Tärpättinen

saattaa syttyä itsestään palamaan, mix?
165897
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Pellavaöljyinen rätti syttyy kaiketi vielä helpommin. Johtuu ehkä lämpöfysiikan tilastollisesta luonteesta. Rätissä ja sitä ympäröivässä ilmassa molekyylien lämpöenergia on KESKIMÄÄRIN senverran, mitä lämpömittari näyttää. Yksittäisen molekyylin liike-energia (=lämpöenergia) vaihtelee jatkuvasti sen mukaan, miten se tönii muita molekyylejä, ja miten sitä itseään tönitään. Kun joku molekyyli sattuu saamaan kunnon potkun, se kykenee käynnistämään hapettumisreaktion, aktivaatioenergia siis ylittyy rätin yhdessä kohdassa. Näin reaktio käynnistyy. Korjatkaa viksummat jos sekoilen.

Äänestä
  • Pellavaöljyn ym. itsesyttyminen on yksi kemian mysteereistä. Kyseessä ei ole molekyylien satunnaisesta liike-energian muutoksesta. Syttyminen ja palaminen ei ole niin yksinkertainen prosessi.

    Kysymys saataa liittyä samaan mysteerisarjaan kuin esimerkiksi metallien passivoituminen. Ilmiö liittynee molekyylien ja atomien uloinpien elektroniorbitaalien käyttäytymiseen jota ei vielä oikein kunnolla tunneta.

    Äänestä

tärpätti tekisi rätistä syttyvän. Sen sijaan
hapettumalla kuivuvat ja kovettuvat öljyt,
kuten juuri pellavaöljy, saattaa hapettuessaan
lämmetä niin paljon, että rätti tai trasselitukko,
joka on ko. öljyssä kasteltu, saattaa syttyä
palamaan. Joskun aikoinaan, kun puusepänverstaissa
ja muutenkin käytettiin vernissaa, eli keitettyä
pellavaöljyä, syttyi tulipaloja tällaisista
räteistä. Tärpättiä käytettiin vernissan
ohentimena, mistä on saattanut syntyä käsitys
tärpätin merkityksestä asiassa.

Äänestä
  • Nimimerkki muista, että kirjoitti edellä täyttä asiaa. On kuitenkin hämärä muistikuva, että kesähelteellä on uutisoitu monenlaisten aineiden palaneen "itsesytytyksen" vuoksi, ehkä jopa hakkeen, turpeen tai jonkun vastaavan. "Itsesytytyksellä" en tarkoita tulitikkuleikkejä tai tupakannatsoja. Mahdankohan muistaa oikein?

    Äänestä

  • Aikoinaan vanha käsityönopettaja käski pistämään KAIKKI käytetyt tärpättiset, vernissaiset, maaliset ym. rätit vesiastiaan palovaaran vuoksi. Sinänsä hyvä neuvo paloturvallisuuden vuoksi, mutta mitä tehdä saastuneella vedellä kun ei sitä ainakaan nykysäännösten mukaan voi viemäriin tai maahan kaataa?

    Nykyisin onneksi aineiden pakkauksissa varoitetaan itsesyttymisriskistä.

    Äänestä

  • rätti2 kirjoitti:

    Nimimerkki muista, että kirjoitti edellä täyttä asiaa. On kuitenkin hämärä muistikuva, että kesähelteellä on uutisoitu monenlaisten aineiden palaneen "itsesytytyksen" vuoksi, ehkä jopa hakkeen, turpeen tai jonkun vastaavan. "Itsesytytyksellä" en tarkoita tulitikkuleikkejä tai tupakannatsoja. Mahdankohan muistaa oikein?

    on tapana palaa ihan itsekseen.
    Turvekasat harvemmin palavat talvella, mutta
    esimerkiksi Salmisaaressa ja Martinlaaksossa
    on hiilikasa syttynyt palamaan talvipakkasellakin.
    Mitään liekkejä ei yleensä näy, sillä kasa palaa
    sisältäpäin.

    Äänestä

  • turvekasoilla kirjoitti:

    on tapana palaa ihan itsekseen.
    Turvekasat harvemmin palavat talvella, mutta
    esimerkiksi Salmisaaressa ja Martinlaaksossa
    on hiilikasa syttynyt palamaan talvipakkasellakin.
    Mitään liekkejä ei yleensä näy, sillä kasa palaa
    sisältäpäin.

    Hiili kuulemma hapettuu kiinteässä muodossa, sen ei tarvitse kaasuuntua kuten esim. puun hapettuakseen (telluksen atmosfäärissä). Näin hiili palaa liekittä, näkyy vain punahehku.(muistaakseni)

    Äänestä

  • rätti2 kirjoitti:

    Hiili kuulemma hapettuu kiinteässä muodossa, sen ei tarvitse kaasuuntua kuten esim. puun hapettuakseen (telluksen atmosfäärissä). Näin hiili palaa liekittä, näkyy vain punahehku.(muistaakseni)

    puhdas hiili harvemmin itsestään syttyy.
    Sen sijaan hiilivetyjä sisältävät aineet,
    kuten kivihiili ja turve kyllä syttyvät.
    Usein tämä havaitaan kasasta nousevana
    savukiehkurana.

    Äänestä

  • Se mikä nähtävästi vaikuttaa asiaan on katalyytit ja lämpötila. Alkaalit aineethan yövyttävät rättiä, josta syntyy sulamisreaktio ( aine sinänsä jo palaa) siitä syntyy taas lämpöä ja happea vapautuu niin paljon että aine kuumenee ja palaa. Katalyyttinä voi toimia auringonpaiste/lämpö tai metallihiukkaset/metallin kosketus. Pelkät orgaaniset öljyt sinällään eivät ole niin paloherkkiä, vaan kestävät paremmin lämpötilanvaihteluita. Rätin materiaalillakin taitaa olla aika merkittävä osuus koko reaktioon.

    Äänestä



  • Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


    https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

    Äänestä

  • itsesytytys kirjoitti:

    Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


    https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

    Tälle kesälle on oma uutisensa:

    https://yle.fi/uutiset/3-11456787

    "Pudas kertoo, että usein vastaavat hakekasat saattavat syttyä jopa itsestään.

    – Kasan sisällä alkaa käymisreaktio, joka tuottaa lämpöä ja kun käymisprosessi jatkuu pitkään, niin se saattaa syttyä, hän kuvailee."

    Äänestä

  • itsesytytys kirjoitti:

    Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


    https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

    Tuon vuoden 2011 tapauksen linkki on vanhentunut, mutta näissä lienee kyse samasta asiasta.

    https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tyks-n-henkilokunta-toimi-esimerkillisesti/

    https://yle.fi/a/3-5417494

    "On siis esimerkiksi mahdollista, että kuumuus sulatti happiputkien juotoksia. Vuotaneen hapen vaikutuksesta palo eteni nopeasti ja erityisen kuumana."

    Äänestä

Tiedän tapauksen missä eräs laitos saatiin tarkoituksella syttymään tuntemattomasta syystä juuri edellä mainituilla rätti ja pellavaöljy/vernissa tavalla niin ettei polttajaa saatu koskaan syytteeseen. Hän kääri tyytyväisenä vakuutusrahat talteen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rätti kirjoitti:

saattaa syttyä itsestään palamaan, mix?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu