Kysymys antivapareille ja muillekin

"Jos joku edellisen määritelmän mukaan antivapari sattuisi olemaan eri mieltä Ilari Aallon kanssa, niin hän epäilemättä käyttäisi ad hominem -argumentteja Aallon kirjoituksia vastaan."

No mutta ad hominemia on käytetty aiheeseen liittyvissä aloituksissa. Voi olla tietysti, että enemmänkin kirjoittajia kuin Aaltoa vastaan.

Entäpä itse asia, eli Aallon kirjoitukset? Onko joku tekemässä näille jotain, siis muuta kuin ad hominemia? Hiukan tuohon liittyen minusta kyllä haiskahtaa hiukan uskovaisuus Aallon suunnalta. En tiedä mistä se oikein johtuu.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos joku edellisen määritelmän mukaan antivapari sattuisi olemaan eri mieltä Ilari Aallon kanssa, niin hän epäilemättä käyttäisi ad hominem -argumentteja Aallon kirjoituksia vastaan."

No mutta ad hominemia on käytetty aiheeseen liittyvissä aloituksissa. Voi olla tietysti, että enemmänkin kirjoittajia kuin Aaltoa vastaan.

Entäpä itse asia, eli Aallon kirjoitukset? Onko joku tekemässä näille jotain, siis muuta kuin ad hominemia? Hiukan tuohon liittyen minusta kyllä haiskahtaa hiukan uskovaisuus Aallon suunnalta. En tiedä mistä se oikein johtuu.

Lue lisää

Miksi niille pitäisi mitään tehdä? Harva meistä on samalla tasolla Aallon kanssa keskiajan tutkijana. Historioitsijat väitelkööt historioitsijoiden kanssa. Silläkään tieteenalalla tuskin on yhtä totuutta, jonka kaikki tutkijat allekirjoittaisivat. Ja vaikka Aallon näkemys osoittautuisi oikeaksi, eli että keskitalvea ei ole koskaan juhlittu millään tavalla ennen kristinuskon rantautumista, niin mitä sitten? Eivät pakanalliset uskomukset ole sen uskonnottomampia kuin nykyuskomuksetkaan.

Jos poliitikot olisivat jättäneet apulaisoikeusasiamiehen linjauksen rauhaan ja antaneet sen kommentoinnin oikeusoppineille, ei joulujuhlapaikoista olisi noussut niin kauhea haloo kuin nousi. Mielipidekirjoituksissa kannatettiin kilvan hiipuvan enemmistön diktatuuria ja kaikkien pakottamista joulukirkkoon. Uskonnottomien perusoikeuksia oltiin peruuttamassa. Kirkon oma tunnustus, että Kouvolassa oli ollut kyseessä jumalanpalvelus eikä suinkaan joulujuhla, sivuutettiin merkityksettömänä. Äänekkäimmät kirkon puolustajat olivat heitä, jotka eivät arkena pieraisekaan kirkon suuntaan. Joskus hiljaa pysyminen olisi viisainta politiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi niille pitäisi mitään tehdä? Harva meistä on samalla tasolla Aallon kanssa keskiajan tutkijana. Historioitsijat väitelkööt historioitsijoiden kanssa. Silläkään tieteenalalla tuskin on yhtä totuutta, jonka kaikki tutkijat allekirjoittaisivat. Ja vaikka Aallon näkemys osoittautuisi oikeaksi, eli että keskitalvea ei ole koskaan juhlittu millään tavalla ennen kristinuskon rantautumista, niin mitä sitten? Eivät pakanalliset uskomukset ole sen uskonnottomampia kuin nykyuskomuksetkaan.

Lue lisää

Otetaanpa uudelleen. Tosin en tiedä miksi Utopia on viestin poistanut.
Eli parempi olla hiljaa ja seurata kritiikittömästi asiaa opiskelleiden näkemyksiä?
Mitä mieltä olet Ilarin näkemyksestä "Miikka Niiranen on avannut joulun ajankohdan historiaa loistokkaassa artikkelissaan Areiopagissa: joulun ajankohta saattoi kristityillä juontua Kristuksen sikiämisestä 25.3., eikä toisin päin."
vapaavuoro.uusisuomi.fi/mullanaltablogi/onko-joulu-pakanallinen-juhla/

" Vasta keisari Aurelianus julisti vuonna 274 jaa. Voittamattoman auringon eli Sol Invictuksen kultin yhdeksi Rooman virallisista uskonnoista, ja samalla auringon juhlapäiväksi määrättiin 25. joulukuuta."

Eli siis vasta 274 ya. virallistettiin jo pitkään juhlittu Sol Invictuksen juhla. Tästä syntyy sellainen vaikutelma, että joulua oli juhlittu Jeesuksen syntymäjuhlana virallisesti jo pitkään, mikä ei pidä paikkaansa. Noin vuonna 350 ya paavi Julius I julisti joulukuun 25. Jeesusen viralliseksi syntymäpäiväksi. Suunnilleen samoihin aikoihin kuin Satrunaliaa vietettiin, tai sen vietto päättyi. [wiki/Pope_Julius_I]

Jotkut olivat saattaneet juhlia Jesuksen syntymää talvella, mutta käsittääkseni kirkkoisät olivat sitä vastaan, koska suurmiehiä yleensä juhlittiin näiden kuolinpäivänä.

Eikä sinulla tai kenelläkään muulla ole ihan oikeasti mitään sanottavaa tähän? Eikö vapareilla tai antivapareilla ole historioitsijaa, joka pystyy kiistämään asian? Vai, onko tämä jotain niin uskovaista, että se kannattaa jättää omaan arvoonsa?

Anonyymi kirjoitti:

Jos poliitikot olisivat jättäneet apulaisoikeusasiamiehen linjauksen rauhaan ja antaneet sen kommentoinnin oikeusoppineille, ei joulujuhlapaikoista olisi noussut niin kauhea haloo kuin nousi. Mielipidekirjoituksissa kannatettiin kilvan hiipuvan enemmistön diktatuuria ja kaikkien pakottamista joulukirkkoon. Uskonnottomien perusoikeuksia oltiin peruuttamassa. Kirkon oma tunnustus, että Kouvolassa oli ollut kyseessä jumalanpalvelus eikä suinkaan joulujuhla, sivuutettiin merkityksettömänä. Äänekkäimmät kirkon puolustajat olivat heitä, jotka eivät arkena pieraisekaan kirkon suuntaan. Joskus hiljaa pysyminen olisi viisainta politiikkaa.

Lue lisää

No eikö tämä Aallon kommentointi ole tavallaan jatkumoa tuohon halooseen? Tässähän on selvästi kirkon vastaisku, jos nyt niin voi sanoa, käynnissä ja uskovaiset kävelevät uskonnonvapauden yli mennen tullen, ja laahaavat perässään marttyyrinviittaa, kun "pieni vähemmistä sanelee mitä enemmistö tekee".

Historian tutkijoilla on varmasti paljon enemmän teitoa - ja näkemyskiä myös - joulun taustoista kuin meillä satunnaisilla nettikommentoijilla. Sen mitä itse asiasta olen ilokseni lueskellut, näyttää siltä että Rooman valtakunnan ajoilta lähtenyt jeesusken syntymäjuhla on ollut sekoitus sitä edeltäneiden kulttien juhlia (Saturnalia, Sol Invictus, Dionusoksen kultti, Mithran palvonta jne), ja että kristinuskon levitessä pohjoiseen siihen on sulautettu elementteinä myös pohjoisempien kansojen tapoja. On aika selviä viitteitä siitä, että eri kulttuureissa auringonkierron eri vaiheilla (seisaukset ja tasaukset) sekä sato-ja kasvukausien vaihteluilla on ollut tärkeitä merkityskiä, mutta niitä ei ehkä ole ainakaan kaikkialla juhlittu erillisin juhlamenoin.

Toisaalta voidaan tarkastella nykyistä joulunviettoa ja sen elementtejä, joita varsin yleisesti ovat tontut, joulupukki, joulukuusi ja erilaiset joulukoristeet (etenkin ne tontut) sekä enemmän tai vähemmän perinteiset jouluruoat.
Kuinka paljon joulun perinteisistä tai nykyisistä elementeistä ovat puhtaasti kristillisiä? Aika harva loppujen lopuksi. Kuinka monessa kodissa on edes seimiasetelma jeesuksen syntytarinasta muistuttamassa? Toisen tämän palstan ketjun mukaan jopa 4% vantaalaisista oli osallistunut joulunajan jumalanpalveluksiin - ei siis mitenkään merkittävä osa vaikka kyseessä on uskonnon keskushahmon syntyjuhlan jumalanpalveluksista.
Joululle on käynyt samoin kuin jeesuksen kuolemankulttijuhlinnalle pääsiäisenä, muu kuin kristillinen symboliikka ja elementit on vallanneet juhlan- symboleiden merkityksestä voi kiistellä tässäkin, mutta symbolilla ei ole juuri voimaa jos kukaan ei tiedä sen merkitystä - , ja entinen päähahmo on vain sivuosassa. Historiallisia kerrostumia kulkee juhlassa mukana, mutta niiden sisällöt ja merkitkykset hämärtyvät ja muuttuvat

Joulua on millään perusteella vaikea pitää "puhtaasti krisillisenä juhlana". Ei se ole puhtaasti pakanallinekaan, eikä maallinenkaan juhla, vaan sekoitus näitä kaikkia. Pohtimisen arvoista onkin enemmän, mitä merkityskiä sen vietolla on: onko joulun vietossa ja vapaissa keskeistä uskonnlliset sisällöt vai jokin muu?

Anonyymi kirjoitti:

Historian tutkijoilla on varmasti paljon enemmän teitoa - ja näkemyskiä myös - joulun taustoista kuin meillä satunnaisilla nettikommentoijilla. Sen mitä itse asiasta olen ilokseni lueskellut, näyttää siltä että Rooman valtakunnan ajoilta lähtenyt jeesusken syntymäjuhla on ollut sekoitus sitä edeltäneiden kulttien juhlia (Saturnalia, Sol Invictus, Dionusoksen kultti, Mithran palvonta jne), ja että kristinuskon levitessä pohjoiseen siihen on sulautettu elementteinä myös pohjoisempien kansojen tapoja. On aika selviä viitteitä siitä, että eri kulttuureissa auringonkierron eri vaiheilla (seisaukset ja tasaukset) sekä sato-ja kasvukausien vaihteluilla on ollut tärkeitä merkityskiä, mutta niitä ei ehkä ole ainakaan kaikkialla juhlittu erillisin juhlamenoin.

Toisaalta voidaan tarkastella nykyistä joulunviettoa ja sen elementtejä, joita varsin yleisesti ovat tontut, joulupukki, joulukuusi ja erilaiset joulukoristeet (etenkin ne tontut) sekä enemmän tai vähemmän perinteiset jouluruoat.
Kuinka paljon joulun perinteisistä tai nykyisistä elementeistä ovat puhtaasti kristillisiä? Aika harva loppujen lopuksi. Kuinka monessa kodissa on edes seimiasetelma jeesuksen syntytarinasta muistuttamassa? Toisen tämän palstan ketjun mukaan jopa 4% vantaalaisista oli osallistunut joulunajan jumalanpalveluksiin - ei siis mitenkään merkittävä osa vaikka kyseessä on uskonnon keskushahmon syntyjuhlan jumalanpalveluksista.
Joululle on käynyt samoin kuin jeesuksen kuolemankulttijuhlinnalle pääsiäisenä, muu kuin kristillinen symboliikka ja elementit on vallanneet juhlan- symboleiden merkityksestä voi kiistellä tässäkin, mutta symbolilla ei ole juuri voimaa jos kukaan ei tiedä sen merkitystä - , ja entinen päähahmo on vain sivuosassa. Historiallisia kerrostumia kulkee juhlassa mukana, mutta niiden sisällöt ja merkitkykset hämärtyvät ja muuttuvat

Joulua on millään perusteella vaikea pitää "puhtaasti krisillisenä juhlana". Ei se ole puhtaasti pakanallinekaan, eikä maallinenkaan juhla, vaan sekoitus näitä kaikkia. Pohtimisen arvoista onkin enemmän, mitä merkityskiä sen vietolla on: onko joulun vietossa ja vapaissa keskeistä uskonnlliset sisällöt vai jokin muu?

Lue lisää

Sitä ei voi kiistää, että Euroopassa on juhlittu vuoden pimeintä aikaa jo ennen kristinuskoa. Piirteitä tästä juhlinnasta on edelleen olemassa tavoissa. Suomesta ei yllä olevien kirjoitusten perusteella ole tietoa juhlinnasta vuoden pimeimpään aikaan ennen kristinuskoa. Suomeen tuotu semikristillinen juhla on kuitenkin edelleen semikristillinen juhla vaikka joku demagogi vääristelee.