ILMASTON MUUTOS EDELLYTTÄÄ KIERRÄTYKSEN KEHITTÄMISTÄ

ripofixi kirjoitti:

Kun puhutaan ilmaston muutoksesta, on kysymys ennen kaikkea päästöistä.
Päästöjä siten tulee vähentää huomattavasti.
Päästöjen vähentäminen ja ilmaston muutos ei kuitenkaan edellytä ensi sijaisesti

jotakin maksurahoitusta. Ilmaston muutos voi aiheuttaa tulva-ja tuulituhojen
suhteen suuriakin kustannuksia, mutta päästöjen vähentäminen on tapauskohtaista:
Monissa tapauksissa päästöjen vähentäminen voi tuoda voittoja, koska päästöt ja
jätteet ovat hukkaan heitettyä materiaalia. Tarkempia päästöjen hyväksikäyttö
voi tuoda myös
voittoja, puhumattakaan, että se vähentää ilmasto0muutoshaittoja.
Monissa maissa mm. puuainesta lahoaa teiden laidoilla ilman, että se
hyödynnettäisiin järkevästi ja taloudellisesti.
Ilmastomuutos-keskustelun tulisi painottua siihen, mitä voidaan tehdä päästöjen
vähentämiseksi käytännön tasolla teknisesti ja poliittisestikin.
Ei riitä, että pu8hutaan vain "ilmastomaksuista" ja periaatteista, ikään kuin
ilmastomuutos olisi uusi business-luokka.; tai vain jokin poliittisen probakandan väline.
Seuraavassa esitetään eräitä metodeita vähentää ilmastomuutospaineita ja
päästöjä; sekä vähentää raaka-aineiden tuhlaamista päästöinä kierrätyksen avulla.

Kierrätysmetodiikan kehittäminen @ muovin kierrätys

Uutena kokeiluluontoisena – ehkä laboratoriossa kokeiltavana menetelmänä tulisi
kokeilla nk. "kaustisoimismenetelmää" ja soveltaen nimenomaan kalkkipolttouunia,
jossa voidaan ”rullata” ja mahdollisesti käsitellä erilaisia jätteitä, kuitenkin eri
kalkkiuuneissa: -Karjantalousjätteet omassa pyörivässä kalkkiuunissa –
kaasuuntuva aines pumpattaisiin/menisi voimalaan poltettavaksi.
Kalkkiuunin tuotteena mahd. valmis lannoite.
-Säilykepurkit, oluttölkit, yms astiat rullataan metalliromuksi. Palava aines
kaasuuntuu ja pumpataan voimalaan poltettavaksi.
Kalkkiuunin tuotte olisi metallihauleja, tms, josta on poistunut maalit, ym.
palava. Mahdollinen maaleista jäävä mineraalijauho on erotettavissa;
kierrätettävissä tai muutettavissa tiiliksi?
-Sekajäte: muovipussit, yms. kuten pullojen metallikorkit, jne. on mahdollista
myös käsitellä kalkkiuunissa. Kaasuuntuva aines menee voimalaan poltetavaksi:
Tuote on epävarma: ehkä muovituhkaa, ehkä jopa kumia ja metallia, jotka ovat
jatkokäsiteltävissä? Juuri tämä vaatisi tutkimusta .
Edelleen kalkkiuuni-käsittely ehkä vaatii tutkimusta siitä. mitkä jätteiden
käsittely vaatii kalkkia, mikä poltettua kalkki taikka sementtiä, ja missä
suhteessa. Nähdäkseni kalkkiuunin lämpötilan voisi kohottaa voimalan
hukkalämmöllä, sekä
kalkilla / sementillä. ”Kaustisoimis-metodi” voi antaa muitakin vaihtoehtoja,
vaikkapa kemikaalien
käsittelyyn ?? Ja melkeinpä unohdin liki tärkeimmän: Kaikenkarvaisen
elektroniromun:
Ne joutunee purkamaa, ja erottelemaan, kuten näyttöjen lasiaines, kuoret,
elektroniikka-piirit ja sähköjohdot, sekä muuntajat,...
Minkäkokoisia ja rakenteeltaan minkälaisia romuaineksia yksi uuni voi kerralla
käsitellä, millä edellytyksellä on tulevaisuuden kysymys.
Kannattaisi ehkä tiedustella laboratoriokäyttöön soveltuvaa kalkkiuunia?

Kaustisoimismetodiikan lisäksi on keksitty mm. mikrobi-palloja,
jotka suomen oloissa voidaan tehdä mm. kuivatuista lehdistä ja savensekaisesta
mudasta. Kerätyt lehdet kannattaisi silputa hakkurin läpi (mahd. kuivine ja
lahoine oksineen),
sekä kuivataan esim. 100 celsiusasteen lämpötilassa. Tämän jälkeen voidaan
ajatella seosta,
jossa 0n 50% savimutaa ja 50% kuivattuja, silputtuja lehtiä ja puuainesta.
Kaukoidässä vastaavilla - joskin koostumukseltaan paikallisilla mikrobipalloilla
on puhdistettu vesistöjä.
Mikrobipalloihin voi tehdä "reiäkkeitä" jotka ovat kartiomaisia ja esim. 10 mm
syviä, kun pallon halkaisija on esim.
100 - 300 mm. Näine saadaan mikrobipalloihin "mikrobitoimintatehoa".
Mikrobipallojen lisäksi voi ajatella "mikrobilettuja" esim.
puutarhanurmikkolannoitteeksi, sekä
mikrobikuutioita vaikkapa pellon tai kasvitarhan lannoitteeksi.
Mikrobikuutioihin, lettuihin ja palloihin voidaan lisätä karjalantaa sekä mm,.
olkihaketta. Tällöin ne sopivat varsinkin kasvualustoiksi puutarhoihin.
Kuivatut mikrobi-arvet voi lisäksi täyttää halutulla "reparaatilla" , joita
voisi käyttää vaikkapa marjapensaiden ja
omenapuiden lannoitteena. Biologista kehitystä on tapahtunut ja ongelma näyttää
Euroopassa ja Suomessa, kuten Venäjälläkin piilevän vanhoillisessa ideologisessa
massa-ajattelussa: Tärkeää on ideologinen puhtaus, marxilaisuus, kristillisyys,
kolonialismi. Ruotsissa protestanttisuus, mutta ympäristöä
saastua, kunhan aate on puhdas. Pitäisikin tarkastella enemmin ympäristön
realismia eikä leikkiä aatteellista sädekehää.

Mikrobipallojen tai vastaavan muotoisten ”mikrobikombonenttien ”
valmistamisen ja/tai jatkokäsittelyn voi ehkä soveltaa nk.
kaustisoimismenetelmään.

Metallipöly

Metallipöly joka usein menee taivaalle (koskee myös kivihiili-ja metallipitoista
sekapölyä)
voikin olla

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä