Kylmäboxin muuntaminen jääkaapiksi

Kuidusta saa helpommin epäsäännöllisiä muotoja jos käytettävissä oleva tila on epäsäännöllinen ja siitä halutaan maksimaalinen hyöty. Happonen kestää kyllä rajumpia aineita.

Tuhottomasti aikaa? Amatööriltä menee muotin tekoon tunti, laminointiin tunti, viimeistelyyn tunti. Happoteräksestä amatööri tunaa sen kolme tuntia ja heittää lopputuloksen roskalavalle.

Jos muodot on yksinkertaiset niin teettää sen peltilaatikon mutta jos tarvitaan monimutkaisia muotoja veneen runkomuotoja myötäillen, niin lasikuidusta. Armaflex toimii eristeenä. Onhan se teräksinen muovipintaa hygieenisempi materiaalina, mutta miksi hygieniavaatimukset olisi veneolosuhteissa kotiolosuhteita kovemmat? Hiukan pyöristetyt kulmat on helpompi pitää puhtaana.

En ole havainnut kondenssiongelmaa kun laatikko on tiivis eikä luukkua jatkuvasti availla. Aina sitä tietysti hiukan tiivistyy mutta ei ongelmaksi asti ellei ilma kierrä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuhottomasti aikaa? Amatööriltä menee muotin tekoon tunti, laminointiin tunti, viimeistelyyn tunti. Happoteräksestä amatööri tunaa sen kolme tuntia ja heittää lopputuloksen roskalavalle.

Jos muodot on yksinkertaiset niin teettää sen peltilaatikon mutta jos tarvitaan monimutkaisia muotoja veneen runkomuotoja myötäillen, niin lasikuidusta. Armaflex toimii eristeenä. Onhan se teräksinen muovipintaa hygieenisempi materiaalina, mutta miksi hygieniavaatimukset olisi veneolosuhteissa kotiolosuhteita kovemmat? Hiukan pyöristetyt kulmat on helpompi pitää puhtaana.

En ole havainnut kondenssiongelmaa kun laatikko on tiivis eikä luukkua jatkuvasti availla. Aina sitä tietysti hiukan tiivistyy mutta ei ongelmaksi asti ellei ilma kierrä.

Lue lisää

Aiemmin pidin boksin pohjalta lähtevän tyhjennysletkun päässä pulloa. Mutta sitten huomasin, että siitä putkesta valuu hämmästyttävän paljon kylmää ilmaa ulos. Vastaava määrä tule kosteaa lämmintä ilmaa tilalle ja kosteus tietenkin tiivistyy kylmille pinnoille. Kun laittoi tyhjennysreikään tulpan, väheni muodostuva kondenssiveden määrä aivan oleellisesti. Samalla lämpö-, tai pikemminkin kylmävuoto pieneni havaittavasti.

Ei tuo eristekerros noin ehdoton ole. Riippuu boksin koosta ja muodosta. Kylmäkoneen käyntiaikasuhde riippuu oleellisesti myös sen säädöistä.

125 litran kuutiomaisessa boksissa on 1,5 m2 sisäseinää. Lämpöhukka 20 C lämpötilaerolla 16 W 40 mm PU ja 24 W 25 mm PU. Jos kompuran COP on 2, olisi keskimääräinen kulutus 0,7 ja 1 A. BD35F vie käydessään 3-6 A kierrosluvusta (valittavissa) ja lämpötiloista riippuen. Käyntiaikasuhde siis 1:9-1:3.

45 litran boksissa seinäpinta-ala ja samalla lämpöhukka on puolet edellisestä. Tuolla siis kulutus enää 0,5 A paikkeilla 25 mm eristykselläkin.

Omissa veneissä on ollut 22 l ja 80 l boksit. Kummatkin veistämön jäljiltä, mutta tuohon pienempään asensin itse kompuran. Pienemmässä keskikulutus oli alle 0,5 A (vei käydessä 3,3 A käyntiaikasuhde 1:7-1:10 lämpötilasta riippuen) ja isommassa 0,8-1,5 A (vie käydessä 5,5-6 A, käyntiaikasuhde 1:4-1:7).

Eristepaksuuksia ei ole ihan helppo mitata, mutta eivät ne ainakaan 40 mm ole. Tuossa nykyisessä isommassa kylmäkone on typerästi boksin alla eli se kuumentaa boksin pohjaa ja sivuseiniä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo eristekerros noin ehdoton ole. Riippuu boksin koosta ja muodosta. Kylmäkoneen käyntiaikasuhde riippuu oleellisesti myös sen säädöistä.

125 litran kuutiomaisessa boksissa on 1,5 m2 sisäseinää. Lämpöhukka 20 C lämpötilaerolla 16 W 40 mm PU ja 24 W 25 mm PU. Jos kompuran COP on 2, olisi keskimääräinen kulutus 0,7 ja 1 A. BD35F vie käydessään 3-6 A kierrosluvusta (valittavissa) ja lämpötiloista riippuen. Käyntiaikasuhde siis 1:9-1:3.

45 litran boksissa seinäpinta-ala ja samalla lämpöhukka on puolet edellisestä. Tuolla siis kulutus enää 0,5 A paikkeilla 25 mm eristykselläkin.

Omissa veneissä on ollut 22 l ja 80 l boksit. Kummatkin veistämön jäljiltä, mutta tuohon pienempään asensin itse kompuran. Pienemmässä keskikulutus oli alle 0,5 A (vei käydessä 3,3 A käyntiaikasuhde 1:7-1:10 lämpötilasta riippuen) ja isommassa 0,8-1,5 A (vie käydessä 5,5-6 A, käyntiaikasuhde 1:4-1:7).

Eristepaksuuksia ei ole ihan helppo mitata, mutta eivät ne ainakaan 40 mm ole. Tuossa nykyisessä isommassa kylmäkone on typerästi boksin alla eli se kuumentaa boksin pohjaa ja sivuseiniä.

Lue lisää

Joakim, oletko sinä tämä anonyymi ?

lihamylly1 kirjoitti:

Joakim, oletko sinä tämä anonyymi ?

Anonyymi nykyään.

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi nykyään.

Tervetulua takaisin, sinun asiantuntemusta on kaivattu. Jouduit heti "töihin".

Lisäys äskeiseen kun kuin aloituksen uudelleen.....
En vaihtaisi kylmäboksia kaappimalliseksi. Päinvastoin kylläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäys äskeiseen kun kuin aloituksen uudelleen.....
En vaihtaisi kylmäboksia kaappimalliseksi. Päinvastoin kylläkin.

Juu kyllä se boksi on kylmäteknisesti paras. Kaapista valahtaa kylmät äkkiä ulos kun ovi avataan ja vetolaatikossa ilma vaihtuu tehokkaasti kun se laatikko tavaroineen toimii kuin pumpun mäntä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu kyllä se boksi on kylmäteknisesti paras. Kaapista valahtaa kylmät äkkiä ulos kun ovi avataan ja vetolaatikossa ilma vaihtuu tehokkaasti kun se laatikko tavaroineen toimii kuin pumpun mäntä.

Lue lisää

Boksi on kylmäteknisesti paras, mutta avaamisen aiheuttama ilman vaihtuminen ei ole syy. 100 l ilmaa on olematon lämpökapasiteetiltaan. Sehän painaa vain reilut 100 g ja ominaislämpökapasiteetti on neljäsosa vedestä. Siis ilman vaihto lämpimään vastaa samaa kuin 0,03 l vesipullon laitto kaappiin. Kummatkin vievät n. 0,03 Ah eli ei mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Boksi on kylmäteknisesti paras, mutta avaamisen aiheuttama ilman vaihtuminen ei ole syy. 100 l ilmaa on olematon lämpökapasiteetiltaan. Sehän painaa vain reilut 100 g ja ominaislämpökapasiteetti on neljäsosa vedestä. Siis ilman vaihto lämpimään vastaa samaa kuin 0,03 l vesipullon laitto kaappiin. Kummatkin vievät n. 0,03 Ah eli ei mitään.

Lue lisää

Ilman vaihtuminen on oleellinen syy. Kylmä ilma valahtaa kaapista alas ja korvautuu lämpimällä ilmalla jonka mukana kaappiin tuodaan kosteutta joka jäähtyessään tiivistyy pinnoille. Mitä useammin avataan sitä suurempi kondenssiongelma kaapissa ja mitä tyhjempi kaappi sitä suurempi ongelma. Boksia saa myllätä ahkerasti jotta sinne saisi kylmän kuivan ilman tilalle lämmintä kosteaa ilmaa. Tietysti boksista poistetun tavaran viemä tilavuus korvautuu lämpimällä kostealla ilmalla mutta normaalisti se on kuitenkin pieni osa boksin tilavuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman vaihtuminen on oleellinen syy. Kylmä ilma valahtaa kaapista alas ja korvautuu lämpimällä ilmalla jonka mukana kaappiin tuodaan kosteutta joka jäähtyessään tiivistyy pinnoille. Mitä useammin avataan sitä suurempi kondenssiongelma kaapissa ja mitä tyhjempi kaappi sitä suurempi ongelma. Boksia saa myllätä ahkerasti jotta sinne saisi kylmän kuivan ilman tilalle lämmintä kosteaa ilmaa. Tietysti boksista poistetun tavaran viemä tilavuus korvautuu lämpimällä kostealla ilmalla mutta normaalisti se on kuitenkin pieni osa boksin tilavuudesta.

Lue lisää

Ei ole! Kuten tuossa laskin ilman lämpökapasiteetti on olematon. Lämpimän ja kostean ilman kondensoituminen toki lisää sitä. Esimerkiksi 23C 100%RH ilman jäähdytys 3C 100%RH ilmaksi vaatii n. 7000 kJ 100 l tilavuudessa. Tuo vastaa 0,16 Ah energiaa 12 V ja COP 2:lla kaappi kuluttaa tuon takia 0,08 Ah enemmän. Harvemmin veneessä on 23C 100%. Joko on viileämpää tai kuivempaa. Usein molempia.

Ainakaan omassa veneessä boksia ei avata kuin enintään 24 kertaa vuorokaudessa eli keskimäärin alle kerran tunnissa. Siis vaikutus vähemmän kuin 0,08 A keskikulutukseen. 100 l boksi vie yleensä yli 1 A keskimäärin, joten vaikutus mitätön.

Mieti kotien 300-400 l jääkaappeja. Niitä avataan luultavasti useammin. Silti vievät nykyään vain n. 100 kWh/vuosi, mikä vastaa 1 A keskikulutusta 12 V.

Venejääkaappien suurempi kulutus on liittynyt huonommin eristettyyn oveen, sen huonompiin tiivisteisiin ja oven vaativan mekaniikan lämmönjohtumiseen. Ilman vaihtuvuus avattaessa on tuossa minimaalinen tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole! Kuten tuossa laskin ilman lämpökapasiteetti on olematon. Lämpimän ja kostean ilman kondensoituminen toki lisää sitä. Esimerkiksi 23C 100%RH ilman jäähdytys 3C 100%RH ilmaksi vaatii n. 7000 kJ 100 l tilavuudessa. Tuo vastaa 0,16 Ah energiaa 12 V ja COP 2:lla kaappi kuluttaa tuon takia 0,08 Ah enemmän. Harvemmin veneessä on 23C 100%. Joko on viileämpää tai kuivempaa. Usein molempia.

Ainakaan omassa veneessä boksia ei avata kuin enintään 24 kertaa vuorokaudessa eli keskimäärin alle kerran tunnissa. Siis vaikutus vähemmän kuin 0,08 A keskikulutukseen. 100 l boksi vie yleensä yli 1 A keskimäärin, joten vaikutus mitätön.

Mieti kotien 300-400 l jääkaappeja. Niitä avataan luultavasti useammin. Silti vievät nykyään vain n. 100 kWh/vuosi, mikä vastaa 1 A keskikulutusta 12 V.

Venejääkaappien suurempi kulutus on liittynyt huonommin eristettyyn oveen, sen huonompiin tiivisteisiin ja oven vaativan mekaniikan lämmönjohtumiseen. Ilman vaihtuvuus avattaessa on tuossa minimaalinen tekijä.

Lue lisää

On se! Ei kyse ole pelkästään energiankulutuksesta. Kaikki kotioloissa sieniä, marjoja tai riistaa pakastavat tietävät että arkkupakastin toimii paljon kaappipakastinta paremmin vaikka molempien enetgiankulutus suljettuna on sama. Saman kokoinen kaappipakastin sulaa paljon arkkupakastinta nopeammin jos oven/luukun jättää auki. Ei siinä mitään laskelmia tarvita. Kesähelteillä jos normaalia kodin täyskorkeaa jääkaappia availlaan vähän väliä ja mietitään mitä sieltä ottaisi muodostuu kondenssivettä enemmän kuin kompuran hukkalämpö ehtii sitä valutusastiasta huoneilmaan haihduttamaan. Vetolaatikkomallinen on kaikista pahin koska siinä käytännössä tyhjennetään koko kaappi ja sitten vasta mietitään mitä sieltä halutaan ottaa. Kun kylmä ja lämmin kohtaa muodostuu kondenssia ja se kondenssivesi työnnetään takaisin vetolaatikon mukana kun se suljetaan ja lisänä vielä ilmatilan lähes 100% korvautuminen sillä lämpimällä kostealla ilmalla.

Anonyymi kirjoitti:

On se! Ei kyse ole pelkästään energiankulutuksesta. Kaikki kotioloissa sieniä, marjoja tai riistaa pakastavat tietävät että arkkupakastin toimii paljon kaappipakastinta paremmin vaikka molempien enetgiankulutus suljettuna on sama. Saman kokoinen kaappipakastin sulaa paljon arkkupakastinta nopeammin jos oven/luukun jättää auki. Ei siinä mitään laskelmia tarvita. Kesähelteillä jos normaalia kodin täyskorkeaa jääkaappia availlaan vähän väliä ja mietitään mitä sieltä ottaisi muodostuu kondenssivettä enemmän kuin kompuran hukkalämpö ehtii sitä valutusastiasta huoneilmaan haihduttamaan. Vetolaatikkomallinen on kaikista pahin koska siinä käytännössä tyhjennetään koko kaappi ja sitten vasta mietitään mitä sieltä halutaan ottaa. Kun kylmä ja lämmin kohtaa muodostuu kondenssia ja se kondenssivesi työnnetään takaisin vetolaatikon mukana kun se suljetaan ja lisänä vielä ilmatilan lähes 100% korvautuminen sillä lämpimällä kostealla ilmalla.

Lue lisää

Tuleehan siitä eroa, jos ovea pitää pitkään auki. Kotipakastinta täyttäessä tai tavaroita eri lokeroista etsittäessä tuo on väkisinkin pidempään auki. Veneen pienemmästä tilasta ei ole tarpeen kauaa ovea tai luukkua availla.

100 litraa 23C 100%RH ilmaa sisältää 2 g vettä. Ei sitä lyhyen avauksen aikana siis paljoa voi kertyä. Onhan jääkaapissakin yleensä lokeroita, joissa ilma ei pääse suoraan vaihtumaan ja tietysti itse tavarat vievät merkittävän osan tilavuudesta.

Jatkuva ilmavuoto lienee paljon merkittävämpi syy kondenssiveden kertymiseen kuin oven avaaminen hetkeksi kymmenisen kertaa vuorokaudessa. Päältä avattava luukku on helpompi tehdä tiiviiksi ja tiiviste on samassa korkeusasemassa eli luonnonkiertoa ei synny ellei pohjassa ole tyhjennysreikää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole! Kuten tuossa laskin ilman lämpökapasiteetti on olematon. Lämpimän ja kostean ilman kondensoituminen toki lisää sitä. Esimerkiksi 23C 100%RH ilman jäähdytys 3C 100%RH ilmaksi vaatii n. 7000 kJ 100 l tilavuudessa. Tuo vastaa 0,16 Ah energiaa 12 V ja COP 2:lla kaappi kuluttaa tuon takia 0,08 Ah enemmän. Harvemmin veneessä on 23C 100%. Joko on viileämpää tai kuivempaa. Usein molempia.

Ainakaan omassa veneessä boksia ei avata kuin enintään 24 kertaa vuorokaudessa eli keskimäärin alle kerran tunnissa. Siis vaikutus vähemmän kuin 0,08 A keskikulutukseen. 100 l boksi vie yleensä yli 1 A keskimäärin, joten vaikutus mitätön.

Mieti kotien 300-400 l jääkaappeja. Niitä avataan luultavasti useammin. Silti vievät nykyään vain n. 100 kWh/vuosi, mikä vastaa 1 A keskikulutusta 12 V.

Venejääkaappien suurempi kulutus on liittynyt huonommin eristettyyn oveen, sen huonompiin tiivisteisiin ja oven vaativan mekaniikan lämmönjohtumiseen. Ilman vaihtuvuus avattaessa on tuossa minimaalinen tekijä.

Lue lisää

Kun teoria ja käytäntö eivät kohtaa luottaa insinööri aina sokeasti teoriaan. Maallikkoa ei teoriat kiinnosta vaan lopputulos ratkaisee. Arkkupakastimeen kertyy huurretta kaappimallista vähemmän, se riittää minulle.

Anonyymi kirjoitti:

Tuleehan siitä eroa, jos ovea pitää pitkään auki. Kotipakastinta täyttäessä tai tavaroita eri lokeroista etsittäessä tuo on väkisinkin pidempään auki. Veneen pienemmästä tilasta ei ole tarpeen kauaa ovea tai luukkua availla.

100 litraa 23C 100%RH ilmaa sisältää 2 g vettä. Ei sitä lyhyen avauksen aikana siis paljoa voi kertyä. Onhan jääkaapissakin yleensä lokeroita, joissa ilma ei pääse suoraan vaihtumaan ja tietysti itse tavarat vievät merkittävän osan tilavuudesta.

Jatkuva ilmavuoto lienee paljon merkittävämpi syy kondenssiveden kertymiseen kuin oven avaaminen hetkeksi kymmenisen kertaa vuorokaudessa. Päältä avattava luukku on helpompi tehdä tiiviiksi ja tiiviste on samassa korkeusasemassa eli luonnonkiertoa ei synny ellei pohjassa ole tyhjennysreikää.

Lue lisää

Ei siellä luonto kierrä, vaan ilma. ;) Sitä kiertoa ei synny kun luukku on vaakatasossa ja alla tiivis potta, mutta pystymallisessa se "pohjan tyhjennysreikä" on julmetun iso kun luukku avataan.

Monesti on kesäisin kotijuhlien ja vastaavien tilaisuuksien aikana luultu että jotain on jossain hajonnut kun keittiön lattialla on vesilammikko, mutta pystymallisen jääkaapin kondenssivesistä on ollut kyse eikä ongelmaa ilmene kun jääkaappi on vähäisemmällä käytöllä ja avataan harvemmin. Ei, reikä keräysastiaan kompuran päällä ei ole tukossa.

Käytännön syistä on veneessä pieni tehdasvalmisteinen vetolaatikkomallinen kiinteä jääkaappi ja kannettava omalla kompuralla varustettu arkkumallinen. Vetolaatikko kerää kosteutta, arkkumallinen ei juurikaan sitä tee. Arkkumallinen toimii tarvittaessa pakastimena, vetolaatikkomalli ei. Käytännöllinen se vetolaatikkomalli kieltämättä on, mutta jos samaan tilaan sopisi arkkumallinen niin vaihtaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä luonto kierrä, vaan ilma. ;) Sitä kiertoa ei synny kun luukku on vaakatasossa ja alla tiivis potta, mutta pystymallisessa se "pohjan tyhjennysreikä" on julmetun iso kun luukku avataan.

Monesti on kesäisin kotijuhlien ja vastaavien tilaisuuksien aikana luultu että jotain on jossain hajonnut kun keittiön lattialla on vesilammikko, mutta pystymallisen jääkaapin kondenssivesistä on ollut kyse eikä ongelmaa ilmene kun jääkaappi on vähäisemmällä käytöllä ja avataan harvemmin. Ei, reikä keräysastiaan kompuran päällä ei ole tukossa.

Käytännön syistä on veneessä pieni tehdasvalmisteinen vetolaatikkomallinen kiinteä jääkaappi ja kannettava omalla kompuralla varustettu arkkumallinen. Vetolaatikko kerää kosteutta, arkkumallinen ei juurikaan sitä tee. Arkkumallinen toimii tarvittaessa pakastimena, vetolaatikkomalli ei. Käytännöllinen se vetolaatikkomalli kieltämättä on, mutta jos samaan tilaan sopisi arkkumallinen niin vaihtaisin.

Lue lisää

Vetolaatikkomalleissa eristys on ollut todella ohutta ja mekanismi aiheuttaa kylmävuotoja. Niiden myyntivaltti on pieneen tilaan mahtuminen. Harva ostaja katsoo kulutuslukuja. Ei taida olla energiamerkkejäkään 12 V kaapeille.

Edelleenkään ei sitä kondenssivettä lyhyessä avauksessa tule ongelmallisia määriä. Jossain kotijuhlissa valtava jääkaapin ovi voi olla merkittävän osan ajasta auki. Meillä on 600 litran Porkka kotikylmiö 90 cm× 200 cm ovella. Ei tuokaan ole ongelmallista kosteutta (tai edes havaittavaa) tuottanut isompienkaan juhlien aikana.

Veneen boksimalliseen kyllä vettä kertyy.

Luonnonkierto vaatii korkeuseron ja lämpötilaeron. Tällöin syntyy paine-ero ja ilma liikkuu. Esimerkki tästä on asuntojen painovoimainen ilmanvaihto. Jääkaapin oven ylä- ja alareunan tiivisteiden välillä on merkittävä paine-ero. Jos tuossa on pienikin reikä, tulee alhaalta kylmää ulos ja ylhäältä lämmintä sisään.

1 mm leveä ja 10 cm pitkä raka tiivisteessä aiheuttaa jo satoja litroja tunnissa ilmavirran 20C lämpötila- ja 70 cm korkeuserolla. Tai n. 10 mm reikä.

Anonyymi kirjoitti:

Vetolaatikkomalleissa eristys on ollut todella ohutta ja mekanismi aiheuttaa kylmävuotoja. Niiden myyntivaltti on pieneen tilaan mahtuminen. Harva ostaja katsoo kulutuslukuja. Ei taida olla energiamerkkejäkään 12 V kaapeille.

Edelleenkään ei sitä kondenssivettä lyhyessä avauksessa tule ongelmallisia määriä. Jossain kotijuhlissa valtava jääkaapin ovi voi olla merkittävän osan ajasta auki. Meillä on 600 litran Porkka kotikylmiö 90 cm× 200 cm ovella. Ei tuokaan ole ongelmallista kosteutta (tai edes havaittavaa) tuottanut isompienkaan juhlien aikana.

Veneen boksimalliseen kyllä vettä kertyy.

Luonnonkierto vaatii korkeuseron ja lämpötilaeron. Tällöin syntyy paine-ero ja ilma liikkuu. Esimerkki tästä on asuntojen painovoimainen ilmanvaihto. Jääkaapin oven ylä- ja alareunan tiivisteiden välillä on merkittävä paine-ero. Jos tuossa on pienikin reikä, tulee alhaalta kylmää ulos ja ylhäältä lämmintä sisään.

1 mm leveä ja 10 cm pitkä raka tiivisteessä aiheuttaa jo satoja litroja tunnissa ilmavirran 20C lämpötila- ja 70 cm korkeuserolla. Tai n. 10 mm reikä.

Lue lisää

Avaamalla oven liikkuu satoja litroja sekunneissa. Avamalla arkun liukukannen ei ilmaa ihmeemmin liiku.

Anonyymi kirjoitti:

Vetolaatikkomalleissa eristys on ollut todella ohutta ja mekanismi aiheuttaa kylmävuotoja. Niiden myyntivaltti on pieneen tilaan mahtuminen. Harva ostaja katsoo kulutuslukuja. Ei taida olla energiamerkkejäkään 12 V kaapeille.

Edelleenkään ei sitä kondenssivettä lyhyessä avauksessa tule ongelmallisia määriä. Jossain kotijuhlissa valtava jääkaapin ovi voi olla merkittävän osan ajasta auki. Meillä on 600 litran Porkka kotikylmiö 90 cm× 200 cm ovella. Ei tuokaan ole ongelmallista kosteutta (tai edes havaittavaa) tuottanut isompienkaan juhlien aikana.

Veneen boksimalliseen kyllä vettä kertyy.

Luonnonkierto vaatii korkeuseron ja lämpötilaeron. Tällöin syntyy paine-ero ja ilma liikkuu. Esimerkki tästä on asuntojen painovoimainen ilmanvaihto. Jääkaapin oven ylä- ja alareunan tiivisteiden välillä on merkittävä paine-ero. Jos tuossa on pienikin reikä, tulee alhaalta kylmää ulos ja ylhäältä lämmintä sisään.

1 mm leveä ja 10 cm pitkä raka tiivisteessä aiheuttaa jo satoja litroja tunnissa ilmavirran 20C lämpötila- ja 70 cm korkeuserolla. Tai n. 10 mm reikä.

Lue lisää

Ei se mekanismi mitään vuoda ja ohuet on eristeet kannettavissakin laitteissa. Ei arkkumallinenkaan tietenkään täysin immuuni ole kosteuskertymälle mutta paremmat edellytykset sillä on, olettaen ettei tavaroita tarvitse etsiskellä pohjalta.

Anonyymi kirjoitti:

Boksi on kylmäteknisesti paras, mutta avaamisen aiheuttama ilman vaihtuminen ei ole syy. 100 l ilmaa on olematon lämpökapasiteetiltaan. Sehän painaa vain reilut 100 g ja ominaislämpökapasiteetti on neljäsosa vedestä. Siis ilman vaihto lämpimään vastaa samaa kuin 0,03 l vesipullon laitto kaappiin. Kummatkin vievät n. 0,03 Ah eli ei mitään.

Lue lisää

Eikö olisi ollut helpompaa kertoa se todellinen syy , ilman vaihtumisen sijaan, sille että boksi on kylmäteknisesti paras?

Anonyymi kirjoitti:

Ei se mekanismi mitään vuoda ja ohuet on eristeet kannettavissakin laitteissa. Ei arkkumallinenkaan tietenkään täysin immuuni ole kosteuskertymälle mutta paremmat edellytykset sillä on, olettaen ettei tavaroita tarvitse etsiskellä pohjalta.

Lue lisää

Waeco CD-30 vetolaatikon sisä- ja ulkomitat eroavat korkeussuunnassa 45 mm ja muissa suunnissa 70 mm. Tuohon eroon pitää mahtua kaksi eristepaksuutta, kaksi sisäpintaa, kaksi ulkopintaa ja riittävän luja rakenne, joka kannattaa myös kiskomekanismin.

Suurilla ala- ja yläpinnoilla ei siis eristettä voi olla ainakaan yli 20 mm. Muissa suunnissa ehkä 30 mm. Tuossa ylä- ja alapinnan pinta-ala on yli puolet pinta-alasta.

Saman kokoluokan Waecon bokseissa on korkeussuunnassakin 70 mm ja leveyssuunnassa 70-100 mm erot eli huomattavasti paksumpi eristys.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö olisi ollut helpompaa kertoa se todellinen syy , ilman vaihtumisen sijaan, sille että boksi on kylmäteknisesti paras?

Mahdollisimman kuutiomainen muoto, paksut eristeet, koska tila ei yleensä rajoita samalla tavalla kuin kaapeissa ja varsinkin vetolaatikoissa ja yksinkertainen kansi, joka nojaa myös omalla painollaan tiivisteisiin ja jonka ei tarvitse kannatella limupulloja jne.

Kansi voidaan siis tehdä kevytrakenteisena eli ohuilla kuorilla ja paksulla eristeellä ilman
kylmäsiltoja. Jääkaapin ovissa on usein paikat juomille jne. Ne vaativat rakenteen, joka kestää kuorman ja samalla heikentää eristystä.

Nykyisissä kotijääkaapeissa tuo on jo ratkaistu ja kulutus on hyvin pientä parhaimmissa. Venejääkaapeissa monet mallit ovat hyvin vanhoja ja kehitys jäänyt jälkeen. Kotijääkaapeissa on etuna myös suuri tila eli ei ole tarpeen pitää seinämiä ja ovea erityisen ohuena kuten venekaapeissa.

Kommenttisi tuli tarpeeseen. Olen tässä itse pohdiskellut laittaisinko pieneen veneeseen 20l vai 30l boksin jolle on valmis paikka mutta 30l syö tilaa viereisestä säilytyslokerosta.

Kaverin Bavassa oli jättimäinen jääkaappi, joka söi isot akut tyhjäksi viimeistään kahdessa päivässä. Yhden juhannuksen ne joutui kykkimään 11 asteen sisälämpötilassa, kun ei Webastoa voinut pitää päällä ja sittenkin piti kaappi syödä tyhjäksi, kun kulutusakut tyhjeni. Se oli sikälikin outo, että pohjalla olleet mehutölkit pysyivät jäässä, väänsi termostaattia mihin tahansa. Mitään suoranaista vikaa ei laitteista löytynyt. Minulla on ehkä 40L itse asennettu boxi. 6 hengelle se on melko ahdas, ellei valitse ruokia sopivasti. Akku kestää kevyesti vähintään 3 päivää. Boxi ei pysy hyvässä järjestyksessä, mutta vie vähän kaappitilaa, kun se ei vie etulevyä yhtään, vaan sen voi sijoittaa jonnekin nurkkaan, joka ei muuten ole hyödyllinen säilytystila.

Bossu kirjoitti:

Kaverin Bavassa oli jättimäinen jääkaappi, joka söi isot akut tyhjäksi viimeistään kahdessa päivässä. Yhden juhannuksen ne joutui kykkimään 11 asteen sisälämpötilassa, kun ei Webastoa voinut pitää päällä ja sittenkin piti kaappi syödä tyhjäksi, kun kulutusakut tyhjeni. Se oli sikälikin outo, että pohjalla olleet mehutölkit pysyivät jäässä, väänsi termostaattia mihin tahansa. Mitään suoranaista vikaa ei laitteista löytynyt. Minulla on ehkä 40L itse asennettu boxi. 6 hengelle se on melko ahdas, ellei valitse ruokia sopivasti. Akku kestää kevyesti vähintään 3 päivää. Boxi ei pysy hyvässä järjestyksessä, mutta vie vähän kaappitilaa, kun se ei vie etulevyä yhtään, vaan sen voi sijoittaa jonnekin nurkkaan, joka ei muuten ole hyödyllinen säilytystila.

Lue lisää

Jos tavarat jäätyi ja kulutus oli hurjaa, tuossa lienee ollut termari rikki tai väärin säädetty. Mun Bavarian boksi vie pahimmillaan 20 Ah/vrk ja 180 Ah hupiakulla pärjää helposti kaksi yötä luonnonsatamassa. Aina ei edes jaksa vierrassatamassa laittaa maasähköä kiinni, vaikka kuuluisu hintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tavarat jäätyi ja kulutus oli hurjaa, tuossa lienee ollut termari rikki tai väärin säädetty. Mun Bavarian boksi vie pahimmillaan 20 Ah/vrk ja 180 Ah hupiakulla pärjää helposti kaksi yötä luonnonsatamassa. Aina ei edes jaksa vierrassatamassa laittaa maasähköä kiinni, vaikka kuuluisu hintaan.

Lue lisää

Muistaakseni johtopäätös oli, että monimutkainen moniosainen kaappi oli jotenkin ihan väärin suunniteltu, ja sen korjaaminen olisi ollut hankalaa. Bavan omistaja on LVI-suunnittelija, joten hän kyllä tuntee nuo vehkeet.

Ymmärtääkseni puhtaat aerogeelit ovat herkkiä rikkoontumaan, imevät itseensä kosteutta ja liukenevat veteen. Miten sitä työstetään että saa luotettavan ja kestävän lopputuloksen?

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärtääkseni puhtaat aerogeelit ovat herkkiä rikkoontumaan, imevät itseensä kosteutta ja liukenevat veteen. Miten sitä työstetään että saa luotettavan ja kestävän lopputuloksen?

Lue lisää

Ostamani Aerogeeli (Suomesta) oli 10 mm mattoa joka pölisee valtavasti ja jota yksikertaisesti vain liimasin (Bilteman sprayliima) jääkaapin sivuihin.Sen leikkaamiseen käytin kalasaksia. Jos tekisin sen uudestaan niin laittaisin eristeen sellaiseen muovikelmuun jota käytetään jääkaappitavaran yhteydessä ja liimaisin tämän kaapinseinään. Jos eristystilaa on vähän käytettävissä kannattaisi mielestäni käyttä eristettä jolla on mahdollisimman hyvä k-arvo.
Ja mikä oli tästä hyöty. Nyt joudun puhumaan hieman muistista. Kaappi on Waeco CR 50 ja keskikulutus (ilman Aerogeeliä 1,4 A) ja geelin jälkeen 1,0 A. Ovi on vielä käsittelemättä.