Stallari: "Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan, jos mittareina pidetään esimerkiksi aseistuksen ja sotilaiden määrää. "
Aivan. Mikähän Euroopan valtio hyökkäsi Suomeen 30.11. 39?
Sillä oli sotatoimien alkaessa käytettävissä noin 20 divisioonaa, Suomella 10.
Hyökkääjällä oli vahvat ilmavoimat, tykistö ja panssarijoukot, Suomella tuskin mainittavat.
Sodan päättyessä hyökkääjällä oli 46 divisioonaa ja seitsemän panssariprikaatia,
6 000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Vahvuus lähes miljoona miestä.
Suomella oli 13 divisioonaa ja noin 600 tykkiä, kaikkiaan 380 000 miestä. Eurooppalaisittain suuri asevoima! Silti piti pyytää rauhaa!
Mikä Euroopan maa Suomeen hyökkäsi 30.11. 1939?
38
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Stallari: "Selvää on että Suomen valmistautuminen sotaan ja hakeutuminen natsi-Saksan yhteyteen oli ennalta nähtävissä. "
Totta. Se ilmeni mm. Suomen ja NL:n hyökkäämättömyyssopimuksena 1932, liittymisenä skandinaaviseen puoluettomuusyhteisöön 1935 ja Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen torjumisena 1939.
NL:n oli pakko puolustautua solmimalla MR-sopimus Saksan kanssa.
Armeijalla ei ollut 30.11. 39 yhtään ajanmukaista tykkiä, panssarivaunua tai hävittäjäkonetta. Edes sotilaspukuja ei ollut kuin noin 25 %:lle. Tosin ei ollut asettakaan jokaiselle miehelle.
"Hyökkäys on paras puolustus, ja Suomen liittyminen Barbarossaan lopullisesti osoitti tämän ennakoivan toimenpiteen perustelluksi."
Totta. NL:n oli pakko hyökätä puolustautuakseen Suomen armeijan ryhmittymiseltä maansa puolustukseen.- Anonyymi
Talvisodan tykkimäärät: Martti V Terän kirjasta Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962, sivut 130-141:
Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä.
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä 271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta. Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään!
Sodan lopussa nykyaikaisiksi katsottuja joustolavettisia tykkejä (500 kpl) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Talvisodan tykkimäärät: Martti V Terän kirjasta Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962, sivut 130-141:
Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä.
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä 271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta. Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään!
Sodan lopussa nykyaikaisiksi katsottuja joustolavettisia tykkejä (500 kpl)Tykistömme oli kevyttä,lyhytkantamaista ja ajalta ennen I Maailmansotaa!
Ammuksia oli niin vähän,että säännöstely alkoi jo kahden viikon kuluttua sodan alusta.
Ampua sai vain torjuntoja minimimäärillä.Lisäksi sytyttimet toimivat heikosti eli tuli paljon suutareita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Talvisodan tykkimäärät: Martti V Terän kirjasta Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962, sivut 130-141:
Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä.
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä 271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta. Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään!
Sodan lopussa nykyaikaisiksi katsottuja joustolavettisia tykkejä (500 kpl)Ragnar Nordström hankki omilla varoillaan Lapissa toimineille joukoille tykistön.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tykistömme oli kevyttä,lyhytkantamaista ja ajalta ennen I Maailmansotaa!
Ammuksia oli niin vähän,että säännöstely alkoi jo kahden viikon kuluttua sodan alusta.
Ampua sai vain torjuntoja minimimäärillä.Lisäksi sytyttimet toimivat heikosti eli tuli paljon suutareita.》》Ampua sai vain torjuntoja minimimäärillä.Lisäksi sytyttimet toimivat heikosti eli tuli paljon suutareita.《《
Kaikki on suhteellista. Kuhmon venäläismotteihin ammuttiin yli 10 000 laukausta muutaman päivän aikana ja ihan Talvisodan lopulla. Eikä ollut siis pulaa ammuksista! Motitkin jäivät pääosin valtaamatta.
Moniportainen varastointi ja ammustäydennysketju sai aikaan ammuspulan. Tilastollisesti Talvisodassa ammuttiin noin 1000 laukausta tykkiä kohden, mikä on aika paljon ja sodan loputtua laukauksia oli vielä noin 600 kpl tykkiä kohden.
Totta on sytyttimien huono laatu ja toimimattomuus talviolosuhteissa. Sama ongelma oli myös vihollisella.
- Anonyymi
Suomi oli yhdessä suhteessa voimaasti varustautunut.
Maanpuolustustahto oli Euroopan lujin. Se oli paljolti maanpuolustujärjestöjen ansiota.
Siksi ne pantiin lakkautuslistalle 1944.
Tätä asiaa eivät stallarit ja muut maanpetturit koskaan ymmärrä,- Anonyymi
Suojeluskuntien toiminta korvasi riittävästi puutteita. Ei ollut Venäjän tavoin sotaan valmentavia Komsomol-leirejä. Komsomol-leireillä opeteltiin tappamaan 'suomifasisteja' Petroskoin, Murmanskin ja Leningradin alueilla.
- Anonyymi
Stallari: "Suomen voimakas varustautuminen 2. maailmansodan alla ei lähimainkaan jäänyt Saksan kanssa tehtyyn sukellusvene- ja panssarilaivayhteistyöhön."
Kertoisitko sitten,miten oli mahdollista, ettei Suomella ollut mitään sotavarustusta riittävästi? Edes kiväärejä, tai suksia?- Anonyymi
"Malli Cajander-myytti on osa systemaattista valehtelu- ja peittelytoimintaa, jolla sotien todellista historiaa on yritetty vääristää."
Oliko myyttiä myös se, että Kannaksen kenraalit vaativat reserviläisiä lähettäviksi takaisin perustamispaikoille varustettaviksi, kun tulivat siviilivaatteissa lierihatut päässä? Olihan siihen riittänyt kokardi,
- Anonyymi
#"Suomi oli yksi varustautuneimpia valtioita Euroopassa 1930-luvulla, jos pohjaksi otetaan bruttokansantulo."
Ikävä fakta, jota trollit yrittävät taas peitellä mölyllään.#
Bruttokansantulon prosenteilla ei sodita, vaan aseilla ja ampumatarvikkeilla ynnä kaikenlaisella muulla sotavarustuksella.
Suomen puolustusbudjetti meni rauhan ajan armeijan ylläpitoon. Perushankintoihin riiti kovin vähän. Materiaali oli kallista jo silloin. Esimerkiksi panssarivaunut ( 30) kpl ostettiin Englannista 1935 ilman aseita, viestivälineitä ja optiikkaa. Ne puutuivat myös sodan alkaessa.
Aseistus oli pääasiassa edellisen maailmansodan ajoilta tai sitä vanhempaa, edelliseltä vuosisadalta. - Anonyymi
Talvisota oli Erkon sota. Ihmiset ne päättää koska soditaan. Stalinilla oli sopimus Länsimaiden kanssa joka oli salainen, jota Saksakaan ei tiennyt, ja Saksan kanssa.
Talvisota loppui kun seinään, kun Hitler määräsi, ja Stalin totteli.
Paasikivi : "Hitler pelasti Suomen."- Anonyymi
"Stalinilla oli sopimus Länsimaiden kanssa joka oli salainen..."
Niin uskomattoman salainen ettei edes sen väitetty allekirjoittaja tiennyt saapua tilaisuuteen. Sitä voi jo kutsua salaliitoksi ;)
Muuten tarina kyllä menee yhteen kaiken tämän muun postmodernistisen historioinnin kanssa, joka näkyy löytäneen tiensä palstalle.
///MeAgaln
Stallari: "Naurettava valehtelija olet kyllä, kaikki (paitsi sinä) tietävät ettei Stalinilla ollut mitään vallanhimoa Suomen suhteen. Kyse oli ainoastaan Leningradin sivustan turvaamisesta, muuten häntä ei kiinnostanut napapiiriin liimautunut kärpäsenpaska."
Jotain kiinnostusta taisi sittenkin olla, sillä Puna-armeijalla oli 30.11.39 käsky vallata koko Suomi. Samalla perustettiin Kuusisen hallitus Terijoelle ja sille luvattiin Suomi ynnä lisämaata Itä-Karjalasta.
"Suomalaisten halu valloittaa ja tuhota itänaapurinsa tunnettiin kyllä tuolla idässä, sotilas- ja muu tiedustelu heillä oli olemassa. "
Tuollaista propagandaa siellä tosiaan levitettiin. Siihen uskoivat ja uskovat vain NL:n asialla olevat stallarit.
"Pelko oli että suomalaiset kutsuvat taas Saksan uhkaamaan Leningradin sivustaa, ja tuo pelko oli aivan oikeutettu. "
Tuollaista kutsua ei ollut tuolloin, eikä aiemmin, eikä koskaan.
"Suomi oli systemaattisesti hakeutunut Saksan vasalliksi, tuo toiminta kiihtyi heti natsien noustua valtaan Saksassa."
Poliittiset suhteet Saksaan olivat kylmät. Myös kauppaoli vähäistä. Jääkärit harrastivat asevelitoimintaa Reichsheerin ja myöhemmin Wehrmachtin upseerien kanssa.
" Ja Saksan aikomus ottaa elintilaa oli jo moneen kertaan julistettu, se oli yhtenevä tavoite suomalaisten Suur-Suomi fanatismille."
Elintilaa Saksa hankki MR-sopimuksella. Samalla NL sai oikeuden hankkia elintilaa mm. Suomesta.- Anonyymi
Stallari: "Et sitten riemuidiootti keksi muuta, kuin yrität sinnikkäästi väittää, ettei ole muuta kuin tuo prosenttiluku?"
Varustautuminentapahtuu rahalla, ei prosenteilla. Suurikin prosentti pienen ja köyhän maan budjetista riitti vain rauhanajan armeijan tarpeisiin.
" Tuo prosenttiluku ensinnäkin kertoo jo yksin, että varustautuminen oli poikkeuksellisen kovaa suhteessa muihin, mutta kyllä tuo tutkimus kertoo miten sitä rahaa käytettiin muuhunkin kuin vain panssarilaivoihin."
Totta, mutta varustelu tarvittiin maailman vahvimmin varustautunut armeijaa vastaan. Se oli pikkuperunoita.
"Sinun ääliömäinen väitteesi on siis se, että Suomi käytti helvetisti rahaa varustautumiseen, mutta että suomalaiset olivat niin tyhmiä, etteivät onnistuneet hankkimaan mitään nillä rahoilla."
Suomi pystyi käyttämään perushankintoihin aivan liian vähän ennen vuotta 1938. Silloin hyväksyttiin perushankintasuunnitelma vuoteen 1944 asti, mutta se ehdittiin tuskin aloittaa.
Puna-armeijan hyökkäys 30.11. 39 kohtasi taisteluvalmiin, mutta erittäin heikosti varustautuneen maan. Se totuus ei stallarien prosenttilukujen esittelyllä muutu miksikään. - Anonyymi
"Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan,"
Juu, kyllä stallari oikeassa on, esim Kreikka oli tosi heikosti varustautunut talvisotaan, ei niillä ollu edes suksia.- Anonyymi
Stallari: "Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan,"
Varmaankin.Mutta kun olisi pitänyt varustautua suomalaisittain. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallari: "Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan,"
Varmaankin.Mutta kun olisi pitänyt varustautua suomalaisittain.Stallari: "Venäjähän oli varmaan rikas maa?"
Enpä tiedä,mutta NL alkoi järjestelmällisen varustelun 1928.
Vuonna 1937 Puna-armeijalla oli 12 000 tst-panssarivaunua.
" Panssarivaunut eivät ole koskaan olleet Suomen peitteisessä maastossa olennaisia, ei ihme ettei niitä hankittu varsinkaan aikana jona olivat vielä huonoja etenemään vaikeassa maastossa."
Kenraali Laatikaisen johdolla suoriteetiin 1935 Kannaksella kokeilu,jossa todettiin panssarivaunun varsin suuri käyttökelpoisuus myös talvella.
Suomeen ostettiin 30 kevyttä Vickers-psv:a, rahan puutteesa ilman aseita,optiikkaa ja radioita.
"Suomen talous kasvoi kohisten 1920- ja 1930-luvulla."
Tuo pitää paikkansa vain 1935 eteenpäin.
Suomella oli kuitenkin eurooppalaisittain laittaa paljon rahaa armeijaan, asia jota et vaan pysty inttämällä tekemään tyhjäksi."
"Eurooppalaisttain " ehkä,mutta kun ainoa mahdollinen vihollinen oli Neuvostoliitto.
Olisimme kyllä selvinneet hyvin esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteisestäkin hyökkäyksestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallari: "Venäjähän oli varmaan rikas maa?"
Enpä tiedä,mutta NL alkoi järjestelmällisen varustelun 1928.
Vuonna 1937 Puna-armeijalla oli 12 000 tst-panssarivaunua.
" Panssarivaunut eivät ole koskaan olleet Suomen peitteisessä maastossa olennaisia, ei ihme ettei niitä hankittu varsinkaan aikana jona olivat vielä huonoja etenemään vaikeassa maastossa."
Kenraali Laatikaisen johdolla suoriteetiin 1935 Kannaksella kokeilu,jossa todettiin panssarivaunun varsin suuri käyttökelpoisuus myös talvella.
Suomeen ostettiin 30 kevyttä Vickers-psv:a, rahan puutteesa ilman aseita,optiikkaa ja radioita.
"Suomen talous kasvoi kohisten 1920- ja 1930-luvulla."
Tuo pitää paikkansa vain 1935 eteenpäin.
Suomella oli kuitenkin eurooppalaisittain laittaa paljon rahaa armeijaan, asia jota et vaan pysty inttämällä tekemään tyhjäksi."
"Eurooppalaisttain " ehkä,mutta kun ainoa mahdollinen vihollinen oli Neuvostoliitto.
Olisimme kyllä selvinneet hyvin esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteisestäkin hyökkäyksestä.Norskit laskivat Oslossa heti aseensa Fritzin huutaessa 1940 Adolfin tavoin 'Halt!'. Turhaan huijasivat suomalaiset tapettaviksi, kun eivät kuitenkaan suomalaisten uhria arvostaneet haukkuen Väinö Linnan johdolla suojeluskuntalaisten lapsia 'valkoisen valheen edustajiksi' ja köyhiä työläisiä 'Slussenin sisseiksi'. Ruotsalaiselle naiselle olisi tehnyt hyvää harrastaa seksiä Anatolin kanssa.
- Anonyymi
Käkkäräpäät ja kyömynenät omasivat enemmän aseita häviten silti Saksalle. Kreikka oli ainut Euroopan pienistä maista Suomea paremmin varustautunut maa.
- Anonyymi
Stallari: "Sinä se voit yrittää inttää kuin kolemvuotias vaikka maailman tappiin asti, mutta tottakai se näkyi armeijankin varustuksessa. Jos valtio käyttää vuosien ajan 15-20% menoistaan aseelliseen varustautumiseen, niin kyllä se väkisin näkyy."
Stallari inttää asiaa ymmärtämättä.
Suomen valtion puolustusbudjetti meni pääasiassa armeijan ylläpitoon, koska valtion budjetti oli niin pieni, ettei suurikaan prosenttiluku merkinnyt suuria aseostoja.
Suomi oli erittäin heikosti varustautunut suurvaltaa vastaan. Sotaa ei käydä prosenttiluvuilla, vaikka ne lähentelisivät sataa.- Anonyymi
Stallari: "Jos joillekin satunnaisille sotilaille ei heti saatu kaikkia sopivia varusteita, niin se ei tehnyt Suomesta huonosti valmistautunutta. Malli Cajander on sotapropagandaa ja valetta."
Niinkö? Tässä todelliset lukemat:
Puutteet minimitarpeista
Housut ja asetakit 30 %
Päällystakit 60 %
Sotilasjalkineet 70 %
Selkäreput ja leipälaukut 50 %
Teltat 50 %
Kuten huomaat puuteprosentit ovat suurempia kuin määrärahaprosentit.
Kokonaisia yksiköitä lähetettiin rintamalle sotilaspukimina kokardi ja vyö. Lumipuvuilla peitettiin sitten siviilivaatteet,
Sodan aikana vaatetus kyllä parani.
Talvisodan historia 4, osa s 311. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallari: "Jos joillekin satunnaisille sotilaille ei heti saatu kaikkia sopivia varusteita, niin se ei tehnyt Suomesta huonosti valmistautunutta. Malli Cajander on sotapropagandaa ja valetta."
Niinkö? Tässä todelliset lukemat:
Puutteet minimitarpeista
Housut ja asetakit 30 %
Päällystakit 60 %
Sotilasjalkineet 70 %
Selkäreput ja leipälaukut 50 %
Teltat 50 %
Kuten huomaat puuteprosentit ovat suurempia kuin määrärahaprosentit.
Kokonaisia yksiköitä lähetettiin rintamalle sotilaspukimina kokardi ja vyö. Lumipuvuilla peitettiin sitten siviilivaatteet,
Sodan aikana vaatetus kyllä parani.
Talvisodan historia 4, osa s 311.Stallari: " koska Suomi ylläpiti poikkeuksellisen suurta armeijaa maan kokoon nähden. "
Ei pitänyt. Varusmiesikäisistä kutsuttiin palvelukseen 30-luvulla vuosittain noin 70-80 %. Vahvuus oli noin 35 000. Sodan ajan vahvuus noin 300 000. Ainoan mahdollisen vihollisen eli NL:n rauhanajan vahvuus oli 1939 noin 3 000 000. Lisäksi oli reservi 15 000 000.
"lisäksi armeija oli tuon ajan mittapuulla ja eurooppalaisittain katsottuna hyvin varusteltu."
Ei todellakaan millään mittapuulla. Armeija kärsi puutetta kaikesta, ennen kaikkea ajanmukaisesta aseistuksesta.
"No arvon pässinpää, sittenhän kai nykyinenkin puolustusbudjetti voidaan laskea nollaan?"
Arvon idiootti, nykyinen puolustusbudjetti on ostovoimaltaan moninkertainen 30-lukuun nähden. Suuret hankinnat rahoitetaan erikseen.
Kun asiantuntemus puuttuu, yrität valeiden toistolla pärjätä. Ei onnistu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallari: " koska Suomi ylläpiti poikkeuksellisen suurta armeijaa maan kokoon nähden. "
Ei pitänyt. Varusmiesikäisistä kutsuttiin palvelukseen 30-luvulla vuosittain noin 70-80 %. Vahvuus oli noin 35 000. Sodan ajan vahvuus noin 300 000. Ainoan mahdollisen vihollisen eli NL:n rauhanajan vahvuus oli 1939 noin 3 000 000. Lisäksi oli reservi 15 000 000.
"lisäksi armeija oli tuon ajan mittapuulla ja eurooppalaisittain katsottuna hyvin varusteltu."
Ei todellakaan millään mittapuulla. Armeija kärsi puutetta kaikesta, ennen kaikkea ajanmukaisesta aseistuksesta.
"No arvon pässinpää, sittenhän kai nykyinenkin puolustusbudjetti voidaan laskea nollaan?"
Arvon idiootti, nykyinen puolustusbudjetti on ostovoimaltaan moninkertainen 30-lukuun nähden. Suuret hankinnat rahoitetaan erikseen.
Kun asiantuntemus puuttuu, yrität valeiden toistolla pärjätä. Ei onnistu.Stallari: "Ei tuo selittelysi edelleenkään peitä sitä faktaa, että Suomi oli hyvin varustautunut, mutta ei toisaalta sitäkään, että Suomi hakeutui omatoimisesti Saksan syliin jo reilusti ennen sotia."
Valeet ei parane toistoilla.
Suomi oli hyvin varustautunut vain koulutuksen ja maanpuolustustahdon osalta. Sehän teitä harmittaa.
Saksa siirsi Suomen NL:n syliin 23.8. 1939. Saksan sylissä ei oltu. Mm hyökkäämättömyyssopimus torjuttiin ja Saksa kieltäytyi myymästä aseita jo ennen sotaa.
- Anonyymi
Suomi suuntautui 1930-luvulla pohjoismaiseen puolueettomuuteen,jota mm Mannerheim ajoi voimakkaasti. Se ei ehtinyt alkutekijöitä pidemmälle,kun Saksa ja NL hajoittivat sen yhteisvoimin. Se ei sopinut kummankaan suunnitelmiin.
Saksa oli yksi naapurimaa, jonka poliittista suuntausta ihmeteltiin ja vieroksuttiin, mutta jota harvat ihailivat. Saksa mm.painosti ulkoministerin eroamaan, kun tämä oli kännipäissään diplomaattipäivällisllä haukkunut Hitlerin hulluksi koiraksi.
Mannerheim kävi kyllä Saksassa, mutta ei ollut siinä asemassa, että olisi voinut mistään liitosta edes puhua.
Saksan miehitettyä Itävallan hän jätti lomailunsa siellä sikseen. - Anonyymi
NL:n resurssit olivat Suomeen verrattuina mittaamattomat.
Suomen joukkojen kuluessa ankarassa tykistötulessa ja pommituksessa sekä miesvoiman huvetessa Puna-armeija vain vahvisti voimiaan.
Kannakselle muodostettiin rintama ( armeijaryhmä) , jossa oli kaksi armeijaa eli 21 divisioonaa ja kuusi pansariprikaatia,noin 600 vaunua. Niitä tuki valtava tykistö ja ylivoimaiset ilmavoimat.
Suomi irroitti joukkoja muilta rintamilta ja toi avuksi peräti 15 kevyttä panssarivaunua. Ne kävivät yhden taistelun.
Harmi, ettei vastassa ollut jokin stallarien verrokkina toiminut "eurooppalainen" armeija, tai vaikka useitakin. - Anonyymi
Jos et tuota tiedä niin mene eskariin, ehkä se sinulle siellä valkenee. Mutta kerronpa sen sinulle kuitenkin, taisi olla Tansania.
- Anonyymi
On se kumma, että NL uskalsi hyökätä Suomeen, vaikka Suomi oli stallarien tietojen mukaan erityisen hyvin varustautunut.Ihan Euroopan kärkeä.
Silti arvioitiin sodan vievän vain pari viikkoa.
Eikö Moskovassa tiedetty Suomen varustautumisen tasoa, vaikka perusteellinen vakoilu oli ollut käynnissä parikymmentä vuotta?- Anonyymi
Vahinko, ettei tuota mullistavaa tutkimusta tehty 30-luvulla. Olisi NL voinut säikähtää ja jättää hyökkäilyt sikseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vahinko, ettei tuota mullistavaa tutkimusta tehty 30-luvulla. Olisi NL voinut säikähtää ja jättää hyökkäilyt sikseen.
Mannerheim-linja aiheutti kylläkin Neukuissa suurta pelon sekaista kunnioitusta. Lähellä oli, että eivät olisi uskaltaneet tuoda esille Suomen Mainilaan ampumien ammusten aiheuttamaa tuhoa. Pelko heillä oli suuri, että puukkoa heiluttavat valkobandiitit rynnistävät suurin joukoin heidän maitansa ja mantuja omistamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mannerheim-linja aiheutti kylläkin Neukuissa suurta pelon sekaista kunnioitusta. Lähellä oli, että eivät olisi uskaltaneet tuoda esille Suomen Mainilaan ampumien ammusten aiheuttamaa tuhoa. Pelko heillä oli suuri, että puukkoa heiluttavat valkobandiitit rynnistävät suurin joukoin heidän maitansa ja mantuja omistamaan.
Hölynpölyä.
Mainilan laukaukset ampui Puna-armeija.
Sillä oli jo syyskuussa 39 vahva miehitys Kannaksella eli kuusi divsioonaa ja 5-6 ps-prikaatia sekävahva tykistö ja ilmavoimat. Myös laivasto oli valmiina.
Vahvennuksia tuotiin koko ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mannerheim-linja aiheutti kylläkin Neukuissa suurta pelon sekaista kunnioitusta. Lähellä oli, että eivät olisi uskaltaneet tuoda esille Suomen Mainilaan ampumien ammusten aiheuttamaa tuhoa. Pelko heillä oli suuri, että puukkoa heiluttavat valkobandiitit rynnistävät suurin joukoin heidän maitansa ja mantuja omistamaan.
Juuri noin.
Kremlin sisäpiirilähteet vuosivat tuoreeltaan Yhdysvaltain lehdistöön, mm. The New York Times ja Wall Street Journal, tiedon syvästi uskonnollisen ja siihen asti raivoraittiina pysytelleen Josif Stalinin rankasta juopottelusta, ja mikä vielä kummempaa, jopa jonkin asteen kirosanojen tarttumisesta Kansojen Isän muuten niin sivistyneeseen artikulointiin.
Yhden useimmin kuullun kerrotaan olleen tämä: "Shuatanan tssuhnat minkä kolttosen tekivät".
On siinä, Herra paratkoon, ollut lähipiirin parissa kestämistä ennen niin tasaisen ja uskonnollis-siveellisen valtiojohtajan uuden persoonan kanssa. Ja kaikki tuo pelkästään Suomesta ja suomalaisten teoista johtuen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri noin.
Kremlin sisäpiirilähteet vuosivat tuoreeltaan Yhdysvaltain lehdistöön, mm. The New York Times ja Wall Street Journal, tiedon syvästi uskonnollisen ja siihen asti raivoraittiina pysytelleen Josif Stalinin rankasta juopottelusta, ja mikä vielä kummempaa, jopa jonkin asteen kirosanojen tarttumisesta Kansojen Isän muuten niin sivistyneeseen artikulointiin.
Yhden useimmin kuullun kerrotaan olleen tämä: "Shuatanan tssuhnat minkä kolttosen tekivät".
On siinä, Herra paratkoon, ollut lähipiirin parissa kestämistä ennen niin tasaisen ja uskonnollis-siveellisen valtiojohtajan uuden persoonan kanssa. Ja kaikki tuo pelkästään Suomesta ja suomalaisten teoista johtuen!Jooseppi valehteli tapansa mukaan, koska valehtelu on Venäjällä kansanhupia. Mannerheim-linja ei ollut lähelläkään Maginot-linjan tasoa ja Neuvostoliiton vaikeudet kertoivat oman maan huonoudesta eivätkä Dimitrovin päiväkirjoissa mainitusta Suomen valmistautumisesta pitkään sotaan.
- Anonyymi
Se katsos riippuu siitä mitä niihin papereihin kirjoitetaan. Putteli johti Pietaria samalla tavalla kuin sen omat alaiset nykyistä tunkiota. Kremli oli esimerkiksi epäillyt raporttia siitä ettei miljoonilla nykypäivän venäläisillä ole varaa uusiin talvikenkiin. Joosepillekin kirjoitettiin esimerkiksi Suomen armeijan joukkoitsemurhista. Kyllähän se tiedustelun taso parani 40-luvun loppua kohden, jos varastivat jenkeiltä ydinpommin ja toimivat rauhallisesti Koreassa. Israelissa tiedustelu petti ja pahasti slaavien anti-semitismin taikia, koska Ben-Gurion oli stalinisti vielä tammikuussa 1949.
- Anonyymi
Kysy paremminkin mitkä maat hyökkäsi Suomen kimppuun 1941!
http://www.jput.fi/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm
Mikä valtio vasalleineen julisti ensimäisenä itsenäiselle Suomelle sodan? Puoli maailmaa oli sodassa Suomea vastaan...
Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941. Tästäkin näemme kuinka tuo piskuinen maa on todellinen imperialistinen roistovaltio!
Iso-Britannia pommitti Petsamoa ennen tuota sodanjulistusta kahteenkin otteeseen samana vuonna!
Englanti pommiti SUOMEA ja Suomen maaperää 2 eri kertaa. Petsamon satama oli Suomen ja suomalaisten sinne rakentama.
Englanti pommitti Suomen Petsamoa 2 eri kertaa lentotukialuksilta käsin eli 30.7.1941 ja 28.9.1941. Sotarikokseen viittaisi asiassa se, että sotaa ei ollut julistettu ennenkuin 6.12.1941. Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan.
Onkohan tämä kuva kyseisen reissun seurausta? Tässä on kuvassa eräs englantilaislentäjä raatona:
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/slides/114.html
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/
Pohjoisrintaman sotaa
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Sota-ajan_valokuvia:Jatkosota:Pohjoisrintaman_sotaa
Tämän kansion alkuperäinen omistaja oli Petsamossa sotansa käynyt suomalainen jalkaväkimies. Kuvissa on nähtävissä niin Petsamon jylhiä maisemia kuin rintamasotilaan karua arkea ja yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Yhdessä sivustoltamme jo löytyvien Kalastajasaarennon kuvien kanssa nämä kuvat tarjoavat ainutlaatuisen näkymän jatkosodan "unohdetuimmalle rintamalle" eli Lappiin.
Eikö se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion määperällä ilman sodanjulistusta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
Vaikka Suomen maaperällä olikin saksalaisia, niin olihan täällä venäläisiäkin Hanko pullollaan!
Presidentti Ryti piti puhetta itsenäisyysjuhlassa, kun hän sai tiedon Britannian Suomelle julistamasta sodasta.
Ilmoitusta oli odotettu, mutta silti se yllätti. Tasavallan presidentti Risto Ryti oli 6. joulukuuta 1941 pitämässä puhetta Aseveliliiton itsenäisyyspäiväjuhlassa Messuhallissa Helsingissä, kun pääministeri Jukka Rangellin sihteeri L.A. Puntila toi hänelle paperilapulle kirjoitetun uutisen. Britannia oli julistanut Suomelle sodan.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004895921.html- Anonyymi
"Eikö se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion määperällä ilman sodanjulistusta?"
Jos näin on, mihin se sinusta jättää suomalaisten miinoitukset Viron alueella talvisodassa?
///MeAgaln
- Anonyymi
Parempi sekin kuin olisivat paraatimarssia päässeet Baltian maissa tekemiään rikoksia jo täällä toteuttamaan. Meretskovin talvisodassa kunnostautuneet soltut toki saivat ison sotasaaliin virolaisiltakin kesällä 1940.
- Anonyymi
Viron ja muut Baltian maat tuhosi NL:n kommunistinen puolue paikallisten vähälukuisten kommunistien avustamina.
Puna-Armeija ei juuri ryöstellyt, koska maat liitettiin nopeasti NL:oon.
Virolaiset totesivat venäläisten tulleen vuodessa yhtä vihatuiksi kuin saksalaisten 700:ssa.
- Anonyymi
Miten siinä sodassa muuten kävi?
Varmaan ylivoimainen Puna-armeija valloitti Suomen kahdessa viikossa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)544336Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142209- 251724
- 121468
- 231400
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 91195
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004