Älykkyyttä on monenlaista.
Looginen ajattelu, muisti, laskeminen, visuaaliset taidot – muun muassa tällaisia asioita testataan perinteisissä älykkyystesteissä. Taitojen hallitsemisen perusteella lasketaan niin kutsuttu älykkyysosamäärä – eli tulos siitä, kuinka älykäs on.
Mutta mittaako testi älykkyyttä sen kaikessa laajuudessa? Onko älykkyysosamäärä aito todiste älykkyydestä?
Nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että älykkyysosamäärätesteissä mitattavat asiat eivät välttämättä kerro erityisen paljoa siitä, kuinka fiksu ihminen on. Psychology Today kertoo, että vaikka esimerkiksi matemaattisia taitoja on mahdollista mitata, iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi määritellä taulukoihin tai vertailla toisten kanssa.
Useissa tutkimuksissa onkin löydetty kolme piirrettä, jotka yhdistävät aidosti älykkäitä ihmisiä:
1. He ovat uteliaita
Uteliaisuus palkitsee aivoja, vaikuttaa valintojen tekemiseen ja parantaa muistia auttamalla aivoja tekemään kytköksiä erilaisten asioiden välille. Omien taitojen listaamisen ja pätevyyden miettimisen sijaan oikeasti älykkäät ihmiset kysyvät uteliaasti itseltään, mistä he ovat aidosti kiinnostuneita ja tavoittelevat siihen liittyviä asioita.
2. He eivät tavoittele tarpeetonta järjestystä
Vaikka tarkasti määritellyt työtavat, palautteenantojärjestelmät ja kontrolloidut kokeilut ohjaavat usein tekemistä järkevästi eteenpäin, oikeasti älykkäät ihmiset osaavat sopivissa määrin myös ohittaa niitä. Luovasti ajatteleminen liittyy olennaisesti fiksuihin ihmisiin. Älykkäät ihmiset eivät tee asioita vain muiden mielipiteiden takia, vaan uskaltavat kokeilla asioita, jotka tuntuvat itsestä oikeilta.
3. He ovat tunneälykkäitä
Tunneälykkyyden vaikutuksista ihmisen elämään on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Eräiden tutkimusten mukaan tunneälykkyydellä on kuitenkin yhteys työelämässä menestymiseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tunneälykkäät osaavat kommunikoida hyvin erilaisten tyyppien kanssa, käyvät ongelmansa ajatuksella läpi ja ylläpitävät pitkään muodostamiaan sosiaalisia suhteita.
Lisäksi tunneälykkäät ihmiset ovat avuliaita ja kannustavia, ja heidän kanssaan on helppoa työskennellä. Tunneälykkyydellä ei ehkä ratkota monimutkaisia laskuja, mutta todennäköisesti edetään haluttuun suuntaan niin uralla kuin muussa elämässä.
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005559314.html
Hurmioituneisuuden piirteet erityisen lahjakkaissa lapsissa
Opetusalan tehtävissä olevat ammattilaiset ja psykologit eivät aina huomaa erityisen lahjakkaiden lasten hurmioituneisuutta, jota heille tulee heidän kehityksensä eri vaiheissa. Tämä johtaa usein väärään diagnosointiin.
1. Psykomotorinen hurmioituminen
Lahjakkaat lapset alkavat kyllästyessään liikkumaan. Ulospäin se näyttää siltä, että heillä on keskittymiskykyvyttömyyttä ja hyperaktiivisuuden jaksoja. Näin ollen heidän verbaalinen levottomuutensa johtaa ulkopuolisten arviointiin lapsen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä (ADHD).
Kun lapsi haluaa tehdä jotain tehtävää tai työtä, hän syventyy johonkin häntä kiinnostavaan aiheeseen paljon enemmän kuin muut samanikäiset lapset.
Lapsi voi turhautua jos hän ei saavuta tavoitettaan. Aikuisen tulee auttaa lasta tässä, jotta lapsi oppii hallitsemaan omat tunteensa.
2. Yliaktiivinen älykkyys
Yksi piirre, joka näkyy erityisen lahjakkaissa lapsissa, on uteliaisuus kaikkia asioita kohtaan, mikä saattaa tuntua ahnaalta. He voivat käyttää kaiken energiansa vain yhteen asiaan.
Erityisen lahjakas lapsi uppoutuu täysin kiinnostuksen kohteeseensa.
Vanhempien saattaa olla joskus vaikeaa ymmärtää lapsen intensiivistä uteliaisuutta. Alan ammattilaiset saattavat ajatella lapsen sairastavan Aspergerin syndroomaa.
3. Herkät tunteet
Vanhemmat kuvailevat usein erityislahjakasta lastaan”hyvin intensiiviseksi ja äärimmäiseksi” tai että ”lapsi räjähtää onnesta”.
Koska lapset ovat hyvin tunteellisia, heidän tunteensa aikuisena saattavat antaa heille joitain etuja. Lapsena heidät saatetaan valitettavasti diagnosoida kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä, vaikka se ei ole lähelläkään totuutta.
Herkkä lapsi saattaa itkeä elokuvan hahmon vuoksi tai sosiaalisten epäoikeudenmukaisten tilanteiden, väkivallan tai ympäristöongelmien takia.
4. Herkät aistit
Vaatteiden laput, äänet luokkahuoneessa, tietyt hajut tai kovat äänet haittaavat lahjakkaita lapsia.Lasten aistit ovat virittäytyneet niin herkiksi, että he eivät pysty ajattelemaan mitään muuta.
Vanhemmat ja opettajat eivät yleisesti ottaen osaa ymmärtää lasten äärimmäistä herkkyyttä. Heidän silmissään lapset ovat ”hulluja”, kun tosiasiassa lapset eivät itse voi asialle mitään.
5. Ylivilkas mielikuvitus
Erityisen lahjakkaat lapset näyttävät elävän ”omassa maailmassaan”. He keksivät ja luovat helposti eri tilanteita tai mielikuvitusystäviä ja unelmoivat paetakseen tylsyyttä,jota he ehkä kokevat koulussa.
Todellisuus ja mielikuvitusmaailma sekoittuvat herkästi, jolloin todellisuutta ja tarua on vaikea.
https://askelterveyteen.com/5-piirretta-erityisen-lahja
Looginen ajattelu, muisti, laskeminen, visuaaliset taidot – muun muassa tällaisia asioita testataan perinteisissä älykkyystesteissä. Taitojen hallitsemisen perusteella lasketaan niin kutsuttu älykkyysosamäärä – eli tulos siitä, kuinka älykäs on.
Mutta mittaako testi älykkyyttä sen kaikessa laajuudessa? Onko älykkyysosamäärä aito todiste älykkyydestä?
Nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että älykkyysosamäärätesteissä mitattavat asiat eivät välttämättä kerro erityisen paljoa siitä, kuinka fiksu ihminen on. Psychology Today kertoo, että vaikka esimerkiksi matemaattisia taitoja on mahdollista mitata, iso osa älykkyydestämme on sellaista, jota ei voi määritellä taulukoihin tai vertailla toisten kanssa.
Useissa tutkimuksissa onkin löydetty kolme piirrettä, jotka yhdistävät aidosti älykkäitä ihmisiä:
1. He ovat uteliaita
Uteliaisuus palkitsee aivoja, vaikuttaa valintojen tekemiseen ja parantaa muistia auttamalla aivoja tekemään kytköksiä erilaisten asioiden välille. Omien taitojen listaamisen ja pätevyyden miettimisen sijaan oikeasti älykkäät ihmiset kysyvät uteliaasti itseltään, mistä he ovat aidosti kiinnostuneita ja tavoittelevat siihen liittyviä asioita.
2. He eivät tavoittele tarpeetonta järjestystä
Vaikka tarkasti määritellyt työtavat, palautteenantojärjestelmät ja kontrolloidut kokeilut ohjaavat usein tekemistä järkevästi eteenpäin, oikeasti älykkäät ihmiset osaavat sopivissa määrin myös ohittaa niitä. Luovasti ajatteleminen liittyy olennaisesti fiksuihin ihmisiin. Älykkäät ihmiset eivät tee asioita vain muiden mielipiteiden takia, vaan uskaltavat kokeilla asioita, jotka tuntuvat itsestä oikeilta.
3. He ovat tunneälykkäitä
Tunneälykkyyden vaikutuksista ihmisen elämään on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Eräiden tutkimusten mukaan tunneälykkyydellä on kuitenkin yhteys työelämässä menestymiseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tunneälykkäät osaavat kommunikoida hyvin erilaisten tyyppien kanssa, käyvät ongelmansa ajatuksella läpi ja ylläpitävät pitkään muodostamiaan sosiaalisia suhteita.
Lisäksi tunneälykkäät ihmiset ovat avuliaita ja kannustavia, ja heidän kanssaan on helppoa työskennellä. Tunneälykkyydellä ei ehkä ratkota monimutkaisia laskuja, mutta todennäköisesti edetään haluttuun suuntaan niin uralla kuin muussa elämässä.
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005559314.html
Hurmioituneisuuden piirteet erityisen lahjakkaissa lapsissa
Opetusalan tehtävissä olevat ammattilaiset ja psykologit eivät aina huomaa erityisen lahjakkaiden lasten hurmioituneisuutta, jota heille tulee heidän kehityksensä eri vaiheissa. Tämä johtaa usein väärään diagnosointiin.
1. Psykomotorinen hurmioituminen
Lahjakkaat lapset alkavat kyllästyessään liikkumaan. Ulospäin se näyttää siltä, että heillä on keskittymiskykyvyttömyyttä ja hyperaktiivisuuden jaksoja. Näin ollen heidän verbaalinen levottomuutensa johtaa ulkopuolisten arviointiin lapsen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä (ADHD).
Kun lapsi haluaa tehdä jotain tehtävää tai työtä, hän syventyy johonkin häntä kiinnostavaan aiheeseen paljon enemmän kuin muut samanikäiset lapset.
Lapsi voi turhautua jos hän ei saavuta tavoitettaan. Aikuisen tulee auttaa lasta tässä, jotta lapsi oppii hallitsemaan omat tunteensa.
2. Yliaktiivinen älykkyys
Yksi piirre, joka näkyy erityisen lahjakkaissa lapsissa, on uteliaisuus kaikkia asioita kohtaan, mikä saattaa tuntua ahnaalta. He voivat käyttää kaiken energiansa vain yhteen asiaan.
Erityisen lahjakas lapsi uppoutuu täysin kiinnostuksen kohteeseensa.
Vanhempien saattaa olla joskus vaikeaa ymmärtää lapsen intensiivistä uteliaisuutta. Alan ammattilaiset saattavat ajatella lapsen sairastavan Aspergerin syndroomaa.
3. Herkät tunteet
Vanhemmat kuvailevat usein erityislahjakasta lastaan”hyvin intensiiviseksi ja äärimmäiseksi” tai että ”lapsi räjähtää onnesta”.
Koska lapset ovat hyvin tunteellisia, heidän tunteensa aikuisena saattavat antaa heille joitain etuja. Lapsena heidät saatetaan valitettavasti diagnosoida kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä, vaikka se ei ole lähelläkään totuutta.
Herkkä lapsi saattaa itkeä elokuvan hahmon vuoksi tai sosiaalisten epäoikeudenmukaisten tilanteiden, väkivallan tai ympäristöongelmien takia.
4. Herkät aistit
Vaatteiden laput, äänet luokkahuoneessa, tietyt hajut tai kovat äänet haittaavat lahjakkaita lapsia.Lasten aistit ovat virittäytyneet niin herkiksi, että he eivät pysty ajattelemaan mitään muuta.
Vanhemmat ja opettajat eivät yleisesti ottaen osaa ymmärtää lasten äärimmäistä herkkyyttä. Heidän silmissään lapset ovat ”hulluja”, kun tosiasiassa lapset eivät itse voi asialle mitään.
5. Ylivilkas mielikuvitus
Erityisen lahjakkaat lapset näyttävät elävän ”omassa maailmassaan”. He keksivät ja luovat helposti eri tilanteita tai mielikuvitusystäviä ja unelmoivat paetakseen tylsyyttä,jota he ehkä kokevat koulussa.
Todellisuus ja mielikuvitusmaailma sekoittuvat herkästi, jolloin todellisuutta ja tarua on vaikea.
https://askelterveyteen.com/5-piirretta-erityisen-lahja
Vastaukset 37
Vanhimmat
Suurin osa noista pätee mun kissaan☝️
Kirjoitit minusta kuinka somaa🥰💕🧸✨
Kaikissa häiriköissä elää pieni älypää ja rauhaton lapsi.
Ei se ole häirikkö automaattisesti en minäkää ole koska on ADD oireet. Olen vaan liikaa omissa ajatuksissa joka vaikeutta ajanhallintaa mutta jos sen perusteella miettii että olen paljon myöhässä tai sen perusteella kun sanon rohkeasti päinnäköä että toinen ei kestä omaa pahuuttuuttaa, siten olen sitten häirikkö.
Minusta on hyvin tärkeätä kertoa, kun toinen tekee väärin se on tasapainon luomista, ei tuhoamista. Toinen ihminen pystyy vahvistavan heikkouttaajoten ongelma katoaa.
Luokan häiriköt monesti kuitenkin ovat niitä luokan älykkäimpiä tyyppejä. Jotka kyllästyy nopeasti 'tombstone mentalityyn', se näkyy sitten muita häiritsevänä purkaantumisena ja toimimisena.
Ajankäyttöä voi suunnitella. Merkitsee vaikka kalenteriin joka päivä tehtävät ja niihin käytettävän ajan. Itsellänikin on ajanhallinnan kanssa ongelmaa välillä. Jokapäiväiset tehtävät kannattaa kirjata ylös ja viivaa yli, kun on saanut tehtyä. Arjessa kannattaa olla myös rutiinit tiettyinä aikoina mutta sinulla varmaan onkin. Tuo asioiden listaaminen kuitenkin auttaa. Voi myös merkitä ylös, kuinka kauan kuhunkin tehtävään menee aikaa, että oppii ajanhallintaa. :)
Tykkään itse tehdä tehtävälistoja ja viivailla yli, kun saan tehtävän tehtyä! PostIt-laput on korvaamattomia arjessa! :)
Ei se ole automaattisen jos on kärsimätön kuin tunnehallinan vaikeuden kautta yleensä kärsimätön.
minunkin pää hyppelee, en muista katsoa se kun olen ajatuksissa kun olen ajatuksissa kun pitää ratkoa tärkeitä asioita päänsisällä. Poistun paikan päältä pahimmassa tilassa ja käyn asioita uudestaa läpi, en näe eteeni silloin.
Opettelen päivän aamusta mutta minulla menee päivätkin sekaisin
Oon miettinyt herätyksiä mutta puhelin pirisisi kokoajan loisi lisää stressiä, mies muistaa ja muistuttaa mutta sekään ei tee siitä helppoa kun hän ei sano suoraa vaan epäsuoran ilkeästi varmaan juuri siksi kun en muka muuten reagoi.
Teen yleensä asiat urakkana, ihmetellään miten jaksan.
epäilen siitä johtuen kun pää käy viikonkin verran ratkoessaan ongelmaa kun se vie yöunetkin.
En pysty hallitsemaan muita mutta pystyn hallitsemaan muita tietämällä enemmän.
Ei olekaan ei.
Olen ollut levoton lapsi, jonka oli lähes mahdotonta istua tunnin verran heiluttelematta jalkoja tai näpelöimättä käsilläni jotain. Erityisesti jos jokin aihe oli puuduttava, harhauduin ihan omiin maailmoihini. Eikä kiinnostanut enää kuunnella yhtään.
Mielenkiintoinen opetus ja ympäristö taas on aina motivoinut oppimaan ja omaksumaan asioita nopeasti ja sisäistäen ne perusteellisesti. Miellyttävä ympäristö ja ilmapiiri motivoi.
Entäs jos teet aikataulun perheelle? Siinä Supernanny-sarjassa ne aina tekee sen aikataulun ja lapsetkin opetetaan siihen. Sen aikataulun voi laittaa vaikka seinälle. Siinä toistuu ne päivän ruoka- ja ulkoiluhetket ja muut tärkeät. Se luo rutiinia elämään. Sitten ne hetket, jotka ei ole merkitty, voi käyttää, mihin haluaa. Aikuiselle ja lapsille rutiinit on kyllä kaikki kaikessa. Sitten myös sellainen, että tietty aika tietylle tehtävälle, ettei se veny pitkin päivää. Siinä ajassa sitten tekee sen. En minäkään muistutuksista tykkää. Kirjoitan lappuja ja teen listoja ja aikatauluja. Niillä olen pärjännyt ihan hyvin.
Meillä on kalenteri seinällä en muista katsoa.
Mutta olen tyytyväinen koska jatkuva käyttö kuitenkin rutinoittaa vaikka se kuluttaa voimia mutta jos poika muuttaa 3 tuntia päiviä yhtä-äkkii minäkin joudun aloittaa alusta sen rutiinin luominen kestää aikansa.
Sit kun noi menot ei ole päivittäin, se tuottaa ongelmaan.
Kaavakkaiden täyttämisen vuoksi yllättäen viimeksi unohdin neuvolan, menin ostaa täishamppoota kun piti olla neuvolassa.😑
Rutiini seinällä(lapsilla kuvina, aikuisilla kellonaikoina) jos sitä mietit mutta uuden ajan lykkää siihen ja minä olen tien päällä unohdan joskun otan valonkuvan muistoksi jos muistan ottaa valokuvan .🥰
kenenkää juhlia en muista, jos unohdan kalenteriin merkitä, unohdan mennä. Yritän teknologialla paikata puutosta.
Mieskin tykkää.🥰
Aidosti älykkäitä on suurin osa lapsista. Koulujärjestelmä on vain niin niukka, että älykkyyttä on vaikea tukea. Ehkäpä juuri pojat tästä kärsivät eniten.
Mielestäni jokainen lapsi syntyy yhtä fiksuina. On vain kiinni siitä miten lapsen vahvuudet ja niiden tukeminen onnistuu vauva iästä kouluikään.
Olen samaa mieltä jokainen voi olla fiksu, joillakin on syntyessään valmiina vahvuudet joilla pärjää.
Sen vuoksi harjoittanut lapsiani.
Kyllä jo ihan pienistäkin usein erottaa kuka tule olemaan fiksu ja kuka täysi pölvästi.
Oon huomannut meillä eskarissa väritetään lapset osaamisen mukaan.
Tyttöni on lukemisen ryhmässä.🤔
Eikä siihen ryhmään olisi mennyt, jos en olisi harjoittanut hänen taitojaan.
Kaverinsa osaa myös lukea mutta ei osannut luistella mutta tyttöni osaa.
Noissa harjoittelussa näkee mikä tarvitsee pitkää pinnaa senkin harjoittelu on hyvä harjoittaa kehittämällä sietämään pitkää raskasta kestoista ja vaativaan olen työstänyt niiden aivojen kehitystä.
Mjoo
Siis mä en ole koskaan ymmärtänyt täällä (ja toisaalla) sitä että pelkkä olemassaolo voi olla joillekin niin vaikeaa.
Mun käsityspiirin mukaan mikään ei ole niin helppoa kuin käsitys omasta itsestä (Ja jos tämän haluaa kääntää toisinpäin, niin käsitys kaikesta muusta).
Mulle ihan sama.
(hihitystä)
Luulen, että älykkyys on tyhmien ja näköalattomien ihmislajin edustajien kombo, joka fantasioi jostain muusta kuin oma potentiaali sallii.
Mä luulen, että älykkyys on jonkinlainen feikki. Blurri.
(reps)
Oliko älykästä kutsua Suomeen 35000 sotilaskarkuria vuonna 2015?
Kysy persuilta, ne oli silloin vallan kahvassa hallituksessa ja päättivät sioista.
a :)
Älykkyys on nopeutta. Nopeutta ymmärtää, oivaltaa ja soveltaa asioita. Lahjakkuus on erityinen kyky tai kyvykkyys jollakin alueella. Älykkyys ja lahjakkuus ovat voivat olla sisäkkäin. Älykkyys auttaa kehittämään lahjakkuutta. Jokaisella on joku lahja, sitä kannattaa etsiä ja käyttää sitä hyvään tarkoitukseen elämässä. Se tuo myös elämälle yleensä mielekkyyden, että voi toteuttaa itseään ja sitä lahjakkuutta, joka itsellä on. Ihmisellä voi olla myös piilossa oleva lahja, jota ei ole tajunnut. Se voi tulla esiin vasta vaikka aikuisella iällä. Usein moni ei käytä sitä kapasiteettiaan tai kaikkia niitä lahjoja, joita itsellä on. Etsikää!
Hirn
"Tätä mä komppaan".
(hihitystä)
https://www.youtube.com/watch?v=vV8IAOojoAA
Suurimmalla osalla tuskin on mitään sen kummempia lahjoja mihinkään.
Mjaa
Meni Tubettamalla Nirvanaksi.
"In Utero"
Sellaisen vinkin mä antaisin Googlelle, että älä oleta.
- Californication -
(naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=4o7fiW373GE
Tasoteorioista
Ihmisillä on jännä tapa jaotella heitä erilaisiin tapakulttuureihin.
Ei mitään tapoja.
(naurua)
Mjoo
Otetaas tuosta aasi selkään.
Sana "tuskin" paljastaa lauseessa sen rakentajan. Sana tuskin on niin kaoottinen, että itse (allekirjoittaneena) en käytä sitä (sanaa) koskaan.
Tuskin
(hirn)
Mjoo
Negsu elämäntapa on (varmaan) ihan fine, mutta silti...
(hihitystä)
Brittien imperiumi
Tämä on jo vähän vaikeampi asia, sillä nyt vasta alkavat neuvottelut siitä mitä tämä kaikki tarkoittaa.
Se on jo selvä mitä kaikki tämä täällä tarkoittaa.
(naurua)