yo k2018 tehtävä 10

Eli tuo malliratkaisu lähtee siitä, että kopterin siivet antavat levossa olevalle ilmalle nopeuden v siipien alalta, ja aiheutuva liikemäärän muutos = kopteriin kohdistuva gravitaatiovoima:
4*A*roo*v^2 = m*g. Kaikki energiahäviöt jätetään huomioon ottamatta.
Vertailun vuoksi: tuulivoimalan siipialalle tuleva ilmavirran teho on (1/2)*roo*A*v^3. Mutta käytännössä tuulivoimala voi tuottaa enintään noin 60 % tuosta tehosta, kun läpivirranneen ilman pitää syrjäyttää takan olevaa ilmaa. Joten tuulivoimalan napaan kohdistuvaa voimaa ei voi laskea tuolla liikämääräkaavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tuo malliratkaisu lähtee siitä, että kopterin siivet antavat levossa olevalle ilmalle nopeuden v siipien alalta, ja aiheutuva liikemäärän muutos = kopteriin kohdistuva gravitaatiovoima:
4*A*roo*v^2 = m*g. Kaikki energiahäviöt jätetään huomioon ottamatta.
Vertailun vuoksi: tuulivoimalan siipialalle tuleva ilmavirran teho on (1/2)*roo*A*v^3. Mutta käytännössä tuulivoimala voi tuottaa enintään noin 60 % tuosta tehosta, kun läpivirranneen ilman pitää syrjäyttää takan olevaa ilmaa. Joten tuulivoimalan napaan kohdistuvaa voimaa ei voi laskea tuolla liikämääräkaavalla.

Lue lisää

Jo ensimmäinen kaava meni väärin.
Ilmeisesti tulkitsit liikemäärän muutosta virheellisesti, joten yritä vaikka energian tai Bernoullin soveltamista.

Anonyymi kirjoitti:

Jo ensimmäinen kaava meni väärin.
Ilmeisesti tulkitsit liikemäärän muutosta virheellisesti, joten yritä vaikka energian tai Bernoullin soveltamista.

No aloittaja kertoo, että tehtävän mallirakaisussa annetaan: v=sqrt(mg/(4ρA)) ja se on juuri mitä tuosta minun liikemääräkaavastani saadaan. Olen yrittänyt selvittää aloittajalle, mistä johtuu ero hänen ratkaisunsa ja malliratkaisun (joka perustuu ideaalitilanteeseen) välillä. Niin että mene itse soveltamaan sitä Bernulliasi äläkä sekaannu keskusteluun, josta et näytä ymmärtävän mitään.

Anonyymi kirjoitti:

No aloittaja kertoo, että tehtävän mallirakaisussa annetaan: v=sqrt(mg/(4ρA)) ja se on juuri mitä tuosta minun liikemääräkaavastani saadaan. Olen yrittänyt selvittää aloittajalle, mistä johtuu ero hänen ratkaisunsa ja malliratkaisun (joka perustuu ideaalitilanteeseen) välillä. Niin että mene itse soveltamaan sitä Bernulliasi äläkä sekaannu keskusteluun, josta et näytä ymmärtävän mitään.

Lue lisää

Niin tietysti.

Yleensä oikaisun tarkoitus olisi saada esittäjä miettimään uudelleen, mikä meni vikaan, ja jos ei huomaa, niin kysäistä lisätietoa.
Sinun tapasi suhtautua asiaan ei vaikuta kovinkaan asialliselta.

Koska sama virhe tuossa liikemäärän kaavassa toistuu tällä palstalla kovin usein, lienee aiheellista puuttua siihen taas kerran.

Kaikki lähtee Newtonin toisesta F =ma ja kun molemmat puolet kerrotaan ajan muutoksella, päädytään F*dt = m*a*dt, joka kuvaa liikemäärän muutosta tai impulssia.
Kun a*dt on nopeudenmuutos, voidaan kirjoittaa muotoon
F = m/dt (v2-v1).
m/dt kuvaa massavirtaa (joskus merkinnällä piste m-kirjaimen päällä) ja sen suuruus on roo*A*v.
Tässä tulee sitten se, mitä tuo v tarkoittaa, sehän ei voi olla kumpikaan alku tai loppunopeus, koska ne voivat olla itseisarvoltaan 0, eli kyseinen v = keskinopeus ½(v2 v1), jolloin kaava on F = ½*roo* A*(v2²-v1²).
Erikoistapauksena tietysti tuosta on jos ujompi kumpi v =0, mutta tuon kertoimen ½ poisjättäminen on selvä virhe.

Sama asia voidaan johtaa myös energiaperiaatteella, dW =½ mv2² - ½mv1² = F*s ja kun m =roo*a*s, päädytään samaan tulokseen, kuten myös Bernoullin P1 roo*v1² = P2 roo*v2² .

Edellinen vastaaja oli kyllä huomioinut tehon kaavassa kesi nopeuden, mutta voimaa laskiessa ei, tai sitten ei ymmärtänyt kummastakaan mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tietysti.

Yleensä oikaisun tarkoitus olisi saada esittäjä miettimään uudelleen, mikä meni vikaan, ja jos ei huomaa, niin kysäistä lisätietoa.
Sinun tapasi suhtautua asiaan ei vaikuta kovinkaan asialliselta.

Koska sama virhe tuossa liikemäärän kaavassa toistuu tällä palstalla kovin usein, lienee aiheellista puuttua siihen taas kerran.

Kaikki lähtee Newtonin toisesta F =ma ja kun molemmat puolet kerrotaan ajan muutoksella, päädytään F*dt = m*a*dt, joka kuvaa liikemäärän muutosta tai impulssia.
Kun a*dt on nopeudenmuutos, voidaan kirjoittaa muotoon
F = m/dt (v2-v1).
m/dt kuvaa massavirtaa (joskus merkinnällä piste m-kirjaimen päällä) ja sen suuruus on roo*A*v.
Tässä tulee sitten se, mitä tuo v tarkoittaa, sehän ei voi olla kumpikaan alku tai loppunopeus, koska ne voivat olla itseisarvoltaan 0, eli kyseinen v = keskinopeus ½(v2 v1), jolloin kaava on F = ½*roo* A*(v2²-v1²).
Erikoistapauksena tietysti tuosta on jos ujompi kumpi v =0, mutta tuon kertoimen ½ poisjättäminen on selvä virhe.

Sama asia voidaan johtaa myös energiaperiaatteella, dW =½ mv2² - ½mv1² = F*s ja kun m =roo*a*s, päädytään samaan tulokseen, kuten myös Bernoullin P1 roo*v1² = P2 roo*v2² .

Edellinen vastaaja oli kyllä huomioinut tehon kaavassa kesi nopeuden, mutta voimaa laskiessa ei, tai sitten ei ymmärtänyt kummastakaan mitään.

Lue lisää

Oops !

Jäi tuosta Bernoullin kaavasta ne ½ t pois.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tietysti.

Yleensä oikaisun tarkoitus olisi saada esittäjä miettimään uudelleen, mikä meni vikaan, ja jos ei huomaa, niin kysäistä lisätietoa.
Sinun tapasi suhtautua asiaan ei vaikuta kovinkaan asialliselta.

Koska sama virhe tuossa liikemäärän kaavassa toistuu tällä palstalla kovin usein, lienee aiheellista puuttua siihen taas kerran.

Kaikki lähtee Newtonin toisesta F =ma ja kun molemmat puolet kerrotaan ajan muutoksella, päädytään F*dt = m*a*dt, joka kuvaa liikemäärän muutosta tai impulssia.
Kun a*dt on nopeudenmuutos, voidaan kirjoittaa muotoon
F = m/dt (v2-v1).
m/dt kuvaa massavirtaa (joskus merkinnällä piste m-kirjaimen päällä) ja sen suuruus on roo*A*v.
Tässä tulee sitten se, mitä tuo v tarkoittaa, sehän ei voi olla kumpikaan alku tai loppunopeus, koska ne voivat olla itseisarvoltaan 0, eli kyseinen v = keskinopeus ½(v2 v1), jolloin kaava on F = ½*roo* A*(v2²-v1²).
Erikoistapauksena tietysti tuosta on jos ujompi kumpi v =0, mutta tuon kertoimen ½ poisjättäminen on selvä virhe.

Sama asia voidaan johtaa myös energiaperiaatteella, dW =½ mv2² - ½mv1² = F*s ja kun m =roo*a*s, päädytään samaan tulokseen, kuten myös Bernoullin P1 roo*v1² = P2 roo*v2² .

Edellinen vastaaja oli kyllä huomioinut tehon kaavassa kesi nopeuden, mutta voimaa laskiessa ei, tai sitten ei ymmärtänyt kummastakaan mitään.

Lue lisää

Eli väitätkö, että yo-kokeiden mallivastaus on väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Eli väitätkö, että yo-kokeiden mallivastaus on väärin?

Väitätkö että NASA.n tiedot ovat virheellisiä ?

https://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/Images/propth.gif

Anonyymi kirjoitti:

Eli väitätkö, että yo-kokeiden mallivastaus on väärin?

Fluidin vastuslaki on F = 1/2*p*v^2*A, löytyy vaikka Wikipediasta.

Energian säilymisen mukaan voiman on oltava sama sekä virtausta hidastettaessa että sitä kiihdytettäessä, joten jos joku hyväksyy oikeaksi jonkin muunlaisen liikemäärämuutoksen vastauksen, tulkinta on selvä virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tietysti.

Yleensä oikaisun tarkoitus olisi saada esittäjä miettimään uudelleen, mikä meni vikaan, ja jos ei huomaa, niin kysäistä lisätietoa.
Sinun tapasi suhtautua asiaan ei vaikuta kovinkaan asialliselta.

Koska sama virhe tuossa liikemäärän kaavassa toistuu tällä palstalla kovin usein, lienee aiheellista puuttua siihen taas kerran.

Kaikki lähtee Newtonin toisesta F =ma ja kun molemmat puolet kerrotaan ajan muutoksella, päädytään F*dt = m*a*dt, joka kuvaa liikemäärän muutosta tai impulssia.
Kun a*dt on nopeudenmuutos, voidaan kirjoittaa muotoon
F = m/dt (v2-v1).
m/dt kuvaa massavirtaa (joskus merkinnällä piste m-kirjaimen päällä) ja sen suuruus on roo*A*v.
Tässä tulee sitten se, mitä tuo v tarkoittaa, sehän ei voi olla kumpikaan alku tai loppunopeus, koska ne voivat olla itseisarvoltaan 0, eli kyseinen v = keskinopeus ½(v2 v1), jolloin kaava on F = ½*roo* A*(v2²-v1²).
Erikoistapauksena tietysti tuosta on jos ujompi kumpi v =0, mutta tuon kertoimen ½ poisjättäminen on selvä virhe.

Sama asia voidaan johtaa myös energiaperiaatteella, dW =½ mv2² - ½mv1² = F*s ja kun m =roo*a*s, päädytään samaan tulokseen, kuten myös Bernoullin P1 roo*v1² = P2 roo*v2² .

Edellinen vastaaja oli kyllä huomioinut tehon kaavassa kesi nopeuden, mutta voimaa laskiessa ei, tai sitten ei ymmärtänyt kummastakaan mitään.

Lue lisää

taas sinä olet siellä kertomassa siitä puolikkaasta...ei sitä siihen kaavaan tule!

Anonyymi kirjoitti:

taas sinä olet siellä kertomassa siitä puolikkaasta...ei sitä siihen kaavaan tule!

Heitteletkö vain viikonloppuhuulta, vai onko sinulla oikeasti jotain konkreettista esitettävää ?

Anonyymi kirjoitti:

taas sinä olet siellä kertomassa siitä puolikkaasta...ei sitä siihen kaavaan tule!

Nyt en malta.

Otetaan käytännön esimerkki:
Säiliössä vettä korkeuteen h asti, jolloin säiliön pohjalla vallitsee paine pgh.
Jos pohjaan on asennettu ylöspäin suunnattu johde, josta vesi pääsee suihkuamaan ylöspäin ja oletetaan että alkunopeus olisi kaavan F=pAv^2 -> v= sqrt(P/p), niin ilman häviöitä vesi suihkuaisi korkeuteen h/2, jos taas yhtälö F=½ pAv^2 olisi validi, suihku nousisi korkeudelle h.

Repikää siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt en malta.

Otetaan käytännön esimerkki:
Säiliössä vettä korkeuteen h asti, jolloin säiliön pohjalla vallitsee paine pgh.
Jos pohjaan on asennettu ylöspäin suunnattu johde, josta vesi pääsee suihkuamaan ylöspäin ja oletetaan että alkunopeus olisi kaavan F=pAv^2 -> v= sqrt(P/p), niin ilman häviöitä vesi suihkuaisi korkeuteen h/2, jos taas yhtälö F=½ pAv^2 olisi validi, suihku nousisi korkeudelle h.

Repikää siitä.

Lue lisää

No tuo piti tietty testata.

Muovipullo ja letku, tulppana olut sormi pois, ja vesisuihku nousi suunnilleen pinnan korkeudelle.

Empiiristä fysiikkaa ?

Anonyymi kirjoitti:

Eli väitätkö, että yo-kokeiden mallivastaus on väärin?

Tottakai on väärin, monessakin asiassa. Eikä todellakaan ollut ensimmäinen kerta.
https://drive.google.com/file/d/18riynVmiM39gPUvTr2PEGLo5BUXkKc7c/view

Virhe 1: "Fv1, Fv2, Fv3, Fv4 ovat roottoreihin kohdistuvat ilmanvastusvoimat."
Ilmanvastus vaikuttaa aina virtauksen suuntaan, eli kun ilma virtaa alaspäin on myös ilmanvastus alaspäin vaikuttava vektori. Mallivastauksessa ylöspäinvaikuttavaa punaisella merkittyä voimaa kutsutaan pahasti virheellisesti ilmanvastusvoimaksi. Täysin ala-arvoisen epäfysikaalinen menettely! Tehtävänannnon perusteella ilmanvastusta ei ole tehtävässä syytä huomioida ollenkaan, vaan se kannattaa jättää tyystin huomioimatta.

Virhe 2: Mallivastauksessa ilman nopeus alaspäin on vakio ja se nimetään suureella v. Todellisuudessa iman vauhti on muuttuja, kaukana roottorin yläpuolella nolla, ja saavuttaa maksimiarvonsa selvästi roottoritason alapuolella. Roottoritason kohdalla ilmanvauhti on ääritapausten keskirvo, kuten asia on tässä jo aiemmin linkatussa:
https://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/Images/propth.gif täysin oikein esitettykin.

Mallivastaus on siis se jolla sai YO-kokeessa parhaiten pisteitä, eikä suinkaan se mikä on fysikaalisesti oikein. Ne ovat todella kaukana toisistaan. Fysikaalisesti oikealla vastauksella olisi siis menettänyt kyseisessä kokeessa pisteitä!!! Se oikea opetetaan esim aerodynamiikan yliopistokursseilla, jota kyseisen ylioppilaskokeen mallivastauksen laatijat eivät selvästikään ole suorittaneet.

Anonyymi kirjoitti:

taas sinä olet siellä kertomassa siitä puolikkaasta...ei sitä siihen kaavaan tule!

Virheelliseen kaavaan *) ei tosiaankaan tule puolikasta, ja jos/kun sen kaavan halutaankin pysyvän virheellisenä jätetään puolikas siitä jatkossakin pois. Näin siis lukiotasolla. Jatko-opinnoissa asiat lasketaan kyllä oikein, kuten on tähänastikin jo menetelty. Eivät yliopistojen professorit muuta oikeaa menettelyään virheelliseksi vain siksi että YO-lautakunta on heidän kanssaan eri mieltä.

*) = kyseistä sovellusta varten sovellettu kaava, ei siis mikään perusfysiikan osa. Edelleenkin F = dp/dt ilman puolikkaita myös yliopistotasolla. Mutta ilman vauhti alaspäin eli v ei ole kyseisessä tehtävässä vakio vaan muuttuja! Vakioihin vaikuttaa tietystikin myös se missä kohtaa virtausta poikkipinta-ala on A, tehtävässä roottoritasolla, ja ne vakiot menee sen oletuksen mukaan, eikä yksinomaan minkään yleisen fysiikan lain määräämänä. Koko ongelma vaan kertoo aivan liian suuresta kaavakeskeisyydestä, lukiossa opetellaan kaavoja, eikä fysiikkaa ja se näkyy osaamisen tasossa, valitettavasti myös YO-lautakunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai on väärin, monessakin asiassa. Eikä todellakaan ollut ensimmäinen kerta.
https://drive.google.com/file/d/18riynVmiM39gPUvTr2PEGLo5BUXkKc7c/view

Virhe 1: "Fv1, Fv2, Fv3, Fv4 ovat roottoreihin kohdistuvat ilmanvastusvoimat."
Ilmanvastus vaikuttaa aina virtauksen suuntaan, eli kun ilma virtaa alaspäin on myös ilmanvastus alaspäin vaikuttava vektori. Mallivastauksessa ylöspäinvaikuttavaa punaisella merkittyä voimaa kutsutaan pahasti virheellisesti ilmanvastusvoimaksi. Täysin ala-arvoisen epäfysikaalinen menettely! Tehtävänannnon perusteella ilmanvastusta ei ole tehtävässä syytä huomioida ollenkaan, vaan se kannattaa jättää tyystin huomioimatta.

Virhe 2: Mallivastauksessa ilman nopeus alaspäin on vakio ja se nimetään suureella v. Todellisuudessa iman vauhti on muuttuja, kaukana roottorin yläpuolella nolla, ja saavuttaa maksimiarvonsa selvästi roottoritason alapuolella. Roottoritason kohdalla ilmanvauhti on ääritapausten keskirvo, kuten asia on tässä jo aiemmin linkatussa:
https://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/Images/propth.gif täysin oikein esitettykin.

Mallivastaus on siis se jolla sai YO-kokeessa parhaiten pisteitä, eikä suinkaan se mikä on fysikaalisesti oikein. Ne ovat todella kaukana toisistaan. Fysikaalisesti oikealla vastauksella olisi siis menettänyt kyseisessä kokeessa pisteitä!!! Se oikea opetetaan esim aerodynamiikan yliopistokursseilla, jota kyseisen ylioppilaskokeen mallivastauksen laatijat eivät selvästikään ole suorittaneet.

Lue lisää

Niin, näitä YO- oppaita, tai opaskirjoja ei mikään taho valvo, jokainen voi kirjoittaa tuotokseensa mitä tahansa roskaa, pääasiana vain että tuotteen pitää myydä sen verran että kulut saadaan korvattua ja hiukan hilloa lisäksi.

Todellinen tilannehan on nykyään, että tollanen teini-ikäinen- vegaani-lesbo- trendikäs nykynuori vähät välittää jostain impulssin kaavassa olevasta puolikkaasta, hänen tähtäimenään on humanistinen loppututkinto ja voimakkaan mediavaikuttajan rooli tulevaisuudessa.

Niin siis, kaupallisten tuotteiden sanomaan olisi osattava suhtautua reaalisesti.
Jo pelkästään muutama kommentti tässä ketjussa toi esille ongelman, mille pohjalle tieto lopulta perustuu, kun jopa näin yksinkertaisissa ja aivan perusasioihin pohjautuvissa alkeiskaavojen käsittelyissä mennään jo huolellisesti harhaan, ja siitä on sitten mainio pohja maailman pelastamiseen.


HUH ! HUH !

Anonyymi kirjoitti:

Eli väitätkö, että yo-kokeiden mallivastaus on väärin?

Mielipiteenä sanoisin että tuo puolikasta vailla oleva ohje on jostain preppauskurssi oppaasta jäänyt sammakko.

Mikään yo-lautakunta tai vastaava, ei taatusti ole hyväksynyt noin alkeellista virhettä.

Jos kuitenkin niin on käynyt, niin välittömästi esiin, ja syylliset "jalkapuuhun"

Ps
Em. kaava voidaan johtaa edelleen liike-energian kaavaksi vain kertomalla matkalla, mutta tuskin kukaan ryhtyy väittämään että se puolikas ei kuulu siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai on väärin, monessakin asiassa. Eikä todellakaan ollut ensimmäinen kerta.
https://drive.google.com/file/d/18riynVmiM39gPUvTr2PEGLo5BUXkKc7c/view

Virhe 1: "Fv1, Fv2, Fv3, Fv4 ovat roottoreihin kohdistuvat ilmanvastusvoimat."
Ilmanvastus vaikuttaa aina virtauksen suuntaan, eli kun ilma virtaa alaspäin on myös ilmanvastus alaspäin vaikuttava vektori. Mallivastauksessa ylöspäinvaikuttavaa punaisella merkittyä voimaa kutsutaan pahasti virheellisesti ilmanvastusvoimaksi. Täysin ala-arvoisen epäfysikaalinen menettely! Tehtävänannnon perusteella ilmanvastusta ei ole tehtävässä syytä huomioida ollenkaan, vaan se kannattaa jättää tyystin huomioimatta.

Virhe 2: Mallivastauksessa ilman nopeus alaspäin on vakio ja se nimetään suureella v. Todellisuudessa iman vauhti on muuttuja, kaukana roottorin yläpuolella nolla, ja saavuttaa maksimiarvonsa selvästi roottoritason alapuolella. Roottoritason kohdalla ilmanvauhti on ääritapausten keskirvo, kuten asia on tässä jo aiemmin linkatussa:
https://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/Images/propth.gif täysin oikein esitettykin.

Mallivastaus on siis se jolla sai YO-kokeessa parhaiten pisteitä, eikä suinkaan se mikä on fysikaalisesti oikein. Ne ovat todella kaukana toisistaan. Fysikaalisesti oikealla vastauksella olisi siis menettänyt kyseisessä kokeessa pisteitä!!! Se oikea opetetaan esim aerodynamiikan yliopistokursseilla, jota kyseisen ylioppilaskokeen mallivastauksen laatijat eivät selvästikään ole suorittaneet.

Lue lisää

Lisäksi vielä laskussakin suuruusluokkavirhe aivan kuin sinettinä koko tuherrukselle.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai on väärin, monessakin asiassa. Eikä todellakaan ollut ensimmäinen kerta.
https://drive.google.com/file/d/18riynVmiM39gPUvTr2PEGLo5BUXkKc7c/view

Virhe 1: "Fv1, Fv2, Fv3, Fv4 ovat roottoreihin kohdistuvat ilmanvastusvoimat."
Ilmanvastus vaikuttaa aina virtauksen suuntaan, eli kun ilma virtaa alaspäin on myös ilmanvastus alaspäin vaikuttava vektori. Mallivastauksessa ylöspäinvaikuttavaa punaisella merkittyä voimaa kutsutaan pahasti virheellisesti ilmanvastusvoimaksi. Täysin ala-arvoisen epäfysikaalinen menettely! Tehtävänannnon perusteella ilmanvastusta ei ole tehtävässä syytä huomioida ollenkaan, vaan se kannattaa jättää tyystin huomioimatta.

Virhe 2: Mallivastauksessa ilman nopeus alaspäin on vakio ja se nimetään suureella v. Todellisuudessa iman vauhti on muuttuja, kaukana roottorin yläpuolella nolla, ja saavuttaa maksimiarvonsa selvästi roottoritason alapuolella. Roottoritason kohdalla ilmanvauhti on ääritapausten keskirvo, kuten asia on tässä jo aiemmin linkatussa:
https://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/Images/propth.gif täysin oikein esitettykin.

Mallivastaus on siis se jolla sai YO-kokeessa parhaiten pisteitä, eikä suinkaan se mikä on fysikaalisesti oikein. Ne ovat todella kaukana toisistaan. Fysikaalisesti oikealla vastauksella olisi siis menettänyt kyseisessä kokeessa pisteitä!!! Se oikea opetetaan esim aerodynamiikan yliopistokursseilla, jota kyseisen ylioppilaskokeen mallivastauksen laatijat eivät selvästikään ole suorittaneet.

Lue lisää

Tehtävä oli ratkaisuohjeeltaan aivan ainutlaatuinen.

Ensin tulkitaan väärin Newtonin dynamiikkaa, sitten tehdään vastauksen laskussa alkeellinen suuruusluokkavirhe ja lopuksi ei ymmärretä että F*v on teho vain jos molemmat tekijät ovat vakioita.

Kuten joku jo totesi, kaavojen ulkoa opettelu on tehokkain tapa tehdä virheitä, ja ko. esimerkki oli jo parodianomaista esitystä.
Jos joku on koskaan näitä ongelmia purkanut, voi jo suoralta kädeltä todeta että vastaus 1,6 m/s ei voi olla sinne päinkään.

Jos Pisa-tulokset huolestuttavat, niin miettikääpä mistä se voisi johtua ?

Pitää taaskin muistaa tehtävän luonne: yo-kirjoitustehtävä lukiotiedoilla. Kun vielä nähdään, että tehon laskemisesta saadaan yksi piste, niin ei laskelma voi kovin monimutkainen olla: vain siipiin kohdistuvien voimien kertominen ilmavirralle aikaansaadulla nopeudella. Käytännössä vain alaraja teholle.

Mitä tarkoittaa "a painopistekoordinaatistossa", liike-energian käsite lienee yksiselitteinen paikallaan olevan koordinaatiston suhteen.

Niin, ja kuinka tämä liittyy kyseiseen tehtävään ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa "a painopistekoordinaatistossa", liike-energian käsite lienee yksiselitteinen paikallaan olevan koordinaatiston suhteen.

Niin, ja kuinka tämä liittyy kyseiseen tehtävään ?

Lue lisää

"Mitä tarkoittaa "a painopistekoordinaatistossa", liike-energian käsite lienee yksiselitteinen paikallaan olevan koordinaatiston suhteen."

Eli tuossa autoesimerkissä, olet siis sitä mieltä, että jos auto ajaa päin samanalaista autoa nopeudella 200 km/h, tulee kaksinkertaiset vauriot siihen verrattuna, että autot ajavat toisiaan päin molemmat nopeudella 100 km/h, koska ensinmainitussa tapauksessa liike-energia on kaksinkertainen paikallaan olevassa koorninaatistossa?

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä tarkoittaa "a painopistekoordinaatistossa", liike-energian käsite lienee yksiselitteinen paikallaan olevan koordinaatiston suhteen."

Eli tuossa autoesimerkissä, olet siis sitä mieltä, että jos auto ajaa päin samanalaista autoa nopeudella 200 km/h, tulee kaksinkertaiset vauriot siihen verrattuna, että autot ajavat toisiaan päin molemmat nopeudella 100 km/h, koska ensinmainitussa tapauksessa liike-energia on kaksinkertainen paikallaan olevassa koorninaatistossa?

Lue lisää

Vitunko väliä kun kerran on kysymys paikallaan olevasta helikopterista.

Tietysti pitää ottaa huomioon graviotatiokentän jatkuva vaihtelu -107g ... välillä 2323g.... ja molekyylien vastus ilmassakin riipuen sitten ...