Tärpättinen

Pellavaöljyn ym. itsesyttyminen on yksi kemian mysteereistä. Kyseessä ei ole molekyylien satunnaisesta liike-energian muutoksesta. Syttyminen ja palaminen ei ole niin yksinkertainen prosessi.

Kysymys saataa liittyä samaan mysteerisarjaan kuin esimerkiksi metallien passivoituminen. Ilmiö liittynee molekyylien ja atomien uloinpien elektroniorbitaalien käyttäytymiseen jota ei vielä oikein kunnolla tunneta.

Nimimerkki muista, että kirjoitti edellä täyttä asiaa. On kuitenkin hämärä muistikuva, että kesähelteellä on uutisoitu monenlaisten aineiden palaneen "itsesytytyksen" vuoksi, ehkä jopa hakkeen, turpeen tai jonkun vastaavan. "Itsesytytyksellä" en tarkoita tulitikkuleikkejä tai tupakannatsoja. Mahdankohan muistaa oikein?

Aikoinaan vanha käsityönopettaja käski pistämään KAIKKI käytetyt tärpättiset, vernissaiset, maaliset ym. rätit vesiastiaan palovaaran vuoksi. Sinänsä hyvä neuvo paloturvallisuuden vuoksi, mutta mitä tehdä saastuneella vedellä kun ei sitä ainakaan nykysäännösten mukaan voi viemäriin tai maahan kaataa?

Nykyisin onneksi aineiden pakkauksissa varoitetaan itsesyttymisriskistä.

rätti2 kirjoitti:

Nimimerkki muista, että kirjoitti edellä täyttä asiaa. On kuitenkin hämärä muistikuva, että kesähelteellä on uutisoitu monenlaisten aineiden palaneen "itsesytytyksen" vuoksi, ehkä jopa hakkeen, turpeen tai jonkun vastaavan. "Itsesytytyksellä" en tarkoita tulitikkuleikkejä tai tupakannatsoja. Mahdankohan muistaa oikein?

Lue lisää

on tapana palaa ihan itsekseen.
Turvekasat harvemmin palavat talvella, mutta
esimerkiksi Salmisaaressa ja Martinlaaksossa
on hiilikasa syttynyt palamaan talvipakkasellakin.
Mitään liekkejä ei yleensä näy, sillä kasa palaa
sisältäpäin.

turvekasoilla kirjoitti:

on tapana palaa ihan itsekseen.
Turvekasat harvemmin palavat talvella, mutta
esimerkiksi Salmisaaressa ja Martinlaaksossa
on hiilikasa syttynyt palamaan talvipakkasellakin.
Mitään liekkejä ei yleensä näy, sillä kasa palaa
sisältäpäin.

Lue lisää

Hiili kuulemma hapettuu kiinteässä muodossa, sen ei tarvitse kaasuuntua kuten esim. puun hapettuakseen (telluksen atmosfäärissä). Näin hiili palaa liekittä, näkyy vain punahehku.(muistaakseni)

rätti2 kirjoitti:

Hiili kuulemma hapettuu kiinteässä muodossa, sen ei tarvitse kaasuuntua kuten esim. puun hapettuakseen (telluksen atmosfäärissä). Näin hiili palaa liekittä, näkyy vain punahehku.(muistaakseni)

Lue lisää

puhdas hiili harvemmin itsestään syttyy.
Sen sijaan hiilivetyjä sisältävät aineet,
kuten kivihiili ja turve kyllä syttyvät.
Usein tämä havaitaan kasasta nousevana
savukiehkurana.

Se mikä nähtävästi vaikuttaa asiaan on katalyytit ja lämpötila. Alkaalit aineethan yövyttävät rättiä, josta syntyy sulamisreaktio ( aine sinänsä jo palaa) siitä syntyy taas lämpöä ja happea vapautuu niin paljon että aine kuumenee ja palaa. Katalyyttinä voi toimia auringonpaiste/lämpö tai metallihiukkaset/metallin kosketus. Pelkät orgaaniset öljyt sinällään eivät ole niin paloherkkiä, vaan kestävät paremmin lämpötilanvaihteluita. Rätin materiaalillakin taitaa olla aika merkittävä osuus koko reaktioon.

Hevonpaskakin riittävän kuivana voinee Auringon lämmittämänä syttyä:

"Hämeenkyrön Anttilantiellä maatilan läheisyydessä syttyi maanantaina maastopalo, joka lähti todennäköisesti liikkeelle, kun toukokuinen kevätaurinko lämmitti liiaksi paikalle kipattua lantakasaa."

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hameenkyrossa-roihahti-maastopalo-erittain-harvinaisesta-syysta-kuumentunut-kakka-syttyi-itsestaan/

Uloste (kuiva sellainen) syttyilee useasti näköjään:


https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lantaa-taynna-oleva-kaarihalli-tulessa-savonlinnassa-palomestari-syttynyt-luultavasti-itsestaan/7155298


Palokunnalla kiva keikka.

Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

itsesytytys kirjoitti:

Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

Lue lisää

Tälle kesälle on oma uutisensa:

https://yle.fi/uutiset/3-11456787

"Pudas kertoo, että usein vastaavat hakekasat saattavat syttyä jopa itsestään.

– Kasan sisällä alkaa käymisreaktio, joka tuottaa lämpöä ja kun käymisprosessi jatkuu pitkään, niin se saattaa syttyä, hän kuvailee."

itsesytytys kirjoitti:

Täällä maapallon kaasukehässä olemme oppineet ajattelemaan asioita mm. tämän vallitsevan happipitoisuuden mukaan, mitkä materiaalit voivat täällä syttyä ja millä ehdoilla. Happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti noihin syttymisehtoihin, siitä uutinen muistutukseksi:


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302300/Tyksin viime syksyinen palo oli epaonninen ketjureaktio

Lue lisää

Tuon vuoden 2011 tapauksen linkki on vanhentunut, mutta näissä lienee kyse samasta asiasta.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tyks-n-henkilokunta-toimi-esimerkillisesti/

https://yle.fi/a/3-5417494

"On siis esimerkiksi mahdollista, että kuumuus sulatti happiputkien juotoksia. Vuotaneen hapen vaikutuksesta palo eteni nopeasti ja erityisen kuumana."

https://tekniikanmaailma.fi/intiassa-on-nyt-niin-kuuma-etta-delhissa-giganttinen-kaatopaikka-syttyi-palamaan-itsestaan-ja-peitti-kaupungin-savuun/?shared=1232561-d4abae9f-500

Tuolta ei luultavasti vakuutusrahoja saatu.

😵