusteltu ja yleisesti hyväksytty näkemys, (oikeastaan itsestäänselvyys) jonka aloituksessa esitin)
Pikku huomio, väsyneenä "tähän ainoaan neroon maailmassa", että monet elämässämme vaikuttavat keksinnöt ovat aika huomaamattomia emmekä tule niihin kiinnittäneeksi juurikaan huomiota. Ne on voitu keksiä "vahingossa" ja kuitenkin ne ovat tuoneet keksijälleen mainetta (ainakin omissa piireissään) ja mammonaakin. Varmasti monet loistavat ja hyödylliset keksinnöt (jotka eivät tokikaan yllä suhteellisuusteorian tasolle!) ovat edellyttäneet "vain" oikeaa aikaa ja paikkaa ja/tai ovat syntyneet aivan sattumalta.
Mutta tokihan on hienompaa kiistellä Einsteinista kuin maitopurkin keksijästä...
Mitä väliä sillä oikeastaan on, mikä oli Einsteinin älykkyysosamäärä? Kummallista, että ihmiset jaksaa kiistellä tuollaisesta asiasta noinkin pitkän aikaa toisen kuoleman jälkeen. (Tietenkin, jos ei ole parempaakaan tekemistä...) Antaa ihmisten tekojen puhua puolestaan. Onhan se jo aina tieddetty, ettei millään testeillä voida mitata ihmisen mieltä. Suhteellisuusteoria kun ei testien laatijoille pysty kertomaan, kuinka pienet hiukkaset liikkuvat ihmisen päässä mihinkin suuntiin ja milloin.
...koska ihmiset luulevat, että hänen(einsteinin) älykkyytensä oli sitä näppäryyttä, jota mensa mittaa.
Mutta näin asia ei ole. Harmi vain, että se on selvä asia vain asiantuntijoille.
Se esim. mua ärsyttää, kun Eurooppalaisen älykkyystestin ohessa on kuva einsteinista, vaikkei hän ja hänen älynsä liity mitenkään siihen näppäryyteen, jota kyseinen testi mittaa!
Se on ärsyttävää, kun älykkyystestien tekijät antavat ihmisille sellaisen kuvan, että Einstein oli älykäs HEIDÄN mittareillaan mitattuna!
Ihmiset luulevat automaattisesti jonkun tyypin jonka äo on 230 niin että se on einsteinin tasoinen tyyppi tms.
"Onhan se jo aina tieddetty, ettei millään testeillä voida mitata ihmisen mieltä"
Niin no testit kertoo tietynlaisesta kapea-alaisesta näppäryydestä, jolle on ominaista se että se on nopeaa.
Ei siis ole oikein uskottavaa että ne jotain kertoisivat "todellisesta kyvykkyydestä ajatella".
Niin. Onhan se suuri vääryys. Mietin vain sitä, että miksiköhän ihmiset ylipäätänsä jaksavat vaivata päätään sillä, mitä joku testi kertoo heidän tai jonkun muun pään sisäisitä liikkeistä. Miksiköhän ihmisten pitää olla aina niin innokkaita luokittelemaan ja lajittelemaan kaikkea? Järjen takia tietysti, mutta kun kaikkia asioita ei vain voi niin yksioikoisesti tunkea tiettyyn lokeroon.
Tämä liittyi aiheeseen sillä tavalla, että miksi pitää tehdä koko jutusta niin iso asia, jos on tuota mieltä ettei testeillä voi mitata kuin korkeintaan tietynlaista nokkeluutta? Eikös ole sitten yksi ja sama mitä jotkut tutkijat ja muut asiasta ajattelevat? Vai onko niin, että oma ajattelu on sittenkin hieman riippuvaista lokeroista, joita toiset ihmiset ovat aikojen saatossa ehkä omaksi ja muiden harvojen hyödyksi nikkaroineet?
"Vai onko niin, että oma ajattelu on sittenkin hieman riippuvaista lokeroista, joita toiset ihmiset ovat aikojen saatossa ehkä omaksi ja muiden harvojen hyödyksi nikkaroineet?"
On se sillä tavalla, että muut pitää sua tollona jos saat esim. 90 äo:kses... Ja niitten negatiivinen suhtautuminen suhun tietysti vaikuttaa suhun. Eikö vain?
Siis kyllä mä itse saan paljon parempia tuloksia näistä (pääsosaksi humpuuki)testeistä kuin tuo 90, mutta kaikki ei saa, ja niitä sit pidetään täydellisinä tolloina yhden hemmetin kapea-alaisen äo-testin perusteella.
Se on musta ärsyttävää. Ihmisten pitäis olla realistisia ja älytä, ettei nykyiset testit mittaa kuin korkeintaan tiettyä kapeaa päättelykykyä.
Niinno. Jos välittää hirveästi muiden mielipiteistä. Tietysti on varmaan aiheellista miettiä, että muiden suhtautumisessa saattaa olla jotain vikaa ennemmin kuin omassa itsessä, jos sinuun aletaan suhtautua alentavasti testitulosten takia. Mutta onhan se toki totta ettei kaikilla ole loistava itsetunto ja tällaiset asiat voi masentaa. Ja tokihan kaikkien ajattelu on ainakin pikkuisen ulkopuolisista tekijöistä riippuvaista, siitä emme pääse yli emmekä ympäri...
Mensan testissä pitää olla näppärä ja nopea. Testissä hyvin pärjääminen korreloi yleisesti sen kanssa, että sinulla on "hyvät aivot".
Syvällisten teorioiden keksiminen vaati varmasti kiinnostusta juuri tietynlaisten asioiden pohtimiseen ja ongelmien ratkaisuun. Tämä on tietyllä tapaa eri asia, kuin mensan testissä vaadittava älykkyys.
Epäilisin sellaista asiaa, että hiukan alle satasen ÄÖ:n omaava voi keksiä mitään mullistavaa esim. tekniikassa tai fysiikassa. Eli toisaalta kyllä tätä "tehokasta aivoa", jota mensan testi mittaa, tarvitaan tietty määrä.
Mutta, kuinka paljon sitä sitten vaaditaan, jotta voi keksiä jotain "syvällisen mietiskelyn" kautta, on aika mahdoton sanoa.
Jos jokin ajatteluun liittyvä asia kiinnostaa, nin go for it. Nauti siitä mitä teet. Älä paneudu liikaa siihen, mikä oma ÄÖ:si on.
"Epäilisin sellaista asiaa, että hiukan alle satasen ÄÖ:n omaava voi keksiä mitään mullistavaa esim. tekniikassa tai fysiikassa. Eli toisaalta kyllä tätä "tehokasta aivoa", jota mensan testi mittaa, tarvitaan tietty määrä"
Samaa mieltä. Muttei sen "tietyn määrän" tarvitse olla kovin suuri.. (niin kuin annoit tekstissäsi ymmärtää) Tietty jonkinlainen päättelykyky täytyy olla "luovan mielikuvituksen" lisäksi..
"Jos jokin ajatteluun liittyvä asia kiinnostaa, nin go for it. Nauti siitä mitä teet. Älä paneudu liikaa siihen, mikä oma ÄÖ:si on"
Niin ei se mikään niin vakava asia mulle ole kuinka suuri ÄO mulla on.. Sen pitäis olla ihan ok, eri testeissä jonkin verran keskimääräistä korkeampia-erittäin hyviä tuloksia oon niistä kuitenkin saanut(numeroina 124-148)..
Jos voisin valita, ottaisin ennemmin paljon einstein-älyä, kuin mensa-älyä =)