Melkein kaikki junnaavat samaa rantaa edestakaisin, eivät uskalla edes Tanskan salmiin, saati ulos niistä.
Kovia kelejä vältellään, mukavuusalueella pysytään.
Yksi rohkea ihminen oppii purjehduksesta parissa vuodessa enemmän kuin monet vuosikymmeniä purjehtineet vain siksi, että hän yrittää uutta ja uskaltaa mennä kovempiinkin keleihin.
Purjehtijat eivät kehity
Anonyymi
122
556
Vastaukset
- Anonyymi
Miksi pitäisi jotenkin kehittyä?
Eikö se riitä, että tekee mistä tykkää? - Anonyymi
Ei tarte kehittyä kun tavoite on just tuo junnaaminen hyvässä säässä.
Pitääkö aina suorittaa?
- Anonyymi
Tuo pitää paikkansa. Pullamössöilijä vakuuttelee itselleen, ettei mitään haasteita pidä ottaa vastaan, vaikkei se mössöily todellisuudessa oikeaa tyydytystä tuokaan. Itsellä on samojen rantojen koluaminen jopa korostunut viime vuosina, mutta kehittynyt olen. Jo aiemmin lähtö avomerikisoihin silloinkin, kun säät eivät kesäkelejä luvanneet toi sen puolen. Nyt painopisteen siirryttyä ratapurjehdukseen, ovat toiset toiset asiat kehittyneet. En ole vielä edes erityisen hyvä, mutta tyydytystä se kehittyminen on tuonut. Purjehduksesta on tullut entistä hauskempaa.
- Anonyymi
Henkisen kehittymisen puolelle on kuitenkin näköjään jäänyt iso aukko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Henkisen kehittymisen puolelle on kuitenkin näköjään jäänyt iso aukko.
Kyllä kai noin voi sanoa. Ilman sitä aukkoa olisin kehittynyt paremmaksi. Mutta itsensä haastaminen ja epämukavuusalueelle vieminen on kuitenkin palkitsevaa. Olisi sitä sinullekin, eikä tarvitsisi tehdä samoin kun joku toinen, esimerkiksi minä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kai noin voi sanoa. Ilman sitä aukkoa olisin kehittynyt paremmaksi. Mutta itsensä haastaminen ja epämukavuusalueelle vieminen on kuitenkin palkitsevaa. Olisi sitä sinullekin, eikä tarvitsisi tehdä samoin kun joku toinen, esimerkiksi minä.
Tarkoitin kyllä sitä, että kehittyminen vaatii omien aivojen käyttämistä ja erilaisissa olosuhteisissa liikkumista. Kehittymisen edellytys ei ole kilpailu (tässä se aukko). Jätän sanomatta, että minullakin on kokemusta kilpailemisesta, mutta kehittyminen on tapahtunut muualla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin kyllä sitä, että kehittyminen vaatii omien aivojen käyttämistä ja erilaisissa olosuhteisissa liikkumista. Kehittymisen edellytys ei ole kilpailu (tässä se aukko). Jätän sanomatta, että minullakin on kokemusta kilpailemisesta, mutta kehittyminen on tapahtunut muualla.
Miten ilman aivojen käyttämistä voisi kehittyä kilpapurjehduksessa? Ja kilpaileminen nimenomaan edellyttää erilaisissa olosuhteissa liikkumista, vieläpä joka kerta erilaisissa tilanteissa. Kilpaileminen ei ole edellytys, se on yksi keino. Toinen keino on vaikkapa se aloittajan mainitsema reviirin laajennus, kukin voi keksiä omansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten ilman aivojen käyttämistä voisi kehittyä kilpapurjehduksessa? Ja kilpaileminen nimenomaan edellyttää erilaisissa olosuhteissa liikkumista, vieläpä joka kerta erilaisissa tilanteissa. Kilpaileminen ei ole edellytys, se on yksi keino. Toinen keino on vaikkapa se aloittajan mainitsema reviirin laajennus, kukin voi keksiä omansa.
No jos kehittäisi itseään siten, että jättäisi turhan kilpailemisen ja itsensä vertaamisen muihin. Voisi keskittyä vain siihen mikä tuntuu hyvältä ja mikä teke elämästä onnellisen. Ymärrän kyllä että ihmisillä on erilaisia tavoitteita elämässä, mutta onko ainoa hyväksyttävä tavoite olla muita parempi tai tehdä enemmän, tuskin.
- Anonyymi
Tuota aloitusta olenkin jo odottanut kuin entisen poliitikon yhden lauseen viisauksia. Yksinkertainen totuus on niin houkutteleva että ei sitä voi millään pidätellä sisällään. Saadaanko ensi yönä jatkoa saagaan?
- Anonyymi
Tuo aloituksen kirjoittajahan on itse käynyt korkeintaan Maarianhaminassa, ja sielläpä hyvinkin.
- Anonyymi
Joskus olen miettinyt, että turvallisuuskulttuurissa kysymys on enemmän vallan vakiinnuttamisesta kuin turvallisuudesta. Harrastusten parissa nysväävät tahtovat esittää asiat vaikeampina ja vaarallisempina kuin ne oikeasti ovat.
Tällä tavalla he voivat esiintyä portinvartijoina, joilla on mahdollisuus estää muiden kehittyminen.- Anonyymi
Porttia ei ole olemassa, jos sitä ei itse mieleensä rakenna ja nimeä sille vartijoita.
Kehittyminen vaatii alussa kykyä omaksua ne asiat, jotka voi oppia ilman, että tekee kaiken alusta uudelleen. Tieto ja osaaminen rakentuu vanhan tiedon päälle ja sitä on jo sen verran ettei yksi elämä riitä, jos aloittaa alusta.
Kehittyminen edellyttää ensin olemassa olevan tiedon oppimista ja vasta sitten vasta voi luoda uutta.
- Anonyymi
Onko se purjehtijana kehittymistä, että käy veneellä kauempana kotisatamasta ?
Jos näin on, taitavaksi purjehtijaksi tuleminen on aika helppoa. Pitää vain ottaa pitkä loma ja seilata niin kauas kuin ehtii. Ei edestakaisin Suomenlahdella, vaan yhtä suuntaa kohti Tanskan salmia.
Päteekö sama, jos kotisatama on Köpiksessä ?- Anonyymi
Kauemmas lähtö ei ole pelkkää purjehdusta. Se sisältää kaikkea teknisten ongelmien ratkomisesta poikkeavien sosiaalisten tilanteiden selvittelyyn. Ja se purjehdus sitten tulee päälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kauemmas lähtö ei ole pelkkää purjehdusta. Se sisältää kaikkea teknisten ongelmien ratkomisesta poikkeavien sosiaalisten tilanteiden selvittelyyn. Ja se purjehdus sitten tulee päälle.
Kyllä ne samat tekniset ongelmat tulevat lopulta vastaan joka tapauksessa. Ei veneen tekniikka tiedä, kummalla puolella Tanskan salmia ollaan.
Sosiaalisten tilanteiden selvittelyä en laskisi purjehdustaitoihin. Samoja taitoja tarvitaan vaikka reppureissauksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne samat tekniset ongelmat tulevat lopulta vastaan joka tapauksessa. Ei veneen tekniikka tiedä, kummalla puolella Tanskan salmia ollaan.
Sosiaalisten tilanteiden selvittelyä en laskisi purjehdustaitoihin. Samoja taitoja tarvitaan vaikka reppureissauksessa.Etpä ilmeisesti ole Marista kauempana känyt, jos edes Hankoa kauempana, jos uskot, että tekniikkaongelmat ovat samat lähellä ja kaukana. Itse ongelma saattaa ollakin sama, mutta sen ratkaisu muuttuu oleellisesti.
Reppureissaamalla voit varmaankin kehittää niitä samoja taitoja kuin pitkällä matkapurjehduksellakin. Ne taidot kuuluvat siihen lajiin. Kuka sanoi, että kehittyminen olisi ainoastaan purjehdustaitojen kehittymistä?
- Anonyymi
Kauemmas lähtemisestä on se hyöty, että silloin ei voi loputtomiin väistellä kovempia kelejä. Siitä se luottamus kasvaa.
- Anonyymi
Allekirjoitan sen, että purjehdustaidot kehittyvät menemällä pois mukavuusalueelta esim. sellaiseen keliin, johon normaalisti jättäisi menemättä.
Mutta jos tarkoittaa, että kehityy menemällä pois mukavuusalueelta, eikö sen voisi sanoa suoraan niin, eikä selittää jotain Tanskan salmista ? Tanskan salmien ulkopuolelle pääsee helposti päiväpurjehduksin kovia kelejä vältellen.
Sama koviin keleihin ja epämukavuusalueelle meno toeutuu kilpapurjehduksessa intensiivikurssin tavoin. Kisat ajetaan kelissä kuin kelissä, veneellä ei himmailla, ja samassa rytäkässä on muitakin veneitä, jotka tulee huomioida. Myös veneen tekniikan saa hajalle kisaamalla erityisen nopeasti kun venettä ajetaan äärirajoilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Allekirjoitan sen, että purjehdustaidot kehittyvät menemällä pois mukavuusalueelta esim. sellaiseen keliin, johon normaalisti jättäisi menemättä.
Mutta jos tarkoittaa, että kehityy menemällä pois mukavuusalueelta, eikö sen voisi sanoa suoraan niin, eikä selittää jotain Tanskan salmista ? Tanskan salmien ulkopuolelle pääsee helposti päiväpurjehduksin kovia kelejä vältellen.
Sama koviin keleihin ja epämukavuusalueelle meno toeutuu kilpapurjehduksessa intensiivikurssin tavoin. Kisat ajetaan kelissä kuin kelissä, veneellä ei himmailla, ja samassa rytäkässä on muitakin veneitä, jotka tulee huomioida. Myös veneen tekniikan saa hajalle kisaamalla erityisen nopeasti kun venettä ajetaan äärirajoilla."Allekirjoitan sen, että purjehdustaidot kehittyvät menemällä pois mukavuusalueelta esim. sellaiseen keliin, johon normaalisti jättäisi menemättä"
Tämän lisäksi tarvitaan myös etukäteistoetoa ja suunnitelua. Ja taitoa. Tietoa siten, että mitä riskejä on olemassa kun menee keliin joka on pois epämukavuusalueelta. Suunnittelua, että mitä tekee kun riski realisoituu. Taitoja, miten sitten toimii kutenon suunnitellut.
Edellisiä on hyvä opetella mukavuusalueella, ennen epämukavuusalueelle joutumista.
Kehittyminen ei ole sii skiinni purjehdusalueesta, vaan omia taitoja voi kehittää muutenkin.
"Kisat ajetaan kelissä kuin kelissä,"
Tuskin sentään. Kyllä niitä kisojakin perutaan - kelien takiakin.
"veneellä ei himmailla"
Varmasti himmaillaan, jos keli vaatii. Vai mitä tehtiin Golden Clobe Racessa?
"Myös veneen tekniikan saa hajalle kisaamalla erityisen nopeasti kun venettä ajetaan äärirajoilla."
Juuri näoin. Siksi himmaillaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Allekirjoitan sen, että purjehdustaidot kehittyvät menemällä pois mukavuusalueelta esim. sellaiseen keliin, johon normaalisti jättäisi menemättä"
Tämän lisäksi tarvitaan myös etukäteistoetoa ja suunnitelua. Ja taitoa. Tietoa siten, että mitä riskejä on olemassa kun menee keliin joka on pois epämukavuusalueelta. Suunnittelua, että mitä tekee kun riski realisoituu. Taitoja, miten sitten toimii kutenon suunnitellut.
Edellisiä on hyvä opetella mukavuusalueella, ennen epämukavuusalueelle joutumista.
Kehittyminen ei ole sii skiinni purjehdusalueesta, vaan omia taitoja voi kehittää muutenkin.
"Kisat ajetaan kelissä kuin kelissä,"
Tuskin sentään. Kyllä niitä kisojakin perutaan - kelien takiakin.
"veneellä ei himmailla"
Varmasti himmaillaan, jos keli vaatii. Vai mitä tehtiin Golden Clobe Racessa?
"Myös veneen tekniikan saa hajalle kisaamalla erityisen nopeasti kun venettä ajetaan äärirajoilla."
Juuri näoin. Siksi himmaillaan.GGR on itse asiassa hyvä esimerkki. Tuskin kukaan matkapurjehtija olisi 2000-luvulla vetänyt huvikseen samaa lenkkiä yksin samassa ajassa, samoilla välineillä, jos tuota kisaa ei olisi järjestetty. Eli k.o. kisan ajaminen todella sai aikaan sen, että sekä varusteita että kippareita vietiin pitkälle epämukavuusalueelle. Paljon pidemmälle kuin tavallisessa matkapurjehduksessa.
Ja tulosluettelosta suoraan näkee, kuka himmasi ja kuinka paljon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
GGR on itse asiassa hyvä esimerkki. Tuskin kukaan matkapurjehtija olisi 2000-luvulla vetänyt huvikseen samaa lenkkiä yksin samassa ajassa, samoilla välineillä, jos tuota kisaa ei olisi järjestetty. Eli k.o. kisan ajaminen todella sai aikaan sen, että sekä varusteita että kippareita vietiin pitkälle epämukavuusalueelle. Paljon pidemmälle kuin tavallisessa matkapurjehduksessa.
Ja tulosluettelosta suoraan näkee, kuka himmasi ja kuinka paljon.Jatkanpa tästä vielä vähän.
Olisiko seppomartti purjehtinut yhtä monta kertaa Atlantin yli samalla intensiteetillä jos ARC:tä ei olisi olemassa (seppomartti voi toki kommentoida) ?
Purjehtisiko toistasataa venettä vuosittain yön yli Helsingistä Tallinnaan kelissä kuin kelissä, jos HTR:ää ei järjestettäisi ? Mukana paljon retkipurjehtijoita ja ensikertalaisia.
Kaivaisiko normipurjehtija X kerran vuodessa spinaakkeriaan esiin, jos ei osallistuisi seuransa leikkimieliseen vuosikilpailuun ?
Treenaisivatko junnut optimistijollilla vesisateessa, jos optarikisoja ei järjestettäisi ?
Jne, jne...
Aika harvoin kisoja kelin vuoksi perutaan. Ainakin voi sanoa, että kisa useimmiten kyllä pidetään vaikka keli olisi sellainen, että moni jättäisi sunnuntaipurjehduksen kelin vuoksi väliin. Oli sitten kyse liian kevyestä tai kovasta tuulesta. Tai vesisateesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
GGR on itse asiassa hyvä esimerkki. Tuskin kukaan matkapurjehtija olisi 2000-luvulla vetänyt huvikseen samaa lenkkiä yksin samassa ajassa, samoilla välineillä, jos tuota kisaa ei olisi järjestetty. Eli k.o. kisan ajaminen todella sai aikaan sen, että sekä varusteita että kippareita vietiin pitkälle epämukavuusalueelle. Paljon pidemmälle kuin tavallisessa matkapurjehduksessa.
Ja tulosluettelosta suoraan näkee, kuka himmasi ja kuinka paljon.Sulla on kyllä parempi lukutaito kuin mulla. Minä nimittäin en erota tulosluettelosta himmailun astetta. Vai pitäisikö ajatella, että matkan varrelle jääneet eivät himmailleet tarpeeksi, minun mielestä ei.
- Anonyymi
Jaa. Taidanpa näyttää teille närhen munat ja hypätä ensi viikolla kolmesta kilometristä ilman laskuvarjoa. Siinä vasta oppii erikoistilanteiden hallintaa.
Ihan oikeasti. Tee kuten haluat, mutta sinun totuutesi ei ole kaikkien tavoite.- Anonyymi
Erinomainen ajatus, odotamme närhenmunat näyttäviä uutisia.
- Anonyymi
Tuo edellinen kommentoija ei olisi ymmärtänyt vaikka rautalangasta olisit taivuttanut.
- Anonyymi
Järkevä ihminen väistelee kovia kelejä Tanskan salmien ulkopuolellakin.
- Anonyymi
Uskon,että ihminen kehittyy parhaiten Suomen saaristossa joka on polveileva matala ja kiviä täynnä!Atlantilla jossa vesi syvyys on vaikka 1000 metriä kehittyy vähemmän!Ja myrskyjä ja kovia kelejä kannattaa väistellä...johtuu itsesuojeluvaistosta!
Köli - Anonyymi
Kannattaa väistellä. Mutta kun aina ei voi, pitää kovastakin kelistä ehjin nahoin ja ehjin välinein selvitä. Eihän kova keli kuitenkaan ole kuin lähinnä epämukavuus, riskinä varsin maltillista tasoa.
- Anonyymi
Mitä sitten oppii siellä kovemmissa keleissä? Oppii tietysti veneenkäsittelyä, mutta myös sen, että kamaa, varsinkin purjeita, hajoaa aivan eri tahtiin kuin normikeleissä. Siitä ehkä oppii, että seuraavat purjeet ovat ostettaessa pienemmät ja vahvempaa materiaalia. Niistä taas oppii, että kevyen kelin vauhti katosi ja koneella tulee ajettua enemmän.
Seuraavaksi tajuaa, että haluaa purjehtia lähinnä Itämerellä ja täällä tuulet harvemmin ovat kovia ja usein kevyitä. Ehkä seuraavat purjeet ovat taas Itämerelle paremmin sopivat ja nyt on opittu, että kovassa tuulessa kyllä pärjätään, mutta fiksumpaa on jättää ne väliin.- Anonyymi
Väärin meni. Jos osaa, ei purjeita hajoa. Osaaminen tosin alkaa veneen varustelusta. Ei purjeiden pidä olla pienemmät tai paksummat, mutta tavallisten lisäksi pitää olla ne keliin sopivatkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin meni. Jos osaa, ei purjeita hajoa. Osaaminen tosin alkaa veneen varustelusta. Ei purjeiden pidä olla pienemmät tai paksummat, mutta tavallisten lisäksi pitää olla ne keliin sopivatkin.
Isoja harvemmin on useita eli on vain se yksi kaikkiin keleihin. Reiveillä tietysti pienenee, mutta materiaali ei reiveistä vahvistu.
Keulapurjeita tietysti voi olla useita, mutta tyypillisin matkapurjehdusvarustus on yksi rullattava. Harvemmalla on matkapurjehtiessa suurta keulapurjevalikoimaa. Saattaa olla vaikkapa yleispurje ja kovantuulenpurje. Molempia noitakin on kovin erilausia. Kovantuulenpurje voi olla 10 m/s paikkeille tehty tai sitten toimii oikeasti kovassa tuulessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isoja harvemmin on useita eli on vain se yksi kaikkiin keleihin. Reiveillä tietysti pienenee, mutta materiaali ei reiveistä vahvistu.
Keulapurjeita tietysti voi olla useita, mutta tyypillisin matkapurjehdusvarustus on yksi rullattava. Harvemmalla on matkapurjehtiessa suurta keulapurjevalikoimaa. Saattaa olla vaikkapa yleispurje ja kovantuulenpurje. Molempia noitakin on kovin erilausia. Kovantuulenpurje voi olla 10 m/s paikkeille tehty tai sitten toimii oikeasti kovassa tuulessa.Vielä tuosta osaamisesta. Vaikka kuinka osaa, tulee kovasta tuulesta huomattava rasitus purjeisiin. Ei hajoa pian, mutta kuluu huomattavaa tahtia. Huonolla osaamisella purjeita jatkuvasti lepattaen hajoavat hetkessä. Luoviessa hyvälläkin osaamisella lepattavat ja hakkaavat mastoon joka vendassa jne.
Valitettavasti reivit eivät vastaa kestävyydeltään skuuttikulmaa ja purjetta on mahdotonta leikata niin, että se toimisi yhtä hyvin niin reivattuna kuin normaalisti. Yleensä purje suunnitellaan toimimaan täyskokoisena ja sitten reivit vahvikkeineen lisätään. Tästä seuraa väärään suuntaan tuleva rasitus reivatussa purjeessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isoja harvemmin on useita eli on vain se yksi kaikkiin keleihin. Reiveillä tietysti pienenee, mutta materiaali ei reiveistä vahvistu.
Keulapurjeita tietysti voi olla useita, mutta tyypillisin matkapurjehdusvarustus on yksi rullattava. Harvemmalla on matkapurjehtiessa suurta keulapurjevalikoimaa. Saattaa olla vaikkapa yleispurje ja kovantuulenpurje. Molempia noitakin on kovin erilausia. Kovantuulenpurje voi olla 10 m/s paikkeille tehty tai sitten toimii oikeasti kovassa tuulessa.Pallonkiertoon on syytä teettää isokin tukevammasta kankaastamja neljällä reivillä. Kaikkeen sitä vähempään riittää normi-iso kolmella reivillä. Sitä kolmatta reiviä ei vain usein näe. Oma kokemus kertoo, että kolmella reivillä ja hyvällä kolmosgenualla pärjää yli 20 m/s kryssillä. Vaikka periaatteessa tiesin, uskoin varmaksi vasta kokemuksen jälkeen kaiken toimivan ja kestävän sitä menoa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut pelätä joutumista kovempaankaan keliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä tuosta osaamisesta. Vaikka kuinka osaa, tulee kovasta tuulesta huomattava rasitus purjeisiin. Ei hajoa pian, mutta kuluu huomattavaa tahtia. Huonolla osaamisella purjeita jatkuvasti lepattaen hajoavat hetkessä. Luoviessa hyvälläkin osaamisella lepattavat ja hakkaavat mastoon joka vendassa jne.
Valitettavasti reivit eivät vastaa kestävyydeltään skuuttikulmaa ja purjetta on mahdotonta leikata niin, että se toimisi yhtä hyvin niin reivattuna kuin normaalisti. Yleensä purje suunnitellaan toimimaan täyskokoisena ja sitten reivit vahvikkeineen lisätään. Tästä seuraa väärään suuntaan tuleva rasitus reivatussa purjeessa.Purjeiden ei pidä lepattaa, eikä se ole mitenkään asia, joka ei olisi vältettävissä. Pieni purje vaihtaa halssia vendassa hyvin ongelmattomasti. Jos taas purjeentekijä on ollenkaan tehtävänsä tasalla, ovat reivikulmat oikein mitoitettuja. Täyden purjeen skuutikulman pitääkin olla enemmän vahvistettu, koska sitä kulutetaan niin paljon enemmän. Voimathan eivät reivatussa isossa ole sen suuremmat juuri reivauksen takia. Purjehduksen kannalta reivattu purje ei ole aivan optimaalinen, mutta mitään väärään suuntaan tulevia rasituksia reivauksesta ei seuraa. Muodossakin menetetään minimaalisen vähän, enemmän haittaa mastotrimmin osittainen menetys.
Sitä osaamista taas ei ikinä tule, ellei mene oppimaan. Varsinkaan tuollaisten harhaoppien takia ei kannata jättää osaamista kehittämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä tuosta osaamisesta. Vaikka kuinka osaa, tulee kovasta tuulesta huomattava rasitus purjeisiin. Ei hajoa pian, mutta kuluu huomattavaa tahtia. Huonolla osaamisella purjeita jatkuvasti lepattaen hajoavat hetkessä. Luoviessa hyvälläkin osaamisella lepattavat ja hakkaavat mastoon joka vendassa jne.
Valitettavasti reivit eivät vastaa kestävyydeltään skuuttikulmaa ja purjetta on mahdotonta leikata niin, että se toimisi yhtä hyvin niin reivattuna kuin normaalisti. Yleensä purje suunnitellaan toimimaan täyskokoisena ja sitten reivit vahvikkeineen lisätään. Tästä seuraa väärään suuntaan tuleva rasitus reivatussa purjeessa.Ei minun fokka osu missään vaiheessa mastoon kun krysdin tai teen vendoja !!!Ja kovalla kelillä tuskin kukaan käyttää genoaa ja vaihtaa sillä purjeilla halssia!Kovin tuuli on minulla ollut 20 m/s Emäsalossa!Pelkällä fokalla huristeltiin 6 solmua!Kyllä niitä kovia kelejä ei tarvitse kaukaa hakea!Ja Nämä meidän matalat vedet nostavat terävän aallokon myrskyllä,että kyllä siinä on opettelemista !Ei vanha ittuile vanha neuvoo!!!!
Sämpy - Anonyymi
"Oppii tietysti veneenkäsittelyä, mutta myös sen, että kama"
Oppii varmaan myös ajamaan kelissä kurssia, joka on veneen turvallisuudelle parhainta.
Oppii varmaan myös kelin ennusteiden tulkitsemisen ja niiden perusteella varautumisen (tai olla menemättä keliin).
Oppii varmaan paljon oman veneen ominaisuuksita. Itse ainakin tiedän nykyisin, millaiseen keliin voi vielä veneellä mennä ja miten se siellä käytäytyy eri tilanteissa. kokemuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minun fokka osu missään vaiheessa mastoon kun krysdin tai teen vendoja !!!Ja kovalla kelillä tuskin kukaan käyttää genoaa ja vaihtaa sillä purjeilla halssia!Kovin tuuli on minulla ollut 20 m/s Emäsalossa!Pelkällä fokalla huristeltiin 6 solmua!Kyllä niitä kovia kelejä ei tarvitse kaukaa hakea!Ja Nämä meidän matalat vedet nostavat terävän aallokon myrskyllä,että kyllä siinä on opettelemista !Ei vanha ittuile vanha neuvoo!!!!
SämpyRiippuu tietysti fokasta. Halssikulma osuu ylttää mastoon jonnekin 95% kokoon saakka ja takaliikin osuminen riippuu sen leikkauksesta. Yleensä fokaksi lasketaan kaikki alle 110% keulapurjeet. Omassa veneessä on ollut viisi eri fokkaa. Kaikkissa osuu skuuttikulma mastoon ja ainakin neljässä myös takaliikki. Rullattavia fokkia (minulla kaksi) voi tietysti rullata niin, ettei osu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Purjeiden ei pidä lepattaa, eikä se ole mitenkään asia, joka ei olisi vältettävissä. Pieni purje vaihtaa halssia vendassa hyvin ongelmattomasti. Jos taas purjeentekijä on ollenkaan tehtävänsä tasalla, ovat reivikulmat oikein mitoitettuja. Täyden purjeen skuutikulman pitääkin olla enemmän vahvistettu, koska sitä kulutetaan niin paljon enemmän. Voimathan eivät reivatussa isossa ole sen suuremmat juuri reivauksen takia. Purjehduksen kannalta reivattu purje ei ole aivan optimaalinen, mutta mitään väärään suuntaan tulevia rasituksia reivauksesta ei seuraa. Muodossakin menetetään minimaalisen vähän, enemmän haittaa mastotrimmin osittainen menetys.
Sitä osaamista taas ei ikinä tule, ellei mene oppimaan. Varsinkaan tuollaisten harhaoppien takia ei kannata jättää osaamista kehittämättä.Jokaisessa vendassa purjeet lepattavat hetken aikaa oli taidot mitkä tahansa. Lepattavat myös reivatessa, nostettaessa, laskiessa ja rullatessa ellei onnistu löytämään aivan suojaista paikkaa tuolle operaatiolle, mikä ei oikeasti kovalla tuulella usein onnistu.
Vendoja tulee saaristossa paljon. Avomerellä ei tietysti niinkään.
Täydellä isopurjeella rasitus reivien kohdalla (mukaanlukien vahvikkeet) on takaliikin suuntaista. Reivattuna rasitus kääntyy voimakkaasti viistoon. Erityisen ongelmallista tämä on laminaattipurjeissa ja radiaalileikatuissa, joissa purje on optimoitu voimien suuntiin. Myös vaakaleikatussa dacronissa tuo tuottaa ongelmia, mutta samat ongelmat ovat myös skuuttikulmassa siinä.
Reivatussa purjeessa voimat ovat suurempia kuin reivaamattomassa. Samalla kallistumalla purjehdittaessa kallistava momentti on sama, mutta reivatulla purjeella se tulee matalammalta ja pienemmältä purjealalta. Purjeeseen kohdistuva kokonaisvoima on siis suurempi ja se syntyy pienemmällä alalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokaisessa vendassa purjeet lepattavat hetken aikaa oli taidot mitkä tahansa. Lepattavat myös reivatessa, nostettaessa, laskiessa ja rullatessa ellei onnistu löytämään aivan suojaista paikkaa tuolle operaatiolle, mikä ei oikeasti kovalla tuulella usein onnistu.
Vendoja tulee saaristossa paljon. Avomerellä ei tietysti niinkään.
Täydellä isopurjeella rasitus reivien kohdalla (mukaanlukien vahvikkeet) on takaliikin suuntaista. Reivattuna rasitus kääntyy voimakkaasti viistoon. Erityisen ongelmallista tämä on laminaattipurjeissa ja radiaalileikatuissa, joissa purje on optimoitu voimien suuntiin. Myös vaakaleikatussa dacronissa tuo tuottaa ongelmia, mutta samat ongelmat ovat myös skuuttikulmassa siinä.
Reivatussa purjeessa voimat ovat suurempia kuin reivaamattomassa. Samalla kallistumalla purjehdittaessa kallistava momentti on sama, mutta reivatulla purjeella se tulee matalammalta ja pienemmältä purjealalta. Purjeeseen kohdistuva kokonaisvoima on siis suurempi ja se syntyy pienemmällä alalla.Voimien suunta purjeessa ei muutu purjetta reivatessa. Miksi muuttuisi? Ei mun nyt jo eläkkeelle jääneessä radiaalilaminaattipurjeessa mitenkään haitallista venymää ole reivien kohdalla, kokonaisuus vain vuosien kuluessa menetti parhaan muotonsa.
Saaristossa tulee vendoja, mutta olosuhteet ovat aina paljon avomerta kevyemmät. Ja asiallisesti tehdyssä vendassa jää lepatus hyvin vähäiseksi, itseskuutaavalla fokalla olemattomaksi.
Se on totta, että hiukan pienemmällä momenttivarrella reivattu purje kallistaa. Mutta jo ennen reivin sisäänottoa on isosta päästetty veto topista, joten ero ei ole suuri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voimien suunta purjeessa ei muutu purjetta reivatessa. Miksi muuttuisi? Ei mun nyt jo eläkkeelle jääneessä radiaalilaminaattipurjeessa mitenkään haitallista venymää ole reivien kohdalla, kokonaisuus vain vuosien kuluessa menetti parhaan muotonsa.
Saaristossa tulee vendoja, mutta olosuhteet ovat aina paljon avomerta kevyemmät. Ja asiallisesti tehdyssä vendassa jää lepatus hyvin vähäiseksi, itseskuutaavalla fokalla olemattomaksi.
Se on totta, että hiukan pienemmällä momenttivarrella reivattu purje kallistaa. Mutta jo ennen reivin sisäänottoa on isosta päästetty veto topista, joten ero ei ole suuri.Reivaamattomassa purjeessa ei ole reivireiän kohdalla mitään vaakasuoraa voimaa. Kun purje reivataan, siihen kulmaan tulee suuri vaakasuora voima. Voimien suunta reivin kohdalla siis muuttuu hyvin oleellisesti. Kaksi purjetta on hajonnut toisen reivin lähettyviltä. Tosin molemmat vasta yli 10-vuotiaina ja toinen on korjattu ja edelleen käytössä.
Eipä ne olosuhteet kovinkaan kevyet ole kovalla tuulella vaikkapa Hankoniemeä kiertäessä tai Kihdin yli kryssittäessä. Silti tulee paljon vendoja.
On siinä todella suuri ero momenttivarressa jo kahdella reivillä, puhumattakaan kolmannesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reivaamattomassa purjeessa ei ole reivireiän kohdalla mitään vaakasuoraa voimaa. Kun purje reivataan, siihen kulmaan tulee suuri vaakasuora voima. Voimien suunta reivin kohdalla siis muuttuu hyvin oleellisesti. Kaksi purjetta on hajonnut toisen reivin lähettyviltä. Tosin molemmat vasta yli 10-vuotiaina ja toinen on korjattu ja edelleen käytössä.
Eipä ne olosuhteet kovinkaan kevyet ole kovalla tuulella vaikkapa Hankoniemeä kiertäessä tai Kihdin yli kryssittäessä. Silti tulee paljon vendoja.
On siinä todella suuri ero momenttivarressa jo kahdella reivillä, puhumattakaan kolmannesta.Voimien suhteen olet yksinkertaisesti väärässä. Purjeeseen vaikuttavat voimat ovat samassa suhteessa isossa ja pienessä purjeessa. Vai syntyisikö alaliikkiin jostain syystä jännitystä, jos ei reivata, vaan vaihdetaan pienempään purjeeseen? Huono systeemihän se rullareivi aikanaan oli, mutta siinä ei ollut mahdollista saada vetoa puomin suuntaan, silti se jotenkuten toimi. Haitta oli purjeen surkeassa muodossa. Ja vain purjeen muodon takia reivatessa puomiliikkiikä kiristetään aivan samoin kuin täyttä isoa latistettaessa.
Hölmöä mennä rantaväylää kryssien Hangon ohi. Paljon helpommin pääsee avomeren kautta. Olisi pitänyt kehittää itseään etukäteen sen verran, ettei avomeren puoli pelota, kun se kuitenkin on turvallisempi. Kihdillä ei aivan yhtä pitkiä luoveja pääse tekemään kuin avomerellä, mutta ei se mitään saaristoväylän tikkaustakaan ole. Sinne riittää ne paremmin tehdyt vendat
Kovassa tuulessa voima pinta-alaa kohden purjeessa kasvaa. Jos purjeentekijä ei ole sen mukaan mitoittanut reivivahvikkeita, voi purje sitten mennä siitäkin rikki. Tosin yli kymmenvuotiaassa purjeessa eivät kankaat eikä tikkaukset ole enää takuulla uudenveroisessa kunnossa. Olisi pitänyt korjata ennen kuin meni rikki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voimien suhteen olet yksinkertaisesti väärässä. Purjeeseen vaikuttavat voimat ovat samassa suhteessa isossa ja pienessä purjeessa. Vai syntyisikö alaliikkiin jostain syystä jännitystä, jos ei reivata, vaan vaihdetaan pienempään purjeeseen? Huono systeemihän se rullareivi aikanaan oli, mutta siinä ei ollut mahdollista saada vetoa puomin suuntaan, silti se jotenkuten toimi. Haitta oli purjeen surkeassa muodossa. Ja vain purjeen muodon takia reivatessa puomiliikkiikä kiristetään aivan samoin kuin täyttä isoa latistettaessa.
Hölmöä mennä rantaväylää kryssien Hangon ohi. Paljon helpommin pääsee avomeren kautta. Olisi pitänyt kehittää itseään etukäteen sen verran, ettei avomeren puoli pelota, kun se kuitenkin on turvallisempi. Kihdillä ei aivan yhtä pitkiä luoveja pääse tekemään kuin avomerellä, mutta ei se mitään saaristoväylän tikkaustakaan ole. Sinne riittää ne paremmin tehdyt vendat
Kovassa tuulessa voima pinta-alaa kohden purjeessa kasvaa. Jos purjeentekijä ei ole sen mukaan mitoittanut reivivahvikkeita, voi purje sitten mennä siitäkin rikki. Tosin yli kymmenvuotiaassa purjeessa eivät kankaat eikä tikkaukset ole enää takuulla uudenveroisessa kunnossa. Olisi pitänyt korjata ennen kuin meni rikki.Ei ne puomilla olevan kulman voimat oleellisesti muutu siitä onko purje reivattuna vai ei. Mutta valtava muutos tulee siihen reivin kohdalle siitä onko reivi käytössä vai ei. Tai ehkä sinä jätät reiviköyden löysälle ja purjehdit pussikkaalla reivatulla purjeella, kuten huonosti toimivalla puomirullalla. Nykyiset puomiin rullaavat käyttävät aina läpilattoja ja reivi otetaan juuri läpilatan kohdalle.
Jos ei ole tarkoitus purjehtia yötä, Hangon ohi ei ole järkeä mennä ulkokautta. Ei avomeri pelota. Olen purjehtinut monta kertaa suoraan Hki-Visby välin. Tulee siinäkin vendoja varsin monta, jos vastatuulta sattuu olemaan, ei tietysti lainkaan samoja määriä kuin saaristossa, mutta onhan tuossakin Gotska Sandö, reittijakoja jne. esteitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne puomilla olevan kulman voimat oleellisesti muutu siitä onko purje reivattuna vai ei. Mutta valtava muutos tulee siihen reivin kohdalle siitä onko reivi käytössä vai ei. Tai ehkä sinä jätät reiviköyden löysälle ja purjehdit pussikkaalla reivatulla purjeella, kuten huonosti toimivalla puomirullalla. Nykyiset puomiin rullaavat käyttävät aina läpilattoja ja reivi otetaan juuri läpilatan kohdalle.
Jos ei ole tarkoitus purjehtia yötä, Hangon ohi ei ole järkeä mennä ulkokautta. Ei avomeri pelota. Olen purjehtinut monta kertaa suoraan Hki-Visby välin. Tulee siinäkin vendoja varsin monta, jos vastatuulta sattuu olemaan, ei tietysti lainkaan samoja määriä kuin saaristossa, mutta onhan tuossakin Gotska Sandö, reittijakoja jne. esteitä.Puomiliikki kiristetään niin, että purje latistuu, oli se täysin auki tai reivattu. Ei sitä sen kauheammin tarvitse kiskoa, vaikka melkein laudaksi vetäisikin. Takaliikkiin se oleellinen veto aina kohdistuu. Rullapuomi onkin hyvä osoitus siitä, ettei puomiliikin suuntainen voima niin suuri ole, jopa läpilatta jaksaa sen kantaa.
Hangon kiertäminen ulkokautta on parin mailin lisämatka. Todella pieni lisä verrattuna kymmeniin vendoihin ahtaalla sisäväylällä, jos sen kryssii. Miksi sen takia pitäisi purjehtia yön yli, siinähän lopulta voittaa ajassa. Enpä tosin koskaan näe missään tuulessa sisäväylällä muita kryssiviä kuin moottorittommia kisaveneitä matkalla Hangon regattaan. Sekin tuttua puuhaa, ja jos allokko ei vanhalle klassikolle ole paha, niin silläkin mieluummin ulkokautta. Toinen juttu on sitten lähtö Helsingistä joskus illansuussa ja veto suoraan ulkokautta ja vaikkapa jostain Bengtskärin kohdalta sisään aamulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puomiliikki kiristetään niin, että purje latistuu, oli se täysin auki tai reivattu. Ei sitä sen kauheammin tarvitse kiskoa, vaikka melkein laudaksi vetäisikin. Takaliikkiin se oleellinen veto aina kohdistuu. Rullapuomi onkin hyvä osoitus siitä, ettei puomiliikin suuntainen voima niin suuri ole, jopa läpilatta jaksaa sen kantaa.
Hangon kiertäminen ulkokautta on parin mailin lisämatka. Todella pieni lisä verrattuna kymmeniin vendoihin ahtaalla sisäväylällä, jos sen kryssii. Miksi sen takia pitäisi purjehtia yön yli, siinähän lopulta voittaa ajassa. Enpä tosin koskaan näe missään tuulessa sisäväylällä muita kryssiviä kuin moottorittommia kisaveneitä matkalla Hangon regattaan. Sekin tuttua puuhaa, ja jos allokko ei vanhalle klassikolle ole paha, niin silläkin mieluummin ulkokautta. Toinen juttu on sitten lähtö Helsingistä joskus illansuussa ja veto suoraan ulkokautta ja vaikkapa jostain Bengtskärin kohdalta sisään aamulla.Tässä on vähän numeroarvoja First 36.7:lle https://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf
Siis outhaulissa 230 kg ja skuuttitaljassa 460 kg. Kumpikin tietysti riippuu siitä miten kovaa ne kiristää. Kuitenkin siis varsin suuri voima outhaulissa. Tuossa on yleensä 1:3 tai 1:4 välitys tuossa kokoluokassa ja kiristys tehdään vinssillä. Tai sitten 1:8-16 ja kiristys käsin.
Reivissä kiristys tulee yleensä köysilenkillä, jonka toinen pää vetää suoraan taakse ja toinen suoraan alas. Tuosta tulee väkisin merkittävä osa voimasta takaviistoon ja purjeen muoto pysyy.
Kyllä se läpilattakin kestää tuollaisen voiman kun saa tukea vierestä purjerullalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on vähän numeroarvoja First 36.7:lle https://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf
Siis outhaulissa 230 kg ja skuuttitaljassa 460 kg. Kumpikin tietysti riippuu siitä miten kovaa ne kiristää. Kuitenkin siis varsin suuri voima outhaulissa. Tuossa on yleensä 1:3 tai 1:4 välitys tuossa kokoluokassa ja kiristys tehdään vinssillä. Tai sitten 1:8-16 ja kiristys käsin.
Reivissä kiristys tulee yleensä köysilenkillä, jonka toinen pää vetää suoraan taakse ja toinen suoraan alas. Tuosta tulee väkisin merkittävä osa voimasta takaviistoon ja purjeen muoto pysyy.
Kyllä se läpilattakin kestää tuollaisen voiman kun saa tukea vierestä purjerullalta.Outhaul 230 kg täydellä isolla, vaikka siinä ei pitänyt olla lainkaan kuormaa. Skuuti kaksi kertaa enemmän ja minulla ainakin eniten skuutia joutuu kiskomaan täydellä isolla. Aina ei talja käsin vetäen riitä, reivattuna riittää, koska kovassa tuulessa suhteellinen tuuli aina on hieman avoimempi. Sama suhde säilyy skuutissa ja outhaulissa reivattunakin. Nuo 36.7:n esimerkin voimat ovat suunnilleen suunnittelutuulelle, eli max powerille. Tuulen siitä noustessa ja purjetta latistaessa voimat skuutissa ja outhaulissa vielä kasvavat, mutta voimien suhteella ei ole mitään syytä muuttua.
Lukuunottamatta joidenkin yksityyppiluokkien, kuten esim X-99, purjeet on suunniteltu reivattaviksi, joten reivaus ei todellakaan ole ongelma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Outhaul 230 kg täydellä isolla, vaikka siinä ei pitänyt olla lainkaan kuormaa. Skuuti kaksi kertaa enemmän ja minulla ainakin eniten skuutia joutuu kiskomaan täydellä isolla. Aina ei talja käsin vetäen riitä, reivattuna riittää, koska kovassa tuulessa suhteellinen tuuli aina on hieman avoimempi. Sama suhde säilyy skuutissa ja outhaulissa reivattunakin. Nuo 36.7:n esimerkin voimat ovat suunnilleen suunnittelutuulelle, eli max powerille. Tuulen siitä noustessa ja purjetta latistaessa voimat skuutissa ja outhaulissa vielä kasvavat, mutta voimien suhteella ei ole mitään syytä muuttua.
Lukuunottamatta joidenkin yksityyppiluokkien, kuten esim X-99, purjeet on suunniteltu reivattaviksi, joten reivaus ei todellakaan ole ongelma.Kun ei ymmärrä, niin ei ymmärrä. Rasitus reivinkohdassa purjeessa muuttuu olennaisesti reivatessa... :)
T. Jokumuuanonyymi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ei ymmärrä, niin ei ymmärrä. Rasitus reivinkohdassa purjeessa muuttuu olennaisesti reivatessa... :)
T. JokumuuanonyymiMuuttuu se rasitus aivan oleellisesti, kun voimat reivipisteen alapuolelta poistuvat kokonaan, eli reivipisteeseen tulee epäjatkuvuuskohta. Mutta voimien suunnat ovat samat täydessä ja reivatussa isossa.
- Anonyymi
Muutama britti on Maarian tällä puolella olevissa viarasvenestamissa taivastellut Suomenlahden purjehdusoloja. Kiviä, ahtautta kaikkialla. Siinä meillä opettavaisia vesiä ihan kotinurkilla.
Ei sillä. Varmasti isommilla vesillä on isommat haasteet, mutta kuitenkin...- Anonyymi
Otahan sitten alkuun kotoiset haasteet vastaan ja lähde väylien ulkopuolelle. Ja viivyttele koneen käynnistämistä vähän pidempään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otahan sitten alkuun kotoiset haasteet vastaan ja lähde väylien ulkopuolelle. Ja viivyttele koneen käynnistämistä vähän pidempään.
Enimmäkseen juuri näin tehdäänkin. Miettii nyt hieman ennen kuin rupeaa taas uhoamaan ja soittamaan poskeaan.
Hyvää joulun jatkoa ... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enimmäkseen juuri näin tehdäänkin. Miettii nyt hieman ennen kuin rupeaa taas uhoamaan ja soittamaan poskeaan.
Hyvää joulun jatkoa ...Enimmäkseen? Hyvin vähimmäkseen näkyy merkityiltä väyliltä poikkeavia. Samoin niitä on niukasti, jotka ottavat haasteen vastaan hiukankaan vaaativammissa olosuhteissa jatkaa purjein. Missä se uho ja poskensoitto oli? Oli vain vihje aloittaa helpommasta päästä. ennenkuin lähdetään edes yöpurjehdukselle.
- Anonyymi
"Ei sillä. Varmasti isommilla vesillä on isommat haasteet, mutta kuitenkin..."
Sanoisin, erillaiset haasteet. Itselleni kanaalin vuorovedet oli uusi opittava asia. Ei haastava, mutta uusi opeteltava asia jonka oppi aika nopeasti käytännössä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enimmäkseen? Hyvin vähimmäkseen näkyy merkityiltä väyliltä poikkeavia. Samoin niitä on niukasti, jotka ottavat haasteen vastaan hiukankaan vaaativammissa olosuhteissa jatkaa purjein. Missä se uho ja poskensoitto oli? Oli vain vihje aloittaa helpommasta päästä. ennenkuin lähdetään edes yöpurjehdukselle.
Aloittaa vaikka yöpurjehduksesta ilman tutkaa / plotteria kaiun, kartan ja kompassin avulla. Kello ja loki OK. Saa mennä vaikka valaistuja väyliä, Siinäkin on useimmalle meren kyntäjä-sankarille jo riittävästi haastetta.
Seuraava askel onkin yäpurjehdus valaisemattomia väyliä pitkin ja ultimate on sitten yöpurjehdus syyspimeässä väyläalueiden ulkopuolella.
Done. Kaikki nuo vaihtoehdot. Useinkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaa vaikka yöpurjehduksesta ilman tutkaa / plotteria kaiun, kartan ja kompassin avulla. Kello ja loki OK. Saa mennä vaikka valaistuja väyliä, Siinäkin on useimmalle meren kyntäjä-sankarille jo riittävästi haastetta.
Seuraava askel onkin yäpurjehdus valaisemattomia väyliä pitkin ja ultimate on sitten yöpurjehdus syyspimeässä väyläalueiden ulkopuolella.
Done. Kaikki nuo vaihtoehdot. Useinkin.No entäpä kun kaikki mainitsemasi on tehty. Kunnollinen vuorovesi on vielä kokematta. Ihme vähättelyä, jos joku erehtyy puolustelemaan paikallisia vesialueita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No entäpä kun kaikki mainitsemasi on tehty. Kunnollinen vuorovesi on vielä kokematta. Ihme vähättelyä, jos joku erehtyy puolustelemaan paikallisia vesialueita.
Eikös ylempänä ole monen näppiksen voimalla todettu, että itseään voi kehittää monella tavalla ja moneen suuntaan. Ei yksi suunta ole toista huonompi, eikä vähättele toista. Sehän on juuri yksi purjehduksen hienouksia. Kaiken lisäksi, kuten Elvari sanoi: "Sailing is a life time sport".
- Anonyymi
On totta, että Itämeri on purjehduskohteena haastava, mikä näkyy myös vahinkojen määrässä.
Kehittyvän purjehtijan pitäisi kuitenkin uskaltaa ottaa riskejä myös muilla alueilla.
Lieneekö kotivesillä pysymisen perussyy sittenkin se, ettei tekninen osaaminen riitä selviämään maailmalla ilmenevistä haasteista.- Anonyymi
Ihan totta. Itämeri ei anna valmiuksia pohjanmerelle eikä aadeninlahden merirosvojen kohtaamiseen. Myös koskenlaskuosaaminen jää heikoksi puhumattakaan muista lajeista kuten kuvanveisto.
Purjehtija ei todellakaan kehity purjehtimalla vaan pitää välillä kiivetä kasitonnisia ja kantaa eukkoa.
Henkiseen kehitykseen pitää myös satsata ja opetella lapuslaisooppera ja piin sata viimeistä desimaalia.
Vasta sitten voidaan puhua kehittymisestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan totta. Itämeri ei anna valmiuksia pohjanmerelle eikä aadeninlahden merirosvojen kohtaamiseen. Myös koskenlaskuosaaminen jää heikoksi puhumattakaan muista lajeista kuten kuvanveisto.
Purjehtija ei todellakaan kehity purjehtimalla vaan pitää välillä kiivetä kasitonnisia ja kantaa eukkoa.
Henkiseen kehitykseen pitää myös satsata ja opetella lapuslaisooppera ja piin sata viimeistä desimaalia.
Vasta sitten voidaan puhua kehittymisestä.Hyvä ohjelma. Erityisesti tämä ” piin sata viimeistä desimaalia”, saattaa tosin
viedä viedä ”vähän” pidemmän ajan D.
Merry Christmas > Irrationaalinen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan totta. Itämeri ei anna valmiuksia pohjanmerelle eikä aadeninlahden merirosvojen kohtaamiseen. Myös koskenlaskuosaaminen jää heikoksi puhumattakaan muista lajeista kuten kuvanveisto.
Purjehtija ei todellakaan kehity purjehtimalla vaan pitää välillä kiivetä kasitonnisia ja kantaa eukkoa.
Henkiseen kehitykseen pitää myös satsata ja opetella lapuslaisooppera ja piin sata viimeistä desimaalia.
Vasta sitten voidaan puhua kehittymisestä.Kylläpä voikin purjehduksen perustaitojen laajennus vaikuttaa ylipääsemättömälle tavoitteelle. Ei ihme, ettei sen useampi yritä sitä tavoittaa.
- Anonyymi
No ,oletko laskenut miten kaukana sinä kävisit 4 viikon kesäloman aikana?Ehtisitkö Tanskaan ja takaisin ?
- Anonyymi
Minulla kuluu 34-jalkaisella veneellä Tanskaan neljä vuorokautta suorinta reittiä.
- Anonyymi
Ok,mistä lähdet ja paljon sinulla on nopeus?Crw purjehtijat purjehtivat isolla miehistöllä 10,9 solmua!Kerro sinä Nopeutesi, niin lasken Oletko vaikka Helsingistä lähdettäessä 4 vuorokauden kuluttua Tanskassa!!!En usko...ole koska tarvitset lepoa!
Done! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok,mistä lähdet ja paljon sinulla on nopeus?Crw purjehtijat purjehtivat isolla miehistöllä 10,9 solmua!Kerro sinä Nopeutesi, niin lasken Oletko vaikka Helsingistä lähdettäessä 4 vuorokauden kuluttua Tanskassa!!!En usko...ole koska tarvitset lepoa!
Done!Helsingin seudulta on suoraan myötätuuleen niin 650 merimaili Tanskan salmiin...eli 1200 kilometriä!Mutta jos joudut vaihtamaan halssia x-kertaa,niin ehkä matka on noin 1800 kilometriä!Kyllä sen Joulupukki purjehtii ainakin 4 vuorokaudessa??
Ihan totta!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok,mistä lähdet ja paljon sinulla on nopeus?Crw purjehtijat purjehtivat isolla miehistöllä 10,9 solmua!Kerro sinä Nopeutesi, niin lasken Oletko vaikka Helsingistä lähdettäessä 4 vuorokauden kuluttua Tanskassa!!!En usko...ole koska tarvitset lepoa!
Done!Pidemmän ajan keskiarvo on 5 solmua, siis 125 mpk/vrk. Helsingistä Köpikseen matkaa kutakuinkin 550 mpk, Tanskaa on jo Bornholmkin, joka on selvästi lähempänä. Ei siis mitään 10 solmun nopeuksia tarvita. Lepoa tarvitsevat kaikki, mutta eihän se estä usean vuorokauden mittaisia legejä. Lepoa saa vapaavahdissa.
- Anonyymi
Hangon seudulta olen. Sieltä tulee matkaa kööpenhaminaan noin 475 mailia. Neljän vuorokauden (96 tuntia) keskinopeudeksi tulee karvan alle viisi solmua.
Ajelen tietenkin koneella, jos keli ei suosi.
Google maps on ihan hyvä väline summittaisten matkojen mittaamiseen. Hiiren oikealla napilla valikko auki ja sieltä "mittaa etäisyys" ja sitten oikealla napilla aina seuraava piste.
https://www.google.fi/maps/@58.9010401,22.8122635,6.19z - Anonyymi
Tarvitseeko aina kehittyä? Miten mökkiläinen kehittyy, tai entäpä karavaanari? Onko mökkiläisen kehittymistä timmisti tehty saunapuumotti? Karavaanarilla se myös on sitä samaa vaikka ajaisit Norjaan tai etelään.
Toiseen ketjuun vastasin että 2-3 viikkoa saaristomerellä, iltapurjehdukset ja viikonloppureissut. Jos kesällä ei huvita lähteä purjehtimaan, voin mennä muuallekin. Ei purista. Elämässä voi panostaa niin moneen asiaan että jonkin asian kehittäminen vie tilaa toiselta elämän rajallisessa kiertokulussa. Enkä halua olla yhden asian ihminen.- Anonyymi
Tuon takia mökkeily ja karavaanailu onkin niin mielenkiinnotonta. Haasteeton elämä on perinjuurin tylsää saman toistamista, ei sitä jaksakaan kuin korkeintaan pari viikkoa kerrallaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuon takia mökkeily ja karavaanailu onkin niin mielenkiinnotonta. Haasteeton elämä on perinjuurin tylsää saman toistamista, ei sitä jaksakaan kuin korkeintaan pari viikkoa kerrallaan.
Tarkoitatko ettei ihmisellä voi olla mitään muuta haasteita kuin purjehdus?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko ettei ihmisellä voi olla mitään muuta haasteita kuin purjehdus?
Voisiko typerämpää johtopäätöstä tehdä. Purjehdus tarjoaa kyllä loputtomiin haasteita ja koko eliniäksi, mutta ei tietenkään ole ihmisen ainoa mahdollinen haaste. Tosin se on minun mielestäni paras, olkoon jollain toisella joku toinen paras. Sitten on niitäkin toimintoja, jotka eivät haasteita tarjoa, kuten vaikkapa mökkeily.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko typerämpää johtopäätöstä tehdä. Purjehdus tarjoaa kyllä loputtomiin haasteita ja koko eliniäksi, mutta ei tietenkään ole ihmisen ainoa mahdollinen haaste. Tosin se on minun mielestäni paras, olkoon jollain toisella joku toinen paras. Sitten on niitäkin toimintoja, jotka eivät haasteita tarjoa, kuten vaikkapa mökkeily.
Eli purjehtijalla voi olla työ, joka antaa haasteita ja tyydytystä. Purjehdus on sitten vain yksi vapaa-ajan muoto, jonka tarkoitus on olla vastapainona.
Esität mökkeilyä ja purjehdusta haasteiden antajina, vaikka suurimmalle osalle ihmisiä ne ovat haasteiden vastapainoa. Vain harva haluaa harrastuksesta työtä koska sitten ei ole lainkaan vapaa-aikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli purjehtijalla voi olla työ, joka antaa haasteita ja tyydytystä. Purjehdus on sitten vain yksi vapaa-ajan muoto, jonka tarkoitus on olla vastapainona.
Esität mökkeilyä ja purjehdusta haasteiden antajina, vaikka suurimmalle osalle ihmisiä ne ovat haasteiden vastapainoa. Vain harva haluaa harrastuksesta työtä koska sitten ei ole lainkaan vapaa-aikaa.Sen tylsempää on haasteeton vapaa-aika, jos töissäkin on haasteisiin tottunut. Purjehduksen haasteet ovat kuitenkin pelkkää työpaineiden purkua. Mökkeilyä en todellakaan esittänyt haasteita antavana, juuri päinvastoin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen tylsempää on haasteeton vapaa-aika, jos töissäkin on haasteisiin tottunut. Purjehduksen haasteet ovat kuitenkin pelkkää työpaineiden purkua. Mökkeilyä en todellakaan esittänyt haasteita antavana, juuri päinvastoin.
On harvinaista törmätä noin yksitotiseen ajatteluun.
Onko sinulla diagnostoitu sairaus vai oletko aina tuollainen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On harvinaista törmätä noin yksitotiseen ajatteluun.
Onko sinulla diagnostoitu sairaus vai oletko aina tuollainen?Sehän vasta yksitotista on tehdä jotain täysin staattista. Siis sellaista, missä ei lole mitään tavotteita, kuten mökkeily tai purjehdus, jossa ainoastaan pyritään satunnaisella tavalla etenemään tuulen voimalla. Sitä ei kai ole määritelty sairaudeksi, se on vain yleistä saamattomuutta.
- Anonyymi
Voitko kertoa millaisella miehistöllä ajat/purjehdit tuon 4 vuorokautta läpeensä? Minkä verran käytät konetta, tuohon aikamäärään ei kyllä montaa kryssijaksoa mahdu? Vallitsevat tuulet kun ovat useimmiten lännestä.
Nim. tyttöpurjehtija itseskuuttaavalla- Anonyymi
Ja millaisella veneellä. Onko siinä edes purjeita?
Ettei vain olisi rekkoja ja kontteja kyydissä ja sinä vain näit unta...
- Anonyymi
"Voitko kertoa millaisella miehistöllä ajat/purjehdit tuon 4 vuorokautta läpeensä?"
Minä, vaimoni ja toinen pariskunta. Yhteensä neljä.
"Minkä verran käytät konetta"
Aina kun suunta ei ole sinne, minne on tarvis. Veneessä on 110 litran tankki. Lisäksi on varalta kanistereita mukana.- Anonyymi
Tuolla miehistöllä se on pelkkää huviretkeä. Useimmissa keleissä riittää yksi henkilö vahtiin, jolloin kolme saa nukkua. Maailmalla selvästi yleisin miehistön lukumäärä on kaksi ja silläkin pääsee minkä hyvänsä valtameren yli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolla miehistöllä se on pelkkää huviretkeä. Useimmissa keleissä riittää yksi henkilö vahtiin, jolloin kolme saa nukkua. Maailmalla selvästi yleisin miehistön lukumäärä on kaksi ja silläkin pääsee minkä hyvänsä valtameren yli.
Tuo on ihan huuhaata !Jos olet joskus purjehtinut ...täytyy sinun tajuta että ihmiset tarvitsevat lepoa.Lapsellista selittelyä!Ja tuo aikaisempi 4 vuorokauden porukka ei Purjehdin vaan ajavat koneella!Höpö Höpö juttuja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on ihan huuhaata !Jos olet joskus purjehtinut ...täytyy sinun tajuta että ihmiset tarvitsevat lepoa.Lapsellista selittelyä!Ja tuo aikaisempi 4 vuorokauden porukka ei Purjehdin vaan ajavat koneella!Höpö Höpö juttuja!
Neljän hengen miehistöllä vähintään puolet voi nukkua koko ajan. Eikö 12 tuntia nukkumista vuorokaudessa riitä?
Jos vain yksi on kunnolla purjehdustaitoinen, menee raskaaksi. Kahdella menee jo mukavasti tuollainen matka.
Hangosta Kööpenhaminaan en ole purjehtinut, mutta Helsingin seudulta Kööpenhaminaan olen purjehtinut kahdesti. Kerran perheen kanssa ja kerran kaverin kanssa kahdestaan. Perheen kanssa lokiin kertyi 610 mpk. Oli aika paljon kryssiä. Vesillä oltiin 105 tuntia. Kiire ei ollut, joten oltiin vain kaksi yötä merellä ja useita satamassa. Menihän tuohon 1,5 viikkoa, mutta tuolloin oltiin kahdessa satamassa 2 vrk molemmissa jne.
Kaverin kanssa tuossa meni viikko. Tuolloinkaan ei ollut kiire ja oltiin 2 vrk satamassa alle 20 mpk Kööpenhaminasta. Oltaisiin siis helposti päästy 5 vrk:ssa, vaikka käytiin kolmessa satamassa Itämerellä (yhdessä vain pitkällä päiväkäynnillä).
Hangosta on n. 70 mpk vähemmän matkaa, joten ei sieltä ole mikään ihme ehtiä 4 vrk:ssa Köpikseen, jos tarve on eikä keli pistä erityisesti vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on ihan huuhaata !Jos olet joskus purjehtinut ...täytyy sinun tajuta että ihmiset tarvitsevat lepoa.Lapsellista selittelyä!Ja tuo aikaisempi 4 vuorokauden porukka ei Purjehdin vaan ajavat koneella!Höpö Höpö juttuja!
Olen minä purjehtinut pidempiäkin avomerilegejä ja tullut levänneenä perille. Jos olisit joskus purjehtinut muuta kuin päiväpurjehduksia, tajuaisit sinäkin.
Jopa niin lyhyellä rupeamalla kuin Suursaaren kierto pitää lepotauot ottaa, jotta toisen yön täysipainoiseen vauhdinpitoon olisi virkeää miehistöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neljän hengen miehistöllä vähintään puolet voi nukkua koko ajan. Eikö 12 tuntia nukkumista vuorokaudessa riitä?
Jos vain yksi on kunnolla purjehdustaitoinen, menee raskaaksi. Kahdella menee jo mukavasti tuollainen matka.
Hangosta Kööpenhaminaan en ole purjehtinut, mutta Helsingin seudulta Kööpenhaminaan olen purjehtinut kahdesti. Kerran perheen kanssa ja kerran kaverin kanssa kahdestaan. Perheen kanssa lokiin kertyi 610 mpk. Oli aika paljon kryssiä. Vesillä oltiin 105 tuntia. Kiire ei ollut, joten oltiin vain kaksi yötä merellä ja useita satamassa. Menihän tuohon 1,5 viikkoa, mutta tuolloin oltiin kahdessa satamassa 2 vrk molemmissa jne.
Kaverin kanssa tuossa meni viikko. Tuolloinkaan ei ollut kiire ja oltiin 2 vrk satamassa alle 20 mpk Kööpenhaminasta. Oltaisiin siis helposti päästy 5 vrk:ssa, vaikka käytiin kolmessa satamassa Itämerellä (yhdessä vain pitkällä päiväkäynnillä).
Hangosta on n. 70 mpk vähemmän matkaa, joten ei sieltä ole mikään ihme ehtiä 4 vrk:ssa Köpikseen, jos tarve on eikä keli pistä erityisesti vastaan.Voi voi!Minä olen purjehtinut kolmessa vuorokaudessa yksin Naantalista Kielin kanavalle eikä tuntunut pahalta!Auto pilotti hoiti hommia osan aikaa ja minä nukuin kolme tuntia kerrallaan!Ei se ole niin hiton vaikeaa.Pitää vaan pistää menoksi!
Daoiki
Onnittelut aloittajalle tyylipuhtaasta trollauksesta.
Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa. [1] Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.- Anonyymi
Pelkään, että olet väärässä.
Kyseessä on aidosti ihminen, joka ei pysty ymmärtämään muita kuin omia ajatuksiaan ja kaikki, mikä ei istu siihen, hän kokee vihamielisyytenä itseään vastaan.
Osastolla on tuollaisia aika paljon, mutta jos raivokohtaukset pysyvät aisoissa, niin ei ole tarvetta pitää niitä hoidossa vasten tahtoa koska niistä ei ole vaaraa kenellekään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pelkään, että olet väärässä.
Kyseessä on aidosti ihminen, joka ei pysty ymmärtämään muita kuin omia ajatuksiaan ja kaikki, mikä ei istu siihen, hän kokee vihamielisyytenä itseään vastaan.
Osastolla on tuollaisia aika paljon, mutta jos raivokohtaukset pysyvät aisoissa, niin ei ole tarvetta pitää niitä hoidossa vasten tahtoa koska niistä ei ole vaaraa kenellekään.Tarkoitat kai, että osastolla on paljon tahdottomiksi lääkittyjä, joille riittää pelkkä olemassaolo, jos nyt sekään kiinnostaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitat kai, että osastolla on paljon tahdottomiksi lääkittyjä, joille riittää pelkkä olemassaolo, jos nyt sekään kiinnostaa?
Tavallaan.
Silloin, kun oman tahdon seuraaminen johtaa muiden tai itsensä vahingoittamiseen, on parempi ettei se ole kovin vahva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tavallaan.
Silloin, kun oman tahdon seuraaminen johtaa muiden tai itsensä vahingoittamiseen, on parempi ettei se ole kovin vahva.Jos se ei Kiinostaisi, niin porukka suljettaisiin kentälle ja annettaisiin kaikille pesäpallomailat tahdon toteuttamiseen.
Lääkitseminen on kalliimpaa ja siksi se on välittämistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tavallaan.
Silloin, kun oman tahdon seuraaminen johtaa muiden tai itsensä vahingoittamiseen, on parempi ettei se ole kovin vahva.Entäs silloin, kun oman tahdon seuraaminen johtaa itsensä kehittymiseen ketään vahingoittamatta? Olkoon se kehittyminen sitten vaikka aiheessa, joka on sinulle merkityksetön.
Sopii muuten ihmetellä, kuka tai ketkä tässä ovat niitä, jotka eivät ymmärrä muita kuin omia ajatuksiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs silloin, kun oman tahdon seuraaminen johtaa itsensä kehittymiseen ketään vahingoittamatta? Olkoon se kehittyminen sitten vaikka aiheessa, joka on sinulle merkityksetön.
Sopii muuten ihmetellä, kuka tai ketkä tässä ovat niitä, jotka eivät ymmärrä muita kuin omia ajatuksiaan.Siitä ei ole haittaa edellyttäen, että kyseinen henkilö pystyy hyväksymään myös muita valintoja.
Jos ei pysty, niin sekään ei ole vakavaa niin kauan, kun homma pysyy hampaiden narskuttelussa tai kiukuttelussa ilman väkivaltaa tai vainoamista.
Yleensä ihminen kärsii itse eniten puutteistaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siitä ei ole haittaa edellyttäen, että kyseinen henkilö pystyy hyväksymään myös muita valintoja.
Jos ei pysty, niin sekään ei ole vakavaa niin kauan, kun homma pysyy hampaiden narskuttelussa tai kiukuttelussa ilman väkivaltaa tai vainoamista.
Yleensä ihminen kärsii itse eniten puutteistaan.Olikohan tässä keskustelussa yksi vai useampi, joka ei hyväksy tavoitteellista toimintaa vapaa-aikana toisen valintana. Kun suljettua osastoa tarjotaan ratkaisuksi sille, joka haluaa kehittyä tekemisessään, se on jo aika lähellä vainoamista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olikohan tässä keskustelussa yksi vai useampi, joka ei hyväksy tavoitteellista toimintaa vapaa-aikana toisen valintana. Kun suljettua osastoa tarjotaan ratkaisuksi sille, joka haluaa kehittyä tekemisessään, se on jo aika lähellä vainoamista.
Eikö pitkä avomerilegi ole tavallaan suljettu osasto? Pienessä kopissa ollaan vähien virikkeiden varassa sosiaalisesti eristyneenä. Tapio Lehtisen GGR-keikkaa olisi lääkärin määräämänä pidetty silkkana kidutuksena.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olikohan tässä keskustelussa yksi vai useampi, joka ei hyväksy tavoitteellista toimintaa vapaa-aikana toisen valintana. Kun suljettua osastoa tarjotaan ratkaisuksi sille, joka haluaa kehittyä tekemisessään, se on jo aika lähellä vainoamista.
Täällä on varmaan useampi, jotka ei hyväksy vain yhtä totuutta oli se sitten pakkomielteinen kehittyminen tai sen vastakohta, jolle ei taida olla sopivaa sanaa.
En ole huomannut kenenkään paheksuvan sitä, että joku kehittää itseään purjehtimalla, mutta useampia komentteja siihen suuntaa, että kaikkien pitäisi kehittää itseään jatkuvasti ja erityisesti vain ja ainoastaan purjehduksessa.
Ihmiset, jotka eivät hyväksy muiden valintoja ja/tai kokevat ne loukkaaviksi, pitäisi olla hoidossa. Ei välttämmättä kuitenkaan suljetulla osastolla, ellei tunne ole niin vahva, että se johtaa väkivaltaan tai stalkkaukseen. Hoidosta hyötyy eniten se, joka kokee maailman moninaisuuden ongelmalliseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö pitkä avomerilegi ole tavallaan suljettu osasto? Pienessä kopissa ollaan vähien virikkeiden varassa sosiaalisesti eristyneenä. Tapio Lehtisen GGR-keikkaa olisi lääkärin määräämänä pidetty silkkana kidutuksena.
Jos joku pistetään eristykseen vasten omaa tahtoaan vaikka sitten purjeveneeseen, sitä voi pitää rangaistuksena.
Toisaalta onhan täällä sellaistakin ilmaa, että jokaisen, joka jonkun määritelmän mukaan on purjehtija, pitäisi kehittää itseään halusi tai ei. Siihen maailmankuvaan veneeseen telkeäminen voi sopia ihan hyvin ja teon tekijä uskoisi tekevänsä jotain hyvää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on varmaan useampi, jotka ei hyväksy vain yhtä totuutta oli se sitten pakkomielteinen kehittyminen tai sen vastakohta, jolle ei taida olla sopivaa sanaa.
En ole huomannut kenenkään paheksuvan sitä, että joku kehittää itseään purjehtimalla, mutta useampia komentteja siihen suuntaa, että kaikkien pitäisi kehittää itseään jatkuvasti ja erityisesti vain ja ainoastaan purjehduksessa.
Ihmiset, jotka eivät hyväksy muiden valintoja ja/tai kokevat ne loukkaaviksi, pitäisi olla hoidossa. Ei välttämmättä kuitenkaan suljetulla osastolla, ellei tunne ole niin vahva, että se johtaa väkivaltaan tai stalkkaukseen. Hoidosta hyötyy eniten se, joka kokee maailman moninaisuuden ongelmalliseksi.Osoitapa ihan huvin vuoksi yksi kommentti, jossa pitäisi kehittää itseään vain ja ainoastaan purjehduksessa. Etpä taida löytää, mutta uskomus niitä olevan, kertoo jotain kommenttien lukijasta.
Aloittaja sanoi, että useimmat purjehtijat eivät kehity. Oliko hän mielestäsi oikeassa? Ei hän edes kehottanut, saati vaatinut ketään itseään kehittämään, mutta kertoi, miten sen voi tehdä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osoitapa ihan huvin vuoksi yksi kommentti, jossa pitäisi kehittää itseään vain ja ainoastaan purjehduksessa. Etpä taida löytää, mutta uskomus niitä olevan, kertoo jotain kommenttien lukijasta.
Aloittaja sanoi, että useimmat purjehtijat eivät kehity. Oliko hän mielestäsi oikeassa? Ei hän edes kehottanut, saati vaatinut ketään itseään kehittämään, mutta kertoi, miten sen voi tehdä.Aloittaja väittää otsikossaan, että "Purjehtijat eivät kehity." Kyllä tuo sanamuoto viittaa kaikkiin purjehtijoihin vaikkei ehkä ollut tarkoitus mutta luonne voitti...
Kävin tsekkaamassa mv-palstan, josko sinnekin olisi ilmestynyt vastaava avaus mutten löytänyt. Ehkä mv- harrastajlla ei ole tätä ongelmaa vaikka vielä harvempi heistä lienee käynyt niissä autuaaksi tekevissä Tanskan salmissa.
T. "Toisen puolesta ei voi purjehtia" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osoitapa ihan huvin vuoksi yksi kommentti, jossa pitäisi kehittää itseään vain ja ainoastaan purjehduksessa. Etpä taida löytää, mutta uskomus niitä olevan, kertoo jotain kommenttien lukijasta.
Aloittaja sanoi, että useimmat purjehtijat eivät kehity. Oliko hän mielestäsi oikeassa? Ei hän edes kehottanut, saati vaatinut ketään itseään kehittämään, mutta kertoi, miten sen voi tehdä.Luen pullamössöilijöiksi nimitelyn kannanotoksi kuten myös väitteen ettei esimerkiksi mökkeilyssä kehity..
Siinä oli kaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja väittää otsikossaan, että "Purjehtijat eivät kehity." Kyllä tuo sanamuoto viittaa kaikkiin purjehtijoihin vaikkei ehkä ollut tarkoitus mutta luonne voitti...
Kävin tsekkaamassa mv-palstan, josko sinnekin olisi ilmestynyt vastaava avaus mutten löytänyt. Ehkä mv- harrastajlla ei ole tätä ongelmaa vaikka vielä harvempi heistä lienee käynyt niissä autuaaksi tekevissä Tanskan salmissa.
T. "Toisen puolesta ei voi purjehtia".mv porukka nauraa kippurassa, jos joku väittää että harrastuksessa pitäisi mennä peräsuoli pitkänä.
Ne antaa koirien haukkua ja karavaanin kulkea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja väittää otsikossaan, että "Purjehtijat eivät kehity." Kyllä tuo sanamuoto viittaa kaikkiin purjehtijoihin vaikkei ehkä ollut tarkoitus mutta luonne voitti...
Kävin tsekkaamassa mv-palstan, josko sinnekin olisi ilmestynyt vastaava avaus mutten löytänyt. Ehkä mv- harrastajlla ei ole tätä ongelmaa vaikka vielä harvempi heistä lienee käynyt niissä autuaaksi tekevissä Tanskan salmissa.
T. "Toisen puolesta ei voi purjehtia"moottoriveneilijät nauraa kippurassa, jos joku yrittää vängätä, mitä niiden pitäisi tehdä.
Eivät paljoa noteeraa yhden mielipiteestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja väittää otsikossaan, että "Purjehtijat eivät kehity." Kyllä tuo sanamuoto viittaa kaikkiin purjehtijoihin vaikkei ehkä ollut tarkoitus mutta luonne voitti...
Kävin tsekkaamassa mv-palstan, josko sinnekin olisi ilmestynyt vastaava avaus mutten löytänyt. Ehkä mv- harrastajlla ei ole tätä ongelmaa vaikka vielä harvempi heistä lienee käynyt niissä autuaaksi tekevissä Tanskan salmissa.
T. "Toisen puolesta ei voi purjehtia"Ei mootoriveneilijöitä yksi mielipide heilauta. Nauravat kippurassa koko jutulle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mootoriveneilijöitä yksi mielipide heilauta. Nauravat kippurassa koko jutulle.
Ihan ymmärrettävää. Eihän täälläkään ole kuin yksi kehitysmaalainen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luen pullamössöilijöiksi nimitelyn kannanotoksi kuten myös väitteen ettei esimerkiksi mökkeilyssä kehity..
Siinä oli kaksi.Hei.Minä Olen pullamössöpurjehtija!Tykkään pullasta ja pisin yhden päivän aikana purjehtimaan matka oli Paraisten portista Jussarön vierasvenesatamaan!Olisiko 60 merimailia?
Kynä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja väittää otsikossaan, että "Purjehtijat eivät kehity." Kyllä tuo sanamuoto viittaa kaikkiin purjehtijoihin vaikkei ehkä ollut tarkoitus mutta luonne voitti...
Kävin tsekkaamassa mv-palstan, josko sinnekin olisi ilmestynyt vastaava avaus mutten löytänyt. Ehkä mv- harrastajlla ei ole tätä ongelmaa vaikka vielä harvempi heistä lienee käynyt niissä autuaaksi tekevissä Tanskan salmissa.
T. "Toisen puolesta ei voi purjehtia"Ja varsinainen asia, eli teksti puhuu useimmista purjehtijoista. Pienintäkään viitettä ei kukaan esitä, että vain purjehtimalla voi kehittyä, toisensuuntaista kyllä esitetään. Vai löytyykö, kuten edellä väitetään?
Mv-puolella kehittymisen mahdollisuuksia on, mutta paljon rajoitetummin, osin ihan teknistenkin rajoitusten takia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja varsinainen asia, eli teksti puhuu useimmista purjehtijoista. Pienintäkään viitettä ei kukaan esitä, että vain purjehtimalla voi kehittyä, toisensuuntaista kyllä esitetään. Vai löytyykö, kuten edellä väitetään?
Mv-puolella kehittymisen mahdollisuuksia on, mutta paljon rajoitetummin, osin ihan teknistenkin rajoitusten takia.Mikä moottoriveneen tekniikassa rajoittaa kehittymistä?
Käsittääkseni pelkkään polttomoottoritekniikkaan voi käyttää ihmisiän eikä silti teidä kaikkea. Sama tietenkin pätee purjeveneen polttomoottoriin.
Väitän ettei kehittymisessä ole ylärajaa, mutta se ei ole mikään yllätys ihmisille, jotka kehittävät itseään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä moottoriveneen tekniikassa rajoittaa kehittymistä?
Käsittääkseni pelkkään polttomoottoritekniikkaan voi käyttää ihmisiän eikä silti teidä kaikkea. Sama tietenkin pätee purjeveneen polttomoottoriin.
Väitän ettei kehittymisessä ole ylärajaa, mutta se ei ole mikään yllätys ihmisille, jotka kehittävät itseään.Noin pääsääntöisesti moottoriveneen etenemistä hallitaan yhdellä vivulla. Sen käyttö ei suo kaksisia kehitysmahdollisuuksia. Toisaalta moottoriveneidenn toimintasäde on harvoja poikkeuksia lukuunottamatta hyvin rajattu. Siinä tärkeimmät tekniset rajoitukset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin pääsääntöisesti moottoriveneen etenemistä hallitaan yhdellä vivulla. Sen käyttö ei suo kaksisia kehitysmahdollisuuksia. Toisaalta moottoriveneidenn toimintasäde on harvoja poikkeuksia lukuunottamatta hyvin rajattu. Siinä tärkeimmät tekniset rajoitukset.
Mitä pienempi vene, sitä suurempi merkitys on osaamisella. Yhdellä vivulla hallitava alle 20 hp perämoottorivene voi olla paljon vaativampi kuin 35ft purjevene. Käyttötarkoitus on myös erilainen eikä verkkojen nostaminen edes onnnistu purjeveneestä.
Jos veeitä verrataan, niin pitäisikö pientä moottorivenettä verrata jollaan ja kumpparia suppilautaan?
Veneitä pitää verrata samaan käyttötarkoitukseen tehtyihin veneisiin. Valtameren ylitykseen tarkoitettuja moottorialuksia verrataan valtameren ylitykseen tarkoitettuihin purjeveneisiin.
Kehittymisessä ihmisen rajallisuus tulee vastaan ennen kuin mahdollisuudet. Se koskee lähes mitä asiaa tahansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä pienempi vene, sitä suurempi merkitys on osaamisella. Yhdellä vivulla hallitava alle 20 hp perämoottorivene voi olla paljon vaativampi kuin 35ft purjevene. Käyttötarkoitus on myös erilainen eikä verkkojen nostaminen edes onnnistu purjeveneestä.
Jos veeitä verrataan, niin pitäisikö pientä moottorivenettä verrata jollaan ja kumpparia suppilautaan?
Veneitä pitää verrata samaan käyttötarkoitukseen tehtyihin veneisiin. Valtameren ylitykseen tarkoitettuja moottorialuksia verrataan valtameren ylitykseen tarkoitettuihin purjeveneisiin.
Kehittymisessä ihmisen rajallisuus tulee vastaan ennen kuin mahdollisuudet. Se koskee lähes mitä asiaa tahansa.Ainahan se on vaativaa, jos mennään millä hyvänsä veneellä olosuhteisiin, jotka ovat veneelle sopimattomat. Tai yritetään suoritua veneellä tehtävästä, joka ei sille lainkaan sovellu. Molemmat yritykset osoittavat vain huonoa merimiestaitoa.
Valtameren ylityksiin tarkoitettuja moottoriveneitä on maailmanlaajuisesti todella harvoja, Suomessa korkeintaan muutama. Samaan pystyviä purjeveneitä on pilvin pimein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luen pullamössöilijöiksi nimitelyn kannanotoksi kuten myös väitteen ettei esimerkiksi mökkeilyssä kehity..
Siinä oli kaksi.Ei ollut yhtäkään. Kaikista maailman asioista vain mökkeily suljettiin pois mahdollisuuksista kehittää itseään. Pullamössöily taas on kansanomainen ilmaisu siitä ettei ole halua haastaa itseään ja kehittyä tekemisessään, oli tekeminen mitä tahansa.
Sattuiko pullamössöily sinuun?
- Anonyymi
Olen kehittynyt huimasti purjehduksen avulla. Eri laitteiden uusiminen, modernisointi ja asentaminen ovat tehneet minusta osaajan. Koulun sähköopin kertaaminen on auttanut purjeveneen 24V järjestelmien rakentamisessa. Aurinkokennojen käytön optimointi on tuonut paljon lisätietämystä. Olin unohtanut ihan perusversion diodisillasta mutta kiitos purjehduksen se on taas hallussa. En edes muistanut kuinka kivaa on rommipaukusta ja hyvästä sikarista nauttiminen auringonlaskua katsellen ennen kuin se palautui mieleen kiitos purjehduksen. Purjehdus toi mieleeni muistot siitä miltä maistuu kun laittaa purkin possulla höystettyä hirvenlihaa ison hernekeittopurkin sekaan ja nauttii siitä oluen kera kavereiden kanssa.
Aloittajalle tiedoksi, että suomimakkara kynttilän valossa ei ole enää tätä päivää purjehduksessa koska jatkuvasti kehittyvät purjehtijat ovat innovatiivisia ja 2000-luvulla.- Anonyymi
Aloittajalla ei ole venettä, mutta aikaa on sitäkin enemmän.
Se ei kai ole kenellekään yllätys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittajalla ei ole venettä, mutta aikaa on sitäkin enemmän.
Se ei kai ole kenellekään yllätys.Kovin kateellinen kommentti joltakin, joka ei pitkälle kotirannasta ole päässyt.
- Anonyymi
Ottaen huomioon, että purjeveneissä on likimain poikkeuksetta 12V eikä 24V sähkösysteemit, asettuu koko kirjoituksesi aika heikkoon uskottavuusvaloon...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ottaen huomioon, että purjeveneissä on likimain poikkeuksetta 12V eikä 24V sähkösysteemit, asettuu koko kirjoituksesi aika heikkoon uskottavuusvaloon...
Jos olisi 12V, niin kuinka paksut johdot pitäisi laittaa 2,5 kW sähkömoottoriin? Isommille koneille vähintään 48V jotta voi viedä sähköä kohtuullisilla johdoilla. Useat laitteet omassa veneessäni toimivat 12 tai 24 voltilla. Itse jätin olemassa olevat hyvät valot ulkona ja sisällä 12 volttisiksi kun valojen virrankulutus nykyisin LED polttimoilla on niin pientä. Myös VHF on 12V laite. Kaikissa näkemissäni 24V tai 48V veneissä on ainakin yksi muuntaja jolla voi yhdellä napin painalluksella syöttää 12V järjestelmää joko akun lataamiseksi tai vaikka mastovaloa varten. Olenko siis "likimain poikkeuksetta"-purjehtija?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ottaen huomioon, että purjeveneissä on likimain poikkeuksetta 12V eikä 24V sähkösysteemit, asettuu koko kirjoituksesi aika heikkoon uskottavuusvaloon...
Pienissä veneissä on pieni sähkö ja isoissa iso sähkö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos olisi 12V, niin kuinka paksut johdot pitäisi laittaa 2,5 kW sähkömoottoriin? Isommille koneille vähintään 48V jotta voi viedä sähköä kohtuullisilla johdoilla. Useat laitteet omassa veneessäni toimivat 12 tai 24 voltilla. Itse jätin olemassa olevat hyvät valot ulkona ja sisällä 12 volttisiksi kun valojen virrankulutus nykyisin LED polttimoilla on niin pientä. Myös VHF on 12V laite. Kaikissa näkemissäni 24V tai 48V veneissä on ainakin yksi muuntaja jolla voi yhdellä napin painalluksella syöttää 12V järjestelmää joko akun lataamiseksi tai vaikka mastovaloa varten. Olenko siis "likimain poikkeuksetta"-purjehtija?
AIkaisemmin henkilöautoissakin oli 6 voltin systeemi. Kun sitten sähköä alkoi kulumaan enempi, siirrytiin 12 voltin järjestlmään. Nykyisin alkaa olemaan tilanne, että henkilöautoissakin kannattaisi siirtyä 24 voltin systeemiin.
Sama kehitys purjevenissä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AIkaisemmin henkilöautoissakin oli 6 voltin systeemi. Kun sitten sähköä alkoi kulumaan enempi, siirrytiin 12 voltin järjestlmään. Nykyisin alkaa olemaan tilanne, että henkilöautoissakin kannattaisi siirtyä 24 voltin systeemiin.
Sama kehitys purjevenissä?Veneissä on ollut kauan 24v järjestelmiä. Siksi useimpia laitteita saa 24V ja monet hyväksyvät sekä 12v että 24v.
24v laturi on myös ihan vakiokamaa koska raskaassa liikenteessä se on vakio. 48v onkin harvinaisempi. sitä yleisempi on 230 tai 110v .
- Anonyymi
Tämä keskustelu ei ole kehittynyt enää pitkään aikaan.
- Anonyymi
Amen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Amen!
Asun Floridassa ja nyt matkalla kohti Bahamaa.
Valillä käydään Euroopassa .
Toi aloitus on huikea ??
4kertaa Atlannin ylittänyt ja voin sanoa jos Suomessa joskus käyn ,niin on kiva purjehtia Ruotsin ym rannikoita.
Toki Välimeren tyrskyt ovat mahtavia aina Adrianmerelle .
Veneeni on Ruotsalainen HR .
- Anonyymi
Ainakin jossain määrin keskustelussa näkyy rajalinja "kiihkopurjehtijoiden" ja niiden välillä, joille veneily on itsessään se ydinjuttu ja purjeet vain yksi vaihtoehtoinen liikevoiman lähde.
- Anonyymi
En ole ihan samaa mieltä.
Se, että itse pitää jotain asiaa tärkeänä, ei vielä tarkoita sitä, ettei hyväksy muiden valintoja. Ihan vastaavasti voi, kuten tällä palstalla usein onkin, olla täydellinen maalliko, mutta paheksua niitä, jotka eivät toimi oman ideologian mukaan.
Wannabee veneilijä on usein fanaattisempi kuin se, joka sitä oikeasti harrastaa. Yksipuoliset näkemykset karisevat kokemuksen myötä. Kun on ollut pitkään vesillä, arvostaa maissa olemista eikä tule pakonomainen tarve lähteä johonkin mysrsyyn tai sumuun vain parantaakseen osaamista.
Sitten on tietenkin se fanaattisuuden laji, joka hylkää rationaalisen ajattelun. Se on yksi tyhmyyden laji.
- Anonyymi
Varmaan tossa on jotain perääkin.
Oppiminen tosin tapahtuu aktiivisella otteella purjehdittaessa ei uusissa tai vanhoissa satamissa istumalla. Myrsky ei myöskään ole oikea paikka oppia. Parhaat opit purjehtimiseen saa sellaisilla tuulilla, joissa purjeiden ja veneen trimmaaminen vaikuttaa nopeuteen ja tietysti tätä kannattaa tehdä erilaisilla tuulilla.
En tiedä muista, mutta meillä ainakin reivataan kun tuulee liikaa ja purjehtimisen ei ole tarkoitus olla extremeä.
Eniten oppii, kun menee yksin ja aidosti tekee kaiken itse.- Anonyymi
Itse opettelemalla on aika yksin eikä välttämättä keksi parhaita tapoja, mutta toi olikin vitsi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä913130Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991767Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461627- 901460
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4051447Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4041341Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21199Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381107Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun344959Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden270938