Linjettin puolinostokölin turvallisuus

Anonyymi

9

87

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eiköhän tämä: https://www.youtube.com/watch?v=TGWjmboWcYc
      olisi parempi linkki.
      Rakenteen turvallisuudesta vastaa tietysti valmistaja, turha sitä on täällä kommentoida ilman parempaa tietoa siitä miten se on toteutettu. Sitä tietoa ei pikaisella vilkaisulla löydy valmistajan sivulta eikä lehtitestistä https://www.linjett.se/uploads/2019/02/die-yacht-test-linjett-43-tyska.pdf
      Ostajaehdokkaalle asia selvinnee helposti ainakin vierailemalla veistämöllä ellei jopa kysymällä asiaa veistämöltä vaikkapa sähköpostilla ja pyytämällä aiheesta lisätietoa ennen ostopäätöstä. Jollei selviäisi voisi aina jättää ostamatta, sillä voi aina olettaa että tiedon salaamiseen ostajalta on silloin syynsä.

      Käyttäjän kannalta kannataa ainakin vältää nojaamasta salongin pöytään kyynärpää alaspäin, sillä linkatun videon ja lehtitestin perusteella pöydän kansi lennähtää karilleajoissa suurella voimalla ylöspäin, mikä tuottanee helposti silloin vammoja kyynärniveleen. Videosta pöydän kansi tosin puuttuu, mutta joytain muuta nousee pöytätason yläpuolelle, josta voi päätellä mitä tapahtuisi jos kansi olisi paikallaan.

      Peräsimen osalta tavoite karilleajokestävyydestä on hyvin kunnianhimoinen ja huomattavan vaikeaa toteuttaa oikein. Peräsinlavan alaosan katkeaminen hallitusti karilleajoissa tarkoitetusta kohdasta saadaan kyllä toteutumaan, mutta ei todellakaan onnistu helposti siten ettei syntyvä voima silti riitä taivuttamaan peräsinakselia. Jollei sitä ole testattu myös käytännössä (ja videota todisteena) en todellakaan luottaisi sen suunntelman toimivuuteen käytännön tilanteissa, siis silloin kun peräsin nyt ylipäätään saa vauhdissa pohjakosketuksen.

      Kahden peräsimen ratkaisu olisi huomattavasti varmemmin toimiva, siis siten että osuman saaneen akseli katkeaa ja toinen jää ehjäksi. Ainakin komposiittiakseleilla. Metallisilla ongelmaksi jää että toinen akseli ei katkea vaan taipuu peräsinlavan osuessa runkoon, jumittuu vinoon ja estää käytännössä veneen ohjaamisen sillä toisella ehjäksi jääneellä peräsimellä. Komposiiteilla ei ole myötövenymää joten ei ole tätä metallisten akselien ongelmaakaan peräsimen ottaessa osumaa.

      • Anonyymi

        Kahden peräsimen kohtaan täydennys. Jos ne toimivat työntötangoilla voidaan viottunut peräsin helposti kytkeä pois ja toimia yhdellä, jos ae pn ehjä.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahden peräsimen kohtaan täydennys. Jos ne toimivat työntötangoilla voidaan viottunut peräsin helposti kytkeä pois ja toimia yhdellä, jos ae pn ehjä.
        Seppomartti

        Miten saat metallista tehdyn taipuneen peräsinakselin lavan mukana alaspäin pois laakerien väliseltä osuudeltaan?
        Kyllä se akseli tuppaa hieman nimittäin taipumaan törmäyksessä sieltäkin, eikä vain alemman laakerin alapuolelta, missä taipuminen pääosin tapahtuu.
        Eihän pelkän ohjausmekanismin irroittamisesta ole mitään hyötyä jos itse lapa on vinossa ja akselin taipumisen seurauksena jumissa runkoa vasten. Vaikka ehjä lapa ja sen ohjaus toimivat, ei venettä voi ohjata kun toinen jumittunut lapa vetää koko ajan samaan suuntaan vinoon. Siksi kahdesta peräsimestä ei tällöin saada sitä etua mitä komposiittiakselien kanssa saisi yhteen peräsimeen kohdistuvassa törmäyksissä kahden persimen veneessä.

        Katkenneen komposiittiakselin tapauksessa taas koko lapa ja alempi akselin tynkä katoavat ihan itsestään alaspäin kun yläosaan liittyvä akselin tynkä jää veneeseeen molempiin laakereihin sekä ohjaussysteemiin kiinni, eikä tällöin ole mitään tarvetta sen ohjauksen irroittamiseen, koska sen mukana kääntymisestä ei ole mitään haittaa toisella peräsimellä ohjaamisen kannalta.


    • Anonyymi

      "Rakenteen turvallisuudesta vastaa tietysti valmistaja, turha sitä on täällä kommentoida ilman parempaa tietoa siitä miten se on toteutettu."

      Ostajaa tuskin kiinnostaa, kuka siitä vastaa. Sen sijaan häntä kiinnostaa, että köli pysyy kyydissä.

      Jos tuo on toimiva ratkaisu eikä sen toteuttaminen maksa aivan hirveitä, on vaikea ymmärtää, miksi tuo ei vähitellen yleistyisi.

      Vai onko sittenkään niin? Paljonko puoli metriä lisää parantaa suorituskykyä?

      • Anonyymi

        Ostajaa toki kiinnostaa, mutta kun ilman tietoa toteutuksesta ei ole mitään mahdollisuutta arvioida ratkaisun toimintavarmuutta tai turvalisuutta kölin kyydissä pysymisen suhteen.

        Toki voisi kirjoittaa perätöntä spekulaatiota, mutta siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

        Kyydissä pysymisen näkee palautteessa linkatu videon tilanteen perusteella kun törmätään useita kertoja kasvavin vauhdein oliko se nyt 8 vai 9 solmuun saakka. Mutta kaikissa niissä ajetaan koneella ilman sortokulmaa. Siitä ei voi päätellä siis mitään sen suhteen minkä verran ratkaisu kestää kun voimaa esiintyy törmäystilanteessa _myös_ sivusuunnassa. Eikä niistä selviä myöskään mahdollinen metallin korroosion vanhemmiten tuottama ongelma, mikäli sellaisesta kärsivää metallia olisi toteutuksessa käytetty. Eikä mahdollisten sinkkien uusinta tarve, ym detajit. Ne pitää ihan itse selvittää veistämöltä jos haluaa faktoja eikä spekulaatiota.


    • Onhan noita ollut mm. Swanilla. Vähän yli kaksimetrinen cruising-köli, joka lasketaan kisoissa puoli metriä alemmaksi. Jeanneau SO 379:n esittelijä myös väitti myös taannoin Airiston uivilla messuilla, että nostoköliversio luovii hyvin köli ylhäälläkin.

    • Anonyymi

      Videolla näyttää kuin köli lukittuisi ala-asentoonsa. Mitenköhän se käyttäytyy puolivälissä?

      • Anonyymi

        Videolla näyttää, että ala-asennossa köli pääsee kivelleajossa antamaan periksi taaksepäin. Ihme, jos siinä liikkeessä on muu ajatus takana.


    • Anonyymi

      PUOLINOSTOKÖLI?
      Eihän Linjetin köliä nosteta puoleksikaan, eikä neljännestäkään. Kun ei ole ilmeisesti nostomekanismiakaan, paitsi karille ajo.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      77
      4542
    2. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      11
      2543
    3. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      175
      1725
    4. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      260
      1592
    5. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      124
      1460
    6. Pitikö mennä rakastumaan

      Oi kyllä, kyllä piti. Kiitos vaan sulle mies! Todella kiitän..
      Ikävä
      122
      1347
    7. Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!

      No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik
      Viihde ja kulttuuri
      9
      1277
    8. Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...

      Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil
      Maailman menoa
      72
      1269
    9. Mitä tai ketä kaivattusi

      muistuttaa?
      Ikävä
      76
      1242
    10. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      996
    Aihe