30-vuotiset vertailujaksot romukoppaan, sää = ilmasto !

Höpsis!

Jos ilma lämpenee se tarkoittaa, että on ollut viileämpää.
Jos ilma viilenee se tarkoittaa, että on ollu lämpimämpää.
Eli luonnontieteellistä luonnollista vaihtelua.
Tällä hetkellä föhn tuuli tuo lämmintä ilmamassaa suomeen.
Monessa muussa maassa on nyt keskimääräistä viileämpää ollut, co2 vaikutus on todella olematonta.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis!

Jos ilma lämpenee se tarkoittaa, että on ollut viileämpää.
Jos ilma viilenee se tarkoittaa, että on ollu lämpimämpää.
Eli luonnontieteellistä luonnollista vaihtelua.
Tällä hetkellä föhn tuuli tuo lämmintä ilmamassaa suomeen.
Monessa muussa maassa on nyt keskimääräistä viileämpää ollut, co2 vaikutus on todella olematonta.

Lue lisää

Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.

Lue lisää

Tilanne on sama kuin saunassa. Puita poltettaessa hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä ja valuu uuninluukusta ulos ja lämmittää saunan niinkuin kasvihuonekaasun kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.

Lue lisää

Seuraavan kerran kun pieraiset, niin kokeileppa paljonko lämpötila nousee siitä?

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavan kerran kun pieraiset, niin kokeileppa paljonko lämpötila nousee siitä?

Jos peiton alla päästää kunnon metaanipierun niin ainakin vaimon ilmasto kuumenee kiihtyvästi ja välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos peiton alla päästää kunnon metaanipierun niin ainakin vaimon ilmasto kuumenee kiihtyvästi ja välittömästi.

Eläimiä kuollut 500 miljoona yhdessä maassaq palojen seuraamuksissa ja luonto muutenkin. Lisää tässä. https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/luonto-katastrofin-partaalla-lähes-puoli-miljardia-eläintä-menehtynyt-australian-rajuissa-maastopaloissa-–-palot-ovat-pyyhkäisseet-pois-kokonaisia-lajeja/ar-BBYyjSq?ocid=crossfi

Anonyymi kirjoitti:

Eläimiä kuollut 500 miljoona yhdessä maassaq palojen seuraamuksissa ja luonto muutenkin. Lisää tässä. https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/luonto-katastrofin-partaalla-lähes-puoli-miljardia-eläintä-menehtynyt-australian-rajuissa-maastopaloissa-–-palot-ovat-pyyhkäisseet-pois-kokonaisia-lajeja/ar-BBYyjSq?ocid=crossfi

Lue lisää

Eipä vaikuta kovin kummalliselta. Wikipedian mukaan yhden ihmisen suolistossa on eläimiä monituhatkertainen määrä.

Tässä syyllisiä

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006309085.html

Anonyymi kirjoitti:

Tilanne on sama kuin saunassa. Puita poltettaessa hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä ja valuu uuninluukusta ulos ja lämmittää saunan niinkuin kasvihuonekaasun kuuluukin.

Lue lisää

Ilmassa joka uunissa lämpenee on 78 % typpeä, 21% happea, 1% argonia ja 0,04% hiilidioksidia, ja ne kaikki lämpenevät uunissa ja siirtyessään huoneen puolelle lämmittävät sitä. Siis sen merkitys, että Suomeen saapuvassa lämpimässä olisi vaikkapa 0,05% hiilidioksidia taikka 0,1%hiilidioksidia, on hyvin olematon.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmassa joka uunissa lämpenee on 78 % typpeä, 21% happea, 1% argonia ja 0,04% hiilidioksidia, ja ne kaikki lämpenevät uunissa ja siirtyessään huoneen puolelle lämmittävät sitä. Siis sen merkitys, että Suomeen saapuvassa lämpimässä olisi vaikkapa 0,05% hiilidioksidia taikka 0,1%hiilidioksidia, on hyvin olematon.

Lue lisää

Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

Jons kirjoitti:

Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

Lue lisää

Saunan lattian raoista nousevan ja varsinkin tulipesästä vuotavan ihmisen tuprautteleman hiilidioksidin merkitys on saunan lämmityksessä ensiarvoisen tärkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Saunan lattian raoista nousevan ja varsinkin tulipesästä vuotavan ihmisen tuprautteleman hiilidioksidin merkitys on saunan lämmityksessä ensiarvoisen tärkeä.

On denialistisetä mennyt näköjään saunaan jossa pelti on laitettu kiinni liian aikaisin

Jons kirjoitti:

Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

Lue lisää

Kuinka iso? on arveltu sen syyksi n. 0.2C asteen vaikutuksen, ehkä?

Jons kirjoitti:

Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

Lue lisää

Joko jonssi taas rakentelee takaisinsäteilyuunia?
Vai lämmitätkö saunasi jo pelkästään hiilidioksidilla ja sen takaisinsäteilyllä?

Jons kirjoitti:

Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

Lue lisää

Voisit ottaa selvää asioista ennen kirjoitteluasi, etkä vain esittäisi uskomuksiasi.
Hiilidioksidilla ei ole isoa merkitystä IR-säteilyn absorptiossa, vaan vain vähäinen osa.
Tämän lisäksi ainoastaan denialistien ym, julkisuteen levittämä käsitys esittää sen vaikuttavan ilmaston lämmittävästi, vaikka tiedeyhteisö ja valistuneet päättäjät painiskelevat ongelman kanssa, että vaikuttaako hiilidioksidi mitätöimällä osuudellaan lainkaan ilmastoon, ja kumpaan suuntaan.

Aina ihmeellisemmiksi menee alarmistien selitykset. Tuostahan ei ota selvää erkkikään. Tarkoititko, että etsitään vain merkkejä lämpenemisestä ja jätetään huomioimatta merkit viilenemisestä. Hienoa. Unohdetaan lämpötilan mittaukset ja aletaan vaan etsimään "sormenjälkiä" lämpenemisestä.

Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta? Itse asiassa, jos ilmastollinen vertailujakso on esim. 1981-2010, niin seuraava on tuon määritelmän mukaan tietenkin 2011-2040, ei siis 1991-2020. Ilmaston muutoksen ( ei ilmastonmuutoksen, jolla tarkoitetaan AGW:tä) havainnointi on siten hyvin puuduttavaa ja pitkäveteistä: tutkija, joka aloitti uransa 25-vuotiaana vuonna 1995 ja jää eläkkeelle 68-vuotiaana 2038 ei pääse edes todistamaan nyt meneillään olevan 30-vuotisen jakson loppua. Näin, jos todella noudatetaan määritelmää, mutta kun on pakottava tarve ryntäillä asioiden edelle, niin kyllähän kekseliäisyyttä riittää vaikka minkälaiseen kiemurteluun. Yhteinen nimittäjä taustalla on tarkoitushakuisuus.

Itse asiassa tuo tarkoitushakuisuus tulee vastaan, kun on puhe säähavaintoasemien sijainnista. Eräästäkin mittauspisteestä mainittiin, ettei se edusta alueelleen tyypillistä lämpötilaa. Kyseessä paikka, jossa mitataan huomattavan alhaisia lämpötiloja verrattuna kaikkiin muihin pisteisiin lähialueella. Tuon mittauspisteen, jonka historia on kymmeniä vuosia, lakkauttaminen sillä perusteella, ettei se edusta alueensa tyypillistä lämpötilaa, olisi täysin käsittämätöntä. Mutta tuo edellä mainittu tarkoitushakuisuus eli suomeksi sanottuna tarve saada korkeampia lukemia ja näyttöä lämpötilojen noususta on hyvin vahva vaikutin.

Täytyy tietenkin mainita vielä se, että me, jotka emme pitäydy määritelmässä, jonka mukaan ilmasto on 30 vuoden säätilastojen keskiarvo, olemme vapaita käyttämään monia muun pituisia jaksoja sikäli kuin katsomme niistä voitavan tehdä ilmastollisia johtopäätöksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Aina ihmeellisemmiksi menee alarmistien selitykset. Tuostahan ei ota selvää erkkikään. Tarkoititko, että etsitään vain merkkejä lämpenemisestä ja jätetään huomioimatta merkit viilenemisestä. Hienoa. Unohdetaan lämpötilan mittaukset ja aletaan vaan etsimään "sormenjälkiä" lämpenemisestä.

Lue lisää

Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

Anonyymi kirjoitti:

Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

Lue lisää

Väite ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi nuo mainitut myrskyt eivät ole lisääntyneet, ei meillä eikä maailmalla. Itse asiassa Suomessa myrskypäiviä on viime vuosina ollut vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten, ylipäätään tuulisuudessa on jo pitkään ollut havaittavissa hienoinen laskeva trendi. Ukkosetkin alkavat olla etenkin eteläisessä Suomessa katoavaa kansanperinnettä, mikäli viime vuosien suuntaus jatkuu. Ja mitä hellepäiviin tulee, niin Kuopiossahan tehtiin pari kesää sitten helle-ennätys: ensimmäiset nollahelteet eli ei ainuttakaan hellepäivää koko kesänä sutten 60-luvun alussa aloitetun tilastoinnin.

Anonyymi kirjoitti:

Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

Lue lisää

Aiheuttaako nykyinen pieni lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen lustoissa muutoksia? Selitykseksi on tarjottu vain 2-3n kuukauden puunkasvukautta Keskiajan lämpökauden todisteiden mitätöintiin.
Totta kai pitääkin olla lämpimällä kaudella lämpenemistä. Sitähän luonto juuri tekeekin.

Anonyymi kirjoitti:

Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

Lue lisää

Väitätkö ihan tosissasi, että pieni hiilidioksidimäärän lisäys aiheuttaa kaikki nuo mainitsemasi ja kuvittelemasi ilmiöt On se ihme aine kun se tekee sateita, kuivuutta, kylmää ja kuumaa ja vielä nopealla vaihtelulla.

Mikähän oli hiilidioksidin määrä aiheutti esimerkiksi tämän: "Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä. Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty. Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat tulvat. Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta."

Eli on ne säät vaihdelleet ennenkin

PierreReview kirjoitti:

Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta? Itse asiassa, jos ilmastollinen vertailujakso on esim. 1981-2010, niin seuraava on tuon määritelmän mukaan tietenkin 2011-2040, ei siis 1991-2020. Ilmaston muutoksen ( ei ilmastonmuutoksen, jolla tarkoitetaan AGW:tä) havainnointi on siten hyvin puuduttavaa ja pitkäveteistä: tutkija, joka aloitti uransa 25-vuotiaana vuonna 1995 ja jää eläkkeelle 68-vuotiaana 2038 ei pääse edes todistamaan nyt meneillään olevan 30-vuotisen jakson loppua. Näin, jos todella noudatetaan määritelmää, mutta kun on pakottava tarve ryntäillä asioiden edelle, niin kyllähän kekseliäisyyttä riittää vaikka minkälaiseen kiemurteluun. Yhteinen nimittäjä taustalla on tarkoitushakuisuus.

Itse asiassa tuo tarkoitushakuisuus tulee vastaan, kun on puhe säähavaintoasemien sijainnista. Eräästäkin mittauspisteestä mainittiin, ettei se edusta alueelleen tyypillistä lämpötilaa. Kyseessä paikka, jossa mitataan huomattavan alhaisia lämpötiloja verrattuna kaikkiin muihin pisteisiin lähialueella. Tuon mittauspisteen, jonka historia on kymmeniä vuosia, lakkauttaminen sillä perusteella, ettei se edusta alueensa tyypillistä lämpötilaa, olisi täysin käsittämätöntä. Mutta tuo edellä mainittu tarkoitushakuisuus eli suomeksi sanottuna tarve saada korkeampia lukemia ja näyttöä lämpötilojen noususta on hyvin vahva vaikutin.

Täytyy tietenkin mainita vielä se, että me, jotka emme pitäydy määritelmässä, jonka mukaan ilmasto on 30 vuoden säätilastojen keskiarvo, olemme vapaita käyttämään monia muun pituisia jaksoja sikäli kuin katsomme niistä voitavan tehdä ilmastollisia johtopäätöksiä.

Lue lisää

"Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta?"

Tutkijat nyt vaan ovat luonteeltaan sellaisia että yrittävät saada mahdollisimman paljon uutta tietoa esille käyttäen niitä havaintoja joita jo on tehty. Sellaisesta saa tiedemaailmassa kunniaa ja mainetta.

Olisihan se hienoa jos tuota kautta päästäisiin näkemään entistä nopeamman aikaskaalan todellisia globaalin keskilämpötilan muutoksia. Silloin olisi mahdollista nopeammin ja tarkemmin testata esimerkiksi hypoteeseja Auringon jaksojen ja muiden vastaavien ilmiöiden osuudesta ilmaston muutoksessa.

Ymmärrän harmituksesi sen suhteen, että tuo(kin) julkaisu tukee väitteitä ilmaston lämpenemisestä. Minusta tiedon lisääntyminen on kuitenkin hyvä asia. Silloin voidaan tehdä päätöksiä perustuen tunteen sijaan tietoon.

Pilvisyys vaikuttaa sekä tulopuolella että menopuolella. Pilvisyyden muutosten arvioiminen on haastavaa. Siksi siitä harvemmin kuulee puhuttava.

Alle kymmenen vuoden keskiarvoissa muutosta on vaikea nähdä "kohinasta" hyvällä varmuudella.

Kärsivällisyyttä vaaditaan. Ei ihme, että yritetään keksiä menettelyjä, joilla jo päivittäisistä säätilamuutoksista voitaisiin tehdä johtopäätöksiä. Kysyntä on kova.