Lihavuusleikkaus, kun ahmintahäiriötä

Lie jo moneen kertaan nkäsitelty aihe:

Syön todella paljon ja olen ylipainoinen. Noh m inulla todettiin BED eli ahmintahäiriö. Olin terapiassa syömishäiriöpolilla ja siellä vastaava psyki otti kannan ettei lihavuusleikkausta. Muuten sopisin siihen (kävin lääkärissä)

Lopetin terpian en kokenut hyötyä enkä sinä aikana laihtunutkaan.

Sitli taitaa olla elinikänen merkintä papereissa ettei klinikan vastaava psykiatri puolla leikkausta

Onko kokemusta leikkauksesta ja ahmintahäiriöstä ootteeko saaneet luvan lääkäriltä siirtyä jonossa jne.

54

1349

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Taitaa olla niin että kyseisestä häiriöstä pitäisi päästä eroon ennen lihavuusleikkausta. Leikkausta ennen tai jo suunnitteluvaiheessa joutuu kait käymään psykologin kanssa keskustelemassa. Yleensä lääkärit haluavat tietää hyötyykö potilas leikkauksesta. Jos vaikuttaa siltä että jatkaa syömistä entiseen malliin niin ei ole mitään järkeä leikata.

      • nii juu ymmärtäähän senkin.
        Pohdin vaan, että useinhan me läskit syödään liian paljon joten se leikkaus riski aina .

        Kiitos vastauksestasi :)


      • Anonyymi
        Taneli1977 kirjoitti:

        nii juu ymmärtäähän senkin.
        Pohdin vaan, että useinhan me läskit syödään liian paljon joten se leikkaus riski aina .

        Kiitos vastauksestasi :)

        Leikkaushan on aina riski oli se mikä leikkaus tahansa.
        Tarkoitin tuossa kirjoituksessa lähinnä sitä että kannattaako koko leikkausta tehdä jos sen jälkeen syöminen jatkuu, eli silloin on leikkaus tehty turhaan. Eli leikkauksesta ei ole silloin mitään hyötyä. Päinvastoin, vatsan alueen leikkaukset jättävät yleensä aina jonkinlaiset jäljet elimistöön. Saattaa olla kipuja, suolen toiminnan häiriöitä ja vaikka mitä.
        Eli kannattaako hankkia vaivoja itselleen jos ei ole varma että leikkauksen jälkeen pystyy noudattamaan ruokailuohjeita ym.
        Useimmiten lihavuusleikkaukset onnistuvat ihan hyvin ja suurin osa potilaista on saanut avun kun vain elävät jatkossa ohjeiden mukaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Leikkaushan on aina riski oli se mikä leikkaus tahansa.
        Tarkoitin tuossa kirjoituksessa lähinnä sitä että kannattaako koko leikkausta tehdä jos sen jälkeen syöminen jatkuu, eli silloin on leikkaus tehty turhaan. Eli leikkauksesta ei ole silloin mitään hyötyä. Päinvastoin, vatsan alueen leikkaukset jättävät yleensä aina jonkinlaiset jäljet elimistöön. Saattaa olla kipuja, suolen toiminnan häiriöitä ja vaikka mitä.
        Eli kannattaako hankkia vaivoja itselleen jos ei ole varma että leikkauksen jälkeen pystyy noudattamaan ruokailuohjeita ym.
        Useimmiten lihavuusleikkaukset onnistuvat ihan hyvin ja suurin osa potilaista on saanut avun kun vain elävät jatkossa ohjeiden mukaan.

        Kirjoitat asiaa :)

        Kiitos :)


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Bodareitten käyttämä ruoka on vähäkalorista,rasvatonta,sokeritonta, sitä saa syödä monta kertaa enemmän kuin roskaruokaa
        Myös maku on erittäin hyvä,paljon parempi kuin lihottavissa roskaruuassa.
        Maku riippuu siitä miten osaa sen maustaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bodareitten käyttämä ruoka on vähäkalorista,rasvatonta,sokeritonta, sitä saa syödä monta kertaa enemmän kuin roskaruokaa
        Myös maku on erittäin hyvä,paljon parempi kuin lihottavissa roskaruuassa.
        Maku riippuu siitä miten osaa sen maustaa.

        En muista mistä luin, että lihavuusleikkauksen jälkeen ihminen sortuu alkoholiin. En muista mistä lihavuusleikkauksesta (niitähän on monenlaisia) oli kysymys.
        Vaatimus siitä, että jos sinut nyt leikataan sitoudut siihen ja siihen on monelle ongelmasyöjälle varmasti kohtuuton.
        Ongelma on niin monisyinen ja jos ihminen jätetään puukon jälkeen yksin, moni ei pärjää ja ongelmia tulee.
        Itse olin laihdutusryhmässä (kiloja tullut takaisin :)) moni meistä tiputti painoa ja alkuun suurin osa innostui lihavuusleikkauksista.
        Asiantuntijat kertoivat eri vaihtoehdoista sanoin ja kuvin, joka sai monen miettimään asiaa ihan vakavasti. Onko se oikotie onneen??
        Tsemppiä aloittaja, etsi tietoa ja keskustele lääkäreiden kanssa. Bodareiden ohjeisiin en tukeutuisi enkä puoskareidenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En muista mistä luin, että lihavuusleikkauksen jälkeen ihminen sortuu alkoholiin. En muista mistä lihavuusleikkauksesta (niitähän on monenlaisia) oli kysymys.
        Vaatimus siitä, että jos sinut nyt leikataan sitoudut siihen ja siihen on monelle ongelmasyöjälle varmasti kohtuuton.
        Ongelma on niin monisyinen ja jos ihminen jätetään puukon jälkeen yksin, moni ei pärjää ja ongelmia tulee.
        Itse olin laihdutusryhmässä (kiloja tullut takaisin :)) moni meistä tiputti painoa ja alkuun suurin osa innostui lihavuusleikkauksista.
        Asiantuntijat kertoivat eri vaihtoehdoista sanoin ja kuvin, joka sai monen miettimään asiaa ihan vakavasti. Onko se oikotie onneen??
        Tsemppiä aloittaja, etsi tietoa ja keskustele lääkäreiden kanssa. Bodareiden ohjeisiin en tukeutuisi enkä puoskareidenkaan.

        Leikkauksia ei ole montaa erilaista, on vain kaksi eri tapaa miten se tehdään.
        Mistäköhän lie olet lukenut tuon alkoholiin sortumisen, se tapahtuu joillekin ihmisille oli leikattu tai ei. Leikkauksen läpikäyneet eivät sorru sen herkempää kuin joku toinenkaan.
        Mulla on maha leikattu moneen kertaan, tosin ei lihavuuden takia, ja olen leikkausten jälkeen jäänyt yksin, jos nyt tarkoitetaan sillä terveydenhuoltoa.
        Eikä tämä elämä oikeasti ole mitään herkkua mutta en ole kuitenkaan ratkennut ryyppäämään vaikka se aikoinaan elämääni kuuluikin runsain määrin.

        Toki kaikki on itsestään kiinni kuinka elämäänsä suhtautuu ja miten pärjää erilaisten ongelmien kanssa. Ihmiset suhtautuvat niin täysin erilailla vaikeisiin asioihin tai isoihin muutoksiin.


    • Anonyymi

      Ahmiminen on psyykkinen "sairaus". Eikö sen taustalla ole mm.
      vaikea ahdistus eli se pitäisi
      hoitaa psykiatrilla, terapialla ja mahdollisesti psyyk.lääkkeillä.

      Käsittääkseni ahmimishäiriöiselle ei voisi edes tehdä mahalaukun pienennysleikkausta,
      koska sen jälkeen henkilön on syötävä miniannoksia mutta useammin.
      Henkilö, jolla on ahmimishäiriö tuskin voi olla syömättä mahaansa lähes "halki."
      Tämä on vaikea aihe kirjoittaa, koska ahmimishäiriö on psyykkinen ja voi tulla tahattomasti loukanneeksi vaikka ei tarkoita eikä halua.
      "Ahmimishäiriöinen" on jo sinänsä jotenkin omituisenkuuloinen diagnoosi,
      vaikkaikin tavallaan kuvaava. Joku "ruoka-ahdistushäiriöinen" olisi parempi.

      • BED on sen nimi. Ahmintahäiriö


    • Anonyymi

      Miksiköhän terapia ei onnistunut ?
      Etkö ollut itse motivoitunut ?

      • En edes laihtunut ja se jatkuva puhe ruoasta, uuvutti. Tokihan sen tarkotus ouhua syömisestä mutta jotenkin rupesi väsyttämään.

        Motivatio katosi vaikka olin itse hakenu apuja tähän


      • Anonyymi
        Taneli1977 kirjoitti:

        En edes laihtunut ja se jatkuva puhe ruoasta, uuvutti. Tokihan sen tarkotus ouhua syömisestä mutta jotenkin rupesi väsyttämään.

        Motivatio katosi vaikka olin itse hakenu apuja tähän

        Olen katsonut niitä laihdutusleikkausdokumentteja, ihmettelen , miksi he syövät sellaista öljyssä paistettua ja keitettyä ruokaa ,kun pitäisi syödä vähäkalorista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen katsonut niitä laihdutusleikkausdokumentteja, ihmettelen , miksi he syövät sellaista öljyssä paistettua ja keitettyä ruokaa ,kun pitäisi syödä vähäkalorista.

        Olen itse katsonut välillä sitä yhtä sarjaa missä on sellainen ( intialainen? ) mieslääkäri joka on mukana jossain sellaisessa projektissa kun he järjestävät näitä leikkauksia todella lihaville ihmisille. Potilaathan käyvät moneen kertaan vastaanotolla ja kaikkia se lääkäri käskee pudottamaan painoaan, ja silti he kotona syövät jos vaikka mitä ja omaiset kantavat ja antavat heille kaikkea epäterveellistä.
        Yllättävän monta kertaa se lääkäri suostuu antamaan vielä mahdollisuuden.
        Onhan siinä tosi moni sitten leikattukin ja ovat laihtuneet. Iloinen asia kuitenkin.

        Jokainen heistä on tietoinen siitä mikä on lopputulos jos ei saa epäterveellistä syömistä kuriin, ja on varmasti vaikeaa luopua vanhasta totutusta. Ohjelmastakin huomaa että suurin osa näistä lihavista ihmisistä on tunnesyöjiä, eli he syövät koska ovat oppineet sen keinoksi helpottaa huonoa tai ikävältä tuntuvaa henkistä olotilaa. Ei voi sanoa pelkästään että he eivät välittäisi omasta itsestään ja terveydestään. Ongelma on paljon laaja-alaisempi.

        Samalla tavalla syöminen on riippuvuus kuin muutkin riippuvuudet. Taustalla on jokin vaikea tai ikävä asia, tai ahdistus, hankala elämäntilanne tai jokin jota on vaikea käsitellä esim. puhumalla tai apua pyytämällä, niin sitten saattaa tulla joku ongelma, esim. riippuvuus johonkin.

        Vaatii todella paljon omaa tahtoa ja itsekuria aloittaa urakka tehdäkseen asialle jotain.
        Mutta lopputulos jos ja kun huomaa onnistuneensa, on todella palkitseva ja mielihyvää tuottava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen katsonut niitä laihdutusleikkausdokumentteja, ihmettelen , miksi he syövät sellaista öljyssä paistettua ja keitettyä ruokaa ,kun pitäisi syödä vähäkalorista.

        Syövät siksi, kun eivät hallitse mielihalujaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Syövät siksi, kun eivät hallitse mielihalujaan.

        nii harva meistä läskeistä sitä syömistään hallittee.ei kai se läskeys ittestään tule PAITSI voi toki olla sairauksia tai lääkitys lihottaa

        Mutta noin muuten eivät hallitse kuten sanoitkin


    • Anonyymi

      Yleensä hoidon keskeyttäminen johtuu tekosyistä, joilla tuttua ja turvallista ahmimista voi jatkaa.

      Onnea hoitoon.

      • voi se sitäkin olla.
        Mutta ahmin myös hoidon aikana joten en kokenut saavani apuja.
        Eli onko se istten tekosyy en osaa sanoa tarkasti


    • Anonyymi

      Ahmisesta pääsee eroon vain pääsemällä itse ongelman taustalla olevasta asiasta eroon.

      Onnea hoitoon.

    • Anonyymi

      Ahmimisen taustalla on traumaattinen kokemus sekä turvattomuuden, huonouden tai epävarmuuden tunnetta. Ahmiminen tuo lohtua ja turvallisuutta.

      Onnea hoitoon.

      • Anonyymi

        Kenelle tuo lohtua ja turvaa ja kenelle ei. Syöppökin keksii syyn syömiselleen samoin kuin juoppo juomiselleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenelle tuo lohtua ja turvaa ja kenelle ei. Syöppökin keksii syyn syömiselleen samoin kuin juoppo juomiselleen.

        No mitä se ahmiminen sinulle tuo tai mitä se tuo mieleen?


    • Anonyymi

      Olisi ongelmassa kai päällimmäinen tarkoitus ettei siihen tarvitsisi keksiä mitään tekosyitä. Koska oikeakin syy on aina siellä pohjalla.

    • Pohdin tässä sitä, että miksi RUOAN AHMINTA on osalla todella järkyttävää vaikka on olemassa muitakin riippuvuuksia.
      seksi, peli, viina ja ties mitä

      Mutta kun menee kirjoittamaan syömisen riippuvuudesta suurin osa heittaa lokaa niskaan

      en nyt tarkoita, että tässä mutta mitä lukenu ihmisetn kokemuksia riippuvuudesta ruokaan

    • Anonyymi

      Siinä se pointti just on, ikävä kyllä, kun ihmiset eivät yleisesti hyväksy minkäänlaisia ongelmia, tai jos itsellä on joku ongelma niin sitten haukutaan muiden toisenlaiset ongelmat.
      Suurimmalla osalla ihmisistä on jonkinlaisia ongelmia, enemmän tai vähemmän, pieniä tai isompia, kenellä minkäkinlaisissa asioissa.
      Riippuvuus, mihin ikinä onkaan, taitaa olla ongelmista yleisin.
      Sitä hankalampi kaikkea on hoitaa ja saada asioita kuntoon mitä ymmärtämättömämpiä ja paheksuvampia monet ihmiset ovat.
      Ihan kaikki kun eivät tunnu ymmärtävän että meitä on tavattoman paljon erilaisia ja silti elämän on jatkuttava toinen toistemme kanssa tässä maailmassa.
      Ja olisihan se paljon kivempaa kun kaikki tapahtuisi sulassa sovussa.

      • Hyvin kirjoitettu

        Kaikki ei vaan ymmärrä,toki en minäkään aina kaikkea mutta joku empatianpuute tuntuu olevan ihmisilä ihan niinkuin somen ulkopuolella in real life , n iin sanotusti


    • Seki tavallaan harmittaa, että menin itse terveyasemalta pyytään lähetettä syömishäiriöklinikalle. Nyt ei olisi merkintään ahminnnasta

      Ja pääsisin leikkaukseen.

      Mutta se on ikusesti tiedoissani.

      Kuten joku kirjoitti niin riskit on leikkauksessa ja siinä asiassa.Mutt a en pysty laihtumaan kaikkki tulleet korkojen kera takas.

      Ei vaan jaksa toki oma vika kun olen syönyt :(

      • Anonyymi

        Turha siitä on itseään syytellä että on mennyt hakemaan apua. Tarkoitus on ollut hyvä, ei ne merkinnät loppujen lopuksi elämää pilaa.
        Kirjoitit että ei vaan jaksa, niin mitä sä et jaksa? Vaikuttaako sun ylipaino paljonkin sun elämään? En halua olla tunkeileva mutta olisi kiva tietää minkälaisia ajatuksia sulla on.
        Se olin minä joka kirjoitin niistä leikkauksiin liittyvistä riskeistä, samoin kun tuon klo 18.17 jutun kirjoitin.
        Mä olen sellainen ihminen että välitän muista kanssaihmisistä. Aikoinaan jopa koin sen hieman ongelmaksi mutta kun tarkemmin ajattelin niin ei siinä mitään pahaa ole että välittää muistakin kuin itsestään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Turha siitä on itseään syytellä että on mennyt hakemaan apua. Tarkoitus on ollut hyvä, ei ne merkinnät loppujen lopuksi elämää pilaa.
        Kirjoitit että ei vaan jaksa, niin mitä sä et jaksa? Vaikuttaako sun ylipaino paljonkin sun elämään? En halua olla tunkeileva mutta olisi kiva tietää minkälaisia ajatuksia sulla on.
        Se olin minä joka kirjoitin niistä leikkauksiin liittyvistä riskeistä, samoin kun tuon klo 18.17 jutun kirjoitin.
        Mä olen sellainen ihminen että välitän muista kanssaihmisistä. Aikoinaan jopa koin sen hieman ongelmaksi mutta kun tarkemmin ajattelin niin ei siinä mitään pahaa ole että välittää muistakin kuin itsestään.

        Moi:)

        Ok kiitos kirjotat mukavasti :)

        En tätä jaksa, kun hankalaa elo. Lihavuus estää paljon joku joskus haukkunu jne


      • Anonyymi
        Taneli1977 kirjoitti:

        Moi:)

        Ok kiitos kirjotat mukavasti :)

        En tätä jaksa, kun hankalaa elo. Lihavuus estää paljon joku joskus haukkunu jne

        Lohdutukseksi sulle että ei kannata niistä haukkujista välittää vaikka tottakai kurjalta se tuntuu.
        Haukkujien ongelmahan se on jos eivät tykkää siitä että joku on lihava, ei sen lihavan ihmisen ongelma.
        Itse olin aikoinaan huomattavasti ylipainoinen, en edelleenkään mikään keijukainen, mutta silloin ajattelin aina että itsehän mä läskini kannan.
        Ei elämässä ihan kaikkea tarvitse jatkuvasti jaksaakaan ja se on hyvä kun tiedostaa että ei jaksa. Kuitenkin ajoittain tulee niitä valoisampiakin pilkahduksia, niistä kannattaa silloin iloita. Ja niistä saa aina voimaa tulevaan.
        Eihän tämä elo ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Ajattelen myös usein että pitäähän elämässä jotain haastettakin olla ettei ala tympiä.
        On hyvä jos pystyy itsestään ajattelemaan mahdollisimman positiivisesti, että kyllä mä pärjään kun oon tähänkin asti pärjännyt.
        Itsellänikin on aikamoista vuoristorataa nykyään kun olen fyysisesti huonossa kunnossa enkä jaksa kovin paljoa osallistua menemisiin ja tulemisiin. Usein jumitan yksikseni kotona ja silloin just tuntuu kaikkein pahimmalta. Kuitenkin silloin kun pääsen jossain käymään niin mieli piristyy taas joksikin aikaa.
        Olen yrittänyt ajatella että nyt on näin ja ehkä sitten joskus toisella tavalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lohdutukseksi sulle että ei kannata niistä haukkujista välittää vaikka tottakai kurjalta se tuntuu.
        Haukkujien ongelmahan se on jos eivät tykkää siitä että joku on lihava, ei sen lihavan ihmisen ongelma.
        Itse olin aikoinaan huomattavasti ylipainoinen, en edelleenkään mikään keijukainen, mutta silloin ajattelin aina että itsehän mä läskini kannan.
        Ei elämässä ihan kaikkea tarvitse jatkuvasti jaksaakaan ja se on hyvä kun tiedostaa että ei jaksa. Kuitenkin ajoittain tulee niitä valoisampiakin pilkahduksia, niistä kannattaa silloin iloita. Ja niistä saa aina voimaa tulevaan.
        Eihän tämä elo ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Ajattelen myös usein että pitäähän elämässä jotain haastettakin olla ettei ala tympiä.
        On hyvä jos pystyy itsestään ajattelemaan mahdollisimman positiivisesti, että kyllä mä pärjään kun oon tähänkin asti pärjännyt.
        Itsellänikin on aikamoista vuoristorataa nykyään kun olen fyysisesti huonossa kunnossa enkä jaksa kovin paljoa osallistua menemisiin ja tulemisiin. Usein jumitan yksikseni kotona ja silloin just tuntuu kaikkein pahimmalta. Kuitenkin silloin kun pääsen jossain käymään niin mieli piristyy taas joksikin aikaa.
        Olen yrittänyt ajatella että nyt on näin ja ehkä sitten joskus toisella tavalla.

        Puhut hyvin tsempaten kiitos siitä :)

        Ootko laihduttanut itse muuten kun sanoit että olit huomattavasti ylipainoinen?

        Kyllä tulee hyviäki hetkiä ja n autin ihan vaan vaikka hauskasta tv-ohjelmasta en siis tarvitse mammonia kunhan on asunto ja ruokaa( nin sepä se herkkuihin on rahaa...)

        Ai sullakkinsi tä ettei jaksa osallistua en minäkään osittain ylipainon takia kun vaan puuskutan kun kävelen jonkun kanssa ja usein moni viilettää edellä minä perässä tuntuu nololle siksi jätän väliin tapaamisiakin

        Jos haluat kirjoitella privaatisti nii tää [email protected] saan sieltä sit sähköpostit enviitsi tuota ns.oikeata sähköpostiani antaa kun näkyy sitten kaikille tänne nimeni :D


    • Anonyymi

      Pitää saada psyykkisen puolen ongelmat kuntoon. Ahmimisen syy on aina psyykkinen - siis 100 % tapauksista.

      • voi sentään kun saisi :(

        välillä parempia kausia toki

        sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriiötä ja lääkitys on jota ilman en varmaan olisi elävienkirjoissakaan eli sen lopettamista elkää ehdottako :)


    • Anonyymi

      Avioerossa:

      Lainaus: "Vähensin työstressiä vaatimalla itseltäni entistä vähemmän, laitoin ruokavalioni uusiksi, aloin kuntoilla ja ryhdyin harrastamaan luonnossa liikkumista entistä enemmän."

      Tulehduskipulääke toimii paremmin kuin masennuslääke. Kyse on usein "matala-asteisesta tulehduksesta". Guuglaa.

      • Anonyymi

        Kannattaa siis etsiä vaikeassa tilanteessa muutosta positiiviseen suuntaan ja olla itsekäs. Jos työ tuottaa stressiä, työntekoa on vähennettävä.

        Luonto, liikunta ja uusi harrastus! Liikunnan voi aloittaa jo kävelyllä korttelin ympäri.

        Ruokavalio uusiksi, tupakoinnin lopetus, alkoholin käytön rajoittaminen tai lopettaminen.

        Huono ruoka edesauttaa pahaa olo, joka SAATTAA olla seurausta matala-asteisesta tulehduksesta. Burana tai muu tulehduskipulääke parantaa tulehdusta viikon kuurina, mutta syyn on poistuttava.

        Toistuvat hyvät ja huonot valinnat ja kokonaisuus ovat tärkeitä, eivät pelkät yksittäiset ruokailukerrat tai ruoka-aineet. Saa notkua ja ratketa mutta vain yksi ateria kerrallaan!

        Tulehdusta lisäävät ruuat:

        1. Grillattu tai hiillostettu ruoka, esimerkiksi tummaksi käristetty makkara.
        2. Jättimäinen ravintola-annos
        3. Rasvainen pikaruoka
        4. Rasvainen ja suolainen pitsa
        5. Ylisuuri buffet-ateria
        6. Kermaleivokset ja kakut, wienerit ja croissantit

        EDELLISET 6 ruokaa siis pois.

        Tulehdusta parantavat ruuat eli näitä tilalle:

        1. Marjat ( erityisesti puolukka, mustaherukka, tyrni, metsävadelmat, lakat ja mustikka). Mitä enempi niitä syö, sen parempi
        2. Pari ruokalusikallista saksan- tai pecanpähkinöitä, manteleita tai siemeniä joka päivä
        3. Kasvikset pakkasesta tai tuoreena: mitä enemmän ja mitä enemmän luontaista väriä, sen parempi
        4. Valkosipuli ja sipuli
        5. Kurkuma, inkivääri ja vihreä tee
        6. Täysjyvätuotteet, erityisesti täysjyväkaura
        7. Hapanmaitovalmisteet, kreikkalainen, bulgarialainen tai turkkilainen luonnonjugurtti, kefiiri ja piimä jos vatsa kestää
        8. Kala
        9. Neitsytoliiviöljy ja saksanpähkinäöljy
        10. C- ja D-vitamiinia purkista tai ruuasta

        5 tai 10 % painoa alas on jo merkittävä parannus!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa siis etsiä vaikeassa tilanteessa muutosta positiiviseen suuntaan ja olla itsekäs. Jos työ tuottaa stressiä, työntekoa on vähennettävä.

        Luonto, liikunta ja uusi harrastus! Liikunnan voi aloittaa jo kävelyllä korttelin ympäri.

        Ruokavalio uusiksi, tupakoinnin lopetus, alkoholin käytön rajoittaminen tai lopettaminen.

        Huono ruoka edesauttaa pahaa olo, joka SAATTAA olla seurausta matala-asteisesta tulehduksesta. Burana tai muu tulehduskipulääke parantaa tulehdusta viikon kuurina, mutta syyn on poistuttava.

        Toistuvat hyvät ja huonot valinnat ja kokonaisuus ovat tärkeitä, eivät pelkät yksittäiset ruokailukerrat tai ruoka-aineet. Saa notkua ja ratketa mutta vain yksi ateria kerrallaan!

        Tulehdusta lisäävät ruuat:

        1. Grillattu tai hiillostettu ruoka, esimerkiksi tummaksi käristetty makkara.
        2. Jättimäinen ravintola-annos
        3. Rasvainen pikaruoka
        4. Rasvainen ja suolainen pitsa
        5. Ylisuuri buffet-ateria
        6. Kermaleivokset ja kakut, wienerit ja croissantit

        EDELLISET 6 ruokaa siis pois.

        Tulehdusta parantavat ruuat eli näitä tilalle:

        1. Marjat ( erityisesti puolukka, mustaherukka, tyrni, metsävadelmat, lakat ja mustikka). Mitä enempi niitä syö, sen parempi
        2. Pari ruokalusikallista saksan- tai pecanpähkinöitä, manteleita tai siemeniä joka päivä
        3. Kasvikset pakkasesta tai tuoreena: mitä enemmän ja mitä enemmän luontaista väriä, sen parempi
        4. Valkosipuli ja sipuli
        5. Kurkuma, inkivääri ja vihreä tee
        6. Täysjyvätuotteet, erityisesti täysjyväkaura
        7. Hapanmaitovalmisteet, kreikkalainen, bulgarialainen tai turkkilainen luonnonjugurtti, kefiiri ja piimä jos vatsa kestää
        8. Kala
        9. Neitsytoliiviöljy ja saksanpähkinäöljy
        10. C- ja D-vitamiinia purkista tai ruuasta

        5 tai 10 % painoa alas on jo merkittävä parannus!

        Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, en tupakoi, alkoholia ota ehkä pari kertaa vuodessa

        Mutta kiitos paljon noista ohjeista :)

        Kuulostaa tutulta nuo buffetateriatkin, harvoin syön mutta sit kun syön väsyn sen jälkeen totaalisesti ja hirveä päänsärky. en meinaa selvitä siitä väsymyksestä, tämä myös valmisruokien kohdalla mitä ruokakaupasta saa
        Ehkä joku lisäaine tekee???


      • Taneli1977 kirjoitti:

        Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, en tupakoi, alkoholia ota ehkä pari kertaa vuodessa

        Mutta kiitos paljon noista ohjeista :)

        Kuulostaa tutulta nuo buffetateriatkin, harvoin syön mutta sit kun syön väsyn sen jälkeen totaalisesti ja hirveä päänsärky. en meinaa selvitä siitä väsymyksestä, tämä myös valmisruokien kohdalla mitä ruokakaupasta saa
        Ehkä joku lisäaine tekee???

        Liian iso annos, huonot hiilihydraatit, rasva.


      • hvp27 kirjoitti:

        Liian iso annos, huonot hiilihydraatit, rasva.

        niin tai lisäaineet myös siinä seassa


      • Taneli1977 kirjoitti:

        niin tai lisäaineet myös siinä seassa

        Lisäaineilla ei ole juurikaan vaikutusta ihmiseen ja niitä käytetään todella vähän. Haitallisin lisäaine on eoäilemättä nitriitti.

        Onko sokerin sietosi mitattu?


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Lisäaineilla ei ole juurikaan vaikutusta ihmiseen ja niitä käytetään todella vähän. Haitallisin lisäaine on eoäilemättä nitriitti.

        Onko sokerin sietosi mitattu?

        Mulla tuli kanssa tuo sokeri mieleen. Usein silloin kun sokerit heittelevät niin ruokailun jälkeen saattaa väsyttää kovasti.
        Ehkä olisi ihan sokerirasituskoe paikallaan jos ei ole ennen tehty.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulla tuli kanssa tuo sokeri mieleen. Usein silloin kun sokerit heittelevät niin ruokailun jälkeen saattaa väsyttää kovasti.
        Ehkä olisi ihan sokerirasituskoe paikallaan jos ei ole ennen tehty.

        Joo


      • hvp27 kirjoitti:

        Lisäaineilla ei ole juurikaan vaikutusta ihmiseen ja niitä käytetään todella vähän. Haitallisin lisäaine on eoäilemättä nitriitti.

        Onko sokerin sietosi mitattu?

        jaa lisäaineita vähän? se on kyllä puppua se
        nykyäänhän kaikki einekset on hyvin pitkälle päivämäärineen joten miten semuuten onnsituu kuin lisäaineilla.
        Tiedän tutustani että lisaineet tekee päänsärkyjä ja väsymystä.

        ja sokerit mitattu oli 5.7 ja rasitus tehty,sen tulosta enmuista mmutta normaali oli


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulla tuli kanssa tuo sokeri mieleen. Usein silloin kun sokerit heittelevät niin ruokailun jälkeen saattaa väsyttää kovasti.
        Ehkä olisi ihan sokerirasituskoe paikallaan jos ei ole ennen tehty.

        on mitattu jatkuvasti sukurasitteen takia ja sokerirasituskin tehty.normaali ovat


      • Taneli1977 kirjoitti:

        jaa lisäaineita vähän? se on kyllä puppua se
        nykyäänhän kaikki einekset on hyvin pitkälle päivämäärineen joten miten semuuten onnsituu kuin lisäaineilla.
        Tiedän tutustani että lisaineet tekee päänsärkyjä ja väsymystä.

        ja sokerit mitattu oli 5.7 ja rasitus tehty,sen tulosta enmuista mmutta normaali oli

        Lisäaineita syytetään monesta mutta luuloissa ei yleensä ole mitään perää. Eräällä tutulla on sorbiinihappoallergia (E200 ja E201?) mutta tuokin on ihan luonnosta löytyvä aine.

        Kerran suututin yhden naisen kun väitti että hänellä on natriumglutamaattiallergia ja mätti ruokaan soijakastitetta ja minä sanoin että tuon maku tulee nimenomaan natriumglutamaatista. Glutamiinihappo on yksi yleisimmistä aminohapoista.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Lisäaineita syytetään monesta mutta luuloissa ei yleensä ole mitään perää. Eräällä tutulla on sorbiinihappoallergia (E200 ja E201?) mutta tuokin on ihan luonnosta löytyvä aine.

        Kerran suututin yhden naisen kun väitti että hänellä on natriumglutamaattiallergia ja mätti ruokaan soijakastitetta ja minä sanoin että tuon maku tulee nimenomaan natriumglutamaatista. Glutamiinihappo on yksi yleisimmistä aminohapoista.

        Ei ole ihme että suututit erään naisen, koska et ymmärrä asiasta mitään! Lue enemmän ja luulet vähemmän.

        Aikuinen saa ruuasta keskimäärin 13 grammaa glutamaattia päivässä proteiinin kautta, lisätyn mononatriumglutamaatin kautta noin puoli grammaa päivässä. MSG:tä on helppo välttää, glutamaattia ei, toinen on luontainen toinen on keinotekoinen.

        Perinteinen soijakastike valmistetaan: soijapapuja, vehnää, vettä ja suolaa.

        Ja mistä MSG valmistetaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ihme että suututit erään naisen, koska et ymmärrä asiasta mitään! Lue enemmän ja luulet vähemmän.

        Aikuinen saa ruuasta keskimäärin 13 grammaa glutamaattia päivässä proteiinin kautta, lisätyn mononatriumglutamaatin kautta noin puoli grammaa päivässä. MSG:tä on helppo välttää, glutamaattia ei, toinen on luontainen toinen on keinotekoinen.

        Perinteinen soijakastike valmistetaan: soijapapuja, vehnää, vettä ja suolaa.

        Ja mistä MSG valmistetaan?

        MSG valmistetaan hiivasta (nykyään autolyysillä) eli elävä hiiva sekoitetaan suolaan ja lämpötila nostetaan 50 C noin 24 tunniksi. Tuo tappaa hiivasolut mutta proteiinia hajottavat entsyymit eivät denaturoidu. Glutamiinihappo erotellaan tuosta ja muutetaan natriumglutamaatiksi. Ihan luonnollinen prosessi joka tapahtuu mm. kovissa juustoissa.


      • hvp27 kirjoitti:

        MSG valmistetaan hiivasta (nykyään autolyysillä) eli elävä hiiva sekoitetaan suolaan ja lämpötila nostetaan 50 C noin 24 tunniksi. Tuo tappaa hiivasolut mutta proteiinia hajottavat entsyymit eivät denaturoidu. Glutamiinihappo erotellaan tuosta ja muutetaan natriumglutamaatiksi. Ihan luonnollinen prosessi joka tapahtuu mm. kovissa juustoissa.

        Perinteinen soijakastike käytetään Aspergillus oryzaella joka erittää oaljon proteaaseja ja muita entsyymejä. Molemmissa lopputuloksena MSG:tä plus muuta.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Perinteinen soijakastike käytetään Aspergillus oryzaella joka erittää oaljon proteaaseja ja muita entsyymejä. Molemmissa lopputuloksena MSG:tä plus muuta.

        Höpö höpö. Perinteikkäässä Kikkoman-soijakastekkeessa ei ole MSG:tä, eikä sitä myöskään muodostu!

        MSG:tä on kemiallisesti valmistetussa kiinalaisessa roskakastikkeessa, jossa käymistä ei tapahdu kuin nimeksi. MSG:llä korvataan lyhyen käymisen jättämä umami-puute.


    • Jospa jätetätään nää glutamaatit kun mä tiedän ITSE mitä lisäaine tekee mulle oireita.

      Ja siihen on turha nyt väittää vastaan jokanen tuntee kehonsa itse parhaiten

      • Anonyymi

        Juuri näin, siihen ei jonkun naisen suututtaneen selittelyt auta.


    • Anonyymi

      Vaikka tämä on aloitettu 2019, niin asia on vielä ajankohtaisempi lihavuusleikkeuksien kohotessa moninkertaisiksi ja lisääntyessä eri muotoihin vitamiinipakettien rikastuttaessa lääkäreitä potilaiden loppuiän.
      Ohko tilastotietoa, mitä kaikki jälkihoito ja työstä poisolo ja lyhentynyt ikä maksaa yhteiskunnalle?
      Sääliksi käy nämä myöteiset kuvaukset ja kannustukset lihavusleikkauksiin, kun niiden vastustajat hiljennetään.

      • Anonyymi

        Ensin pitäisi tehdä elämäntapamuutos, opetella askel kerrallaan terveellinen syöminen ruokailurytmin muutoksineen ja pitäytyä siinä kunnes siitä on tullut pysyvä tapa ja hakeutua vasta sitten lihavuusleikkaukseen tai ottaa painon laskuun avuksi laihdutuslääkkeet. Sinikkyyttäkin voi opetella ja ilman sinikkyyttä pysyvä painon pudotus tuskin onnistuu.


    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa

      Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.
      Maailman menoa
      180
      1345
    2. Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle

      Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj
      Maailman menoa
      311
      1050
    3. Jokohan se viimein myöntäisi

      Vai onko vielä jotain epäselvyyttä sen asian suhteen?
      Ikävä
      144
      1014
    4. RIP Lauri Paavola

      Kansalaisaktivisti ja freelance-journalisti Lauri Paavola on kuollut vain 31-vuotiaana. Hän tuli tunnetuksi hyvin kärjek
      Maailman menoa
      23
      997
    5. En pidä sinusta, en kirjoita viestejäni sinulle.

      Yritä nyt ymmärtää. En koskaan tule kiinnostumaan sinusta. Jätä minut rauhaan täällä.
      Ikävä
      96
      882
    6. Upea, kaunis ja menestynyt Martina menee onnellisesti naimisiin

      Mitäs palstan vihaajamönkeröt tähän? Kiehuttaako? Kaikki vain eivät ole kauniita ja menestyviä kuten Martina.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      226
      848
    7. Tiedätkö näen

      sinun pelisi hyvin kirkkaasti.
      Ikävä
      59
      835
    8. Asuntojen reaalihinnat alimmillaan 20 vuoteen

      Sääliksi käy niitä jotka pari vuotta sitten maksoivat itsensä kipeäksi. Kohta pankki ottaa asunnon haltuunsa ja huutok
      Maailman menoa
      84
      818
    9. Nyt olis hyvä hetki tavata ja jutella

      Entinen parisuhde on paketoitu, ja nyt olisin vapaa mies sinun käyttöösi. Vieläkö tahdot mua? Aikaa on mennyt liikaa, mu
      Ikävä
      51
      768
    10. Ehdin aamulla

      ajattelemaan sinua. Olit ensimmäisenä mielessäni. Avasin silmäni tähän uneen, jota elämäksi kutsutaan. Kuuntelin lintuje
      Ikävä
      122
      762
    Aihe