https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/16/taivaalla-havaittiin-juuri-jotain-todella-omituista-onko-jattilaistahti
"Toissayönä monissa tähtitieteellisissä observatorioissa heitettiin ennakkoon tehdyt havaintosuunnitelmat sivuun ja kaukoputket sekä antennit suunnattiin Orionin tähtikuvion suuntaan. Punainen jättiläistähti Betelgeuze vetelee viimeisiään … ja nyt samalta suunnalta havaittiin juuri omituinen signaali.
Betelgeuze on meistä noin 640 valovuoden etäisyydellä, joten räjähdyksestä ei ole meille vaaraa. Mutta todennäköisesti tuloksena on kirkkain taivaanilmiö, mitä ihmiskunta on koskaan nähnyt."
Eivät Betegeuzen räjähdystä nähdä maapallossa samaan aikaan, kun räjähdys tapahtuu, koska valolta kestää 640 vuotta saapua maapallolle.
Betelgeuza voi olla jo räjähtänyt, mutta räjähdys voidaan nähdä maapallolla vasta 640 vuoden kuluttua räjähdyksestä.
Taivaalla näkyvistä tähdistä on suurin osa jo sammunut, mutta näemme niiden valon, kun se matkaa halki avaruuden.
"Toissayönä monissa tähtitieteellisissä observatorioissa heitettiin ennakkoon tehdyt havaintosuunnitelmat sivuun ja kaukoputket sekä antennit suunnattiin Orionin tähtikuvion suuntaan. Punainen jättiläistähti Betelgeuze vetelee viimeisiään … ja nyt samalta suunnalta havaittiin juuri omituinen signaali.
Betelgeuze on meistä noin 640 valovuoden etäisyydellä, joten räjähdyksestä ei ole meille vaaraa. Mutta todennäköisesti tuloksena on kirkkain taivaanilmiö, mitä ihmiskunta on koskaan nähnyt."
Eivät Betegeuzen räjähdystä nähdä maapallossa samaan aikaan, kun räjähdys tapahtuu, koska valolta kestää 640 vuotta saapua maapallolle.
Betelgeuza voi olla jo räjähtänyt, mutta räjähdys voidaan nähdä maapallolla vasta 640 vuoden kuluttua räjähdyksestä.
Taivaalla näkyvistä tähdistä on suurin osa jo sammunut, mutta näemme niiden valon, kun se matkaa halki avaruuden.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ihan kiitettävästi toimittajalla runosuoli purkautuu. Sillä linjalla on hyvä jatkaa.
Hohhoijaah, käännän kylkjeä...
Herättäkää parinsadan vuoden kuluttua uudestaan.
Pitääkö kaivaa potero vai riittääkä kun ostaa kypärän?
Voisko NASA lähettää sinne sytytyslankaa ja sytkärin niin saatais se nopeammin räjähtämään ja upea näytös taivaalle?
Betelgeusella on kaksi jaksollisuutta, joiden mukaan sen kirkkaus kasvaa ja vähenee. Nyt on molemmissa jaksollisuuksissa on minimi samanaikaisesti joka voisi selittää nyt havaitun himmenemisen.
Tai sitten betelgeuzetuuli oli vain totuttua massiivisempi, paikallinen avaruussää myrskyisämpi, lähiplaneetoilla revontulet totuttua kirkkaammat, turistit haltioituneita ja suojaamattomat sähkömagnetismiin perustuvat vimpaimet epäkunnossa.
Betelgeuzen räjähtämisestä kertova uutinen olisi oikeastaan vanhanen, kun pitäisi kertoa että on tapahtuma sattunut jo monta sataa vuotta sitten.
Räjähdys ei tapahdu satunnaisena ajankohtana kuten atomiytimen radioaktiivinen hajoaminen, vaan se on ensimerkki sellaisen prosessin käynnistymisestä joka johtaa räjähdykseen 100 000 vuoden päästä.
Kysymys onkin siitä, että koska. Kun ei ole tarkkoja tietoja lähtötilanteesta 700 valovuoden etäisyyden vuoksi niin ennusteissakin on epämääräisyyttä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Betelgeuse
Betelgeusesta tiedetään se, että tähden koon ja iän huomioiden se tulee joka tapauksessa räjähtämään.
Aika hidas on räjähdys, jos se kestää 100 000 vuotta. Eikös tuo olisi lähinnä tussahdus tai pössähdys?
Kun beetlejuice lähtee niin se tapahtuu tyypin II supernovana ja itse räjähdykseen ei kaukaa aikaa kulu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Type_II_supernova
Ensin suurimassainen (10 Auringon massaa) tähti polttaa vedyn heliumiksi. Siihen kuluu noin 10 miljoonaa vuotta. Tämä on jo tapahtunut. Kun vety loppuu niin tähti paisui nykyiseen kokoonsa.
Sitten paisunut tähti polttaa heliumin hiileksi. Siihen kuluu luokkaa alle miljoona vuotta. Tämä on joko kokonaan tai melkein kokonaan tapahtunut.
Sitten tähti polttaa hiilen neoniksi. Siihen kuluu enää luokkaa alle tuhat vuotta.
Sitten tähti polttaa neonin hapeksi vuodessa tai parissa
Sitten tähti polttaa hapen piiksi muutamassa kuukaudessa
Sitten tähti polttaa piin nikkeliksi mihin kuluu alle viikko.
Tähti on jossakin vaiheessa tuota yllä kuvattua prosessia mutta emme tiedä tarkkaan missä nimenomaisessa kohdassa se on. Siksi emme tiedä kuinka kauan räjähdykseen kuluu.
Ongelmana tähdellä on se, että nikkelistä muodostunut rauta ei enää fuusiolla pala energiaa tuottaen joten sitä alkaa kertyä tähden ytimeen. Tässä vaiheessa tähden ydintä kannattelee romahdusta vastaan se, että elektronit eivät voi olla samassa kvanttimekaanisessa tilassa keskenään (Paulin kieltosääntö). Tuosta aiheutuu paine, joka vastustaa gravitaation voimaa.
Kun ytimeen on rautaa kertynyt sellainen klöntti että se ylittää Chandrasekharin rajan (massa 1.4 Auringon massaa) niin elektronien paine ei enää riitä estämää gravitaatiota ja tähden ydin romahtaa noin sekunnin neljäsosassa kasaan. Romahduksen kuluessa syntyy ensin voimakas välähdys gammasäteilyä joka hajoittaa osan ytimen raudasta takaisin heliumiksi. Sitten ytimessä kasaan puristetut elektronit ja protonit yhdistyvät käänteisen beetahajoamisen kautta neutroneiksi vapauttaen järjettömän voimakkaan pulssin neutrinoita. Nuo suurienergiset neutriinot ulospäin kulkiessaan kuumentavat tähden ulommat kerrokset supernovaräjähdykseksi.
Ytimen romahdus päättyy neutronitähden muodostumiseen, jota tiheämmäksi aine ei puristu, Tuossa vaiheessa edelleen ydintä kohti kulkeva tähden ulompi massa törmää neutronitähden pintaan ja lähtee shokkiaaltona ulospäin. Keskelle jäänyt neutronitähti hukkaa ylimääräisen lämpöenergiansa (lämpötila 100 miljardia astetta) noin 10 sekunnin pituisena termisten neutriinojen pulssina.
Ensimmäinen Maapallolla havaittava tieto Betelgeusen supernovaräjähdyksestä on siis neutriinopulssi. Aikanaan supernova SN1987 (168000 valovuoden päässä) tuotti jo tuon ajan laitteilla havaittavissa olleen neutriinopulssin. Noin 5 - 15 antineutriinoa nähtiin useammassa mittalaitteessa samanaikaisesti ja niitä seurasi muutaman tunnin kuluttua supernovaräjähdyksen valopulssi.
Betelgeuse on luokkaa 240 kertaa lähempänä meitä ja säteily vaimenee verrannollisena etäisyyden neliöön. Tuolta olisi havaittu vanhoilla laitteilla luokkaa 60000 neutriinon pulssi eli asiasta ei nykyisellään jäisi mitään epäilystä.
Eli milloin tuo havainto on tapahtunut paikanpäällä suhteessa maan aikaan? Se mitä nyt on havaittu on kai aika vanha tapahtuma
Beetlejuiceen on täältä 700 valovuotta. Nyt havaittu on siis tapahtunut 700 vuotta sitten.
Tottakai tuo on "räjähtämässä" mitäs sitten ? Onko tuo sinulle yllätys ? Vittu teidän persujen tyhmyyttä.
Onneksi te demarit ootte niin saatanan fiksuja... vaikka ette totta osaakaan puhua.
PS. Yhdys sanat on tosivaikeita.
Niin tai sitten se on jo räjähtänyt