Kotimainen nauta

Kotimaisuus ei tee naudasta ilmastoystävällistä – miksi myytti on niin sitkeä?
19.8.2019 12.11

LASSE LEIPOLA

KOTIMAISESTA NAUDASTA ei saa ilmastotekoa, vaikka kuinka yrittäisi. Toissa viikolla julkaistu kansainvälisen IPCC-ilmastopanellin maankäyttöraportti kannusti vähentämään lihansyöntiä.

Se toi suomalaiseen keskusteluun tuttuja väitteitä, joissa kotimainen nauta ei ole ilmastokriisin syy vaan jopa osa ratkaisua. Tällaiset väitteet ovat kuitenkin vailla pohjaa: naudanlihan tuotannon aiheuttamat metaanipäästöt ovat mittava rasite ilmastolle eikä nurmirehu muuta asiaa merkittävästi.


Keskustalaiset elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä esittivät heti IPCC-raportin jälkeen julkaistussa kirjoituksessa, että karjatalous olisi keino edistää ruokajärjestelmän ilmastoneutraaliutta:

”Meillä on myös kaikki työkalut käsissämme kehittää ruokajärjestelmäämme kohti hiilineutraaliutta. (...) Osa ratkaisua on jatkaa ja vahvistaa entisestään nurmeen perustuvaa kotimaista maidon ja lihan tuotantoa.”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä meni vielä pidemmälle ja kutsui 8. elokuuta lähettämässään tiedotteessa nurmiviljelyä tehokkaaksi hiilensidonnan keinoksi.

Sitä se ei ole. Nurmea viljellään kahdenlaisella maaperällä: suurin osa on kivennäismaata ja loput eloperäistä niin sanottua turvemaata. Kivennäismaalla nurmiviljelyssä voidaan parhaimmillaan päästä pieneen nieluun, mutta turvemailla kyse on lähinnä muuten syntyvien päästöjen rajoittamisesta.

”Maaperäseurantaa on tehty 40 vuotta. Sen perusteella kivennäismaan pelloilla päästään parhaimmillaan vähän plussan puolelle, jolloin nurmipelto ei ole päästöjen lähde vaan nielu. On vaikea arvioida, kuinka paljon tätä nielua voidaan kasvattaa”, maatalouspäästöihin erikoistunut tutkimusprofessori Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

https://www.vihrealanka.fi/juttu/kotimaisuus-ei-tee-naudasta-ilmastoystävällistä-–-miksi-myytti-on-niin-sitkeä