Energian säilymislailla ja energiaperiaatteella? Ymmärtääkseni energiaperiaate ja työ-energiaperiaate ovat eri asioita.
Mikä ero on
Anonyymi
14645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinähän juuri kerroit ymmärtäväsi asian, joten kerro meille kaikki tietosi eroista. Vai luuletko vain jotain?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiaperiaate
Tuossa on selitystä.
"Suljetun systeemin alkuenergian ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ. "
Tuohon ilmeisesti perustuu myös "maailmankaikkeuden kokonaisenergia = 0" -hypoteesi?
No siis energian säilymislaki:
mgh = 0.5 × m × v^2
Energiaperiaate on kaiketi hiukan eri asia ja ottaisin mielelläni selityksiä vastaan. Ei tuo Wikipedian selitys oikein aukea.
T. Aloittaja
Millä luokalla olet?
AMK:hon hakemassa.
Fysiikan kandi täällä näköjään pätee.
Pohdit nyt ilmeisesti asiaa mekaanisten systeemien kohdalla.
Jos kappaleeseen ei kohdistu gravitaation lisäksi mitään muita voimia, niin tällöin on voimassa (mekaanisen) energian säilymislaki. Kappaleen mekaaninen energia säilyy vakiona.
Mekaanisen energian säilymislaki:
liike-energia potentiaalienergia = vakio
Sen sijaan jos kappaleeseen kohdistuu jokin ulkoinen voima gravitaation lisäksi, ei mekaaninen energia säily. Voima joko "tuo" kappaleelle lisää mekaanista energiaa tai "vie" sitä pois. Tuota kappaleeseen syötettyä tai siitä pois vietyä energiaa kutsutaan työksi. Työ on luonnollisesti yhtä suuri kuin mekaanisen energian muutos. Tätä lainalaisuutta kutsutaan (mekaniikan) energiaperiaatteeksi ja se on käytännössä vain energian säilymislain suora sovellus tilanteisiin, joissa ulkoisia voimia kohdistuu.
Mekaniikan energiaperiaate:
työ = mekaanisen energian muutos
Eli tuo energiaperiaate on tavallaan vain energian säilymislain laajennus, joka pätee myös systeemeihin, joihin kohdistuu ulkoisia voimia. Vähän samaan tapaan kuin kosinilause on Pythagoraan lause laajennettuna koskemaan myös ei-suorakulmaisia kolmioita.
Eiköhän se energian säilymislaki ole perustavampi.
"Vähän samaan tapaan kuin kosinilause on Pythagoraan lause laajennettuna koskemaan myös ei-suorakulmaisia kolmioita."
se on kylläkin toisin päin eli Pythagoraan lause on erikoistapaus kosinilauseesta!
Ne molemmat ovat erikoistapauksia jotka pätevät vain tasogeometriassa.
Yleinen versio pätee sitten yhtä hyvin vaikkapa pallopinnalle piirrettyihin kolmioihin.
Tässä oli selvä vastaus, kiitos tästä. Ymmärrettävästi selitetty.
Energian säilymislakikin pätee vain likimääräisesti. Kemiallisissa reaktioissakin pieni määrä massaa muuttuu energiaksi tai päinvastoin. Ydinreaktioissa paljon enemmän.
Energian säilymislaki pätee aivan samalla tavalla tilanteisiin, joissa massaa muuttuu energiaksi tai energiaa massaksi. Massa on eräs energian ilmenemismuoto. Noissa tilanteissa energiaa vain muuntuu muodosta toiseen ja systeemin kokonaisenergia säilyy vakiona. Ydinreaktioiden laskennallisessa käsittelyssä sovelletaan nimenomaan energian säilymislakia.
Esim. fissiossa "kadonneeseen massaan" sitoutunut energia vapautuu reaktiotuotteiden liike-energiana. Liikkuvat hiukkaset jarruuntuvat ja liike-energia muuttuu edelleen lämpöenergiaksi. Näin vesi saadaan reaktorissa iloisesti kiehumaan muuntamalla massana ilmenevää energiaa lämpöenergiaksi.