”Jos ranskalaiset ja englantilaiset olisivat taistelleet kuten suomalaiset niin Saksa ei olisi voittanut”. Tällä hän uskoakseni ei tarkoittanut pelkästään urheutta vaan myös ja ehkä eritoten kykyä tehdä koukkauksia maaston kautta hyökkääjän selustaan ja muutenkin kykyä käyttää mielikuvitusta ja saatavilla olevia resursseja.
Ardennien metsäiset ja kapeat vuoristotiet olisivat olleet koukkaajalle ihanteellista maastoa pysäyttää vaikkei ehkä tuhotakaan Saksan kolonnat. Tielle ammuttu auto, kuollut hevosvaljakko tykin edessä, palava polttoaineauto tms. olisi pysäyttänyt kolonnan vähäisenkin liikkeen tuntikausiksi. Tielle murrokseksi kaadetut isot kuuset konkelossa, siinä vasta mainio este tuntikausiksi eikä vaadi tulivoimaa. Olisi mennyt aikaa ja tupakkia sellaisen raivaamisessa.
Näitä iskuja jatkuvasti tehden olisi Saksan liike hidastunut jopa päivillä mikä olisi antanut puolustukselle aikaa toipua yllätyksestä. Mutta kun osaaminen puuttui ja ajatus takkusi niin kävi siten kuin kävi.
Stalin sanoi sodan aikana oikein hyvin: ”Jos ranskalaiset ja englantilaiset olisivat taistelleet kuten suomalaiset niin Saksa ei olisi voittanut”. Tällä hän uskoakseni ei tarkoittanut pelkästään urheutta vaan myös ja ehkä eritoten kykyä tehdä koukkauksia maaston kautta hyökkääjän selustaan ja muutenkin kykyä käyttää mielikuvitusta ja saatavilla olevia resursseja.
Ardennien metsäiset ja kapeat vuoristotiet olisivat olleet koukkaajalle ihanteellista maastoa pysäyttää vaikkei ehkä tuhotakaan Saksan kolonnat. Tielle ammuttu auto, kuollut hevosvaljakko tykin edessä, palava polttoaineauto tms. olisi pysäyttänyt kolonnan vähäisenkin liikkeen tuntikausiksi. Tielle murrokseksi kaadetut isot kuuset konkelossa, siinä vasta mainio este tuntikausiksi eikä vaadi tulivoimaa. Olisi mennyt aikaa ja tupakkia sellaisen raivaamisessa.
Näitä iskuja jatkuvasti tehden olisi Saksan liike hidastunut jopa päivillä mikä olisi antanut puolustukselle aikaa toipua yllätyksestä. Mutta kun osaaminen puuttui ja ajatus takkusi niin kävi siten kuin kävi.
Ardennien metsäiset ja kapeat vuoristotiet olisivat olleet koukkaajalle ihanteellista maastoa pysäyttää vaikkei ehkä tuhotakaan Saksan kolonnat. Tielle ammuttu auto, kuollut hevosvaljakko tykin edessä, palava polttoaineauto tms. olisi pysäyttänyt kolonnan vähäisenkin liikkeen tuntikausiksi. Tielle murrokseksi kaadetut isot kuuset konkelossa, siinä vasta mainio este tuntikausiksi eikä vaadi tulivoimaa. Olisi mennyt aikaa ja tupakkia sellaisen raivaamisessa.
Näitä iskuja jatkuvasti tehden olisi Saksan liike hidastunut jopa päivillä mikä olisi antanut puolustukselle aikaa toipua yllätyksestä. Mutta kun osaaminen puuttui ja ajatus takkusi niin kävi siten kuin kävi.
Stalin sanoi sodan aikana oikein hyvin: ”Jos ranskalaiset ja englantilaiset olisivat taistelleet kuten suomalaiset niin Saksa ei olisi voittanut”. Tällä hän uskoakseni ei tarkoittanut pelkästään urheutta vaan myös ja ehkä eritoten kykyä tehdä koukkauksia maaston kautta hyökkääjän selustaan ja muutenkin kykyä käyttää mielikuvitusta ja saatavilla olevia resursseja.
Ardennien metsäiset ja kapeat vuoristotiet olisivat olleet koukkaajalle ihanteellista maastoa pysäyttää vaikkei ehkä tuhotakaan Saksan kolonnat. Tielle ammuttu auto, kuollut hevosvaljakko tykin edessä, palava polttoaineauto tms. olisi pysäyttänyt kolonnan vähäisenkin liikkeen tuntikausiksi. Tielle murrokseksi kaadetut isot kuuset konkelossa, siinä vasta mainio este tuntikausiksi eikä vaadi tulivoimaa. Olisi mennyt aikaa ja tupakkia sellaisen raivaamisessa.
Näitä iskuja jatkuvasti tehden olisi Saksan liike hidastunut jopa päivillä mikä olisi antanut puolustukselle aikaa toipua yllätyksestä. Mutta kun osaaminen puuttui ja ajatus takkusi niin kävi siten kuin kävi.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Lisää "hyviä sanomia":
1. Jos Stalin ei olisi yrittänyt valloittaa Suomea, olisi ensimmäinen lause jäänyt sanomatta.
2. Stalin jätti vaatimattomana miehenä mainitsematta, että hänen ansiostaan MR-sopimus mahdollisti Saksalle häiriöttömän toiminnan lännessä.
3. Puna-armeija perääntyi 1 000 km Moskovan edustalle asti. Mikseivät taistelleet kuin suomalaiset? Saksa oli alivoimainen.
"Saksa oli alivoimainen."
No yksinkö se Saksa muka hyökkäsi?
Akselivaltojen vahvuus vuonna 1941 operaatio Barbarossan alkaessa oli 3,767,000 miestä , Neuvostoliiton vahvuus oli 2,680,000 miestä.
Mutta Neuvostoliitto kasvatti joukkonsa hetkessä moninkertaiseksi! Lisäksi maalla oli 2-3 kertaa se määrä ps-vaunuja mitä Saksalla!
Neukku taisteli ja voitti ! Ei juossut karkuun kuten lännessä tapahtui vaan valtasi Berliinin. Mitä britti valtasi Saksalta -41, julistihan se sentään ensimmäisenä sodan niin kai se jotakin.
Yrityksesi maalitolppien siirtelyyn on naurettava ja lapsellinen. Ei kai ollut neukun vika se kun lännessä antauduttiin -40 melkein sotimatta vai mitä söhellät kun alat neukusta sopottamaan.
Pieni ja heikko Saksa jyräsi useita maita joilla valtava materiaalinen ja mihistö ylivoima alusta lukien.
Saksa oli todella kääpiö kaikilla mittareilla, verrattuna maihin joita vastaan kävi.
USA:n voimia ei ole laskettu mukaan kun ei ollut vielä Saksan kanssa sodassa tuolloin.
Kun USA julisti sodan oli ympärysvaltojen ylivoima vielä murskaavampi.
Ohessa vain osa olennaisista määristä mitkä olivat 1939 syksyllä. Antaa aika selvän kuvan mitä Saksalla oli vastassa.
Maa Sotilaita Lentokoneet Tankit Sukellusveneet Sotalaivat
Saksa: 1 343 000 4228 3419 57 33
Englanti: 1 660 000 5113 547 62 278
Ranska: 1 005 000 3959 3286 79 88
Venäjä: 2 485 000 11167 21110 168 43
Yhteensä: 5 150 000 20239 24943 309 309
Ympärysvalloilla oli myös lentotukialuksia 9kpl, Saksalla ei yhtään.
Mahtavasta ylivoimasta huolimatta Saksa murkasi kaikki vastustajat suhteellisen nopeasti.
Tarvittiin USA liittymään sotaan saksaa vastaan mikä ratkaisi sodan kulun viimein ympärysvalloille. Toki kesti kaikkiaan noin 6 vuotta (1939-1945) ennen kuin saivat saksalaiset antautumaan.
-----Puna-armeija perääntyi 1 000 km Moskovan edustalle asti-----
Miksi Suomi perääntyi niin liukkaasti -44 vaikka puolustajia oli maassa 650 000 ja hyökkääjiä vain 250 000 ? Neukku oli alivoimainen. Miksei vastahyökkäyksellä tuhottu koko neukun Kannaksen armeijaa vaan suostuttiin häpeälliseen sanelurauhaan.
Stallarin ikuista valehtelua.
NL hyökkäsi Kannaksella,jossa oli selvä joukkojen ja materiaalin ylivoima. Joukkoja siirrettiin Itä-Karjalasta ja hyökkäys torjuttiin Saksan avulla.
Puna-armeijalla oli -44 aseissa noin 12 miljoonaa miestä,joista 6 miljoonaa rintamajoukkoja.
Millähän voimalla ne olisi tuhottu?
-----Millähän voimalla ne olisi tuhottu?----
Lue ensin teksti mihin vastaat. Teksti puhuu neukun Kannaksen armeijasta enkä usko, että kaikki 12 milj. olivat Kannaksella.
"Neuvostoliiton vahvuus oli 2,680,000 miestä."
Ei ollut.Nuo olivat rajasotilaspiirien joukot.Koko vahvuus oli noin 5,4 miljoonaa ja saman verran kutsuttiin reservistä palvelukseen jo heinäkuun loppuun mennessä.
Painopisteen muodostivat saksalaiset joukot. Liittolaisten merkitys oli vähäinen.Suomea lukuunottamatta ne olivat lähinnä painolastia, varsinkin sodan jatkuessa.
"Mahtavasta ylivoimasta huolimatta Saksa murkasi kaikki vastustajat suhteellisen nopeasti."
Hölynpölyä.
MR-sopimuksen ansiosta Saksa pystyi keskittämään joukkonsa ja saavuttamaan tarpeellisen paikallisen ylivoiman liikkuvuudella,ilmavoimilla ja joukkojen laadulla.
Ranskassa lännellä oli joukkoja yhtä paljon ja panssareita enemmän.
Lykkäät pötyä.
Ei ne 650 000 olleet Kannaksella, vaan alkuun noin 75 000.
Kerroin neuvostojoukkojen koko vahvuuden vain siksi, että tajuaisit todelliset voimasuhteet.Tosin et siihen pysty.
Saksallaoli itärintamalla -44 noin 1, 7 miljoonaa miestä, vastassaan noin kolminkertainen ylivoima,painopisteissä suurempi.
Miksi Suomi perääntyi niin liukkaasti -44 vaikka puolustajia oli maassa 650 000 ja hyökkääjiä vain 250 000 ?
Meni siis luvut vahingossa väärinpäin.
Neuvostoliiton väkiluku 250 miljoonaa ja suomella reilu 3 miljoonaa.
Sotavoimat samassa suhteessa.
Suomalaisten piti talvisodassa ottaa NL "sotureilta" aseita ja tankkeja kun itsellä ei ollut.
Niitä aseita käytettiin vielä -44 puolustustarkoituksessa.
Suuri ja mahtava NL pelkäsi että 3 miljoonainen suomi olisi vallanut koko maan halutessaan Kiinan ja Japanin kanssa yhteisen rajan ja samalla alistanut 250 000 000 ihmisen valtion orjikseen kuten NL teki sodan päätteeksi kymmenille kansoille.
Vai mikä oli NL hyökkäyksen syy?
"Saksallaoli itärintamalla -44 noin 1, 7 miljoonaa miestä, vastassaan noin kolminkertainen ylivoima,painopisteissä suurempi."
1.51944 Saksan vahvuus itärintamalla oli 2,460,000 1.1.1945 saksalaisten vahvuus itärintamalla oli 2,230,000 miestä.
Missään vaiheessa vuonna 1944 Saksan joukkojen vahvuus ei ollut 1.7 miljoonaa miestä
Nooh onneksi yritti ja sai järkeä päähän. Kymmenen vuotta myöhemmin Koreassa pelkäsi uutta talvea paskat housussa niin lujasti, että määräsi neukuille kiinalaiset sotilaspuvut. Neukun jäädessä kiinni oltaisi voitu jenkille sanoa, että 'Sillähän on kiinalainen sotilaspuku, koska se on vapaaehtoinen. Älä hyvä veli hyökkää!'. Putteli ei pysty Iranin avulla särkemään Amerikan ja Kiinan harmoniaa, koska Kiinahan se Iranin sodan maksaa.
Rautatiet ja maantiet jätettiin ehjäksi.
"Missään vaiheessa vuonna 1944 Saksan joukkojen vahvuus ei ollut 1.7 miljoonaa miestä"
Niin kerrotaan saksalaisissa historioisa.
Kyse lienee ollut rintamajoukoista.
Voimasuhteet kannaksella olivat täysin toisenlaiset. Kaiken materiaalin suhteen olimme itikoita.
Liukkaus? Keskimääräinen "liukkaus" oli noin 7km/vrk. Kehnoa liukkautta!
Pajari valmisteli suunnitelman neukkujen kannaksen armeijan motittamiseksi ja Halsti kertoo muistelmissaan suunnitelmaa toteutuskelpoiseksi mutta Mannerhein esti sen toteuttamisen koska se ei sopinut poliittiseen tilanteeseen ja neukkujen olisi, arvovaltasyistä ollut pakko kostaa se myöhemmin.
"Pajari valmisteli suunnitelman neukkujen kannaksen armeijan motittamiseksi.."
Missähän tälläinen suunnitelma on?
Päämaja kysyi 3.D:lta Valkeasaaren romahtamisen jälkeen onnistuuko siltä vastaisku mutta Pajari ilmoitti, että ovat liian kaukana ja menee liian paljon aikaa sen toteuttamiseen.
Siinä olivat kaikki Pajarin suunnitelmat!
Saksalaiset+pelkäsivät+metsää+eivätkä+olleet+hanakoita+siellä+edes+taistelemaan+mutta+ranskalaiset,+britit+ja+amerikkalaiset+olivat+vieläkin+huonompia.+Sen+sijaan+80%+suomalaisista+oli+jo+pennusta+lähtien+tottunut+elämään+ja+touhuamaan+metsässä+ja+metsä+tarjosi+mahdollisuuksia+sodassa,+samoin+pimeys.
Jenkit voittivat myös Ardennien taistelun alkusekoilun jälkeen brittien tukiessa.
Sotia ei ratkaista metsätaisteluissa, vaan ydinalueiden omistus ratkaisee.
------Sotia ei ratkaista metsätaisteluissa, vaan ydinalueiden omistus ratkaisee.----
Paitsi Talvisota joka ratkaistiin hyvin pitkälle metsissä jolloin ydinalueilla ei tarvinnut taistella. Ardennien läpitulon hidastaminen edes muutamalla päivällä olisi antanut puolustajalle hyvää lisäaikaa varautumiseen ja parhaimmillaan saattanut vesittää koko Saksan sotasuunnitelman.
Hölynpölyä.
Talvisota ratkaistiin Kannaksella,jossa metsistä ei ollut apua.
Ardennien läpiajo kyettiin tekemään lähes vastarinnatta,joskin sitäkin esiintyi.
Ongelmaksi syntyivät liikenneruuhkat.Operaatio onnistui,koska sitä ei osattu odottaa.
Ilmatiedustelu kertoi marssijoukoista,mutta vastatoimiin ei ryhdytty.
Et ole asioista perillä.
-----Talvisota ratkaistiin Kannaksella,jossa metsistä ei ollut apua-----
Meinaat sitten, että Kannaksesta eli Laatokasta pohjoiseen ei rintamalla ollut mitään merkitystä. Olisi voitu antaa neukun kävellä vaikka länsirajalle niin ei se olisi ollut ratkaisu.
On sinulla puheet, harva noin poskettomia höpöttää.
Turha tyrkyttää omia kuvitelmia minun sanomikseni.
Sota ratkaistiin Kannaksella.
Lopputuloksen kannalta itärintaman voitot jäivät merkityksettömiksi.
Ihan sama kenen hallussa nuo metsäalueet olivat.
-----Lopputuloksen kannalta itärintaman voitot jäivät merkityksettömiksi.----
Jopa on vitsit taas vallalla. Jos Laatokan pohjoispuolella olisi hävitty olisi Puna-armeija ollut pian Ruotsin rajalla, Pohjanmaalla ja Kannaksen joukkojen selustassa. Harvoin kuulee tai näkee jotain noin hölmöä kuin millä tasolla juttusi taas ovat.
Miten jumaloimasi Mannerheim saattoi olla niin typerä, että jätti joukkoja muuallekin kuin Kannakselle vaikkei olisi pitänyt ?
En ole kiistänyt itärintaman voittojenmerkitystä. Niiden ansiosta maamme jäi valtaamatta.
Mutta rauhanehdot oli hyväksyttävä sellaisinaan ,koska Kannaksen puolustus uhkasi romahtaa.
Samoin Sortavalan suunnalla oli hyökkäysvalmis armeijakunta , jonka eteen ei ollut asettaa mitään.
Itärajan voitot eivät painaneet rauhanneuvotteluissa mitään,koska ne olivat kokonaisuuden kannalta taktisia voittoja, eivät strategisia.
OLet liian tyhmä ymmärtämään edes perusasioita.
"Miten jumaloimasi Mannerheim saattoi olla niin typerä, että jätti joukkoja muuallekin kuin Kannakselle vaikkei olisi pitänyt ?"
Sinähän Mannerheimin ratkaisuja jumaloit!
Ei hän alkuun jättänytkään, vaan käytti sivusuunnilla reservit,jotka olisi tarvittu Kannaksella.Sinne haalittiin sitten joukkoja Lapista ja P-Karjalasta, Merivoimista ym.
Neuvostoliitto taisteli urheasti . Todellisen sankarin Leonid Breshnevin toiminta oli päättäväistä ja määrätietoista ja vaikutti merkittävästi oman lohkonsa tulokseen. Todennäköisesti liitoutuneet saivat muutenkin lisävoimia ja psykologista energiaa toveri Breshnevin ansiokkaasta toiminnasta ja tämä johti heidät voittoon unohtamatta tietenkään genarilissimus Stalinin ansioita.
Valehtelua että Breshnev ja Stali olis kandestaan voittanut sodan. Oli siella Molotovkin mukana.
Kolmestaan valtasi ensin Berlinin paljain käsin. Vasta sodan loopumisen jälkeen jhuomasivat että jenkit oli lähettäneet aseita muttei niitä ehtinyt käyttää kun oli sen verran kova flow päällä.
Breznev oli sivusuunnassa toimivan Rannikkoarmeijan ylin politrukki.
Hänen ansioitaan ryhdyttiin korostamaan vasta pääsihteerikaudella. Vastaavia politrukkeja oli sadoittain ja ylempiä kymmenittäin.
Sodan aikana Breznev jäi täysin tuntemattomaksi.
Paljonhan se jutusteli paskaa ja väliin mahtuu asiaakin. Putinin ulosanti on lähinnä paskaa.
oletko tullut miettineeksi myös sitä että, Suomalaiset jenkkien kätyrit Suomessa on myös niitä isänmaansa pettureita.
Ei Suomessa ole jenkkien kätyreitä.
Suomi ja USA ovat hyvissä väleissä ja mm.on rauhan ajan sotilaallinen yhteistoimintasopimus
Ei tässä tilanteessa mitään kätyreitä tarvita..
No kuka tuota on muuta väittänytkään kansan tietämätömän enemmistön lisäksi. Onhan se jenkkisetä tai jenkkitäti todella komia tullessa tänne rehvastelemaan Mark Cubanina tai 'kaunareidentähtenä'. Pöljät eivät tajua ettei 95 prosenttia siitä kansasta näytä silti tai ole yhtä rikas kuin se. Amerikkalaisilla ei monella ole rahaa edes mennä hammaslääkäriin. Itärajalla on samanlainen ilmi, venäläiset rikkaat Venäjän kansan vähemmistön muodostavat putinistit vain palauttavat öljystä ja kaasusta heille maksamaamme rahaa. Ei rahaa, valtaa tai kauneusleikkausten aikaansaamaa 'kauneutta' kannata palvoa venäläisten ja amerikkalaisten massojen tavoin.
Kaikkihan ne tyrkytti sitä niiden sontakulttuuuria jo sotien jälkeen tavoitteena 'lännettää' Suomi. Amerikkalainen ja venäläinen sontakulttuuri istuu hyvin ahneeseen itsekeskeiseen kansaan. Sitä oikeaa saksalaista työetikkaa ja järkiperäisyyttä löytyy pääkaupunkiseudulta, jos sitäkään ei olla tapettu persujen vaatimuksella poistaa autovero jotta kaikilla voi olla Virolaisen tai putinisti oligarkin tavoin leasing-mersu. On se niin häpeä kun ei ole paskaa saksalaista ylikallista peltilehmää persuuksien alla. Mitä ne jenkitkin meistä 'pohjolan Kuubasta' ajattelee. Äääh yhyyyyyy
"Ardennien metsäiset ja kapeat vuoristotiet olisivat olleet koukkaajalle ihanteellista maastoa pysäyttää vaikkei ehkä tuhotakaan Saksan kolonnat."
Suunnilleen tuota kevyt ratsuväki tekikin; yrittäen pidätellä saksalaisia mahdollisimman pitkään ja vetäytyä sitten.
"Tielle ammuttu auto, kuollut hevosvaljakko tykin edessä, palava polttoaineauto tms. olisi pysäyttänyt kolonnan vähäisenkin liikkeen tuntikausiksi."
Ja pysäyttikin, ei tosin riittävän pitkäksi aikaa.
"Tielle murrokseksi kaadetut isot kuuset konkelossa, siinä vasta mainio este tuntikausiksi eikä vaadi tulivoimaa. Olisi mennyt aikaa ja tupakkia sellaisen raivaamisessa."
Belgialaiset olivat tehneet siltojen räjäytyksiä ja sulkuja, mutta vartioimattomina ne eivät olleet mitään kovin tehokkaita esteitä.
"Näitä iskuja jatkuvasti tehden olisi Saksan liike hidastunut jopa päivillä..."
Paitsi, että kuka tekee niitä iskuja? Belgialaiset vetäytyivät alueelta ja ranskalainen ratsuväki puolestaan ei pystynyt pidättelemään ylivoimaisia panssariyksiköitä kovin pitkään.
"...mikä olisi antanut puolustukselle aikaa toipua yllätyksestä."
Ennen sitä Ranskan sodanjohdon oli pitänyt uskoa siihen yllätykseen, jotenkin tulla vakuuttuneeksi siitä, että heidän näkemänsä paljon suurempi uhka Belgian tasangolla ei ole todellinen ja samalla pistää koko 1. AR:n ryhmitys uusiksi.
///MeAgaln
…...Paitsi, että kuka tekee niitä iskuja? Belgialaiset vetäytyivät alueelta---
Ehkä ei olisi kannattanut vetäytyä vaan lisätä sivustauhkaa kapeilla vuoristoteillä.
----- ja ranskalainen ratsuväki puolestaan ei pystynyt pidättelemään ylivoimaisia panssariyksiköitä kovin pitkään.....
Eivät varmaan suoraan edestä kyenneetkään mutta sivulta olisivat kyenneet. Matomainen joukko kapealla ja mutkaisella (vuoristo)tiellä on hyvin haavottuvainen ankaran sivustaiskun suhteen. Iskukohdan takaa ja edestä ei oikein pääset tulemaan taisteluun mukaan olkoon tiellä seisomassa tulivoimaa miten paljon tahansa.
Minun selkärangani on täyttä terästä ei mitään venttiiligumia.
///MeAgaln
------Ja pysäyttikin, ei tosin riittävän pitkäksi aikaa.-----
Ei yksi pysäytys mitään ratkaisekaan mutta kun pysäytyksiä tulee jatkuvasti yötä päivää niin niistä kertyy summana jo tunteja ja päiviä melko mukavasti. Kun liittouneet olisivat taistelleet kuten japanilaiset Malakan niemimaata vallatessaan niin kyllä olisi saku viivästynyt.Ei ole kyse pelkistä esteistä vaan jos komppaniankin vahvuinen porukka olisi tielle sitkeästi pesiytynyt niin ei siitä ihan heti olisi selvitty.
Asiantuntemattomuutta piisaa.
Ranska oli sulkanut Ardennien teitä bunkkereilla, mutta Saksan kärkijoukot tuhosivat ne usein ankaran taistelun jälkeen. Eteneminen pysähtyi korkeintaan tunneiksi.
"Ehkä ei olisi kannattanut vetäytyä vaan lisätä sivustauhkaa kapeilla vuoristoteillä."
Ehkä, mutta Belgian sodanjohto oli ymmärrettävästi enemmän huolissaan Liegen linnoitusalueen nopeasta luhistumisesta ja oli ennemmin kiinnostunut armeijansa saamisesta ehjänä pääpuolustuslinjalleen kuin melko syrjäisen alueen puolustamisesta.
"Eivät varmaan suoraan edestä kyenneetkään mutta sivulta olisivat kyenneet."
Sitä varten niiden olisi pitänyt olla puolustusasemassa, mutta se ei ollut ratsuväen missio. Niiden tehtävä oli suunnilleen sama kuin edellisessä sodassa eli toimia armeijan tuntosarvina; työntyä mahdollisimman pitkälle, ottaa kontakti viholliseen ja irtautua.
"Matomainen joukko kapealla ja mutkaisella (vuoristo)tiellä on hyvin haavottuvainen ankaran sivustaiskun suhteen."
Tässä kannattaa muistaa ettei PsR Kleistin eteneminen ollut mikään hidas prosessi, vaikka liikennettä paljon olikin ja ratsuväki törmäsi vastustajaan paljon nopeammin kuin mitä he olivat odottaneet.
"Ei yksi pysäytys mitään ratkaisekaan..."
Ei kukaan sano, että olisi puhuttu vain yhdestä...
"...kun pysäytyksiä tulee jatkuvasti yötä päivää niin niistä kertyy summana jo tunteja ja päiviä melko mukavasti."
Tajuatko kuinka paljoa ratsuväkijoukkoja olisi pitänyt olla tuon saavuttamiseksi?
"Kun liittouneet olisivat taistelleet kuten japanilaiset Malakan niemimaata vallatessaan niin kyllä olisi saku viivästynyt."
Tuo on juuri päinvastainen esimerkki, koska Kansainyhteisön puolustus sortui nimenomaan hyökkäävien japanilaisten panssariylivoiman alla. Jos kysymyksessä olisi ollut liittoutuneiden onnistunut hyökkäys japanilaisia vastaan niin analogiasi voisi toimia, mutta nyt on niinkuin käyttäisit Saksan hyökkäystä Puolaan esimerkkinä onnistuneesta puolustuksesta ;)
"Ei ole kyse pelkistä esteistä vaan jos komppaniankin vahvuinen porukka olisi tielle sitkeästi pesiytynyt niin ei siitä ihan heti olisi selvitty."
Ranskan ratsuväki kävi useita pataljoonan tasoisiakin viivytystaisteluita törmättyään panssareihin.
///MeAgaln
------Belgian sodanjohto oli ymmärrettävästi enemmän huolissaan Liegen linnoitusalueen nopeasta luhistumisesta ja oli ennemmin kiinnostunut armeijansa saamisesta ehjänä pääpuolustuslinjalleen kuin melko syrjäisen alueen puolustamisesta.-----
Ei sinulla oikein säteile nyt. Ardennien läpi vyöryvien saksalaiskolonnien hidastaminenhan olisi ollut siinä vaiheessa parasta pääpuolustuslinjan puolustamista. Miten sinulla tuollaiset aatokset päässä pyörii, että kyse olisi ollut vain Ardennien alueen puolustamisesta, Olet ihan pihalla kaikesta. Ei Suomikaan Raatteen tiellä sitä tietä puolustanut vaan Oulua lähinnä koettaessaan estää neukkua sinne pääsemästä.
------Eivät varmaan suoraan edestä kyenneetkään mutta sivulta olisivat kyenneet."
Sitä varten niiden olisi pitänyt olla puolustusasemassa, mutta se ei ollut ratsuväen missio. -----
Niin varmaan olikin ja siksi tuli takkiin kuudessa viikossa. Missio olisi pitänyt olla jarruttaa mahd. paljon Saksan pääjoukkojen pääsemistä Ardennien läpi avoimille kentille. Eikä tarvitse olla ratsuväkeäkään, kyllä sissi-iskuihin ehtii kävellenkin.
------Tässä kannattaa muistaa ettei PsR Kleistin eteneminen ollut mikään hidas prosessi, ----
Saksan kolonnat seisoivat välillä tuntikausia paikallaan ruuhkien takia. Mutta jos sivustapäin kolonnaan isketään niin ihan sama mikä on kolonnan nopeus, saa olla vaikka 100 km/t. Tosin sen ajan tankeilla ja niillä teillä ei paljon poikennut kävelyvauhdista.
------ koska Kansainyhteisön puolustus sortui nimenomaan hyökkäävien japanilaisten panssariylivoiman alla-----
Jo on hirveää sontaa, mikä historian teos muka noin kertoo tapahtuneen ! Nimenomaan noin EI käynyt vaan japsin kevyet jalkaväkiosastot koukkasivat viidakon kautta jatkuvasti britin selän taa eikä britti osannut tehdä muuta kuin paeta 800 km lyhyessä ajassa. Britin pakonopeus ylitti kaiken 2. Msodassa millään rintamalla nähdyn.
"Ei sinulla oikein säteile nyt."
Khöm, tarkistin kalenteristani ja siellä ei lue, että olen Belgian asevoimien ylipäällikkö 1940 ;)
"Ardennien läpi vyöryvien saksalaiskolonnien hidastaminenhan olisi ollut siinä vaiheessa parasta pääpuolustuslinjan puolustamista."
Jälkikäteen katsoen se ehkä on totta, mutta heillä ei ollut pääsyä saksalaisten karttapöydälle silloin...
"Miten sinulla tuollaiset aatokset päässä pyörii, että kyse olisi ollut vain Ardennien alueen puolustamisesta, Olet ihan pihalla kaikesta."
Edelleenkään, minä en ota vastuuta Belgian asevoimien puolustusajattelusta, koska en ollut syntynytkään tuona aikana ;)
"Ei Suomikaan Raatteen tiellä sitä tietä puolustanut vaan Oulua lähinnä koettaessaan estää neukkua sinne pääsemästä."
Belgian armeijankaan ei ollut tarkoitus puolustaa Brysselin-Antwerpenin seutua Ardenneilla vaan perääntyä Liegen eteentyönnetystä asemasta hallitusti Dylen pääasemaan. Liegen linja tosin alkoi murtua odotettua nopeammin, mikä huoletti Belgian sodanjohtoa.
"Niin varmaan olikin ja siksi tuli takkiin kuudessa viikossa."
No, ratsuväkijoukkoja tuskin voi syyttää katastrofaalisesti epäonnistuneesta strategiasta ;)
"Missio olisi pitänyt olla jarruttaa mahd. paljon Saksan pääjoukkojen pääsemistä Ardennien läpi avoimille kentille."
No, senhän ne suunnilleen tekivätkin, mutta se oli aikaa ei minkään vuoksi. Uhka, jonka Ranskan sodanjohto näki, oli massiiviinen hyökkäys Belgian tasankojen läpi Pariisiin suuntautuen, joten ylimääräiset voitetut tunnit jossain muualla eivät ole tae mistään.
"Eikä tarvitse olla ratsuväkeäkään, kyllä sissi-iskuihin ehtii kävellenkin."
Ratsuväki ei ollut matkalla mihinkään "sissi-iskuihin" vaan ne odottivat kohtaavansa belgialaiset joukot.
"Saksan kolonnat seisoivat välillä tuntikausia paikallaan ruuhkien takia."
Jotkut perässä tulevat divisioonat jäivät kiinni ruuhkaan, mutta ensimmäiset divisioonat tavoittivat Maasin jo 12. päivä, armeijan loppupään ollessa vielä Saksassa.
"Jo on hirveää sontaa, mikä historian teos muka noin kertoo tapahtuneen ! "
No, pelkästään japanilaisten ja Kansainyhteisön joukkojen taistelukertomukset, mutta ehkä ne eivät ole riittävän hyviä arvon herralle ;)
"Nimenomaan noin EI käynyt vaan japsin kevyet jalkaväkiosastot koukkasivat viidakon kautta..."
Japanilaiset panssarirykmentit eivät kierrelleet viidakossa vaan hyökkäsivät yöaikaan Malakan pääteitä pitkin ajaen intialaiset joukot täyteen kaaokseen ;)
"...eikä britti osannut tehdä muuta kuin paeta 800 km lyhyessä ajassa. Britin pakonopeus ylitti kaiken 2. Msodassa millään rintamalla nähdyn."
Pakonopeuksista puheenolleen, mikähän mahtaa olla sinun tämänhetkinen pakonopeutesi siitä Antwerpen ketjusta? Saan varmaan nähdä sen ;)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16136787/talvisota-oli-neuvostoliiolle-hapeallinen-arvovaltatappio
Muutamia polttavia kysymyksiä on vielä auki:
1)Miten varuskunta siirtyi mielestäsi "harkitusti järkevämpään paikkaan" vankileirin kautta?
2)Koska esität ne lupaamasi kymmenen vastaavaa tapausta?
///MeAgaln
------heillä ei ollut pääsyä saksalaisten karttapöydälle silloin...-----
Eikö belgialaisilla ollut omia karttoja vaan piti yrittää lainata saksalaisilta ?
-----2)Koska esität ne lupaamasi kymmenen vastaavaa tapausta?-----
Sinun vuorosi ensin näyttää toteen, että Hindenburgin sillan keskikohdasta on vain puoli km Rudesheimin keskustaan. Saksalaisten kartat, siis ne väärässä olevat, näyttävät väliksi n. 2 km.
"Eikö belgialaisilla ollut omia karttoja vaan piti yrittää lainata saksalaisilta ?"
Eikö teillä trolleilla ole omia argumentteja vaan pitää lainata saksalaisilta?
"Sinun vuorosi ensin näyttää toteen, että Hindenburgin sillan keskikohdasta on vain puoli km Rudesheimin keskustaan."
Eli minut kutsutaan näyttämään toteen itse esittämäsi väittämä? Kiitos, mutta ei kiitos. Sillä välin voisit itse näyttää kuinka saat ne lukuisat kilometrit mahtumaan kaupungin ja sillan väliin ;)
"Saksalaisten kartat, siis ne väärässä olevat, näyttävät väliksi n. 2 km."
Mikäli herra Dummkopfilta on kieliopetukset taas jääneet niin muistutettakoon jälleen kerran, että siinä karttahahmotelmassa kerrotaan sillanpään ja rautatieaseman väliksi 2 kilometria. Jotta sinulla ei menisi kuppi nurin, laitetaan lisää muistutusta ;)
https://tinyurl.com/soyeyph
///MeAgaln
------Eli minut kutsutaan näyttämään toteen itse esittämäsi väittämä?-----
On muuten ihan oma väittämäsi, dementiako iskee.
Pommituksen tähtäyspiste on aina sillan keskipiste, ei siis sillan pohjois- tai eteläpää. Väität taajaman tulleen vahingossa tuhotuksi kun siltaa yritettiin tuhota. Pommituksen olisi silloin pitänyt mennä vikaan 2 km joten valehtelit. Taajama tuhottiin tahallisesti. Siitä on kyse.
"On muuten ihan oma väittämäsi, dementiako iskee."
Sinä olet vapaa näyttämään tuon mainitun kohdan kyseisestä ketjusta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15967237/mielenkiintoista-saksasta
Siinä on jokainen postaus minun nimmarillani ja onnea matkaan, tarvitset sitä ;)
"Pommituksen tähtäyspiste on aina sillan keskipiste..."
1) Sinä et tiennyt tuossa ketjussa paikkakunnalla siltaa olleenkaan ennen kuin kerroin sinulle
2) Kyseinen pommitus tapahtui tutkapommituksena
3) Sinä et tiedä tähtäyspistettä tai pisteitä, koska sinulla ei ole alkuperäistä tehtävädokumentaatiota
"Väität taajaman tulleen vahingossa tuhotuksi kun siltaa yritettiin tuhota."
Taajamassa oli rautatieasema, kuten itse esittämäsi karttakaavio osoittaa:
https://tinyurl.com/soyeyph
Joten se siitä "vailla strategista merkitystä" -väistöstä tällä kertaa ;)
"Pommituksen olisi silloin pitänyt mennä vikaan 2 km..."
Edes olettaen vain sillan olleen kohteena, etäisyys sillan keskipisteestä on karttamittauksella noin 1000-1100 metrin paikkeilla, joten et saa palkintoa edes siitä, herra Dummkopf ja sinun saksankielen taidostasi on paras olla edes puhumatta ;)
"Taajama tuhottiin tahallisesti. Siitä on kyse."
Mitä, nekö hyökkäsivät tärkeään sotilaalliseen liikennesolmuun ihan vielä tahallisesti, vaikka sinä mittasit matkan niille väärin kolmeen kertaan? Hälyttäkää toki lehdistö ;)
///MeAgaln
------ nekö hyökkäsivät tärkeään sotilaalliseen liikennesolmuun ihan vielä tahallisesti, ----
Vain sinun valeissasi liikennesolmu on taajamassa. Tosiasiassa se on n. 2 km taajaman keskustasta. Taajamassa ei ole mitään kuvittelemaasi "solmua".
-----Edes olettaen vain sillan olleen kohteena, -----
Viimeinkin alat tajuta, tosin vasta näin pitkän ajan kuluttua, että silta ei ollut marraskuun -44 tuhopommituksen kohteena vaan taajama oli se kohde. Ihan kuten avauksessa on sanottukin vaikka olet sitä vastaan inttänyt valheen kaikin keinoin.
Näinhän se olikin. Anteeksi.
///WeAgaln
"Vain sinun valeissasi liikennesolmu on taajamassa."
Ai, nytkö sinä väität itse linkittämäsi karttahahmotelman olleen kokoajan väärässä, vaikka aiemmin pidit sitä tärkeimpänä todisteena? Olet varmasti jo antanut piirtäjälle käskyn eliminoida asema ja rautatie kaupungista ;)
"Tosiasiassa se on n. 2 km taajaman keskustasta."
Kerran sinulla vieläkin ontuu se saksankieli niin siinä hahmotelmassa kerrotaan, että sillanpää on asemasta kahden kilometrin päässä ;)
"Taajamassa ei ole mitään kuvittelemaasi "solmua"."
Ilmeisesti piirtäjä ja ilmakuvat valehtelevat sitten ;)
"Viimeinkin alat tajuta...."
...sen miten tyhmä olet ;)
"...tosin vasta näin pitkän ajan kuluttua..."
Jos olisit näin pitkän ajan jälkeen tajunnut tekeväsi itsestäsi pellen, kenties et olisi sitä tehnyt ;)
"...marraskuun -44 tuhopommituksen kohteena vaan taajama oli se kohde."
Kuten esim. taajaman rautatieasema, koska sehän oli liikennesolmu, mitä et äkisti halua muistaa nyt ;)
"Ihan kuten avauksessa on sanottukin vaikka olet sitä vastaan inttänyt valheen kaikin keinoin."
Joko muuten löysit seuraavan väittämän minun sanomanani?
"Sinun vuorosi ensin näyttää toteen, että Hindenburgin sillan keskikohdasta on vain puoli km Rudesheimin keskustaan."
Koska sehän oli vielä eilen keskeinen pointtisi, vaikka keskeinen pointtihan sinulla näkyy vaihtelevan muutaman tunnin välein ;)
///MeAgaln
Toveri Grendal kehui suomalaissotilaita Josif Stalinille. Gröndahl ja Nenonen olivat kurssitovereita sekä tykistökoulussa että tykistöakatemiassa Pietarissa, mutta lähemmin he tutustuivat upseeripalveluksensa aikana. Heidän perheensä elivät naapureina, ja miehet palvelivat suunnilleen samoissa tehtävissä Pietarin pääesikunnassa.
Fladimiria ei viety, koska hän opetti Stalinin poikaa tykistökoulussa.
Lykkäät pötyä.
Grendal ja Nenonen tunsivt kyllä toisensa,mutta eivät olleet kurssi- tai palvelustovereita.
Nenonen ei koskaan palvellut Venäjän Pääesikunnassa. Hänellä oli perhe vasta Suomen vaiheessa.
Läpi tulen ja veden -kirjassa on, (s. 174-181), filosofian tohtori Markku Salomaan kirjoittama artikkeli Talvisodan Daavit ja Goljat. Se perustuu Irina Junkerin ja Kerttu Gröndahlin haastatteluihin. Siinä käydään melko tarkkaan läpi Vladimir Gröndahlin ja Boris Gröndahlin elämänvaiheita ja sotilasuraa.
Eräs otsikko menee näin: "Sodan tragediaa: isä ja poika Gröndahl vastakkain Kannaksella, eri armeijoissa, eri puolilla rintamalinjaa."
Wladimir Davidovits Gröndahl näyttää kirjan mukaan saaneen Punaisen Lipun kunniamerkin 1921 ja Punaisen Tähden kunniamerkin 1938 ja toimi Suomen rintaman tykistön tarkastajana NL valmistellessa Talvisotaa. W. D. G. merkittiin kommunistisen puolueen, NKP, jäseneksi vasta Talvisodan aikana. Samoin taisteluiden jo alettua hänet nimitettiin lopulta armeijan komentajaksi (13.A) Itä-Kannakselle, mistä hänet palautettiin Äyräpään sisäänmurron jälkeen koko Kannaksen rintaman tykistön komentajaksi 3.3.1940.
Sivulla 180 "W. D. Gröndahl puolestaan sai suunnilleen kaikki kunnianosoitukset, mitä puna-armeija tunsi. Hänet ylennettiin 7.5.1940 tykistön kenraalieverstiksi ja 21.5.1940 hän sai vielä Leninin kunniamerkin." Hän kuoli 16.11.1940 56 -vuotiaana jo Talvisodan aikana puhjenneeseen keuhkosyöpään.
Kirjan jutun mukaan W. D. Gröndahl ja V. P. Nenonen tunsivat toisensa hyvin ja olivat kurssitovereita Mihailovin tykistökoulussa ja Mihailovin tykistöakatemiassa. He tutustuivat lähemmin upseeripalveluksen aikana asuen saman paritalon eri päätyjä, ja olivat muutenkin paljon tekemisissä ollessaan Pietarin pääesikunnassa suunnilleen samoissa tehtävissä. Samoin oli tilanne Venäjän armeijassa 1. MS:n aikaan.
Ei se näin menny.
"”Jos ranskalaiset ja englantilaiset olisivat taistelleet kuten suomalaiset niin Saksa ei olisi voittanut”.
Vaan näin: Jos olisi pantu suomalaiset belgialaisten paikalle, minusta tuntuu, että he olisivat otelleet sinnikkäästi saksalaisia päällekarkaajia vastaan, Stalin sanoi.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016101322429579
"Vaan näin: Jos olisi pantu suomalaiset belgialaisten paikalle, minusta tuntuu, että he olisivat otelleet sinnikkäästi saksalaisia päällekarkaajia vastaan, Stalin sanoi."
Stalin oli väärässä,kuten lähes aina.
Vuonna 1939 olisi Saksan apu otettu innolla vastaan,koska VIHOLLINEN OLI NEUVOSTOLIITTO.Se oli päällekarkaaja, ei Saksa.
Jyräys onkin juuri aatalkingsissa.
Kyllä Hitlerin typeryyteen olisi Saksa joka tapauksessa kaatunut. Korpraali ei halunnut kuunnella kenraalien neuvoja. Stalin sentään jossain vaiheessa oppi olemaan sodassa puuttumatta muuhun kuin politiikkaan. Sosialistejahan nuo kumpikin oli, joten paras lopputulos olisi ollut kummankin hirmuvaltion sortuminen.
Ranskalaiset taistelleet...<tirsk>
Jos maailmansotaa olisivat käyneet englantilaiset, ranskalaiset, puolalaiset ja italialaiset niin henkilötappiot olisi olleet minimissä mutta kalustoa olisi mennyt valtavasti kun aseita pudoteltiin ja hylkäiltiin karkuun juostessa ja antautuessa.
Päivänselvää on, että jos toukokuussa -40 Ardennien alueen puolustuksesta olisi ollut vastuussa Suomen armeijan tasoinen joukko niin kyllä nixmanin Ardennien ylityksestä olisi tullut heille vaikea ja verinen operaatio. Joukkoja ei olisi saatu Ranskaan siinä tahdissa kuin toivoivat ja ehkäpä koko sota olisi mennyt toisin. Tai kestänyt ainakin kuukauden pitempään.
"Päivänselvää on, että jos toukokuussa -40 Ardennien alueen puolustuksesta olisi ollut vastuussa Suomen armeijan tasoinen joukko niin kyllä nixmanin Ardennien ylityksestä olisi tullut heille vaikea ja verinen operaatio."
Jos Ardennien puolustuksesta olisi vastannat mikään mainittavan kokoinen armeija niin saksalaisten hyökkäystä olisi voitu hidastaa, mutta sellaista ei oikein ollut.
///MeAgaln
------, mutta sellaista ei oikein ollut.----
Ei ollut innovatiivisuudessaan eikä maastonkäyttötaidossaan Suomen armeijan veroista. Oli vain avuttomat ja onnettomat Englanti, Ranska ja Belgia ja jälki oli sen mukaista.
Kuten tiedetään niin ei ollut Wehrmachtillakaan juuri mitään kykyä käydä sotaa metsämaastossa kuten nähtiin 1941 P-Suomessa. Sellaiset metsämestarit kuin suomalaiset olisivat järjestäneet Saksalle Ardenneilla kunnon verilöylyn, oikean Canneen.
Syksyllä -44 todettiin selkeästi, että korpisodan asiantuntijat olivat suomalaisia vastassa. Takana oli 3,5 vuoden harjoittelu.
Poistuivat omaa tahtiaan ja antoivat kipeitä iskuja suomalaisille.
Syksyllä -44 todettiin selkeästi, että korpisodan asiantuntijat olivat suomalaisia vastassa. Takana oli 3,5 vuoden harjoittelu.
Poistuivat omaa tahtiaan ja antoivat kipeitä iskuja suomalaisille.
"Ei ollut innovatiivisuudessaan eikä maastonkäyttötaidossaan Suomen armeijan veroista."
Fyysisesti ei oikeastaan ollut minkään armeijan veroista. Belgian armeijan yksiköt vedettiin pois taistelun varhaisina hetkinä ja Luxemburgin vähäinen armeija ei tehnyt vastarintaa.
"Oli vain avuttomat ja onnettomat Englanti, Ranska ja Belgia ja jälki oli sen mukaista."
Ardenneilla ei ollut brittiläisiä joukkoja, hyvin vähän ranskalaisia sen toisella puolella ja Belgia oli tehnyt päätöksen tyhjentää alueen.
"Kuten tiedetään niin ei ollut Wehrmachtillakaan juuri mitään kykyä käydä sotaa metsämaastossa kuten nähtiin 1941 P-Suomessa."
Ardennit on vähän toisenlaista metsää kuin silloin vielä isolta osin tiettömät taipaleet P-Suomessa ;)
"Sellaiset metsämestarit kuin suomalaiset olisivat järjestäneet Saksalle Ardenneilla kunnon verilöylyn, oikean Canneen."
Jos metsämestarit ehtivät tottua Ardennien tiheisiin istutuspuistikoihin, labyrinttimaiseen tieverkostoon ja omaavat riittävän liikkuvuuden. Monilla ihmisillä on nykyään se klassinen metsä on metsä on metsä -käsitys, mutta urbanisaation jäljiltä nämä alueet eivät todella muistuta sen aikaisia vielä suhteellisen koskemattomia outamaita Euroopan reunimmaisilla alueilla ;)
///MeAgaln
Kunhan höpiset !
Olivatko korpisodan taitureita jo toukokuussa 1940 ?
Kiitos kommentaarista, se oli tyhjentävää ;)
///MeAgaln
-----Ardennit on vähän toisenlaista metsää kuin silloin vielä isolta osin tiettömät taipaleet P-Suomessa-----
Juuh, koukkaajan kannalta paljon parempaa kuin harvat ja kitukasvuiset Kainuun metsät. Ardenneilla oli järeä ja tiheä puusto sekä jyrkät rinteet. Ei tietenkään koko matkaa mutta fiksun puolustajan kannalta ihan riittävästi.
----Jos metsämestarit ehtivät tottua Ardennien tiheisiin istutuspuistikoihin, -----
Ardennit olivat luonnonvaraista metsää. Jos siellä olisi vaikuttanut pysyvästi Suomen kansan kaltainen väki niin hehän olisivat vastoin sinun kuvitelmiasi tutustuneet metsiinsä myös puolustusmielessä eli tilanne olisi ollut toukokuussa -40 hallinnassa, Wehrmacht olisi löylytetty oikein kunnolla uhkayrityksessään. Yllätys onnistui vain koska puolustaja nukkui ja oli täysin passiivinen.
"Juuh, koukkaajan kannalta paljon parempaa kuin harvat ja kitukasvuiset Kainuun metsät."
No, ainakin siinä mielessä, että runsas tieverkosto teki helpoksi ohittaa vastarintapesäkkeitä ;)
"Ardenneilla oli järeä ja tiheä puusto sekä jyrkät rinteet."
Ja laajat peltoaukeat runsaine teineen...
"Ei tietenkään koko matkaa..."
Ei todellakaan. Enemmänkin hoitometsäalueet täplittävät laajasti agraarista ja runsaan tien halkomaa aluetta.
"... mutta fiksun puolustajan kannalta ihan riittävästi."
Tietyesti olettaen, että alueella on merkittäviä joukkoja, fiksuja tai muuten ;)
"Ardennit olivat luonnonvaraista metsää."
Eivät ole. Suurin osa alueesta on istutettua hoitometsää ja usein erityisen tiuhaan istutettua sellaista, sillä tämä alue on ollut tehometsätalouden käytössä jo satojen vuosien ajan. Jotkut ylängön korkeimmat kohdat saattavat tehdä poikkeuksen, mutta ne ovat harvoja ja hyvin rajoitettuja poikkeuksia. Tämä seutu ei todellakaan ole sotaa edeltävien Lapin tiettomien korpimaiden vastinetta vaan enemmänkin monikymmenkertaisesti se mitä isoista Lapin alueista on sittemmin tullut ;)
"Jos siellä olisi vaikuttanut pysyvästi Suomen kansan kaltainen väki niin hehän olisivat vastoin sinun kuvitelmiasi tutustuneet metsiinsä..."
Ne asukkaat olivat tutustuneet metsiinsä vuosisatojen ajan ja suurin osa alueen metsistä on seurausta siitä pitkäaikaisesta tutustumisesta ja tehohyödyntämisestä ;)
"Yllätys onnistui vain koska puolustaja nukkui ja oli täysin passiivinen."
Yllätys onnistui koska puolustaja pääosin ei ollut läsnä ;)
///MeAgaln
------Yllätys onnistui koska puolustaja pääosin ei ollut läsnäYllätys onnistui koska puolustaja pääosin ei ollut läsnä-----
Minkähän takia ei ollut ? Ei ollut juuri siksi kun alue oli tunnetusti vuoristoista harvatiestöistä ja vaikeakulkuista maastoa eikä nimenomaan sen takia sieltä odotettu mitään isompaa yritystä. Siksi siellä ei ollut puolustajia kuin nimeksi.
Sinä olet ottanut agendaksesi toimittaa miten Ardennien alue oli mitä mainiointa maastoa suurine aukeineen ja tiheine tieverkostoinen isojen sotajoukkojen rynnätä ja käydä liikkuvaa ps-sotaa. Ihme ja kumma kun Belgian ja Ranskan johto eivät laisinkaan tätä tienneet vaan olivat aina kuvitelleet alueesta jotakin ihan muuta.
"Minkähän takia ei ollut ?"
Luitko ensimmäistä osaakaan keskustelusta johon osallistut? No, jos olet liian laiska siihen niin tässä vielä kerran:
"...Belgian sodanjohto oli ymmärrettävästi enemmän huolissaan Liegen linnoitusalueen nopeasta luhistumisesta ja oli ennemmin kiinnostunut armeijansa saamisesta ehjänä pääpuolustuslinjalleen kuin melko syrjäisen alueen puolustamisesta."
Eikä kestä kiitellä ;)
"Ei ollut juuri siksi kun alue oli tunnetusti vuoristoista..."
Suurin osa mainittavista korkeista kohdista on Saksan rajalla ja suurimman osan vuoristosta on eroosio kuluttanut aikojen saatossa.
"... harvatiestöistä..."
Seutu on harvatiestöistä ainoastaan verraten vielä urbaanimpiin alueisiin. Teiden koko ja kunto ovat merkittävämpi tekijä.
"... vaikeakulkuista maastoa..."
Ja "vaikeakulkuisuus" on niinikään hyvin suhteellinen termi. Vaikeakulkuisempaa kuin panssareiden massakäytölle edullinen Belgian tasanko, mutta ei mitenkään verrattavissa sen aikaisiin Lapin korpialueisiin.
"Sinä olet ottanut agendaksesi toimittaa miten Ardennien alue oli mitä mainiointa maastoa suurine aukeineen..."
Öh, lähinnä olen huomauttanut ongelmista siinä yleisessä metsä on metsä-käsityksessä, jota näyttää ruokkivan ihmisten vieraantuminen luonnosta. Ardennit ei ole mikään valtava luonnontilainen refugia vaan samoin kuin muut tuon ympäristön metsät, sen nykytilan on muokannut pitkäaikainen tehohyödyntäminen, paljon pitempi kuin esim. Suomen maaperällä.
///MeAgaln
fffggf
Amerikkalaiset sotivat Vogeesien metsäalueilla loppuvuodesta monta kuukautta ja nimenomaan metsä ja vuoristo esti heitä etenemästä. Sama olisi voinut tapahtua saksalaisille 1940 jos vastustaja olisi kyennyt mihinkään.
Metsä ja vuoret ovat puolustajan ystäviä, ei hyökkääjän.
-----loppuvuodesta----
"....loppuvuodesta 1944..."
"Amerikkalaiset sotivat Vogeesien metsäalueilla loppuvuodesta monta kuukautta:.."
Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset joukot murtautuivat Vogeesien puolustusvyöhykkeen läpi noin puolessatoista kuukaudessa...
"...ja nimenomaan metsä ja vuoristo esti heitä etenemästä."
No, siinä oli myös toinen iso rajoite, nimittäin jalkaväen puute liittoutuneilla. Saksalaiset pystyivät jo kotialueen läheisyyden vuoksi ryöstämään paikallisilta sotilasalueilta väkeä täydentämään AR G:n rivejä.
"Sama olisi voinut tapahtua saksalaisille 1940 jos vastustaja olisi kyennyt mihinkään."
Ensin sen vastustajan olisi pitänyt olla paikalla merkittävissä määrin ;)
///MeAgaln
Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset joukot murtautuivat Vogeesien puolustusvyöhykkeen läpi noin puolessatoista kuukaudessa...
Ja Saksa tuli Ardennin läpi n. puolessatoista päivässä. Nopeuksissa taitaa olla n. 30-kertainen ero !
"...ja nimenomaan metsä ja vuoristo esti heitä etenemästä."
No, siinä oli myös toinen iso rajoite, nimittäin jalkaväen puute liittoutuneilla. Saksalaiset pystyivät jo kotialueen läheisyyden vuoksi ryöstämään paikallisilta sotilasalueilta väkeä täydentämään AR G:n rivejä.
Olivatko Ranskasta ja Belgiasta miehet jotenkin päässeet loppumaan vai iskikö pelkkä kyvyttömyys ?
"Sama olisi voinut tapahtua saksalaisille 1940 jos vastustaja olisi kyennyt mihinkään."
Ensin sen vastustajan olisi pitänyt olla paikalla merkittävissä määrin
Hyvä huomio taas sinulla, tuo on sodassa todella tärkeää. Jos puolustaja ei ole kunnolla paikalla niin heikostihan siinä käy ja maa miehitetään. Raatteen tiellä oltiin, Ardenneilla ei. Miten teetkin jatkuvasti noin nerokkaita havaintoja, eivät muut pystyisi.
"Ja Saksa tuli Ardennin läpi n. puolessatoista päivässä."
Ja yhdysvaltalaiset tulivat Ardennien läpi 3 - 4 päivässä yksiköstä riippuen, lähinnä polttoainepulan hidastamina ;)
"Nopeuksissa taitaa olla n. 30-kertainen ero !"
Riippuen siitä miten täsmälleen määrittelet Ardennien alueen rajat, ei noilla perättäisillä Ardennien ylitysnopeuksilla ole mainittavaa eroa, mutta sitten taas ne tapahtuivat hyvin vähäistä vastarintaa kohtaan.
"Olivatko Ranskasta ja Belgiasta miehet jotenkin päässeet loppumaan vai iskikö pelkkä kyvyttömyys ?"
Suurin osa Ranskan uudesta armeijasta oli vasta perusteilla ja Belgian taistelujoukot rajoittuivat yhteen prikaatiosastoon, joten voisi kai sanoa niiden päässeen loppumaan ;)
"Hyvä huomio taas sinulla, tuo on sodassa todella tärkeää."
Kiva kun sait sen lopulta tunnustettua ;)
"Jos puolustaja ei ole kunnolla paikalla niin heikostihan siinä käy ja maa miehitetään."
Luxemburgilla ei ole koskaan oikein ollut mainittavaa armeijaa ja se miehitettiin molemmissa maailmansodissa.
"Miten teetkin jatkuvasti noin nerokkaita havaintoja, eivät muut pystyisi."
No, sinä et selvästikään ainakaan pysty ;)
///MeAgaln
-----Ja yhdysvaltalaiset tulivat Ardennien läpi 3 - 4 päivässä yksiköstä riippuen, lähinnä polttoainepulan hidastamina----
Annas päivämääriä milloin tuo ihme tapahtui.
-----Suurin osa Ranskan uudesta armeijasta oli vasta perusteilla------
Kohtalaisen rauhallista toimintaa kun sota oli julistettu sentäs jo 8 kuukautta aiemmin. Saksa ilmeisesti kykeni paljon nopeampaan toimintaan.
Tuo idiootti ei tajua edes sitä, että sakut marssivat Ardennien läpi toukokuussa -40 ja jenkit hyökkäsivät alkuvuonna -45.
"Annas päivämääriä milloin tuo ihme tapahtui."
Mikäpä siinä, yhdysvaltalaisten 3. A:n yksiköt syöksyivät Maasin yli ja etenivät Luxemburgin pääkaupunkiin 6. - 10.9.44 välillä.
"Kohtalaisen rauhallista toimintaa kun sota oli julistettu sentäs jo 8 kuukautta aiemmin."
Eiköhän Vogeesien taisteluihin tultaessa syksyllä -44 sotaa kuitenkin ollut ehditty käydä jo vähän pitempään kuin 8 kuukautta vai unohditko taas kesken kaiken keskustelun aiheen ;)
"Tuo idiootti ei tajua edes sitä, että sakut marssivat Ardennien läpi toukokuussa -40 ja jenkit hyökkäsivät alkuvuonna -45."
Ilmeisesti joku idiootti ei tajua, että liittoutuneet etenivät Ardennien läpi jo syyskuussa -44 ;)
///MeAgaln
Mikäpä siinä, yhdysvaltalaisten 3. A:n yksiköt syöksyivät Maasin yli ja etenivät Luxemburgin pääkaupunkiin 6. - 10.9.44 välillä.
Ja menivät lujaa takaisin jo joulukuussa !
"Kohtalaisen rauhallista toimintaa kun sota oli julistettu sentäs jo 8 kuukautta aiemmin."
Eiköhän Vogeesien taisteluihin tultaessa syksyllä -44 sotaa kuitenkin ollut ehditty käydä jo vähän pitempään kuin 8 kuukautta vai unohditko taas kesken kaiken keskustelun aiheen ;
Puhe on keväästä -40 eli sinä olet taas se joka unohtelee ja sekoilee. Kevät -40 on tämän ketjun aihe jos sattuisit huomaamaan.
"Ja menivät lujaa takaisin jo joulukuussa !"
No, oikeastaan eivät. Saksan 7. A oli liian heikko etenemään kovin pitkälle ja sen tehtävänä oli vain suojata pohjoisessa hyökkäävien panssariarmeijoiden sivustaa.
"Puhe on keväästä -40 eli sinä olet taas se joka unohtelee ja sekoilee. Kevät -40 on tämän ketjun aihe jos sattuisit huomaamaan."
Se on helppo tarkistaa tuosta ylhäältä:
"Amerikkalaiset sotivat Vogeesien metsäalueilla loppuvuodesta monta kuukautta ja nimenomaan metsä ja vuoristo esti heitä etenemästä."
M.O.T.
///MeAgaln
Churchill sanoi hyvin sodan jälkeen tavattuaan Stalinin:
"Taidettiin teurastaa väärä sika."
Churchill myös tunnetusti sanoi:
"Lopettaisivatpa ne jo feikkilainaamasta minua internetissä!"
///MeAgaln
Stalinin kommentti Vorosilovista Talvisodan jälkeen:
"Hyvä mies mutta ei osaa sotia".