Ei vaadita toiselta mitään?
Vain annettaisiin, mitä nyt haluaisikaan antaa. Puolin ja toisin..
Vain annettaisiin, mitä nyt haluaisikaan antaa. Puolin ja toisin..
Voisiko olla parisuhde jossa ei komennella toista?
Anonyymi
60127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Kyllä se oisi mahdollista, jos joku enkeli alkaisi minun kanssa suhteeseen, pidettäis omat asumukset ja nähtäis vaan joka toinen päivä tunnin pari.
Kaikki muu on turhaa.
Onko enkelit muuten naisia vai sukupuolettomia?
Jos noita jälkimmäisiä, niin tämäkin olisi turhaa.
Gabriel, Lucifer, Mikael, tuossa muutamia, joista valita.
Tuli mieleeni Uuno Kailaan runo Helvetti.
http://www.markstenback.com/literature/poetry/kailas-helvetti/
Vähän tämmöstä muistelinkin. Antaa olla.
Uuno on ollut ytimessä.
Haluaisin kuulla runon Loirin lausumana. Puppe pianossa, tietenkin.
Mua ei komenneltu näissä parissa romanssissa... Enkä mä tietääkseni myös...
Jaa. Kun tuolla toisaalla oli, että ei piä miestä ottaa, kun alkaa vain vaatia kaikenlaista ja komenteleekin vielä.
En usko että sellaisesta pakottamisesta tulee suhteessa oikein mitään sitten lopuksi.
Jos on kipeänä, ja tietää mitä siitä seuraa, niin on hyvä varata paljon elokuvia nojatuolin viereen ja tietokonepelejä joita voi sitten kun sängystä mönkiessä pelailla sen parantumisajan.
Tämä on mielenkiintoinen tämä CSI: Fatal Conspiracy, on läpipelausohjeitakin netissä, mutta oikeasti pitää kokeilla tuota ilman ohjeita, että olisinko hyvä rikostutkija.
Ei voisi. Sitä vaihetta jossa nainen ei pyri komentelemaan kutsutaan tapailuksi tai seurusteluksi, sitten kun pyrkii tiedät että se on muuttunut parisuhteeksi.
Eikös se vähän niin ole :D
Ööö....
Jotkut komentelee jo seurusteluvaiheessa, niistä saa parhaat emännät.
Noin se aika pitkälti on seksologi, parisuhdeterapeutti, psykoterapeutti Heidi Valastin mukaan.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006393290.html
Voi olla ja on. Mieheni ei komentele ei huuda edes. On hyvinkin rauhallinen, katsoo snookeria ja sanoo kolme sanaa tunnissa.
Onko ne sanat Kulta tuo olut.
Onko ne kolme sanaa Kulta tuo olut.
Toki voi. Monet miehet tosin etsivät uutta "äitiä" ja sitten kun sellaisen saavat, niin valittavat nalkutuksesta, eli komentelusta..
Luulenpa että siinä tapauksessa nalkuttamisesta valittaminenkin ikään kuin kuuluu kuvioon.
Yksi seurustelukumppanini sanoi joskus, että minun pitäisi komentaa häntä, pitää aisoissa. Ajattelin, että se on pelkkää huumoria justiinana toimimisesta. Mutta myöhemmin ajattelin, että ehkä hän tosiaan puolitosissaan olisi voinut oikeasti kaivatakin jotain sellaista komentelua. Ehkä minun oliis hänelle pitänyt joskus jyrähdellä, että nyt varaat sen ajan lääkärille tai tänä viikonloppuna et vain mene kavereiden kanssa ryyppäämään tms.
Luultavasti vanhemmiltaan opittu malli.
Mikä tässä mainoksessa on vikana?
https://www.aava.fi/jaarahuolto
Minusta tuo on hyvä mainos!
Tässä nyt on tietysti jokin tasa-arvofiba, jota en tajua, koska olen niin ehdollistanut itseeni yhteiskuntamme patriarkaalisen mallin.... Pähkäilen aivoni ruvelle.
Niin.. Siinä se mainos on vain suunnattu sen jäärän huoltajalle, jonka pitää käskyttää, tai viedä jäärää lääkärille. Vähän kuin joku eläinlääkäriaseman mainos..
Onko vaari jo rokotettu? Tilaa nyt aika☝️ Pappa saa tikkarin.
Ei ku se saa äyskärin.
En tainnut edes ajatella niin pitkälle, että joku oikeasti ostaa tuon jäärälleen. Siis tosissaan. Voisin kuvitella että asissta olisi monesti puhuttu ja tilanne olisi, että jääräkin tietäisi, että terveystarkastuksessa pitäisi käydä. Mutta kun ei tässä ehdi.... Tuo olis hyvä muistutus.
Paskapuhetta ja myytti. Kuka nyt äitiään haluaisi panna.
Ei nyt tietysti omaa äitiään, mutta oman äitinsä kaltaista naista kyllä..
"Suomalaistutkimus: Miehet valitsevat äitinsä näköisen puolison"
"Miehillä on usein taipumus valita puolisoita, jotka muistuttavat ulkoisesti heidän äitejään enemmän kuin sattumalta voisi olettaa.
Naisten kumppaneiden kasvonpiirteet taas eivät kuitenkaan havaittavasti muistuta heidän isiensä kasvonpiirteitä."
https://www.is.fi/tiede/art-2000000549627.html
Ok, kiitti linkistä.
Alotuksesta näkee ja osasta vastauksista, että ne on ilmeisimmin sellaisten ihmisten kirjoittamia, jotka ei oo ollut aikasemmin suhteessa tai siitä on aikaa. Mielessäänhän asian voi kuvitella miten haluaa. Mä oon ite ollut melko itsellisten miesten kanssa suhteissa ja mä ite oon aina halunnutkin edetä rauhassa ja miehistäkin saanut sen kuvan. Mutta, mutta loppujen lopuksi miehet ovat olleet niitä, jotka halunneet edetä nopeammin ja viedä sen melko pian vakavammalle tasolle eli tänän vuoksi ainakin itse suhtautuisin alotuksen kaltaiseen ennakointiin epäuskoisesti. Toisaalta en muutoinkaan ymmärrä ehdottomuutta asioissa ja mielestäni on iha hyväkin, jos suhde vahvistuu ja jos alkuun miettii tavata vain silloin tällöin niin monella se ei ole ihanne vaan yleensä jostakin suystä pakon sanelema, mutta kyllä nuokin ihmiset monesti ennenpitkää yhdessä oloa syventää. Mutta muutoin ihmettelen miten suhde koetaan rasitteeksi. Eikö suhde ole sellainen miksi sen suhteen osapuolet tekee ja toimimaton suhdehan päättyy ennemmin tai myöhemmin.
Niin ja epäkohdista voi aina sanoa. Myös toisen ärhäkkyydestä jos on aihetta. Sit pitää vaan yrittää muistaa se palaute ja opetella. Vähän kuunnella sitä tapaa miten on tottunu toimimaan.
Eihän aloituksessa ole puhetta siitä kuinka usein tavataan tai kuinka vakavasta suhteesta on kyse.
En oo halunnu parisuhteeseen yli 10vuoteen. Kyllä seuralaisia ja seksiä on ollut,pidempiaikaisia seksijuttuja. Mutta ei vakavaa,kun en halua. Ja joskus mennyt kuukausia,etten halua seksiä ja sitten kun haluan niin eikun viestejä tutuille miehille ja aina ovat valmiina,vaikkei minusta kuulu toisinaan pitkiin aikoihin. Mulle tää soppii ja elämä on kivaa:)
Voiko olla parisuhdetta jossa ei komennella toista?
Riippuu varmaan siitä mitä komentelemisella tarkoitetaan.Jos olisin parisuhteessa ja sanoisin miehelleni että nosta nuo kenkäsi paikoilleen kun hän sisälle tullessaan aina jättäisi ne keskelle eteisen lattiaa, lasketaanko se komenteluksi?
Tai jos mies sanoisi minulle että hiljennä sitä volyymia yritän nukkua päikkäreitä kun kuuntelisin musiikkia.Lasketaanko se komenteluksi?
Turhaa mäkätystä ja määräilyä ja kontrollin halua en sietäisi enkä harrasta itsekään.
Mitä siihen tulee ettei vaadita toiselta mitään ei käy minun kohdallani. Vaadin hyvää käytöstä ja siistiä puhetta. Vaadin huomioon ottamista ja kunnioitusta itseäni kohtaan mikä on itselleni päivänselvää terveessä parisuhteessa, ja mitä vaadin itseltänikin.
Vaadin rehellisyyttä itseltäni yhtä paljon kuin toiselta. Ihan perusasioita totta kai vaadin tai ehkä pikemminkin edellytän. Mutta koska olen tarkka sen suhteen kenen kelkkaan lähden, elän sinkkuna.
Voisi ollakin, mutta edellyttäisi että molemmat ovat henkisesti yhtä kypsiä ja kokeneita, erittäin sinut itsensä kanssa ja kykenisivät hyväksymään kaikki muut ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat, ei omien ajattelumallien muovaamina.
Sellaisia ihmisiä varmasti löytyy, mutta luulisin että varsin vähän. Sen jälkeen kysymys on enää siitä miten nuo kaksi löytävät toisensa.
Vaatimukset ja komentelu ovat aika suhteellisia käsitteinä, yksi mieltää ne yhdellä tavalla, toinen toisella. Jos suhteessa kyetään avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, osataan ennen pitkää olla olettamatta mitään eikä aseteta harhaisia odotuksia toiselle vaan kyetään ilmaisemaan omia tarpeita ja toiveita rakentavalla tavalla, vaatimisen ja komentelujen sijaan pyydetään ja kysytään.
Ai, kuinka hienosti muotoiltu suhdemalli.
ja kaiken lähtökohta olisi tietenkin se, että kumppaniaan kun rakastaa, niin hänen hyväkseenhän on tietenkin valmis tekemään ja antamaan hyvinkin paljon, kun vain tietää mitä ja miten.
No+en+tiedä+onko+tuo+hienosti+muotoiltu+malli,+mutta+100%+varmuudella+se+on+parempi+malli+kuin+millaisissa+suhteissa+aiemmin+olen+itse+elänyt/ollut.+Varmasti+silloisissa+kumppaneissa+on+ollut+omat+vajavaisuutensa,+mutta+en+voi+kuin+katsoa+peiliin+ja+yrittää+kehittyä+nyt.
Suurimmassa osassa parisuhteita toinen antaa toiselle oman elämänsä avaimet. Näin se vain on. Surullista. Taustalla ilmeisesti pelkotila siitä, että joutuu yksinelämään, joten mennään sitten näillä korteilla.
Tuohan on juuri toimimattomuutta ja varmaan monesti syy siihen miksi uusiin suhteisiin ei helposti lähdetä. Toinen pelkää lähtemistä ja toimii noin, mutta toinenkaan ei välttämättä ole tilanteeseen tyytyväinen eli kommunikastio-ja uskaltamisongelma jälleen. Sitten suhteen hajottua mietitään, että en haluu taas joutus toimimaan noin ja mielummin vältetään jatkossa suhteet, vaikka itse asiassa oltais giksumpia suhteelle nyt. No, okei sen toisenkin osapuolen pitäis olla ja ehkä usko sellasten ihmisten löytämiseen tai oikeestaan löytämättömyyteen on jopa realistinen.
Mun mielestä asioista ei vastimalls noin yleensäkään tule mitään. Mä ite näen, että vaatiminen tai käskeminen se mitä sillä saavuttaa ei ole ihmisen luontaista toimintaa eli jos sille linjalle lähtee niin sais vaatia ja vaatia ja eikös se olis hirveen raskasta. Asioista voi sanoa ja kertoa miltä se itestä tuntuu, tämän jälkeen toiminta on toisen vastuulla. Kuunteleeko hän, ottaako onkeensa, välittääkö hän sanomisesta. Nää on ehkä niitä ajan myötä tulevia oppeja, joira sitten edellisten kaatuneiden suhteiden kautta vli sitten soveltaa.
Periaatteessa. En usko silti, ettei missään vaiheessa kumpikaan halua toisiltaan mitään enempää, kun mitä toinen ei itsestään jo antaisi. Jotain se toinen on aina enemmän vailla, kun mitä omatoimisesti osaat antaa pyytämättä.
"Jotain se toinen on aina enemmän vailla, kun mitä omatoimisesti osaat antaa pyytämättä."
Tuo kyllä pätee kumpaankin. Niitä omia toiveita/vaatimuksia vaan niin harvoin pidetään merkityksellisinä koska nehän ovat sellaisia asioita joiden kuuluukin kuulua palveluun.
Toisella tarkoitin molempia, toinen aina toisen yksilön näkökulmasta. Omilla toiveilla on elämisen ja parisuhteen mielekkyyden kannalta joskus oleellinen merkitys. Riippuu miten tärkeäksi asian kokee.
Korostan vielä, että yhdessä asuessa nämä omat toiveet korostuu. Jokainen haluaa kotonaan tietynlaisen ilmapiirin, joka rakentuu kanssa elävistä ja tilasta.
Esimerkki. Kumppani pitää kotona jatkuvasti omaa meteliä, leikitään että yötä päivää. Niin ettei toinen osapuoli saa hetken rauhaa meteliltä. Kyllä se korpeaa, jos koti on kaikkea muuta kuin harmoninen rauhoittumisen tyyssija. Silloin voi sanoa, että toivoo kumppanilta hiljentymistä ja omaa rauhaa.
Yhtä hyvin voi olla. Samoin kuin laiva jossa on kaksi kapteenia ja kummallekin omat, toisistaan riippumattomat ruorit, konehuoneet ja peräsimet.
Pitääkö sun mielestä toimivassa parisuhteessa olla aina kapteeni, joka käskee?
Ei kapteeni käske vaan Simo. Simon says: hands up! Silloin pitää totella.
Mielestäni toimivassa parisuhteessa pitää olla yksi kapteeni, vain yksi. Samoin kuin laivassa, lentokoneessa, autossa.
Parisuhde on hyvin huono, kelvoton, jos siinä on käskemistä tai vaatimista.
Kapteeni siis päättää kaiken, mitä tehdään ja miten. Se toinen ei voi tietenkään päättää mistään mitään.
Tietenkin "se toinen" voi päättää aivan kaikesta, jonka kapteeni päättää antaa "sen toisen" päättää.
Sinua vaivaa tasa-arvo idiotismi. Hyvä parisuhde ei ole sellainen jossa tempoillaan vuoroin "sen ensimmäisen" halun/vaatimuksen/päätöksen suuntaan ja vastavuoroin "sen toisen" halun/vaatimuksen/päätöksen suuntaan. Sinä ajattelet että parisuhde on kuin huvipuisto, ei ole yksinomaan ...hupia.
Hyvässä parisuhteesa kummatkin tekevät yhdessä kaikkensa, sen suhteen eteen, pyritän yhdessä etenemään/kehittymään samaan suuntaan.
Hyvässä parisuhteessa on alun alkaen sovittu miten menetellään kun ollaan vahvasti erimieltä. Siinä on vain kolme tapaa toimia: 1. Kapteeni päättää, tai 2. Hylätään iäksi kyseinen aihe/aihe/pyrkimys/tehtävä, tai 3. Erotaan.
"Hyvässä parisuhteessa on alun alkaen sovittu miten menetellään kun ollaan vahvasti erimieltä. Siinä on vain kolme tapaa toimia: 1. Kapteeni päättää, tai 2. Hylätään iäksi kyseinen aihe/aihe/pyrkimys/tehtävä, tai 3. Erotaan."
Et voi olla vakavissasi!
Toisaalta aika hupaisa tämä kapteenijuttu. Voiko nainen olla kapteeni?
"Voiko nainen olla kapteeni"
Joissakin lajeissa evolutio on parisuhdedynamiikan luonut niin päin.
Minua ei ainakaan pysty kukaan komentelemaan. Se on selvä. Parisuhde pitää olla sellainen,että molemmilla on siinä hyvä olla ja vapaasta tahdosta ja erota voi,jos ei jaksa. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/79d562ea-2b98-4c1a-922c-ec5c8d97ded0 Olen ehkä tuon kyllin oloinen nainen. Olen yli 40v ja yksi kumppani oli 14vuotta nuorempi,jätin hänet,kun alkoi ahdistaa.
Inhottavaa miten toisten parisuhteista vedetään rumia tarinoita. Uskon puolisoni hyvyyteen ja rehellisyyteen. Jos salaa pettää enkä sitä näe tai koe onko se jotenkin minun vikani? Kohtelen sitä kuten haluan minua kohtelevan. Ottakaa selvää itse pettäjältä syy pettämiseen jos kerta tiedätte. Todella typerää touhua juoruta toisten parisuhteesta ja tuomita tai valehdella. Se miten reakoisin jos saisin tietää pettämisestä en osaa sanoa tai edes kuvitella. Kuka pettää siksi että kyllästyy on jo todella syy eroamiseen tämähän on selvää. Minäkin kuulen juoruja pariskunnista ja tutuista mitä puuhaavat. Yököttävää hommaa.
Voi olla mahdollista, jos vastavuoroisesti kummankin tarpeet suhteessa täyttyy. Tyytymätön ihminen vaatii omalta tai etsii muualta.
Olemme eläneet tuolla periaatteella avioliitossa yli 50 vuotta.
Kumpikaan ei ole vaatinut toiselta mitään.
Mitä mieltä olisit jos? Olisikohan mahdollista? Tuolla olisi nyt tarjolla! Jne.
Ilmaisun muoto ei tarkoita alistumista kumppanin päätökseen vaan mahdollisuus keskusteluun kyseisen asian vivahteista ja kumppanin mielipiteen ilmaisemisesta ilman "linnottautumista" omaan ehdottomuuteen.
Oleellista on myös se, että ehdotteleva tapa antaa luonnollisen mahdollisuuden siihen jos kumppani on mielessään suunnitellut jo jotain asiaan liittyvää.
Ilmeisesti meillä on ollut parinvalinnassa onneakin.
Vaimolle tärkeät asiat eivät ole minulle "joko / tahi" kysymyksiä ja sama myös päin vastoin.
Olemme kumpikin toiveissamme realisteja.
Lisäys. Hieman Kekkosen idän politiikan tapaista ennakointia. Vaimoni ja minä ennakoimme kumppanin mielitekoja usein ennen haluavan sanallista ilmaisuakin. Kun asia sopii itselle voi tehdä aloitteen asiaan jonka tietää pyörivän toisen mielessä. Mieliteko ilmenee kyllä välillisesti normaalin kanssakäymisen yhteydessä
Jos kyseinen asia ei ole kohtuullisesti mahdollinen tai ei sovi itselle niin sen kannan voi ilmaista hienovaraisesti ennen toisen osapuolen aloitteen tekemistä. Näitä on ollut todella harvoin.
"Olemme kumpikin toiveissamme realisteja"
Tuon voi kääntää suomeksi niin että: Olemme kummatkin luopuneet suuresta osasta toiveitamme/halujamme.
Kyllä sillä tavalla kompromisseja tehden voi saavuuttaa pitkän parisuhteen, mutta mielestäni se on latteaa elämää. Siinä estetään toisiaan, vain niissä tapauksissa jotka ovat OK kummallekin, edistytään/kehitytään.
Kompromisseja voi tehdä toisinkin, niin että tuetaan/kannustetaan toisiaan, siitä huolimatta mitä mieltä itse asiasta on. Silloin suhde edsityy/kehittyy enemmän ja laajemmin,
Riippuu aivan siitä, minkälaisesta asiasta on kyse, ja millä äänenpainolla asia esitetään. Jokaisessa suhteessa on varmaan asioita joista pitää sopia ja tehdä kompromisseja, sekä asioita joista on periaate päätökset jo tehty ja sovittu aikoinaan.
Niitä periaate päätöksiä pitää silloin myös käytännössä noudattaa, molempien.
Jos jotain epäillystä sääntöjen suhteen pitää niistä keskustella uudelleen... tietyt edellytykset kun parisuhteessa ainakin mulla on olemassa.
Luottamus on se tärkeä elementti parisuhteessa, jos se katoaa alkaa vitsit olla vähissä. Menee luultavasti lusikat jakoon!
Parempi olla yksin, kuin huonossa suhteessa, jossa vain loukkaa itseään.
trollikka