Kaksi viivoitinta asetetaan lähes samansuuntaisesti limittäin siten, että viivoittimien väliin jää olematon kulma, vaikkapa 0,001 astetta. Kun viivoittimet liikutetaan sama asento säilyttäen lähemmäs toisiaan, kulman sijainti tietysti muuttuu. Suhteellisen pienellä viivoittimen liikutusnopeudella saadaan kulman sijainti liikkumaan moninkertaisella valon nopeudella. Noh, viivoittimilla mahdoton toteuttaa, mutta tietäisikö kukaan, onko tätä kokeiltu esim sotateknologiassa. Esimerkiksi skalaariaseet??
Kappaleen rajapinnan nopeus
lamvoxx
91304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niin, tarkoitus oli vielä kysyä että eikös skalaariaseet perustu valonsäteiden kulmien muuttamiseen, ja sitä kautta energian siirtämiseen? Olisi vain ollut kiintoisaa tietää onko "viivoitinteoria" jollain tavalla yhteydessä tuohon tekniikkaan. Kaikkea sitä oivaltaa, kun kiikkustuolissa istuu...
Kerro vielä, mikä koko ajatelman päämäärä on, niin voitaisiin ottaa asiaan kantaa. Tuo skalaariasekaan kun ei kuulosta terminä tutulle.
Tuo ei ole mitään varsinasta liikett,koska siinä mikään tietty piste tai kappale ei liiku ylivalonnopeudella,eikä informaatiota siirry. Voitaisiinhan esim. kuvitella valovuoden säteinen pallo, jonka keskellä on laservalo. Laseria sitten kiepsautettaisiin 360 astetta vaikkapa sekunnissa. Kun valo olisi ehtinyt vuoden kuluttua pallon pinnalle, valokeila tekisi "liikkeen", joka kulkisi olisi hyvinkin miljoonakertaisella valonnopeudella. Ei tässäkään silti mitään siirtyisi tai liikkuisi.
ei "liikkuisi" ko. nopeudella.
Kyllä se valokeila voi "liikkua" ihan millä nopeudella hyvänsä. Mikään ei estä tai rajoita.
Ajattelitko, että valoaalto kiertää sekunnissa esim. kehän jonka säde on valovuosi?
[lainaus]
Ajattelitko, että valoaalto kiertää sekunnissa esim. kehän jonka säde on valovuosi?
[lainaus päättyy]
En, mutta se valokeila "liikkuu" ihan millä nopeudella hyvänsä riippuen pyöräytysnopeudesta ja sen pallon laajuudesta tuossa esimerkissä. Ja lainausmerkit siksi, että siinä valokeilassa ei liiku mikään siihen suuntaan, kun valokeila näyttää etenevän.
"En, mutta se valokeila "liikkuu" ihan millä nopeudella hyvänsä riippuen pyöräytysnopeudesta ja sen pallon laajuudesta tuossa esimerkissä. Ja lainausmerkit siksi, että siinä valokeilassa ei liiku mikään siihen suuntaan, kun valokeila näyttää etenevän."
Niin. ja sitten kun pyöritetään valolähdettä tarpeeksi lujaa(tai säde on tarpeeksi suuri), niin valokeila alkaa "pätkiä", sillä fotoneita ei kerkeä syntymään riittävällä nopeudella.
eikö se lopulta merkitse, nimittäin että kun valonlähde pyörii nopeasti ja säde on suuri(vain mielikuvitus rajana) niin valo lähtee laajenevana spiraalina eteenpäin?
Joka tapauksessa Rantanplanin tarkennos aallon suunnasta oli tarpeen.Ts. aina uusi fotoniaalto saavuttaa ajatellun kehän.