"Eristiikka-termi on lainattu antiikin Eris-jumalattaren nimestä, joka tarkoittaa kaaosta, epäjärjestystä ja riitaa. Se on retoriikassa määritelty viestinnäksi, jonka tavoitteena on nujertaa vastustajaksi mielletty ihminen tai ryhmä.
Eristinen sanankäyttäjä ei ole halukas kuuntelemaan vastaväitteitä eikä harjoittamaan kriittistä itsearviointia. Hänen ei tarvitse nähdä vaivaa tarkistaakseen käsitystensä todenpitävyyttä pohtiessaan asioiden välisiä yhteyksiä ja muotoillessaan päättelyaskelia johtopäätösten tueksi. Mikä tahansa, millä vastustajaa voi heikentää, kelpaa.
Eristisen viestinnän tunnistaa faktojen vääristelemisestä ja niiden valikoivasta esittämisestä, mutta myös asioiden tarkoitushakuisesta liioittelusta ja paisuttelusta. Retorisia tehokeinoja viljellään runsaasti viestijän kannalta edullisella mutta vastustajan kannalta haitallisella tavalla.
Samalla vahvistetaan jakolinja oman ryhmän ja eri mieltä olevien välillä me-muut-asetelmaksi. Vastustajasta luodaan käsitys vihollisena, joka uhkaa oman ryhmän keskeisiä arvoja ja elämäntapaa.
Eristiikassa retoriikka korvaa argumentaation. Satiiria, pilkkaa, sutkautuksia, hyperbolia ja humoristisia metaforia viljelevä eristinen sanankäyttö tempaa mukaansa ja tehoaa välittömästi. Se on usein sidoksissa esittäjän persoonaan ja jää vaille merkitystä, ellei lennokasta sanankäyttöä ole seuraamassa siitä vaikuttuvaa yleisöä.
Argumentoiminen edellyttää sen sijaan myös vastaanottajalta vaivannäköä. Argumentin laatu ei riipu sen paremmin sen esittäjästä kuin vastaanottajastakaan.
Eristiikka sopii luonnehtimaan myös vihapuhetta, jossa sanankäyttäjä kuvaa jotakin ryhmää edustavaa henkilöä tai ryhmää kokonaisuutena korostetun kielteisesti tavoitteena leimata kohde.
Eristiseen vihapuheeseen kuuluu näkemys, että jakolinja omien ja vastustajien välillä johtuu siitä, että vastustajan elämäntapa ja arvot ovat vääränlaisia.
Mikä tahansa jonkun loukkaavaksi kokema luonnehdinta ei ole vihapuhetta. Myös argumentatiivinen kritiikki tuntuu vastaanottajasta usein ikävältä ja voi satuttaa.
Reilu arviointi ei kuitenkaan kumpua sen esittäjän tuntemuksista vaan perustuu dokumentoituihin tosiasioihin ja niistä johdettuihin päätelmiin. Kriittisessä keskustelussa ei viime kädessä ole vastapuolia, koska pyrkimys muodostaa hyvin perusteltuja käsityksiä on kaiken kestävän toiminnan perusta."
Lähde;
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paivi-rasanen-homot-on-vaikea-ymmartaa-yhta-ihmisryhmaa-halventavien-vaitteiden-esittaminen-uskonnonharjoitusta/?fbclid=IwAR0bhI2cmaEhFa2N_O3eOiuPfdPV5UMRu1wq_nhR_e4MwNW1qVlh91G9Wzk
Eristinen sanankäyttäjä ei ole halukas kuuntelemaan vastaväitteitä eikä harjoittamaan kriittistä itsearviointia. Hänen ei tarvitse nähdä vaivaa tarkistaakseen käsitystensä todenpitävyyttä pohtiessaan asioiden välisiä yhteyksiä ja muotoillessaan päättelyaskelia johtopäätösten tueksi. Mikä tahansa, millä vastustajaa voi heikentää, kelpaa.
Eristisen viestinnän tunnistaa faktojen vääristelemisestä ja niiden valikoivasta esittämisestä, mutta myös asioiden tarkoitushakuisesta liioittelusta ja paisuttelusta. Retorisia tehokeinoja viljellään runsaasti viestijän kannalta edullisella mutta vastustajan kannalta haitallisella tavalla.
Samalla vahvistetaan jakolinja oman ryhmän ja eri mieltä olevien välillä me-muut-asetelmaksi. Vastustajasta luodaan käsitys vihollisena, joka uhkaa oman ryhmän keskeisiä arvoja ja elämäntapaa.
Eristiikassa retoriikka korvaa argumentaation. Satiiria, pilkkaa, sutkautuksia, hyperbolia ja humoristisia metaforia viljelevä eristinen sanankäyttö tempaa mukaansa ja tehoaa välittömästi. Se on usein sidoksissa esittäjän persoonaan ja jää vaille merkitystä, ellei lennokasta sanankäyttöä ole seuraamassa siitä vaikuttuvaa yleisöä.
Argumentoiminen edellyttää sen sijaan myös vastaanottajalta vaivannäköä. Argumentin laatu ei riipu sen paremmin sen esittäjästä kuin vastaanottajastakaan.
Eristiikka sopii luonnehtimaan myös vihapuhetta, jossa sanankäyttäjä kuvaa jotakin ryhmää edustavaa henkilöä tai ryhmää kokonaisuutena korostetun kielteisesti tavoitteena leimata kohde.
Eristiseen vihapuheeseen kuuluu näkemys, että jakolinja omien ja vastustajien välillä johtuu siitä, että vastustajan elämäntapa ja arvot ovat vääränlaisia.
Mikä tahansa jonkun loukkaavaksi kokema luonnehdinta ei ole vihapuhetta. Myös argumentatiivinen kritiikki tuntuu vastaanottajasta usein ikävältä ja voi satuttaa.
Reilu arviointi ei kuitenkaan kumpua sen esittäjän tuntemuksista vaan perustuu dokumentoituihin tosiasioihin ja niistä johdettuihin päätelmiin. Kriittisessä keskustelussa ei viime kädessä ole vastapuolia, koska pyrkimys muodostaa hyvin perusteltuja käsityksiä on kaiken kestävän toiminnan perusta."
Lähde;
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paivi-rasanen-homot-on-vaikea-ymmartaa-yhta-ihmisryhmaa-halventavien-vaitteiden-esittaminen-uskonnonharjoitusta/?fbclid=IwAR0bhI2cmaEhFa2N_O3eOiuPfdPV5UMRu1wq_nhR_e4MwNW1qVlh91G9Wzk
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taas joku feministi yrittää perustella sananvapauden rajoittamista höpinöillään.
Ymmärrätkö minkä juuri paljastit? Etkö?
Feministin joka yrittää rajoittaa sananvapautta.
Hän paljasti "me-muut-asetelmansa", feministiksi lokeroinnin ilman erityisempiä perusteluja.
"sanankäyttäjä kuvaa jotakin ryhmää edustavaa henkilöä tai ryhmää kokonaisuutena korostetun kielteisesti tavoitteena leimata kohde."
Sekä vetää aiheeksi sananvapauden rajoittamisen, vaikka aloituksessa se ei käy ilmi. "Mikä tahansa jonkun loukkaavaksi kokema luonnehdinta ei ole vihapuhetta. Myös argumentatiivinen kritiikki tuntuu vastaanottajasta usein ikävältä ja voi satuttaa."
"Eristisen viestinnän tunnistaa faktojen vääristelemisestä ja niiden valikoivasta esittämisestä, mutta myös asioiden tarkoitushakuisesta liioittelusta ja paisuttelusta. Retorisia tehokeinoja viljellään runsaasti viestijän kannalta edullisella mutta vastustajan kannalta haitallisella tavalla."
Voisiko olla näin? Onko hänen kommenttinsa elävä esimerkki eristiikasta?
Mutta kun tuo Hallamaa on feministi suvakki ja hyysäri
Liian pitkä juttu. En jaksa lukea
Vai ei pysty?
Oon huomannut tuota faktojen vääristämistä minua kohtaan tapahtuvan paljon monen kiusaamis muotoja on esiintynyt.
Minusta jotenkin outoa, miksi niin monta kiusaamisen muotoa on olemassa on vain normaali leikkisä ja rakastava käyttäytyminen unohtuu ihmisiltä jotka haluaa tulla rakastetuksi saa rakkautta.
On helpompi rakastaa ihmisistä joka rakastaa myös on vaikea vain ottaa enää ihmistä lähelle jolle minun täysin tuhoutuminen oli vain ratkaisu.
Tarkoittiko tuo suomrnnettuna, että Eris, elikkä eräkettu/konnakettu hallitsee palstaa? 😀
Luin myös tuon Eristiikka-jutun jo aikaisemmin. Totta on, että nämä keskustelufoorumit ovat hyvä pohja argumentoinneille, mutta toivoisin parempia määritelmiä ja perusteluja jokaisen omiin, voimakkaita tunteenilmaisuja ja jopa herjauksia, sisältäviin viesteihin. Suosittelen kriittisempiä itsearviointeja.
Ei henkilökohtaista mielipidettä tarvitse perustella. Eri juttu jos jotain asiaa väittää faktaksi, silloin pitää kyetä esittämään jonkinlaista dataa väittämänsä tueksi.
Miksi ei? Mikä saa muodostaman tietynlaisen henk. koht. mielipiteen ja mitkä syyt ovat siihen vaikuttaneet?
Mikäli henk.koht. mielipide perustuu negatiivisiin lausuntoihin jostain toisesta ihmisestä ja/ tai hänen käyttäytymisestään/ toimintatavoistaan, on syytä laittaa perustelut.
Pelkkä ivahuuto pimeydestä ei kanna kovinkaan pitkälle. Sellainen yleensä jää vain pelkäksi reunahuomautukseksi, joka sivuutetaan olankohautuksella.
Viestit saavat syvemmän merkityksen, kun niihin laitetaan hyvät perustelut.
Nimenomaan pitää perustella. Muuten se on yhtä tyhjän kanssa. Perustelut tekevät mielipiteestä vakavasti otettavan. Ja perustelujen pitäisi olla argumentteja eikä pelkkää retorista sanahelinää.
Täältä löytyy myös peristiikkaa..ja persutiikkaa..
Riidan saa aina aikaan jos haluaa. En tiedä tarvitaanko sen asian selittämiseen mitään kovin hienoja sivistyssanoja ja pitkiä esseitä.