Liikennesäännöt

Kuka väistää?

(1) Liikenneympyrä. Pyöräilijä tulee pyörätietä ja pyrkii suojatietä pitkin tien yli. Autoilijalla (perus)kolmio ilman erillistä huomautusta pyöristä eli saako pyöräilijä ajaa yli suojatietä ja autoilija väistää.

(2) Perussuojatie. Rinnakkainen mutta toisistaan eritelty ajoväylä ja pyörätie. Saako pyöräilijä ajaa suojatietä, jos autolijalla (perus)kolmio ilman eri huomatusta pyöräilijöistä.
12118
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Ensimmäinen huomio liittyy mainintaan suojatiestä. Suojatie on jalankulkijoille tarkoitettu tien osa. Samassa kohtaa pitää suojatien lisäksi olla myös pyörätien jatke, jotta saa pyöräillä yli. Näin siinä myös on, jos pyörätie jatkuu molemmin puolin. On siis korrektimpaa puhua pyörätien jatkeesta, jos siinä sellainen on.

Autoilija väistää pyörätien jatkeen yli pyöräileviä, jos kärkikolmio on ennen pyörätien jatketta. Tämä pätee aina, riippumatta siitä minkälainen risteys on kyseessä. Pätee siis myös liikenneympyröiden kohdalla.

Tässä kuvassa on aika tavallinen risteys, jossa liikennevalot. Kärkikolmio on ennen pyörätien jatketta sekä suojatietä ja autoilijat väistävät jatkeen yli pyöräileviä.
https://goo.gl/maps/vCPU1baL8VrBuYvX9

Tässä kuvassa on aika yleinen liikenneympyrä, jossa kärkikolmio on ennen pyörätien jatketta sekä suojatietä ja autoilijat väistävät jatkeen yli pyöräileviä.
https://goo.gl/maps/83rSY3ZGcFWgQAcp6

Äänestä

Pyörä on ajoneuvo, ei siitä tarvitse olla erillistä huomautusta jotta sitä pitää väistää! Normi liikennesäännöt.

Äänestä
  • Aloittaja ei tunne liikennemerkkejä.

    Kärkikolmion alla oleva lisäkilpi 863 (törmäävät fillarit) on tarkoitettu siihen, että sillä _voidaan_ osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Merkkiyhdistelmän tarkoitus on kertoa kolmion takaa tulijalle, että väistettäviä voi tulla molemmista suunnista MYÖS pyörätietä pitkin. Lisäkilpeä ei ole pakko käyttää, ja sen käyttö vaihteleekin paljon kunnittain.

    Tilanne muuttuu paljon uuden tieliikennelain tullessa voimaan kesäkuun alusta 2020. Sen mukaan pyörätie on yksisuuntainen, jos sitä ei ole merkitty erikseen kaksisuuntaiseksi. Silloin myös kärkikolmioissa ja STOP-merkeissä on oltava tuo lisäkilpi, jos väistettävänä on kaksisuuntainen pyörätie.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aloittaja ei tunne liikennemerkkejä.

    Kärkikolmion alla oleva lisäkilpi 863 (törmäävät fillarit) on tarkoitettu siihen, että sillä _voidaan_ osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Merkkiyhdistelmän tarkoitus on kertoa kolmion takaa tulijalle, että väistettäviä voi tulla molemmista suunnista MYÖS pyörätietä pitkin. Lisäkilpeä ei ole pakko käyttää, ja sen käyttö vaihteleekin paljon kunnittain.

    Tilanne muuttuu paljon uuden tieliikennelain tullessa voimaan kesäkuun alusta 2020. Sen mukaan pyörätie on yksisuuntainen, jos sitä ei ole merkitty erikseen kaksisuuntaiseksi. Silloin myös kärkikolmioissa ja STOP-merkeissä on oltava tuo lisäkilpi, jos väistettävänä on kaksisuuntainen pyörätie.

    Yksisuuntainen pyörätie on aika huono idea. Siitä on muuten oma keskustelunsa Ajoneuvot ja liikenne > Kevytliikenne osioissa, eli täällä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15716510/vaite---pyoratie-muuttuu-oletuksena-yksisuuntaiseksi

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aloittaja ei tunne liikennemerkkejä.

    Kärkikolmion alla oleva lisäkilpi 863 (törmäävät fillarit) on tarkoitettu siihen, että sillä _voidaan_ osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Merkkiyhdistelmän tarkoitus on kertoa kolmion takaa tulijalle, että väistettäviä voi tulla molemmista suunnista MYÖS pyörätietä pitkin. Lisäkilpeä ei ole pakko käyttää, ja sen käyttö vaihteleekin paljon kunnittain.

    Tilanne muuttuu paljon uuden tieliikennelain tullessa voimaan kesäkuun alusta 2020. Sen mukaan pyörätie on yksisuuntainen, jos sitä ei ole merkitty erikseen kaksisuuntaiseksi. Silloin myös kärkikolmioissa ja STOP-merkeissä on oltava tuo lisäkilpi, jos väistettävänä on kaksisuuntainen pyörätie.

    Pääsit sitten taas PÄTEMÄÄN? Asiallisia ja ymmärrettäviä vastauksia on annettu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aloittaja ei tunne liikennemerkkejä.

    Kärkikolmion alla oleva lisäkilpi 863 (törmäävät fillarit) on tarkoitettu siihen, että sillä _voidaan_ osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Merkkiyhdistelmän tarkoitus on kertoa kolmion takaa tulijalle, että väistettäviä voi tulla molemmista suunnista MYÖS pyörätietä pitkin. Lisäkilpeä ei ole pakko käyttää, ja sen käyttö vaihteleekin paljon kunnittain.

    Tilanne muuttuu paljon uuden tieliikennelain tullessa voimaan kesäkuun alusta 2020. Sen mukaan pyörätie on yksisuuntainen, jos sitä ei ole merkitty erikseen kaksisuuntaiseksi. Silloin myös kärkikolmioissa ja STOP-merkeissä on oltava tuo lisäkilpi, jos väistettävänä on kaksisuuntainen pyörätie.

    Aika vähän on kotikaupungissani "pyöräteitä". Lähes kaikki ovat "yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" tyyppisiä yhteiskäyttöisiä väyliä.

    Äänestä

Kiitos vastaajille. Kun riittävän monta kertaa meinaa jäädä auton kolhimaksi, rupeaa epäilemään itseään.

Äänestä
  • Tarkkana kannattaa aina olla. Liian moni autoilija ei noudata sääntöjä kuten kuuluu.

    Äänestä

Liikenneympyrässä autoilija väistää, jos kolmio on ennen "suojatietä", eli pyörätienjatketta. Myös ympyrästä uloskääntyvä autoilija väistää risteävää "suojatietä" eli pyörätienjatketta ylittävää. (aika usein eivät väistä jostain syystä)

Ja sama 2. kohtaan. Jos autoilijalle on kolmio ennen "suojatietä", eli pyörätienjatketta, niin autoilija väistää.

Tiedät, että paikalla on pyörätienjatke, jos risteystä ennen olevalla väylällä saa polkea pyörällä, ja risteyksen jälkeen on liikennemerkki, joka osoittaa, että siinä saa polkea pyörällä. Tai tiessä on lisäkatkoviivat suojatien raitojen lisäksi.

Suojatiellä ei saa pyöräillä. Säännöt ovat nykyään tosi monimutkaisia pyöräilijöille.

Äänestä
  • Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset pyöräilijälle. Suojatie on aina myös pyörätien jatke, jos sille tullaan yhditetyltä kevyenliikenteenväylältä tai pyörätieltä. Pyöräilijä väistää tällaisella aina, paitsi jos autoilijalle on kolmio tai hän on kääntymässä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset pyöräilijälle. Suojatie on aina myös pyörätien jatke, jos sille tullaan yhditetyltä kevyenliikenteenväylältä tai pyörätieltä. Pyöräilijä väistää tällaisella aina, paitsi jos autoilijalle on kolmio tai hän on kääntymässä.

    Suojatie ei ole koskaan mitään muuta kuin suojatie. Pyörätien jatke ja suojatie ovat kaksi ihan eri asiaa. Voivat olla olemassa ilman toista tai voivat sijaita tismalleen samassa kohtaa.

    Suojatie ei siis koskaan toimi pyörätien jatkeena vaan samassa kohtaa pitää suojatien lisäksi olla myös pyörätien jatke. Suojatie on suojatie ja pyörätien jatke on pyörätien jatke.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suojatie ei ole koskaan mitään muuta kuin suojatie. Pyörätien jatke ja suojatie ovat kaksi ihan eri asiaa. Voivat olla olemassa ilman toista tai voivat sijaita tismalleen samassa kohtaa.

    Suojatie ei siis koskaan toimi pyörätien jatkeena vaan samassa kohtaa pitää suojatien lisäksi olla myös pyörätien jatke. Suojatie on suojatie ja pyörätien jatke on pyörätien jatke.

    Tieliikenneasetuksesta selviää, että kyseessä on kaksi eri asiaa. Siellä mainitaan 37 § suojatie ja pyörätien jatke peräkkäin.

    Tieliikenneasetus 5.3.1982/182
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#V11

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kuka väistää?

(1) Liikenneympyrä. Pyöräilijä tulee pyörätietä ja pyrkii suojatietä pitkin tien yli. Autoilijalla (perus)kolmio ilman erillistä huomautusta pyöristä eli saako pyöräilijä ajaa yli suojatietä ja autoilija väistää.

(2) Perussuojatie. Rinnakkainen mutta toisistaan eritelty ajoväylä ja pyörätie. Saako pyöräilijä ajaa suojatietä, jos autolijalla (perus)kolmio ilman eri huomatusta pyöräilijöistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu