Ollaan ostamassa 70-luvun peruskunnostettavaa taloa, jossa on 7,5x2,5x0,9-1,8 uima-allas sisällä. Ei ole ollut käytössä yli 10 vuoteen, mutta laitteisto kunnostettu reilu 10 vuotta sitten. Itse allas vaikuttaa hyväkuntoiselta, mutta allashuone on kosteudesta kärsinyt samoin yläpohja paikoin. Allas ja talo on suoralla sähkölämmityksellä. Ilmanvaihto painovoimainen liesituulettimesta kytkettävä koneellinen poisto (imee märkätiloista). Koneellista ei ilmeisesti ole juuri käytetty.
Aluksi tarkoitus oli vain ottaa allashuone muuhun käyttöön, mutta nyt aloimme miettimään altaan palauttamista käyttöön.
Miten paljon tuo mahtaa kuluttaa sähköä? Kuvien mukaan altaan ulkoseinissä ja pohjassa on 100 mm styroksi. Talon alle suuntautuvussa pitkässä sivussa ei kuvien mukaan ole lainkaan eristystä. Syvän päädyn rinnalla on altaan syvyinen laitetila, joten vain viitisen metriä on maaseinää, ja sekin vain osalla korkeudesta (allas nousee 20 cm lattiaa korkeammalle, lattia eriste 14 cm). Lämpöhukka maahan lienee aika pieni tuolla eristyksellä? 1000 kWh/v luokkaa? Kalliopohjalla laskienkin U-arvo 0,3:n paikkeilla eristetylle ja 0,7 eristämättömälle osalle.
Päälle tulee veden haihtumisesta johtuva lämpöhukka. Paljonko se on? Entä vedenkierrätyksen pumppauskulut?
Saako tuon toimimaan ilman talolle aiheutuvaa kosteusvauriota? Allashuone on nyt isolla käytävällä avoin muuhun tilaan. Tuohon voi tarvittaessa laittaa ovet. Ilmanvaihto tullaan muuttamaan koneelliseksi LTO:lla tai PILPillä (saisiko tuolla hoidettua hyvin altaan lämmityksen?).
Riittääkö tuo vai pitääkö olla myös koneellinen kosteudenpoisto? Vai riittäisikö pelkkä allaspeitteen asennus? Se tietysti vaikeuttaa altaan käyttöä. Noiden vaikutus käyttökuluihin?
Aluksi tarkoitus oli vain ottaa allashuone muuhun käyttöön, mutta nyt aloimme miettimään altaan palauttamista käyttöön.
Miten paljon tuo mahtaa kuluttaa sähköä? Kuvien mukaan altaan ulkoseinissä ja pohjassa on 100 mm styroksi. Talon alle suuntautuvussa pitkässä sivussa ei kuvien mukaan ole lainkaan eristystä. Syvän päädyn rinnalla on altaan syvyinen laitetila, joten vain viitisen metriä on maaseinää, ja sekin vain osalla korkeudesta (allas nousee 20 cm lattiaa korkeammalle, lattia eriste 14 cm). Lämpöhukka maahan lienee aika pieni tuolla eristyksellä? 1000 kWh/v luokkaa? Kalliopohjalla laskienkin U-arvo 0,3:n paikkeilla eristetylle ja 0,7 eristämättömälle osalle.
Päälle tulee veden haihtumisesta johtuva lämpöhukka. Paljonko se on? Entä vedenkierrätyksen pumppauskulut?
Saako tuon toimimaan ilman talolle aiheutuvaa kosteusvauriota? Allashuone on nyt isolla käytävällä avoin muuhun tilaan. Tuohon voi tarvittaessa laittaa ovet. Ilmanvaihto tullaan muuttamaan koneelliseksi LTO:lla tai PILPillä (saisiko tuolla hoidettua hyvin altaan lämmityksen?).
Riittääkö tuo vai pitääkö olla myös koneellinen kosteudenpoisto? Vai riittäisikö pelkkä allaspeitteen asennus? Se tietysti vaikeuttaa altaan käyttöä. Noiden vaikutus käyttökuluihin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siihen on syynsä, että nuo altaat on öbaut kaikkialla poistettu käytöstä.
1000 kWh/a on varmasti alakanttiin - sen näkee jo "otsaluulla". 1000 kWh uppoaa vaikkapa kylppärin sähköiseen lattialämmitykseen. Altaassa ulkopinta-alaa on enemmän haihtuminen lisää lämmönkulutusta. Jos allas on todella tarkoitus ottaa käyttöön, niin ehdottomasti ovi allastilan ja muun rakennuksen väliin, altaalle peitto ja voi olla tarpeen laittaa allastilalle erillinen iv-kone tai ilmankuivainkin.
Altaan lämmityskin kannattais tehdä jollain muulla niksillä kuin suorasähkö, esim. VILP.
Tietysti 1000 kWh/v on liian vähän. Sehän oli vain altaan vedenalaisten pintojen kautta laskettu lämpöhäviö. Veden pinnan kautta tulevia ei ole mukana ja niitähän kysyin. Ei myöskään ole mukana allashuoneen lämmitystä, joka ei tietysti edes muutu siitä käytetäänkö allasta vai peitetäänkö se.
Kiertopumpun sähköteho on 0,45 kW. 8 h/vrk käytöllä se kuluttaa 1 300 kWh/a. Tuo energia kai menee pääosin veteen eli kompensoi lämpöhukkaa.
Haihtuminen riippuu oleellisesti altaan lämpötilasta sekä allashuoneen lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Todella paljon olisi 0,1 kg/m2/h, jolloin vuodessa haihtuisi 16 m3 eli reilusti yli puolet altaasta. Tuolloin haihtuminen kuluttaisi 10 000 kWh. Mikähän olisi realistinen arvo? Allaspeitteellä haihtuminen olisi olematonta.
Hyvä, perusjutut selvästi tiedossa. Noita haihtumisen arvoja olen joskus joutunut laskettelemaan, mutta ei enää ole tuoreessa muistissa eikä paperit käsillä... vaan äkkiäkös google tulee apuun:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46717/Maenpaa_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Käyttöaikoina haitumista tulee paljon enemmän, kun vettä "vatkataan" ja myös altaan ympärillä on vettä lattioilla = enemmän haihduttavaa pintaa..
Hlökohtaisesti olen parin altaalliseen taloon törmännyt ...joskus 80-luvun alussa.. ja tyyli oli jo silloin, että allas oli poistettu pysyvästi käytöstä (vanerilevyt päällä) tai veden lämpötilana pidettiin joku 16 °C. Myöhempinä aikoina tuli vastaan rivitalo, jossa isoissa kämpissä myös altaat. Varaava sähkölämmitys oli näissä aika huima, huoneistokohtaiset 10 m³ varaajat, latausteho up to 70 kW. Härpäkkeiden mitoituksen perusteella varauduttu 50-100 kWh vuosikulutukseen - nykykulutus puolet tästä, koska asukkaita vain 1-2 ja altaat enimmäkseen käyttämättä.
Mutta nämä ovat myös kaikki olleet 70-luvun taloja kehnolla lämmönerityksellä (seinissä 100 mm villaa, 2-lasista ikkunaa ym.) ja ilmanvaihto mallia koneellinen poisto. Allastilan kosteuden poisto vaatii aika reippaan poistoilmavirran, joten ilmanvaihdon energiankulutus on äkkiä tuplat, jos piisaakaan, normi OK-taloon verrattuna.
Varmaan näissä on aikoinaan kämmätty senkin suhteen, että on yritetty säästää allastilan lämmityksestä. Ainakin laskukaavat väittävät, että haihtuminen kasvaa, jos vesi on ilmaa lämpimämpää. Lisäksi matalampi ilman lämpötila = korkeampi suhteellinen kosteus. Ilmankuivain (kondenssikuivain) on varmaankin hyvä lähtökohta - sehän kuivaamisen sivutuotteena myös lämmittää allastilaa. Tähän päälle ilmanvaihdon LTO ja vielä se peitto altaaseen, niin pitäisi lähtökohdat olla paljon paremmat kuin kekkoslovakian aikana.
Ai niin, vielä yksi miina. 70-luvun altaan vesieristys on periaatteessa tullut tiensä päähän jo parikymmentä vuotta sitten.
Tuon+artikkelin+jo+löysinkin.+Siinä+on+luvut+ok,+mutta+kaava+on+kokoajan+väärin+kirjoitettu.+Ilman+vesipitoisuuksista+pitää+laskea+erotus+eikä+tulo.+Niin+on+laskettukin.+Katselin+myös+englanninkielisiä.+Niistä+löytyy+useita+varsin+erilaisia+kaavoja.