Ollaan ostamassa 70-luvun peruskunnostettavaa taloa, jossa on 7,5x2,5x0,9-1,8 uima-allas sisällä. Ei ole ollut käytössä yli 10 vuoteen, mutta laitteisto kunnostettu reilu 10 vuotta sitten. Itse allas vaikuttaa hyväkuntoiselta, mutta allashuone on kosteudesta kärsinyt samoin yläpohja paikoin. Allas ja talo on suoralla sähkölämmityksellä. Ilmanvaihto painovoimainen liesituulettimesta kytkettävä koneellinen poisto (imee märkätiloista). Koneellista ei ilmeisesti ole juuri käytetty.
Aluksi tarkoitus oli vain ottaa allashuone muuhun käyttöön, mutta nyt aloimme miettimään altaan palauttamista käyttöön.
Miten paljon tuo mahtaa kuluttaa sähköä? Kuvien mukaan altaan ulkoseinissä ja pohjassa on 100 mm styroksi. Talon alle suuntautuvussa pitkässä sivussa ei kuvien mukaan ole lainkaan eristystä. Syvän päädyn rinnalla on altaan syvyinen laitetila, joten vain viitisen metriä on maaseinää, ja sekin vain osalla korkeudesta (allas nousee 20 cm lattiaa korkeammalle, lattia eriste 14 cm). Lämpöhukka maahan lienee aika pieni tuolla eristyksellä? 1000 kWh/v luokkaa? Kalliopohjalla laskienkin U-arvo 0,3:n paikkeilla eristetylle ja 0,7 eristämättömälle osalle.
Päälle tulee veden haihtumisesta johtuva lämpöhukka. Paljonko se on? Entä vedenkierrätyksen pumppauskulut?
Saako tuon toimimaan ilman talolle aiheutuvaa kosteusvauriota? Allashuone on nyt isolla käytävällä avoin muuhun tilaan. Tuohon voi tarvittaessa laittaa ovet. Ilmanvaihto tullaan muuttamaan koneelliseksi LTO:lla tai PILPillä (saisiko tuolla hoidettua hyvin altaan lämmityksen?).
Riittääkö tuo vai pitääkö olla myös koneellinen kosteudenpoisto? Vai riittäisikö pelkkä allaspeitteen asennus? Se tietysti vaikeuttaa altaan käyttöä. Noiden vaikutus käyttökuluihin?
Uima-allas sisällä
4
1843
Vastaukset
- Anonyymi
Siihen on syynsä, että nuo altaat on öbaut kaikkialla poistettu käytöstä.
1000 kWh/a on varmasti alakanttiin - sen näkee jo "otsaluulla". 1000 kWh uppoaa vaikkapa kylppärin sähköiseen lattialämmitykseen. Altaassa ulkopinta-alaa on enemmän haihtuminen lisää lämmönkulutusta. Jos allas on todella tarkoitus ottaa käyttöön, niin ehdottomasti ovi allastilan ja muun rakennuksen väliin, altaalle peitto ja voi olla tarpeen laittaa allastilalle erillinen iv-kone tai ilmankuivainkin.
Altaan lämmityskin kannattais tehdä jollain muulla niksillä kuin suorasähkö, esim. VILP.- Anonyymi
Tietysti 1000 kWh/v on liian vähän. Sehän oli vain altaan vedenalaisten pintojen kautta laskettu lämpöhäviö. Veden pinnan kautta tulevia ei ole mukana ja niitähän kysyin. Ei myöskään ole mukana allashuoneen lämmitystä, joka ei tietysti edes muutu siitä käytetäänkö allasta vai peitetäänkö se.
Kiertopumpun sähköteho on 0,45 kW. 8 h/vrk käytöllä se kuluttaa 1 300 kWh/a. Tuo energia kai menee pääosin veteen eli kompensoi lämpöhukkaa.
Haihtuminen riippuu oleellisesti altaan lämpötilasta sekä allashuoneen lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Todella paljon olisi 0,1 kg/m2/h, jolloin vuodessa haihtuisi 16 m3 eli reilusti yli puolet altaasta. Tuolloin haihtuminen kuluttaisi 10 000 kWh. Mikähän olisi realistinen arvo? Allaspeitteellä haihtuminen olisi olematonta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti 1000 kWh/v on liian vähän. Sehän oli vain altaan vedenalaisten pintojen kautta laskettu lämpöhäviö. Veden pinnan kautta tulevia ei ole mukana ja niitähän kysyin. Ei myöskään ole mukana allashuoneen lämmitystä, joka ei tietysti edes muutu siitä käytetäänkö allasta vai peitetäänkö se.
Kiertopumpun sähköteho on 0,45 kW. 8 h/vrk käytöllä se kuluttaa 1 300 kWh/a. Tuo energia kai menee pääosin veteen eli kompensoi lämpöhukkaa.
Haihtuminen riippuu oleellisesti altaan lämpötilasta sekä allashuoneen lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Todella paljon olisi 0,1 kg/m2/h, jolloin vuodessa haihtuisi 16 m3 eli reilusti yli puolet altaasta. Tuolloin haihtuminen kuluttaisi 10 000 kWh. Mikähän olisi realistinen arvo? Allaspeitteellä haihtuminen olisi olematonta.Hyvä, perusjutut selvästi tiedossa. Noita haihtumisen arvoja olen joskus joutunut laskettelemaan, mutta ei enää ole tuoreessa muistissa eikä paperit käsillä... vaan äkkiäkös google tulee apuun:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46717/Maenpaa_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Käyttöaikoina haitumista tulee paljon enemmän, kun vettä "vatkataan" ja myös altaan ympärillä on vettä lattioilla = enemmän haihduttavaa pintaa..
Hlökohtaisesti olen parin altaalliseen taloon törmännyt ...joskus 80-luvun alussa.. ja tyyli oli jo silloin, että allas oli poistettu pysyvästi käytöstä (vanerilevyt päällä) tai veden lämpötilana pidettiin joku 16 °C. Myöhempinä aikoina tuli vastaan rivitalo, jossa isoissa kämpissä myös altaat. Varaava sähkölämmitys oli näissä aika huima, huoneistokohtaiset 10 m³ varaajat, latausteho up to 70 kW. Härpäkkeiden mitoituksen perusteella varauduttu 50-100 kWh vuosikulutukseen - nykykulutus puolet tästä, koska asukkaita vain 1-2 ja altaat enimmäkseen käyttämättä.
Mutta nämä ovat myös kaikki olleet 70-luvun taloja kehnolla lämmönerityksellä (seinissä 100 mm villaa, 2-lasista ikkunaa ym.) ja ilmanvaihto mallia koneellinen poisto. Allastilan kosteuden poisto vaatii aika reippaan poistoilmavirran, joten ilmanvaihdon energiankulutus on äkkiä tuplat, jos piisaakaan, normi OK-taloon verrattuna.
Varmaan näissä on aikoinaan kämmätty senkin suhteen, että on yritetty säästää allastilan lämmityksestä. Ainakin laskukaavat väittävät, että haihtuminen kasvaa, jos vesi on ilmaa lämpimämpää. Lisäksi matalampi ilman lämpötila = korkeampi suhteellinen kosteus. Ilmankuivain (kondenssikuivain) on varmaankin hyvä lähtökohta - sehän kuivaamisen sivutuotteena myös lämmittää allastilaa. Tähän päälle ilmanvaihdon LTO ja vielä se peitto altaaseen, niin pitäisi lähtökohdat olla paljon paremmat kuin kekkoslovakian aikana.
Ai niin, vielä yksi miina. 70-luvun altaan vesieristys on periaatteessa tullut tiensä päähän jo parikymmentä vuotta sitten. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä, perusjutut selvästi tiedossa. Noita haihtumisen arvoja olen joskus joutunut laskettelemaan, mutta ei enää ole tuoreessa muistissa eikä paperit käsillä... vaan äkkiäkös google tulee apuun:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46717/Maenpaa_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Käyttöaikoina haitumista tulee paljon enemmän, kun vettä "vatkataan" ja myös altaan ympärillä on vettä lattioilla = enemmän haihduttavaa pintaa..
Hlökohtaisesti olen parin altaalliseen taloon törmännyt ...joskus 80-luvun alussa.. ja tyyli oli jo silloin, että allas oli poistettu pysyvästi käytöstä (vanerilevyt päällä) tai veden lämpötilana pidettiin joku 16 °C. Myöhempinä aikoina tuli vastaan rivitalo, jossa isoissa kämpissä myös altaat. Varaava sähkölämmitys oli näissä aika huima, huoneistokohtaiset 10 m³ varaajat, latausteho up to 70 kW. Härpäkkeiden mitoituksen perusteella varauduttu 50-100 kWh vuosikulutukseen - nykykulutus puolet tästä, koska asukkaita vain 1-2 ja altaat enimmäkseen käyttämättä.
Mutta nämä ovat myös kaikki olleet 70-luvun taloja kehnolla lämmönerityksellä (seinissä 100 mm villaa, 2-lasista ikkunaa ym.) ja ilmanvaihto mallia koneellinen poisto. Allastilan kosteuden poisto vaatii aika reippaan poistoilmavirran, joten ilmanvaihdon energiankulutus on äkkiä tuplat, jos piisaakaan, normi OK-taloon verrattuna.
Varmaan näissä on aikoinaan kämmätty senkin suhteen, että on yritetty säästää allastilan lämmityksestä. Ainakin laskukaavat väittävät, että haihtuminen kasvaa, jos vesi on ilmaa lämpimämpää. Lisäksi matalampi ilman lämpötila = korkeampi suhteellinen kosteus. Ilmankuivain (kondenssikuivain) on varmaankin hyvä lähtökohta - sehän kuivaamisen sivutuotteena myös lämmittää allastilaa. Tähän päälle ilmanvaihdon LTO ja vielä se peitto altaaseen, niin pitäisi lähtökohdat olla paljon paremmat kuin kekkoslovakian aikana.
Ai niin, vielä yksi miina. 70-luvun altaan vesieristys on periaatteessa tullut tiensä päähän jo parikymmentä vuotta sitten.Tuon artikkelin jo löysinkin. Siinä on luvut ok, mutta kaava on kokoajan väärin kirjoitettu. Ilman vesipitoisuuksista pitää laskea erotus eikä tulo. Niin on laskettukin. Katselin myös englanninkielisiä. Niistä löytyy useita varsin erilaisia kaavoja.
Ilmeisesti allashuoneen kuuluu olla 2 C lämpimämpi kuin allas ja suhteellisen kosteuden 50%, jotta haihtuminen pysyy kohtuullisena ja kosteus ei tiivisty seinille. Tuolla kai pääsee alle 0,1 kg/m2/h jopa uintiaikana ellei allas ole täynnä väkeä. Allashuoltoliikkeen tekninen kaveri heitti 0,04 kg/m2/h kotiuima-altaalle ilman peitettä ja alle 27 C lämpötilalla. Tuosta tulisi 4000 kWh/v eli pumppauksen ja johtumisen kanssa 6-7 000 kWh/v eli selvästi alle tonni vuodessa. Peitteen kanssa puolet? Toisaalta heitti kokonaiskustakseksi huoltoineen tyypillisesti 100-150 €/kk eli 1500 €/v.
Siis joko viileä vesi tai kuuma huone. Ko. talon historia on tuttu ja olen altaassa uinut, mutta ei ole tietoa kulutuksista ja vedenlisäystarpeista. 70-80-luvulla tuolla oli varsin lämmin sisällä (25 C?) ja allas selvästi kylmempi kuin uimahallit, mutta ei erityisen kylmä. 22-24? Nykyinen asukas on pitänyt sisälämpötilaa alempana. Ehkä allas oli turhan lämmin ilmaan nähden, kun heidän lapsenlapset oli pieniä ja siitä uima-allashuone rapistui?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Petteri Orpo on satusetä
Väittää että työllisyys on Suomessa samalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa kesällä 2023. Fakta on, että työllisi933554Orpo ja Purra, käykää hakemassa oppia Espanjasta
Espanja on näyttänyt kuinka kova työttömyys nujerretaan ja saadaan maan talous palautettua nousu-uralle. Ei ole häpeä kä562519Porvarimedia: Räsänen vei Lindtmanilta pääministerin paikan
Lisäksi suomalaiset ovat innostuneet tuhlaaman, koska kuluttavat inflaation verran enemmän rahaa. Eikö porvarimedialla152438Jääkiekon MM:t pitää siirtää MTV:ltä Ylelle
Persuille ikäviä uutisia taas. . Valtioneuvoston asetuksen mukaan MM-kisat kuuluvat kansallisesti merkittäviin tapahtumi652292Ruotsi laskee jälleen bensaveroa, Riikka irvailee tumput suorana
Euron bensa oli persujen vaalilupaus, mutta kohta alkaa olla kolmosella alkavia litrahintoja. Meanwhile in Sverige: "162181Olitkin liian hyvää ollaksesi totta nainen
Ihastuin ja rakastuin, mutta se on minun ongelma. Ei sinun.1021232Kaste pelastaa ihmisen
Kristittyjen kirkkojen toimittama yksi Kaste on Jumalan tekemä pelastusteko, jossa perisyntiin hengellisesti kuollut ihm5671107Uskon todistus
Oikean uskovaisen ja nimikristityn erottaa siitä, että Jeesukseen uskova korottaa Jeesusta ja uskoa Häneen, mutta nimik2611016Ensin oli armo - sen jälkeen tuli usko
Me emme ansaitse armoa omalla uskollamme. Armo on ansaitsematonta rakkautta mikä synnyttää meidät uudesti Jumalasta. K4001015Elisalla ja MTV:llä lihava riita - MTV:n kanavienlähetykset ovat katkeamassa Elisan asiakkailla
Kaikkien MTV:n kanavien televisiolähetykset ovat katkeamassa Elisan kaapeli-tv-asiakkailta. https://www.is.fi/digitoday142979