Miten helppoa päästä opiskelemaan teoreettista fysiikkaa Suomessa?

Ei pidä paikkaansa. Esim. Kari Enqvist sanoi jossain joskus saaneensa jostain lukion fyssankurssista vitosen, kun ei ulkoaopettelu kiinnostanut.

Lukiofyssa ja "oikea" yliopistofyssa ovat siis totaalisen eri asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Esim. Kari Enqvist sanoi jossain joskus saaneensa jostain lukion fyssankurssista vitosen, kun ei ulkoaopettelu kiinnostanut.

Lukiofyssa ja "oikea" yliopistofyssa ovat siis totaalisen eri asioita.

Niin ovat. Lukiofysiikasta terävä pääsee läpi, vaikka asian hyväksi ei mitään tekisikään, tai olemattomalla ponnistuksella hyvinkin arvosanoin. Yliopistofysiikassa terävimpienkin pitää tehdä ainakin jatkokursseissa tosissaan työtä. Jos tähän ei ole tottunut, niin fysiikan opiskelut olivat siinä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ovat. Lukiofysiikasta terävä pääsee läpi, vaikka asian hyväksi ei mitään tekisikään, tai olemattomalla ponnistuksella hyvinkin arvosanoin. Yliopistofysiikassa terävimpienkin pitää tehdä ainakin jatkokursseissa tosissaan työtä. Jos tähän ei ole tottunut, niin fysiikan opiskelut olivat siinä.

Joo mutta tässä pätee sama kuin matematiikassa: homma muuttuu aidosti kiinnostavaksi vasta siinä vaiheessa kun hahmottaa miten eri palaset loksahtavat yhteen ja kaikki liittyy kaikkeen. Tätä ei lukiossa painoteta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta tässä pätee sama kuin matematiikassa: homma muuttuu aidosti kiinnostavaksi vasta siinä vaiheessa kun hahmottaa miten eri palaset loksahtavat yhteen ja kaikki liittyy kaikkeen. Tätä ei lukiossa painoteta.

asia on juuri näin

Teoreettinen fysiikka on työllistymisen kannalta luonnontieteiden estetiikka tai kulttuuriantropologia, eli jos ei ole hyviä sivuaineita, töitä ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Teoreettinen fysiikka on työllistymisen kannalta luonnontieteiden estetiikka tai kulttuuriantropologia, eli jos ei ole hyviä sivuaineita, töitä ei löydy.

Töitä riittää varmasti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, jos lisenssiaattityö ja väitöskirja ovat keskitasoa parempia. Pitää tietysti olla riittävästi kielitaitoa ja on oltava valmis matkustamaan minne vain. Ja väitöskirjan on valmistuttava paljon paljon alle 30 vuotiaana eikä sen aiheella saa olla mitään merkitystä jatkon kannalta. On vain pieni esimerkki oppimiskyvystä ja esitystaidosta.

Anonyymi kirjoitti:

Töitä riittää varmasti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, jos lisenssiaattityö ja väitöskirja ovat keskitasoa parempia. Pitää tietysti olla riittävästi kielitaitoa ja on oltava valmis matkustamaan minne vain. Ja väitöskirjan on valmistuttava paljon paljon alle 30 vuotiaana eikä sen aiheella saa olla mitään merkitystä jatkon kannalta. On vain pieni esimerkki oppimiskyvystä ja esitystaidosta.

Gaussin käyrä pätee jopa teoreettisen fysiikan opiskelijoihin. Vain pieni osa on todella teräviä, suurin osa taviksia. Tosin teoreettisen fysiikan tavikset ovat älyllisesti neroja muiden aineiden opiskelijoihin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Gaussin käyrä pätee jopa teoreettisen fysiikan opiskelijoihin. Vain pieni osa on todella teräviä, suurin osa taviksia. Tosin teoreettisen fysiikan tavikset ovat älyllisesti neroja muiden aineiden opiskelijoihin verrattuna.

"teoreettisen fysiikan tavikset ovat älyllisesti neroja muiden aineiden opiskelijoihin verrattuna."

Ainakin omasta mielestään varmaankin noin. Mutta loppupeleissä on vaikea sanoa kuinka älykästä oli valita sellainen pääaine joka ei juurikaan antanut kilpailuetua palkallisen duunin hankkimiseen yliopiston ulkopuolelta. Näin ainakin omassa tuttavapiirissä kun tultiin työnhakuvaiheeseen.

Jos itse kokee olevansa luomakunnan kruunu niin voisi ottaa haasteekseen suorittaa sivuaineen jostakin rahan kanssa tekemisissä olevasta aiheesta tai tehdä siinä samalla vaikkapa toinen kaupallisiin aineisiin keskittyvä tutkinto kuten vaikkapa MBA. Sehän ei huippuälykkäälle ole edes mikään haaste.

Tuplatutkinto ratkaisee myös ihmissuhdeongelmat. Ei tule ongelmia siis kun ei ole aikaa ihmissuhteille.

Anonyymi kirjoitti:

"teoreettisen fysiikan tavikset ovat älyllisesti neroja muiden aineiden opiskelijoihin verrattuna."

Ainakin omasta mielestään varmaankin noin. Mutta loppupeleissä on vaikea sanoa kuinka älykästä oli valita sellainen pääaine joka ei juurikaan antanut kilpailuetua palkallisen duunin hankkimiseen yliopiston ulkopuolelta. Näin ainakin omassa tuttavapiirissä kun tultiin työnhakuvaiheeseen.

Jos itse kokee olevansa luomakunnan kruunu niin voisi ottaa haasteekseen suorittaa sivuaineen jostakin rahan kanssa tekemisissä olevasta aiheesta tai tehdä siinä samalla vaikkapa toinen kaupallisiin aineisiin keskittyvä tutkinto kuten vaikkapa MBA. Sehän ei huippuälykkäälle ole edes mikään haaste.

Tuplatutkinto ratkaisee myös ihmissuhdeongelmat. Ei tule ongelmia siis kun ei ole aikaa ihmissuhteille.

Jos jotakin teoreettisen fysiikan opiskelijaa sattuisi bisnesopinnot kiinnostamaan, niin hän vetäisisi ne todellakin helposti läpi. Mutta bisnesteoriat ovat niin huterolla pohjalla, että epäilen, ettei niiden opettelu ketään fyysikkoa isosti innosta.

Sen kyllä tiedän, että monta teoreettista fyysikkoa on työllistynyt ohjelmointi- tai muihin atk-hommiin, sillä noita taitoja on kertynyt useimmille melkoisesti fysiikan opintojen rinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos jotakin teoreettisen fysiikan opiskelijaa sattuisi bisnesopinnot kiinnostamaan, niin hän vetäisisi ne todellakin helposti läpi. Mutta bisnesteoriat ovat niin huterolla pohjalla, että epäilen, ettei niiden opettelu ketään fyysikkoa isosti innosta.

Sen kyllä tiedän, että monta teoreettista fyysikkoa on työllistynyt ohjelmointi- tai muihin atk-hommiin, sillä noita taitoja on kertynyt useimmille melkoisesti fysiikan opintojen rinnalla.

Tai sitten voi alkaa patenttivirkailijaksi ja kehitellä vapaa-aikanaan mullistavia teorioita :)

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten voi alkaa patenttivirkailijaksi ja kehitellä vapaa-aikanaan mullistavia teorioita :)

Mennyt maailma on mennyttä maailmaa. Tiedon määrä on sitten Albertin aikojen kasvanut useamman dekadin. Siksi patenttivirkailijat eivät enää kehittele mullistavia teorioita, tosiasiassa hyvin harvat ammattifyysikotkaan-

Anonyymi kirjoitti:

Jos jotakin teoreettisen fysiikan opiskelijaa sattuisi bisnesopinnot kiinnostamaan, niin hän vetäisisi ne todellakin helposti läpi. Mutta bisnesteoriat ovat niin huterolla pohjalla, että epäilen, ettei niiden opettelu ketään fyysikkoa isosti innosta.

Sen kyllä tiedän, että monta teoreettista fyysikkoa on työllistynyt ohjelmointi- tai muihin atk-hommiin, sillä noita taitoja on kertynyt useimmille melkoisesti fysiikan opintojen rinnalla.

Suosittelisin vetämään ne bisnesopinnot läpi sivuaineena vaikka ei oikeasti kiinnostaiskaan. Niistä on myöhemmin hyötyä. Pääaine osoittaa että on ajattelukykyä ja sivuaine taas näyttää että on osaamista kaikkia firmoja koskevista käytännön asioista ja osaa myös työskennellä tiimissä.

Hyvin sanottu.