Useiden keskusteluiden monekirjavien humanistien kanssa olen kerännyt seuraavan yleisen havainnon:
He korulausein puhuvat kaikenmaailman kalevaloista, runoudesta, Sartren eksistenttialismista, silleen jättämisestä, taiteesta, historiaalista aattesuunnista jne.
Tämä on ihan mukavaa, mutta...
...Annas olla kun tulee puhe luonnontieteen alan kysymyksistä. Silloin alkaa vähättelevään sävyyn puheleminen - ne on vaan noita reduktionosteja, ei ne mistään mitään tiedä, eivät ne ymmärrä elämisen harmoniaa, kaikkeutta, hengen ja sielun asioita. He vain laput silmillä tuijottavat mikroskooppiin, ymmärtäen kaiken ei mistään - näkemättä mitään kokonaisuuksia.
Mistä tämä vähättely johtuu? Ei ainakaan siitä, etteikö luonnontiede (ja nimenomaan luonnontiede) olisi tehnyt huikeita päänavauksia monilla elämänaloilla ja laajentanut ihmisten ymmärrystä niin itsestään, kuin ympäröivästä luonnosta.
Onko kyse vain oman humanistisen position pönkittämisestä, koska se tuntuu uhatulta humanistin katsoessa luonnontieteen voittokulun vyörymistä ohi? Jos näin on, niin kyse on siis vain inhimillisestä psykologisesta itsepuolustuksesta. Voidaanko käyttäytymistä pitää hyväksyttävänä?
He korulausein puhuvat kaikenmaailman kalevaloista, runoudesta, Sartren eksistenttialismista, silleen jättämisestä, taiteesta, historiaalista aattesuunnista jne.
Tämä on ihan mukavaa, mutta...
...Annas olla kun tulee puhe luonnontieteen alan kysymyksistä. Silloin alkaa vähättelevään sävyyn puheleminen - ne on vaan noita reduktionosteja, ei ne mistään mitään tiedä, eivät ne ymmärrä elämisen harmoniaa, kaikkeutta, hengen ja sielun asioita. He vain laput silmillä tuijottavat mikroskooppiin, ymmärtäen kaiken ei mistään - näkemättä mitään kokonaisuuksia.
Mistä tämä vähättely johtuu? Ei ainakaan siitä, etteikö luonnontiede (ja nimenomaan luonnontiede) olisi tehnyt huikeita päänavauksia monilla elämänaloilla ja laajentanut ihmisten ymmärrystä niin itsestään, kuin ympäröivästä luonnosta.
Onko kyse vain oman humanistisen position pönkittämisestä, koska se tuntuu uhatulta humanistin katsoessa luonnontieteen voittokulun vyörymistä ohi? Jos näin on, niin kyse on siis vain inhimillisestä psykologisesta itsepuolustuksesta. Voidaanko käyttäytymistä pitää hyväksyttävänä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tuo on kuule niin hyvin sanottu, että siihen on enään mitään vaikea lisätä, mutta tuota "pönkittämistä" minä haluan painottaa, sillä luonnontieteet ovat erittäin paljon "vallannut" reviiriä humanistien alueilta.
Aikojen alussa kun ihmiset eivät oikein mitään tietäneet, niin kaikki olivat humanistien käsissä, mutta nyt asiat ovat kääntyneet sivistyksen johdosta päälaelleen. Saa nähdä "vyöryykö" luonnontieteet loppuun saakka... Sitä en henkilökohtaisesti usko, sillä esim. itsensä tiedostaminen on asia johon en kuvittele keksiväni muuta ratkaisua kuin "hömppätieteellisesti".
kysyit: "Voidaanko käyttäytymistä pitää hyväksyttävänä?"
Minun mielestäni jokainen itseään kunnioittava "hömppätieteiliä" tietää, että kaikki tieteen alat ovat yhtä tärkeitä ja luulen, että nuo ihmiset, jotka käyttäytyvät kuvaamallasi tavalla, ovat joutuneet kokemaan luonnontieteiliöden välinpitämättömyyttä heidän omaa alaansa kohtaan ja ovat epävarmoja itsekkin siitä...Mielestäni käytös on yhtä tuomittavaa kuin luonnontieteiliöiden välinpitämättömyys.
Totta, luonnontieteen on mahdoton vyöryä loppuun saakka - objektiivisin menetelmin tutkia subjektiivista itseä. Tässä humanismin henkireikä.
Totta myös, että pöyhkeä luonnontieteilijä on omiaan kirvoittamaan em. kommentteja humanistin kynästä / suusta. Nokittelu on kuitenkin turhaa ja kumpuaa pitkälti tietämättömyydestä.
Ja kyllähän se "tietää kaiken ei mistään" tokaisu on monissa tapauksissa oikeutettu - vai montako monialasivistynyttä diplomi-insinööriä tunnette?
DI-opiskelijana minun on pakko puolustaa itseäni tämän karkean yleistyksen uhrina.
Vaikka toisaalta olet oikeassa; DI:t ovat keskimäärin ihan toivottoman sivistymättömiä - ja nimenomaan ylenkatseellisia kaikkea-mikä-ei-liity-insinööritieteisiin, kohtaan.
Missä se puolustus viipyy, onko puolustettavaa, mitä puolustaa, miksi puolustaa, kuka hyökkää, miksi hyökkää, mitä sen väliä kuka mitäkin tietää tai millaiset ovat mielenkiinnon kohteet - jokainen onnellinen tavallaan, kunhan ei liiaksi muiden kustannuksella.
Lunnontieteemme gurut tutkivat vain universumin neljän prosentin aineellista osuutta tällä planeetalla.
Mitä tulee länsimaisen tieteen 300-vuotishistoriaan, kyllä sieltä on löydettävissä aikamoisia kömmähdyksiä, joita on ruohonjuuritasollekin asti esitetty jopa totena.
Onneksi tieteen ominaisuus on itsekorjautuminen.
Tämän yli kuuden miljardin ihmisen muodostamasta ihmisperheestä käsin tarkasteltuna luonnontieteen hedelmät kohdistuvat vain murto-osaan ihmisistä. Köyhyyden lisääntymisen takia kärsimys ja kurjuus vain lisääntyvät tällä planeetalla.
Mikä vielä pahempaa, tieteellisiä saavutuksia käyttävät globaaliyritykset, kuten esim. Monsanto, ovat yrittäneet kaupallistaa patentoimalla kehitysmaiden asukkaille kuuluvia "rikkauksia" ja jopa yrittämällä tehdä ihmisistä viljelysiementen suhteen yritysriippuvaisia.
Monsanto on hyvä esimerkki geenitekniikan kaupallisesta väärinkäytöstä.
Muutoinkin geenitekniikalla tuotetut yleisimpienkin sairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet kuuluvat kalleusryhmään, johon harvalla kansalaisella on varaa. Yhteiskuntahan ei tule niitä laajassa mittakaavassa korvaamaan.
Kemiangurut ovat taas tuottaneet kemiallisia aineita, joiden ympäristövaikutuksiin tiedegurut
alkavat vasta havahtua lajikuolemien takia.
JNE.
Mainitsit, että luonnontiede on tehnyt huikeita päänavauksia monilla elämänaloilla ja laajentanut ihmisen ymmärrystä niin itsestään kuin ympäröivästä luonnostakin.
Ihmiskunta on olemassaolonsa aikana toiminut luonnon kanssa vuorovaikutuksessa ja "täyttänyt maan". Tuntenut luonnonlait pysyäkseen hengissä ja näiden lakien kautta myös itsensä.
Ihminen on tarvinnut elämässään myös uskonnollis-filosofisia ulottuvaisuuksia ja tarvitsee niitä edelleenkin.
Uskontofilosofiat käsittelevät sitä universumimme sisältämää yhdeksääkymmentä kuutta prosenttia, johon luonnontiedegurumme selitysmallit eivät vielä yllä.
Kun kaikenasteinen kärsimys vain lisääntyy tällä planeetalla, niin kertoisitko lähemmin mitä tarkoitat luonnontieteiden "huikeilla päänavauksilla"?
sivullisen pieniä huomioita.
Näistä kemiallisista aineista-nehän ovat ihmisten tekemiä luonnolle vieraita yhdisteitä.
On toki niillä tehty hyvääkin, mutta kun niiden käyttö on ollut suhteellisen lyhytaikaista, niin mitä ongelmia vielä ihmiskunta tulee kokemaan niiden kautta.
Hyödyt on koettu vain täällä ns. länsimaissa, joissa on myös nämä aineet tuotettu.
Kun vielä ajatellaan tätä markkinataloutta, jolla ei ole omaatuntoa, ei voi mitenkään olla varmoja hyötynäkökohdista ihmiskunnalle tulevaisuudessa.
Ainakaan tällä hetkellä niistä ei suuremmin ole ollut hyötyä köyhemmille maille.
Näistä lajikuolemista on liiankin paljon ihmiskäden merkkejä.
Kun ajattelee miten kaikki on riippuvainen kaikesta tässä luomakunnassa, en todellakaan tällä hetkellä luota kaikkiin tieteen saavutuksiin.
Sitä paitsi suurimmat investoinnin tieteen parissa askartelevat vain ihmisen itsekeskeiden oman edun tavoittelussa.
Mitä tuohon filosofis-uskonnolliseen ulottuvaisuuteen tulee-ei ainakaan se ole ihmisille onnen tuojaksi jos ihmiset alkavat ajatella vain materialistisesti.
Jos mielestäsi Jumala on ajettu nurkkaan ja näin mielestäsi tulee tapahtuakin, en voi muuta kuin toivottaa hyvää onnea että tämä maailma säilyisi tulevillekin sukupolville elinkelpoisena, sillä kyllähän tuo ihmisen tuhoava ahneus on jo näyttänyt kyntensä.
Kärsimyksestä vielä sen verran, että me täällä länsimaissa olemme voineet nauttia jossain määrin kehityksestä, mutta se kehitys on ollut vain teknologista-ei ihmismielen kehitystä.
Siitä epäsuhdasta en todellakaan pidä.
Eräs hyvä esimerkki siitä miten ihminen omassa viisudessaan on viime aikoina pilannut erään mainitsemasi keksinnön, on nimeenomaan tuo antibiootti.
Yhä suuremmassa määrin ihmiset alkavat tulla allergisiksi eri antibioottivalmisteille ja nimenomaan ihmisen oman holtittoman käytön takia ja eri bakteerit tulevat resistiiviksi antibioottivalmisteille. Mitä se tuo tullessaan onkin taas uusi juttu.
On vain niin, että kyllä ihmisen pitäisi hiukan nöyrtyä luonnon lainalaisuuksien edessä, eikä luulla itsestään liikaa.
Kyllä se naru joskus vetävän käteen tulee.
Tässä oli vain tällaista pientä puhetta.
Kun puhe on hyötynäkökohdista ja luonnontieteellis-humanistis katsantokannnoista, uskaltaudun kysymään, että mitä hyötyä näistä viimeksimainituista on esim. kehitysmaille. Uskontojen varjolla heitä on teurastettu siinä missä teknogian kehittämin asein.
Itse näkisin ihmisen olevan muita lajeja arvokkaampi, ja olen valmis uhraamaan muita lajeja oman hyvin vointimme alttarille.
Samaistatko ahneuden ja materialsismin luonnontieteeseen. Näitä ei ilmenen humansitisen ajattelusuunnan omaavissa...eihän...
Mitä on ihmismielen kehitys, kerropa se. Monesti humasitit käyttävät käsitteitä, jotka ovat häilyviä ja moniselitteisiä vastakohtana luonnontieteellisille käsitteille - moniselitteisyyden verhon takaa he sitten ampuvat alas luonnontieteilijät toisensa jälkeen.
Mielestäni ihmisen ei tule nöyrtyä luonnon/jumalan edessä, vaan kehittää esim. tehokkaampi antibiootti jne. kilpajuoksu on tosiasia, mutta ihminen sen voittakoon. Maailmanlopun ennustajia on aina ollut ja tulee olemaan. En halua olla yksi heistä.
onnea kilpajuoksullesi.
Tuosta humanistisesta näkökannasta haluan kommentoida.
Kun mietitään miten tuo tieteellinen kehitys on mennyt eteenpäin tässä kovenevassa elämässä, on se vain ollut tämän kilpailun ruoskimaa kehitystä. Tällöin ihmismieli on tullut kovemmaksi ja säälimättömämmäksi.
Nämä mainitsemasi hyödyt tuosta kehityksestä ovat vain tulleet ns. hyvinvointivaltioiden osaksi ja siellä ei välttämättä kaikkien hyödyksi. Sillä tuo köyhyys ja elintasokuilu on vain jyrkentynyt.
Jos ihmiseltä poistetaan inhimillisyys, tuo kutsumasi humanismi, ei siitä ymmärtääkseni ole muuta seurauksena kuin, sanoisin, petoeläinten tappelu yhdestä lihapalasta tässä kovenevassa globaalisessa, vain kilpailukykyä arvostavassa, maailmassa.
Eihän siinä ole sijaa elämälle… vai mitä.
Eikä siinä ole mitään moniselitteisyyttä.
Kun ajattelemme kuinka riippuvaista kaikki on kaikesta tällä Telluksella, on mielestäni kovin vaarallista ihmisen olla ylpeä ja unohtaa olevansa vain yksi lenkki elämää ylläpitävässä ketjussa, vaikkakin ketjun yläpäässä, mutta tekemisillään ihminen on paljon vaurioittanut ketjun alempia lenkkejä. Kun se ketju katkeaa, eihän siitä ole tuloksena kuin romahdus.
Eikä nuo ihmisen saavutukset yleisesti ottaen luonnon suhteen ole mairittelevia.
On tietysti poikkeuksia, mutta niitä mielestäni on kovin vähän verraten tämän päivän luonnon tilanteeseen.
Totta kai pitää kehittää esim. näitä mainitsemiasi antibiootteja, mutta voiko niitä kehittää loputtomiin ja onko ne sitten lopuksi kaikkien mahdollista saada.
Onhan se hyvä esimerkki kuinka tässä ollaan jouduttu ojasta allikkoon katsoessa tätä antibiootto-ongelmaa tänä päivänä; antibiootteja on määrätty turhan herkästi ja usein aivan turhaan. Ongelmiksi on sitten nousseet lisääntyvä allergisuus ja bakteerien vastustuskyky antibiooteille.
Tämä on myös hyvä esimerkki ihmisten piittaamattomuudesta luonnon lakeja kohtaan.
Tässä eräs intiaaniennustus, kuitenkin.
”Vasta sitten kun valkoinen mies on kaatanut viimeisen puun, myrkyttänyt viimeisen joen ja kalastanut viimeisen kalan, valkoinen mies tajuaa ettei rahaa voi syödä”.
KIRJOITIT:
"on mielestäni kovin vaarallista ihmisen olla ylpeä ja unohtaa olevansa vain yksi lenkki elämää ylläpitävässä ketjussa, vaikkakin ketjun yläpäässä, mutta tekemisillään ihminen on paljon vaurioittanut ketjun alempia lenkkejä. Kun se ketju katkeaa, eihän siitä ole tuloksena kuin romahdus."
...JA JATKAT EDELLEEN LAINAUKSELLA...
”Vasta sitten kun valkoinen mies on kaatanut viimeisen puun, myrkyttänyt viimeisen joen ja kalastanut viimeisen kalan, valkoinen mies tajuaa ettei rahaa voi syödä”.
HUOMAUTTAISIN, ETTÄ NÄITÄ RAVINRTOVERKKO YM. ELIÖIDEN RIIPPUVUUSSUHTEITA TUTKII LUONNONTIETEEN PIIRIIN KUULUVA EKOLOGIA -NIMINEN TIETEENALA. EKONOMIT TAAS PYRKIVÄT OPTIMOIMAAN SAATAVAN HYÖDYN KEHITTYNEIN MENETELMIN - EIVÄT HE ANNA OHJETTA KAATAA VIIMEISTÄ PUUTA.
HAUSKA ON HUOMATA MYÖS, ETTÄ NÄMÄ SINUN KALTAISET LUONNON PUOLESTAPUHUJAT TULEVAT YLEENSÄ MUUALTA KUIN EKOLOGIEN PIIREISTÄ (KS. ESIM. VIHREÄN LIITON JÄSENLISTA). TÄMÄ TUSKIN JOHTUU SIITÄ, ETTÄ EKOLOGIT TUNTISIVAT HUONOMMIN LUONNON REUNAEHDOT. LUULEN TIETÄVÄNI MISTÄ TUO JOHTUU...OLKOON SE ERI TARINA.
kirjoitit:
HAUSKA ON HUOMATA MYÖS, ETTÄ NÄMÄ SINUN KALTAISET LUONNON PUOLESTAPUHUJAT TULEVAT YLEENSÄ MUUALTA KUIN EKOLOGIEN PIIREISTÄ (KS. ESIM. VIHREÄN LIITON JÄSENLISTA). TÄMÄ TUSKIN JOHTUU SIITÄ, ETTÄ EKOLOGIT TUNTISIVAT HUONOMMIN LUONNON REUNAEHDOT. LUULEN TIETÄVÄNI MISTÄ TUO JOHTUU...OLKOON SE ERI TARINA
Enpä ole kiinnostunut jostain Vihreän Liiton poliittisista toimista.
Alussa kirjoitit:
...KATSOESSA LUONNONTIETEEN VOITTOKULUN VYÖRYMISTÄ OHI?
Kyllä minusta MYÖS ja NIMENOMAAN luonnontieteet kuuluvat kokonaisuuteen. En ole väittänytkään mitään muunlaista. Enkä ole laittanut ekologien tämän hetken reunaehtojen tuntemista kyseenalaiseksi.
Kyse on nimenomaan siitä, että jos me unohdamme inhimillisen puolen, jota käsittääkseni nämä humanistiset alat edustavat, ei voida ollenkaan luottaa ihmisen tuottamien tieteen tuloksien oikeudenmukaiseen ja rehelliseen sekä kestävään hyödyntämiseen.
Mitä ekonomisteihin tulee, niin heidän optimointinsa sanelee taloustekijät ja se ei aina ole tuottanut mitään kestävää ja luotettavaa.
Kirjoitit:
"EKONOMIT TAAS PYRKIVÄT OPTIMOIMAAN SAATAVAN HYÖDYN KEHITTYNEIN MENETELMIN - EIVÄT HE ANNA OHJETTA KAATAA VIIMEISTÄ PUUTA".
Tästä on valitettavasti ikäviä esimerkkejä eri puolilla maailmaa.
Jos kerran uskot ihmisen ylivoimaisuuteen ilman vastuullista suhtautumista siihen, mistä hän on riippuvainen eli maasta, niin toivotan vielä kerran onnea kilpajuoksullesi.
Ps. Hauska huomata luulevasi, että toimin jollain virheällä saralla - siitä tuo hutilaukaus.
kirjoitit:
"Ps. Hauska huomata luulevasi, että toimin jollain virheällä saralla - siitä tuo hutilaukaus."
kirjoitin vain sinun puhuvan luonnon puolesta, en esittänyt sinun olevan mitään; spesifioinut positiotasi. En itse halua tuoda julki näissä nettihöpinöissä omaa erityisalaani, eipä tule kenellekkään odotusvinoumaa sanomisiani kohtaan.
täältä tähän.
Totesit, että hyvinvointi tällä planeetalla lisääntyy huimaa vauhtia. Pyysit myös kertomaan minkälainen oli esihistoriallinen tai keskiaikainen hyvinvointi.
Hyvinvoinnilla tarkoitetaan hyvää, onnellista elämää yksilön kokemana.
Onnellisuus näyttää olevan suhteellinen käsite. Länsimaissa onnellisuuden mittarina pidetään (jopa filosofien esittämänä) itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, rahaa, valtaa ja elämyksiä.
Kuitenkin ruohonjuuritason mittauksissa suurin osa ihmisistä arvostaa terveyttä, onnellista perhe-elämää, hyviä ihmissuhteita, omalla työllä hankittua perustoimeentuloa, luontoa ja sen hyvinvointia.
Eli tavallista, perusharmoonista elämää.
Eli vastauksena kysymykseesi; ihmisen arvomaailma ei ole muuttunut sitten ihmiskunnan historian, sisältäen myös mainitsemasi esihistoriallisen kuin keskiaikaisenkin aikakauden.
Kun ihmiset haluavat pohjimmiltaan harmoonista, sopusointuista elämää, ihminen on huomioinut ja huomioi yhä edelleen tämän sopusoinnun uhkatekijoinä sodat, sairaudet, luonnonkatastrofit, ilmastomuutokset; nykyisin myös kemikaalit, lääke-, lisäaineet jne.
Viimeeksimainittujen tuottajina ja niiden haittavaikutusten tutkijoinahan toimivat yliopistokoulutetut.
Olipa tuossa tämänpäivän aamu-uutisissa EU:n vaade kemianteollisuuden tuottaman noin 30 000 kemikaalin terveysvaikutusten selvittämiseksi????
Kemikaaleista on siis huomattu olevan terveyshaittoja, eli lisäävän kärsimystä jo EU-tasolla.
Mainitsit luonnontieteilijöiden voittokulkuna antibiootit. Infektiolääkäreidemme mielestä olemme palaamassa alkuasetelmaan niin bakteereiden kuin virustenkin suhteen.
Tarkoititko sähkömagnetismilla esim. teitokonetomografiatutkimuksia? Nämäkin tutkimukset ovat kalleutensa vuoksi vain harvojen etuoikeus kuten geenitekniikalla tuotetut lääkkeidenkin.
En ole kanssasi samaa mieltä siitä, että luonnontieteilijämme pystyvät takaamaan ihmiskunnalle ns. hyvän elämän.
Kovin mielelläni haastaisin jo tuon sinun "ruohonjuuritason mittauksesi" siitä mitä ihmiset haluavat. Sinällään mielenkiintoista, että siinä on poimittuna jotain tarvehierarkian jokaiselta tasolta (olisiko poimittu tarkoitushakuisesti) Siitä ehkä sen verran, että humanistiset tieteet pyrkivät auttamaan ylempien tasojen ongelmissä ( henkiset ja sosiaaliset tarpeet ) ja luonnontieteet pyrkivät ensin ratkaisemaan fyysisiä ongelmia.
Noista sinunkin mainitsemistasi tarpeista luonnontieteet hoitavat leijonanosan. Terveys: Kuinka paljon ihmisen keski-ikä on noussut viimeisen vuosisadan aikana?, perustoimeentulo: miten 6 miljardia ihmistä mielstäsi hankkivat perustoimeentulon ilman parannettuja viljelymenetelmiä tai teollisuutta (vai onko niin suuri osa kuollut kulkutauteihin, ettei tämä ole humanistisessa maailmassa ongelma?). Perhe- ja ihmissuhteet: otetaan vaikkapa esimerkiksi se kuinka moni on saapunut läheisensä sairasvuoteelle liian myöhään. Kun keskiaikaisilla metodeilla tieto sairastelusta saapui, saattoi kyseinen henkilö olla jo kuollut, joten hyvästit jäivät sanomatta... tai edistys on antanut naisille mahdollisuuden nousta nyrkin ja hellan välistä, vai oliko entinen malli mielestäsi parempi kun naiset olivat lähinnä kauppatavaraa?
Ja luonnollisesti kaikkea edistystä leimaa myös väärinkäytösten mahdollisuus. Ydinfissio on mainio energialähde ja sitä käytetään aseena. Toisaalta esim. kristinuskoa pidetään nykyisin rauhaa ja rakkautta opettavana (ainakin näin olen kuullut), mutta keskiajalla kristinuskon nimissä tapettiin satoja tuhansi ihmisiä (puhumattakaan kidutuksista). Tässä onkin yksi pointti. Sen paremmin luonnontieteen kuin humanistisetkaan voivat tuoda ihmiskunnalle "hyvää elämää" (no periaatteessa rikollisia taipumuksia aiheuttava geenikin on kai löydettävissä ja geenimanipulaatiolla ihmisistä tulisi parempia. Taitaa silti olla sen verran heikko jää tuon aiheen alla, etten lähde siitä sen enempää kommentoimaan). Molemmat kuitenkin pyrkivät periaatteessa tuohon suuntaan ja edistystä tapahtuu.
Totuus kuitenkin on, että jos pitäisi lakkauttaa joko humanistisiä (vaikkapa etnomusikologia tai teatterin ja draaman tutkimus) tieteitä tai luonnontieteitä, niin kyllä enemmän ilmaa on humanismin puolella. Toistaiseksi suomessa on mahdollisuus harrastaa valtion rahoilla akateemista käsienheiluttelua melko pitkän kaavan kautta, mutta voidaanko olla väittämättä, että kyseessä on vakavasti otettava tieteenala, joka auttaa ihmiskuntaa vaikkapa lääketieteen tai kemian tavoin?
ihmisen arvomaalilman suhteen.
Paneuduin kirjoitukseni jälkeen tämän päivän Hesariin.
Mielipidesivulla oli esitetty Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore tutkimus; teemana onnellisuus, kommentoijana akatemiatutkija Mikko Yrjönsuuri, Jyväskylän yliopistosta.
Sanoisinko, että eipä tutkimustulosten suhteen mitään uutta auringon alla.
Mainitsit, että keskiajalla tapettiin kristinuskon nimissä satojatuhansia ihmisiä ????puhumattakaan kidutuksista????
Ihmiset ovat kautta historiansa tappaneet ja kiduttaneet lajikumppaniansa ja tekevät sitä yhä edelleenkin.
Mainitakseni lähihistoriassa Rooman valtakunnan valloitussodat aina Eurooppaa myöten sitten tuhoutumiseensa, joka tapahtui n. 700 jälkeen ajanlaskumme.
Rooman valtakunta omaksui kristinuskon ainoaksi uskonoksi sitten 300-vuotisen kristittyjen vainon.
Rooman valtakunnan rappeuduttua eurooppalaiset lähtivät valtaamaan alkuperäiskulttuurien asunsijoja esim. ns. Uudessa maailmassa tappaen ja kiduttaen intiaaneja; ryöstäen heidän kulta-aarteensä, maansa ja tuhoten heidän kulttuurinsa.
Uudenmaan valloittajat taasen käyttäen orjatyövoimanaan oman hyvinvointinsa eteen afrikkalaisia.
Samoin kävi Intiassa, Kiinassa ja arabimaissa.
Kysyisinkin sinulta kuinka paljon eurooppalainen rotu on tappanut, kiduttanut ja alistanut muita rotuja sitten historiansa, oman ahneutensa takia?
Jos ihminen ei paremmasta tiedä, ei hän voi sitä halutakkaan. Esihistoriallinen ihminen ei tiennyt löhösohvasta ja kuplivasta samppanjasta ja lääkkeistä ja lasten suuresta eloonjääntiprosentista. Hän kuitenkin saattoi toivoa joitain asioita, jotka ovat lähellä hänen kokemusmaailmaansa, mutta kuitenkin ulottumattomissa. Näitä nyt vaikka tuo terveyden edistäminen - katkennut koipi olisi kiva saada kuntoon.
En kerta kaikkiaan voi hyväksyä romanttista maalailua muinaisesta harmonisesta elämästä - ihmisellä on aina ollut toiveita, joita ei ole tyydytetty, tiede on onnistunut tyydyttämään niistä useimpia, mutta samalla luonut uusia tarpeita.
Jos haluat, voit astua pari askelta taakse ja nauttia tarvehierarkian alkupäässä asioista ja kuvitella kuitenkin olevasi esihistoriallisessa ajassa, mutta turvautua hädän hetkellä tieteen oljenkorteen. Esihistorialliselle ihmiselle tämä leikki ei ollut mahdollista. Hän halusi tarpeensa tyydytettävän.
Nyt ajatukseni alkaa pätkiä pahasti...
Niin se on, jos tieteestä lähdetään puhaltamaan ilmaa pois, heikoilla ovat humanistit. Kalevalaa ei tartte kansallisessa hätätilassa tutkia.
Mitkä alat jäisivät jäljelle tästä pullonkaulavaiheesta? Luulen kerran koittavan ns. tieteen pullonkaulan, esim. talousjärjestelmämme romahtamisen, sodan, tms. seurauksena.
Priorisointi olisi aika vaikea.
Kun ajatus alkaa pätkiä tiedämme ilman tiedettäkin, että aivomme tarvitsevat lepoa.
Kauniitä unia parahin RNA.
Pitääpä lukea artikkeli kun kerkeän kotiin.
Kovasti kysymysmerkkejä kristinuskon uhrien kohdalla. Ristiretket, uskonpuhdistukset ja inkvisitio eivät sano mitään? Ja jos halutaan viedä puhe teologiasta filosofiaan, niin monet natsit pitivät ohjenuoranaan Nietzscheä. Tuskin Jeesus tai Friedrich ovat ihan tuollaista ajatelleet kun kirjoittivat mietteitään?? Tässä pointti on siis se, että niin aatteita kuin keksintöjäkin voidaan väärinkäyttää. Filosofia voi olla yhtä vaarallinen kuin atomipommi.
Ja vaikken historiavuodatuksesi relevanssia ymmärräkään, niin eurooppalainen rotu on tappanut, kiduttanut ja alistanut. Niin ovat myös afrikkalaiset, atsteekit, mongolit, kiinalaiset jne... Ei ahneus ja typeryys rajoitu meihin eurooppalaisiin.
Jotta ei täysin eksyttäisi, niin mikä tässä oli se punainen lanka?
Toisen vähättelyä esiintyy molemmissa leireissä, ja _minun_ havaintoni mukaan paljon enemmän luonnontieteilijöiden keskuudessa. Humanisti väittää harvoin tietävänsä luonnontieteistä juuri mitään, mutta annas olla, kun alat puhua teekkarille runoudesta tai kulttuurista; suhtautuminen on hyvin nuivaa - hän tietää jo kaiken, mitä siltä elämän alueelta tarvitsee.
Sinäkin syyllistyt tähän vähättelyyn: humanistien ajatukset ovat korkeintaan "ihan mukavia" mutta maailman kannalta triviaaleja, hyödyttömiä, pikkuista hassua ajanvietettä.
Ei ihme, että tällainen ylenkatse polttaa humanistilta käämit. Pitää kysymän: mitä sinä voit odottaa suhtauduttuasi trivialisoivalla "ihan kiva" -mentaliteetillä kaikkiin humanistisiin tieteisiin liittyviin asioihin?
Sanoin tuon humanistin tarinan kuuntelun tai vaikkapa kirjallisuuden lukemisen olevan "ihan mukavaa". En korostanut hyötynäkökohtia, mutta en kiistä etteikö niitä olisi - ihminen joka ei sisintänsä tunne, voi olla muille hyödyksi vain rajoitetusti. Ihminen joka tuntee historian, ymmärtäää tätä päivää ja osaa laittaa asiat kontekstiin.
Tiedoksi: pidän monia humanistisia aloja erittäin mielenkiintoisina, jopa tärkeinä - ja mikä parasta, niihin on "mukava" perehtyä.
Haluaisin nähdä enemmän humanisteja, jotka taitavat suhteellisuusteorian ja enemmän luonnontieteilijöitä, joilta käy "silleen jättäminen". Maailma avartuu - asiat eivät pyöri vain oman navan ympärillä.
"What we say is mostly lies or bullshit"
Mieti sitten, kumpaan kategoriaan tuo latomasi menee. Todellinen tiedemies ei toimi mainitsemallasi tavalla, oli hän sitten humanisti tai luonnontieteilijä. Asioita tarkastellaan toki eri tasoilla (vrt. molekyylit/neuronit/hermoverkko).