https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f601bcda-cca8-4610-85df-00ce4cf9963d
Tuo pyörregalaksi. Heheh. Miksi se on muka normaalin tähtitaivaan joukossa. Eihän tuo ole kuin maksimissaan pari valovuotta pitkä tahi leveä. Ja niin pientä galaksia ei ole, eikä tule.
Ja miksi tämä ottaa kuvia jostain 28 miljoonan valovuoden päästä. Jos ottaisi vaikka 3-4 vuoden valovuoden päästä niin silloin pitäisi kohteet näky6ä selvemmin. Kuten eksoplaneettojen pinnatkin..mitää
Tuo pyörregalaksi. Heheh. Miksi se on muka normaalin tähtitaivaan joukossa. Eihän tuo ole kuin maksimissaan pari valovuotta pitkä tahi leveä. Ja niin pientä galaksia ei ole, eikä tule.
Ja miksi tämä ottaa kuvia jostain 28 miljoonan valovuoden päästä. Jos ottaisi vaikka 3-4 vuoden valovuoden päästä niin silloin pitäisi kohteet näky6ä selvemmin. Kuten eksoplaneettojen pinnatkin..mitää
Vastaukset 22
Vanhimmat
eli missään tähtitaivalla ei leijaille mitään irtogalakseja kuten kuvassa. nuo näkyvät tähdet tuon pyörteen ympärillä ovat osa galaksia. ei tuo pyörre nikä on vaan joku kaasuläjä
Kuvassa on todellakin näkyvillä hämärää, mikä johtunee siitä, että se on kuvattu kun on hämärää.
Normaaliotos taivaankannen tähdistöstä johon on photosoppaamalla lisätty nasan maalaus väitetystä galaksista.
Kuvaaja kertoi koonneensa ne kuvat useista kuvista ja kuvissa käytetty hyvin eripituisia valotusaikoja. Pyörregalaksit lienevät erittäin kaukana siellä taustalla
Ilmankos noissa kuvissa on hämärää.
On se kummaa ettei vaan saa normaaleja kuvia missään nähdä. Aina on jotain tehty noille..lisäilty sitä, tehty tätä.
Ota itsestäsi selfie semmoisella kameralla joka ei kuvaa käsittele. Se on siinä.
Nuohan on kuvattu tämän meidän galaksin sisältä, kun ulos on pikkusen turhan pitkä matka, niin kuvissa näkyy myös noita Linnunradan tähtiä.
Hakusanaksi NGC5195 tai M51b (Messier) löytää netistä paitsi NASAn niin myös aika monen harrastajan ottamat valokuvat kyseisestä kohteesta. Sama koskee tuota toista joka löytyy hakusanoilla Cocoon Nebula IC5146.
Luulisi tuon toistuvan ja vuosia samanlaisena jatkuneen trollaamisen käyvän aloituksen laatijallekin pitkäveteiseksi.
Jos 150 000 valovuotta (oman galaksimme läpimitta englantilaisen wikipedian mukaan 150 000-200 000 valovuotta) kutistetaan 150 metriksi niin lähimpään tähteen auringon jälkeen on 4 millimetriä (4 valovuotta) ja tuohon punaiseen sumuun 2,5 metriä (2500 valovuotta) ja pyörregalaksiin (M51, NGC 5194) 23 kilometriä (23 miljoona valovuotta). Punainen sumu on siis meidän galaksissa.
ja joku valopää kysyy täällä että "miksi noille kuville pitää aina tehdä jotain"
Mikä vitun trollaus. Ekaa kertaa koko aiheesta kysyin. j
Näkeehän tuon nyt kuka vaan että kuvissa ei oole mitään logiikkaa. ei linnunradan läpi voi katsella kaukoputkella mitään toista linnunrataa ja kuvata sitä.
Tietenkin voi. Hubble on kuvannut Linnunradan läpi satoja miljoonia galakseja.
... ja trollaus jatkuu. Voi kysyä miksi, mutta kokemus esimerkiksi ydinvoimapalstalta on opettanut että kun kirjoittajalla pakkomielle iskee päälle niin siitä seuraava kirjoittelu palstalla voi helposti jatkua yli kymmenen vuotta.
Jos joku oikeasti on asiasat kiinnostunut niin tähtitieteen oppikirja löytyy joka kirjastosta. Kirjan nimi on "Tähtitieteen perusteet".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2239890?lang=fin
Tämä tarkoittaa että olet nähnyt joka paikassa trolleja 10 vuoden ajan. Mene puhumaan harhoistasi lääkärille
Kokeilepa lukea kirjaa "Tähtitieteen perusteet". Sieltä löytyvät selitykset sille, miksi kuvat ovat sellaisia kuin ovat ja miten kaukaiset galaksit voivat näkyä Linnunradan lävitse. Mikäli lukiessa tulee jotakin epäselvyyttä niin kysy tällä palstalla. Kerro missä kohdassa kirjaa epäselvyyteen törmäsit niin osaamme auttaa. Matemaattisia johtoja ei ole mikään pakko seurata alusta loppuun asti eli kirjasta saa paljon irti myös matematiikkaan takertumatta. Minullakin on tuo kirja hyllyssäni.
Jos trollaat niin et tietenkään suostu lukemaan kyseistä kirjaa. Sen lukeminen kun veisi kokonaan oikeutuksen trollaukselle.
Oma valintasi tietenkin se luetko vai jatkatko kirjoittamista kirjaa lukematta.
JOS 25 MILJOONAN VALOVUODEN PÄÄSTÄ PYSTYY KUVAAMAAN NOIN SELVÄ'STI KAUKOPUTKELLAAN GALAKSIN NIIN SILLOIN PYSTYISI HELPOSTI KUVAAMAAN 4 VALOVUODEN PÄÄSTÄ EKSOPLAANETAN JA SEN KOKO PINNAN JA KAIKKI MITÄ SIELLÄ ON.
Sinun kannattaisi yrittää ensin miettiä asiaa
Sinulla taitaa olla mittasuhteet vähän hakusessa.
Planeettojen halkaisijat ovat suuruusluokkaa kymmeniä tuhansia kilometrejä. Oletetaan vaikka 30 000 km. Se on 0,1 valosekuntia. Galaksin halkaisija voi olla hyvinkin 100 000 valovuotta. Laskehan paljonko se tekee valosekunneissa ja kerro se vielä kymmenellä. Siitä saat planeetan ja galaksin halkaisijan karkean suhteen.
Laskin asian päässäni sekunisa koska olen matemaattinen nero. Lähimän eksoplaneetan asukin rannekellokin näkisi jos näkisi yhdenkään tähden 28 MILOOONAN VALOVUODEN päähän. 28 miljoooooonan
Olet pihalla kuin lumiukon pippeli, etkä tajua edes suuruusluokkia. Vaikka näet 28 000 000 valovuoden päässä olevan galaksin kokoisen ( 100 000 valovuotta) kohteen, et millään kykenisi näkemään 4 valovuoden päässä olevaa planeettaa, jonka halkaisija olisi 0,1 valosekuntia. Jo yden valovuoden kokoinen kohde olisi 315 miljoonaa kertaa planettaasi suurempi ja sen kun kerrot luvulla 100 000, saat oikean suhdeluvun.
Planeetan ja galaksin koon suhde on karkeasti 1: 31 500 000 000 000 000. Vaikka etäisyys olisi 28 000 000 valovuotta suheessa 4 valovuoteen, olisi suhdeluku planeetan ja galaksin välillä silti mieletön.
Olet matemaattinen tumpelo ja lisäksi typerä trolli.
Yllättävän suuri tuo M51-galaksin koko maasta katsottuna. Kuun kulmaläpimittahan on noin 0,5° (astetta) eli 30' (kaariminuuttia) ja M51:n kulmaläpimitta taas on noin 11' eli melkein puolet kuun kulmaläpimitasta. Tai no ei ehkä sittenkään yllättävän suuri, kuuhan on tarkemmin ajateltuna/katsottuna aika pieni.
Galakseja joiden kulmaläpimitta on suurempi kuin kuun on ainakin M31 (noin 3°) ja M33 (73').
http://astropixels.com/galaxies/M51-02.html
http://i.imgur.com/EpuhHJa.png