Onkohan oikea

Kiitos asiallisesta selonteosta. Linkeistä löytyikin jo sitten kaikki mitä ilmeisesti tulen tarvitsemaan "uuden harrastuksen" parissa. Ja noita linkkejä ja vinkkejä on tullut muualtakin. ELI taidan opiskella tähtitaivaan ihmellisyyksiä ja totuuksia kirjoista ja netistä ensin vuoden tai pari ennenkuin ostan minkäänlaista laitetta omaksi. Kiitos..........

kovasti....... kirjoitti:

Kiitos asiallisesta selonteosta. Linkeistä löytyikin jo sitten kaikki mitä ilmeisesti tulen tarvitsemaan "uuden harrastuksen" parissa. Ja noita linkkejä ja vinkkejä on tullut muualtakin. ELI taidan opiskella tähtitaivaan ihmellisyyksiä ja totuuksia kirjoista ja netistä ensin vuoden tai pari ennenkuin ostan minkäänlaista laitetta omaksi. Kiitos..........

Tähtitaivaan syvällisempään ja perusteellisempaan tutkimiseen.

Ei ollut puhetta siitä, missä päin maata asustelet, onko ylläsi maaseuden sysimusta taivas vai kaupungin valohämyinen.

Kiikari tuo tähdet paljon upeammin nähtäväksi joka tapauksessa.

Mitä tuollaisella kiikarilla kannattaisi taivaalta katsella?

Aurinko päivisin, mutta ei läpikatsellen, vaan heijastamalla auringonkuva valkoiselle paperille ja piirtämällä auringonpilkkujen kuvia. Näkee omin silmin, kuinka aurinko pyörii ja pilkut siirtyvät ja kasvavat ja katoavat.

Kuu eri vaiheissaan. Apuna kuun kartta, josta voi opetella tunnistamaan kraatereita ja meriä.

Planeetoista Venuksen vaiheet näkyvät, Jupiterin neljän suurimman kuun seikkailut, Saturnuksen renkaiden häämötys.

Kiintotähtitaivaalta erityisesti tähtijoukot, avoimet kuten Seulaset (Plejadit). Seulasten tähdistä on magnitudiluetteloita, joilla voi testata oman kiikarin kykyjä.

Kiikarilla näkee liki vuosittain pyrstötähtiä, jotka eivät aivan tule paljain silmin näkyviksi.

Vähän enemmän havaintoaikaa vaativa tehtävä on etsiä Messierin kohteita ynpäri taivasta.

Tiedän varsin hyvin, mitä kaikkea tuollaisella kiikarilla taivaalta näkee, koska itselläni on sen kahtapuolta olevat kiikarit, 10*50 ja 20*80.

Lisävinkkejä taivaalle sivulla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=681&posting=2573371

kovasti....... kirjoitti:

Kiitos asiallisesta selonteosta. Linkeistä löytyikin jo sitten kaikki mitä ilmeisesti tulen tarvitsemaan "uuden harrastuksen" parissa. Ja noita linkkejä ja vinkkejä on tullut muualtakin. ELI taidan opiskella tähtitaivaan ihmellisyyksiä ja totuuksia kirjoista ja netistä ensin vuoden tai pari ennenkuin ostan minkäänlaista laitetta omaksi. Kiitos..........

Kyllä kiikarit kannattaa hankkia. Jo pelkillä retkikiikareilla näkee paljon enemmän kuin paljaalla silmällä.
Muutamalla kympillä löytyy jo ihan hyviä 7x50 -kiikareita, joista on aloittelijalle paljon iloa.
Mutta ensimmäisiksi kiikareiksi en lähtisi ostamaan tuollaisia "suurtehokiikareita", jotka maksavat jo aika paljon ja on, muuhun kuin tähtien katseluun, aika kömpelöt.
Orionin sumu on muuten ykköskohde, joka näkyy upeasti jo pienillä kiikareilla.

B. G. kirjoitti:

Kyllä kiikarit kannattaa hankkia. Jo pelkillä retkikiikareilla näkee paljon enemmän kuin paljaalla silmällä.
Muutamalla kympillä löytyy jo ihan hyviä 7x50 -kiikareita, joista on aloittelijalle paljon iloa.
Mutta ensimmäisiksi kiikareiksi en lähtisi ostamaan tuollaisia "suurtehokiikareita", jotka maksavat jo aika paljon ja on, muuhun kuin tähtien katseluun, aika kömpelöt.
Orionin sumu on muuten ykköskohde, joka näkyy upeasti jo pienillä kiikareilla.

Kiitoksia kovasti asiallisista neuvoista ja vinkeistä.

Taitaa tulla tosiaan kauppaan asiaa, kun ilmeni että vaimonikin on kiinnostunut tutkimaan tähtitaivasta.

Näin ne parisuhteessa pienet asiat tulevat aina vain tärkeämmiksi.

"Apinallakin" taisi olla asiaa, vaan en taas noita turkulaisia aina ymmärrä.

innostusta kirjoitti:

Tähtitaivaan syvällisempään ja perusteellisempaan tutkimiseen.

Ei ollut puhetta siitä, missä päin maata asustelet, onko ylläsi maaseuden sysimusta taivas vai kaupungin valohämyinen.

Kiikari tuo tähdet paljon upeammin nähtäväksi joka tapauksessa.

Mitä tuollaisella kiikarilla kannattaisi taivaalta katsella?

Aurinko päivisin, mutta ei läpikatsellen, vaan heijastamalla auringonkuva valkoiselle paperille ja piirtämällä auringonpilkkujen kuvia. Näkee omin silmin, kuinka aurinko pyörii ja pilkut siirtyvät ja kasvavat ja katoavat.

Kuu eri vaiheissaan. Apuna kuun kartta, josta voi opetella tunnistamaan kraatereita ja meriä.

Planeetoista Venuksen vaiheet näkyvät, Jupiterin neljän suurimman kuun seikkailut, Saturnuksen renkaiden häämötys.

Kiintotähtitaivaalta erityisesti tähtijoukot, avoimet kuten Seulaset (Plejadit). Seulasten tähdistä on magnitudiluetteloita, joilla voi testata oman kiikarin kykyjä.

Kiikarilla näkee liki vuosittain pyrstötähtiä, jotka eivät aivan tule paljain silmin näkyviksi.

Vähän enemmän havaintoaikaa vaativa tehtävä on etsiä Messierin kohteita ynpäri taivasta.

Tiedän varsin hyvin, mitä kaikkea tuollaisella kiikarilla taivaalta näkee, koska itselläni on sen kahtapuolta olevat kiikarit, 10*50 ja 20*80.

Lisävinkkejä taivaalle sivulla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=681&posting=2573371

Pieni nettikartta, josta näkyvät meret ja suurimmat kraaterit:
http://www.amastro.org/at/mo/mom.html
Hyvä kuukirja:
Kuun elämäkerta / David Whitehouse ; suomentajat: Risto Varteva ja Markus Hotakainen
Helsinki : WSOY, 2004
Kirjassa on hyvin perusteellista kuutietoutta ja kerronnallinen havaintoopas koko kuukuukaudelle (38s), jonka apuna kannattaa käyttää tarkempaa kuukarttaa "MAPA DE LA LUNA" nimineen:
http://www.astronomos.org/areadiseno/Laluna.htm
Koko kuu kuutena palasena.

apuneuvoja kirjoitti:

Pieni nettikartta, josta näkyvät meret ja suurimmat kraaterit:
http://www.amastro.org/at/mo/mom.html
Hyvä kuukirja:
Kuun elämäkerta / David Whitehouse ; suomentajat: Risto Varteva ja Markus Hotakainen
Helsinki : WSOY, 2004
Kirjassa on hyvin perusteellista kuutietoutta ja kerronnallinen havaintoopas koko kuukuukaudelle (38s), jonka apuna kannattaa käyttää tarkempaa kuukarttaa "MAPA DE LA LUNA" nimineen:
http://www.astronomos.org/areadiseno/Laluna.htm
Koko kuu kuutena palasena.

ja napsii kuvia:
http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=31054&farchive_objecttypeid=18,19,22&farchive_objectid=30912&fareaid_2=10