Olenkohan ainoa jonka mielestä yksineläjän elämä on aika tyhjää ja merkityksetöntä? Olen 46-vuotias nainen, pari kertaa seurustellut, mutta avio/avoliittoon asti en ole päätynyt eikä lapsia ole, eikä niitä kyllä tässä iässä enää tulekaan. Käyn työssä, joka on aika raskasta mutta jossain määrin mielekästä,mutta ei työstäkään pelkästään ole elämän sisällöksi...samoin kuin ei harrastuksistakaan...
Kai tässä tyhjyyden tunteessa on kyse siitä, että olen tajunnut, ettei sitä perhettä ja lapsia enää tule...ainakaan omia lapsia. Vaikka on työtä ja harrastuksia niin elämä tuntuu kovin tyhjältä ja merkityksettömältäkin. Tuntuu siltä, että vain oma perhe toisi merkityksellisyyden tunteen elämään: olisi läheisiä joista pitää huolta ja huolehtia. Tämä ei varmaankaan ole totta, mutta jotenkin olen tälläiseen ajatukseen juuttunut...Mistä te muut lapsettomat ja puolisottomat keski-ikäiset ihmiset löydätte merkitystä ja tarkoitusta elämäänne?
Kai tässä tyhjyyden tunteessa on kyse siitä, että olen tajunnut, ettei sitä perhettä ja lapsia enää tule...ainakaan omia lapsia. Vaikka on työtä ja harrastuksia niin elämä tuntuu kovin tyhjältä ja merkityksettömältäkin. Tuntuu siltä, että vain oma perhe toisi merkityksellisyyden tunteen elämään: olisi läheisiä joista pitää huolta ja huolehtia. Tämä ei varmaankaan ole totta, mutta jotenkin olen tälläiseen ajatukseen juuttunut...Mistä te muut lapsettomat ja puolisottomat keski-ikäiset ihmiset löydätte merkitystä ja tarkoitusta elämäänne?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minä olen vapaaehtoisesti sinkku ja nautin elämästäni!
Minulla on mielekäs ja mielenkiintoinen työ jossa viihdyn. Taloudellisesti tulen mukavasti toimeen joten sitäkään huolta ei ole.
En ole koskaan halunnut perhettä enkä sitoutua kehenkään. Seurustellut olen ja treffaillut mutta en koskaan tositarkoituksessa.
Elämäni on hyvinkin mielekästä ja minulla on valtava elämänhalu. Tuntuu että niin paljon on vielä näkemättä ja kokematta! Luen paljon, opiskelen omaksi huvikseni, rakastan luontoa ja eläimiä ja ulkoilen joka päivä ainakin puoli toista tuntia.
Minulla on kaksi erittäin läheistä ystävää ja mukavat työkaverit. Sukua ei ole eikä vanhempia enää elossa.
Olen elämälle utelias ja erilaisille ilmiöille ja tapahtumille. Tykkään tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kaikenlaista. Tekemistä olisi vaikka miten!
Ja olen siis nainen samaa ikäluokkaa.
ja kaikki nuo menettää merkityksen kun tapaat sen oikean ja rakastut ja sitten vasta huomaat nyt vasta elän onnellisena
Elin todella kauan juuri tuollaista elämää. Paljon kaikkea mielenkiintoista tekemistä, ja paljon mielenkiintoisia ystäviä. Kävin toki treffeilläkin välillä. Sitten löysin sen "elämäni miehen". Kaipaan usein niitä entisiä huolettomia aikoja. Olen jopa katunut tätä suhdetta. Joillekin yksin eläminen on iloinen seikkailu, toisille raskas ja ahdistava taakka.
Miksit sitten elät yksin, jos se on tyhjää ja merkityksetöntä? Naisena sinun ei tarvitse olla tahtomattasi yksin vaan voit ottaa seuraksesi miehen.
Valitset vain sopivan suuresta yksinäisten sinkkumiesten massasta, jotka ovat sinkkuja vasten tahtoaan.
Olen eronnut (omasta aloitteesta) ja kaksi lasta. Lapset ovat ehdottomasti tärkein asia, mutta oma työ, opiskelut, harrastukset jne. antavat myös paljon.
46-vuotias ei nykyään ole vielä vanha, monet saavat tuossakin iässä lapsia.
Yksin eläminen on turhaa. Siksi pitää juoda viinaa jotta tapaa sen kumppanin baarissa. vielä sulla on elämää jälhellä joten suuntaat baariin ja isket sieltä miehen, elämä on sitten mielekästä eikä tyhjää kun sulla on hyvä mies kumppani
t viinamies
Yksin eläminen on turhaa. Siksi pitää juoda viinaa jotta tapaa sen kumppanin baarissa. vielä sulla on elämää jälhellä joten suuntaat baariin ja isket sieltä miehen, elämä on sitten mielekästä eikä tyhjää kun sulla on hyvä mies kumppani
t viinamies
Ei ole elämällä minkäänlaista merkitystä tai tarkoitusta. Ei ole lapsia, sukulaisia, kavereitakaan liiemmin, voi mennä montakin päivää ettei puhu sanaakaan kenellekään.
Ota koira.
Hankkiudu vapaaehtoistyöhön.
Pyri nauttimaan kustakin hetkestä juuri sellaisena silloin kun se on ja ihan terveestä itsekkäästä näkökulmasta.
Siinä muutama ajatus, mitä tuli mieleen.
Ei kannata ottaa koiraa. Koirat saavat ja tartuttavat coronavirusta.
No,
Sittenhän se yksinelämisen tuska voi mahdollisesti päättyä.
Njäääh! Elämä on ihanaa tälleen :)
Voi nukkua millon haluaa ja se on tärkeää. On ihana lähteä töistä kun tietää ettei työpäivän jälkeen ole velvollisuutta kenellekään eikä millekään. Usein haihattelen omilla menoilla iltamyöhään eikä siitä kiukkua kukaan. Kukaan ei ulise ruoanlaittoon tai määrää loman sisältöjä. Vapaa päivänäkin voi tehdä ihan sitä mitä huvittaa, tai olla tekemättä. Kaapissa saa olla niitä herkkuja mistä tykkää jne. Ja hiljaisuus on tärkeää :) Tässä maailmassa on muutenkin niin paljon aistiärsykkeitä, että väsyn ihan vähästä.
Juu ja tähän piti lisätä, että on ollut sekin aika kun valitettiin miksi pukeudut noihin vaatteisiin, miksi et pidä tällaisia vaatteita, miksi värjäät tukan noin ruman väriseksi, miksi et leikkuuta sitä eri tavalla, miksi syöt sitä ja tätä, miksi tätä ruokaa on jääkaapissa, miksi olet niin vanhanaikainen, miksi pitää mennä sinne ja tänne, miksi meikkaat noin, miksi on liian punaiset posket, miksi et tee toista työtä, miksi et mene tänään lenkille, miksi käytät tuota hajuvettä, miksi h...vetissä nukut niin pitkään.
Niin, että olisko mulla tosiaan enää ikävä tällaista?
Mulle ainut ongelma on se että sinkkuna ei saa seksiä. Muuten en kaipaa parisuhdetta pätkääkään. En tarvi myöskään kavereita, työtä tai harrastuksia täyttääkseni elämäni jollain turhanpäiväisellä sisällöllä. Sama se mitä tekee kun ei saa seksiäkään. Mieluummin vaikka dokaa himassa niin kauan kunnes henki menee.
Mies31v
Enkä todellakaan kaipaa mitään vauvoja pilaamaan mun yöuniani ja sitä paskavaipparallia. Myöhemmin niistä tulee rääkyviä ja kiukuttelevia kakaroita ja sen jälkeen hankalia teinejä jotka koettelee rajojaan. Paljon helpompi elämä kun ei tee kakaroita. Tosin mun kohdalla tämä ei ole edes valinta. Tai tavallaan on mutta tavallaan ei kun ei tässä saa enää edes naista.
Mies31v
Mies ei tarvi kuin seksiä ja panoa päästäkseen tyhjentämään pussinsa johonkin naiseen ja sen jälkeen voi suksia vaikka helvettiin. Tai ehkä sitä seksiäkään ei välttämättä tarvi. Voi olla että olen täysin hakoteillä. Tosin tuntuu siltä että ne ihmiset on keskimäärin onnellisempia jotka saa edes seksiä kuin ne jotka ei saa koskaan.
Mies31v
Kyllähän se varmaan paistaa minunkin puheista etten todellakaan ole onnellinen ihminen vaan todella katkera.
Mies31v
Vinkkinä että ne kassinsa saa tyhjennettyä ominkin kätösin, niin ei tarvitse täysien pussien kanssa kärsiä.
Jos et kaipaa naisesta kuin seksiä niin maksullisethan on kuin tehty sulle. Ei nekään kaipaa sulta kuin rahaa, joten win-win!
"Vinkkinä että ne kassinsa saa tyhjennettyä ominkin kätösin, niin ei tarvitse täysien pussien kanssa kärsiä. "
No heh heh, oletpas sä harvinaisen terävä. Entä jos ei ole käsiä tai ei ole niin notkea että pystyis ottamaan itseltään suihin?
Mies31v
Näppärästi kuitenkin saat maristua nettiin kädettömänäkin, niin etköhän sä jonkun ratkaisun keksi siihenkin vaivaan!
Edelleen ne maksulliset. Siinä on jokaiselle naisia vihaavalle mutta pillua kaipaavalle vaihtoehto.
Ei ole elämällä minkäänlaista merkitystä tai tarkoitusta. Ei ole lapsia, sukulaisia, kavereitakaan liiemmin, voi mennä montakin päivää ettei puhu sanaakaan kenellekään"
Ärsyttävää tuo ruikutus! Tee elämällesi jotain äläkä odota että joku muu tuo sisältöä elämääsi! Se on löydettävä itse, ja jos yhtä asiaa ei saa, pitää keksiä muuta.
On myös täysin oma valintasi puhutko kenellekään yhteen tai moneen päivään. Ulkona voi käydä, kaupan kassan kanssa voi vaihtaa pari sanaa, istua puiston penkille vaikka vanhuksen viereen jos se ei niin paljon pelota ja alkaa rupatella niitä näitä. heistä saa puhekumppanin, yksinäisiä kun usein ovat.
Kymmeniä mahdollisuuksia puhua ihmisten kanssa löytyy jos vaan haluaa. Etsi mieleinen harrastus, sen paristakin saat puhekumppaneita ja voi löytyä sen verran yhteistä säveltä että ystävänkin. Tai jopa enemmän!
Anna elämälle mahdollisuus äläkä istu etikkakurkkuna nurkassa. Sitäpaitsi katkeruus rumentaa.
Nainen on vaan nirso jos ei seurustele tusosa iässä. Sitä sitten keksitään selityksiä ettei halua seurustella mutta oikea syy on ettei nainen löydä tarpeeksi komeaa ja rikasta miestä koska ei kelpaa yhtä köyhä ja ruma.
Miksi KUKAAN kelpuuttaisi ruman? Kyllä kumppanissa pitää olla senverran viehättävyyttä että miellyttää omaa silmää edes hiukan. Jos ei yhtään pidä kumppaniaan kivannäköisenä niin sitten on kyllä todellakin parempi olla yksin, kaikkien osapuolten kannalta.