Koirani on reilun vuoden ikäinen venjän toy-chihuahuamix. Tuntuu, että olen epäonnistunut sen kanssa kaikessa, vaikkei se nyt ihan koko totuus ole. Koiran niskassa oli jo hankittaessa megalomaaninen tehtävä raitistaa silloinen puolisoni. Eipä tietenkään onnistunut ja jouduin itseni ja koiran pelastaakseni eroamaan ja tetenkin vastuu koirasta jäi minulle.
Koiralla oli liikaa muutoksia ja muuttoja, sosiaalistumiskausi meni harakoille. Koira pelkää muita koiria, ei siis uskalla haistellakaan. Edistytty on sen verran, että leveämmällä tiellä päästään nätisti ohi.. Namien antamisesta on seurannut se, että koira oikeastaan huomatessaan koiria, lapsia tai potkulautoja ei enää niitä niin säiky tai räksytä, vaan katsoo minua makupalan toivossa. Kun vähän esitytään, usein sattuu jotakin ja tulee takapakkia; joku päästää yllättäen oman koiransa ihan lähelle. Viimeksikin joku taitelukoiran omistaja näin teki hokien "ei tämä tee mitään", emmekä päässeet tilanteesta riittävän ajoissa etäämmäs.
Koira taitaa olla reaktiivinen tai sitten elämänmuutokset on tehneet siitä vähän kyttäävän, ylivalppaan vahdin. Koiraa askarruttaa kerrostalon äänet ja hajut. Sen on vaikea rauhoittua. Ehkä tämä liittyy noihin rotuihinkin? Venäjän toy kai on utelias ja tarkkaavainen.
Eroahdstusta ei ole, koira jää kiltisti kotiin ja nukkuu sen 4-6h mitä se maksimissaan joutuu yksin olemaan. Hoitotoimet sujuu pääosin hyvin ja koira jopa haluaa kynnenleikkaukseen, kun saa siitä itselleen mieleisen tavaran hetkeksi leikkikaluksi.
Ongelmana on tuo koirapelko, ajottain jonkinasteinen huomiohakuisuus ja takertuminen, oma epäjohdonmukaisuuteni ja häpeän sitä, että olen koiralle huutanutkin. Kaikki menee päin helvettiä silloin, jos olen itsekin stressaantunut tai liian väsynyt. Koira pyrkii välillä syömään toisten koirien kakkoja ja tikkuja ja pentuna se söi pikkukiviä . Bussimatkustaminen on vaikeaa, kun koira kitisee ja pyörii.
Tunnin-kahden metsälenkkiä tehdään pivittäin. Reitillä nähdään yleensä muutama ihminen ja koiriakin. Asuntoon piilottelen nameja välillä ja koira tykkää tästä etsimisleikistä valtavasti. Muutamia käskyjä se osaa ja on aika nopea oppimaan. Pidemmässä hihnassakin "tänne" on avuksi koiran huomion siirtämiseksi pois jostain hankalasta.
Tämä koira tuntuu vaikeammalta verrattuna aiempiin villakoiriini. Ehkä olen paska omistaja ja kyvyttömämpi mitä luulin vai onko nämä rodut haastavampia kuin vaikka villakoira? Koiralle ei pitäisi huutaa. Onko mitään vinkkejä, miten sen kanssa kannattaisi toimia? Intiaaniharjoituksia vilkkaamissa paikoissa vaikka puistonpenkillä tai päiväkodin lähellä? Miten opettelisimme tuota bussimatkustamista? Mietin kuukausikortin hankintaa toviksi ja säännöllistä lyhyiden matkojen ajamista, vaikka siis alkuun muutama pysäkinväli kerrallaan. Koira ei oikein rauhoitu edes kantoreppuun. MIten löytäisin jonkun rauhallisen ja vähän välinpitämättömän "harjoittelukoiran", johon voisi omaa koiraa tutustuttaa siihen tahtiin, mihin se itse haluaa edetä?
Osa koiranomistajista on niin rasittavia jankutuksesasaan, ettei oma koira mitään tee.. Ei kyse ole siitä, vaan tämän koiran pelosta. Eipä hammalääkäripelkoisella ihmiselläkään väkisin tuoliin junttaamainen ja poraaminen kiinnipitäen auta, vaan pahentaa tilannetta. Hihnassa homma on vielä vaikeaa, kun elekieli muuttuu ystävällisenkin eteenpäin puskiessa.
Kotona pistäytyviä vieraita ihmisiä (vaikka nyt huoltomies tai paketin tuoja) koira ei pelkää, ulkona on varautuneempi.
Onkohan tällä liian vähän virikkeitä vai liikaa? Koira on taipuvainen menemään ylikierroksille ja hukkaa helposti keskittymiskykynsä. Mun pitäisi vahvistaa koiran luottamusta, että pystyn hoitamaan tilanteet ja onkin kaarettu hankalissa paikoissa kauemmas. Tätä tietysti vesittää se huutaminen tikkujen tai kakan syömisestä. :( Pitäisikö taustamelua kotona lisätä telkkarilla ja musiikilla, jotta koira tottuisi vaihtelevaan äänimaailmaan? Meillä on aika hiljaista.
Koira on aika nuori. Ehkä yhteiselo tästä paranee. Välilä mietin, että olisiko sille joku uusi koti parempi vai päinvastoin taas rasittava muutos ja nimenomaan kannattaisi odotella rauhassa ja tarvittaessa maksaa jollekulle avusta. Että jos me kumpikin koiran kanssa ollaan vasta toipumassa siitä erosta ja muualle muutosta, kun siitä on aikaa vasta puoli vuotta. Pystyykö ihminen niin hyvään vanhemmuuteenkaan vastaavassa tilanteessa, niin voinko antaa edes osittaisen synninpäätön omalle vajavaisuudelleni ja tietysti samoin koiran vajavaisuudelle?
Masentavan epäonnistunut olo koiranomistajana
51
1107
Vastaukset
- Anonyymi
Koita itse pysyä rauhallisena,äläkä huomioi koiran pelkoa.
Kehu kun käyttäytyy halujesi mukaan, älä huomioi muuta.
Kun ottaa koiran, ei pidä ottaa arkaa, se tuo turhaa haastetta.- Anonyymi
...lisäys, itse jätän radion päälle hiljaiselle koiran yksinolon ajaksi.Ei haittaa silloin muut äänet.
- Anonyymi
Kiitos vastauksesta. Kävellessä mietin tätä asiaa lisää. Mitenkähän paljon chihuilla ja venäjän toilla on värinää ja tärinää? Jotkut yksilöthän tärisevät aika helppsti kiihtyessään. Oman koiran emokin näytti niin tekevän ja nyt tämäkin välillä. Tällä on reaktiokynnys aika alhaalla ja olen varmaan itse pahentanut sitä kiinnittämällä huomiota liikaa sen, no reaktioihin. Sain kyllä koiran lopettamaan yöllä lehdentulon haukkumisen ihan lempeillä menetelmillä. Päivällä ilmoittaa postit ym, mutta sehän oikeastaan on ihan ok. Pieni ilmoittaa havainnostaan ja rauhallisesti yhdessä käydään katsomassa, mitä tuli.
Asiat varmaan meni pieleen monellakin tavalla. Nuo rodut on ehkä vähän valppaita ja ehkä oma koira on vielä siinäkin hermorakenteeltaan herkempi. Siihen yhdistettynä alkuajan hankaluudet. Ex-miehen juominen oli paremmin hallinnassa, mutta jo sillä aikaa kun olin pentua hakemassa hän ratkesi taas järjettömään juomiseen. Haurasta, pientä pentua on hankalaa ja erittäin stressaavaa varjella "särkymästä" känniääliön heiluessa kämpässä. Oma stressini lisääntyi ja sekin vaikutti koiraan. Tietysti riitelyäkin oli. Moni haksahtaa vastaavassa tilanteessa jopa lapsen hankintaan parisuhteen tai omien ongelmien ratkaisemisyrityksenä.
Lapsena sain beaglenkin oppimaan kulkemaan lenkillä vapaana ja tulemaan kutsusta luo. Villakoirakin tuntui suht helpolle.. Tämän kanssa on ollut syvä epäonnistumisen tunne. Ehkä sitä on lisännyt omat ajatukset, että kaikki on pilalla, kun alkuaika meni miten meni. Se vaikuttaa omaan oloon ja tekemiseen, lisää henkistä painetta jotenkin suorittaa ja saada kiinni se menetetty aika. Ero ja pettymys lyö sekin maihin.
Ehkä yritän löytää sen asenteen, että olemme koiran kanssa urheita.. Koirakin on vähän kuin erityislapsi, joiden äidit takuulla saa arvotelua ja silmien pyörittelyä osakseen. Mun täytyy olla koiran puolella ja suojella sitä liian vaikeilta tilanteilta, edetään omaan tahtiin, kummankin itseluottamus on saatava nousemaan. Joillekin asiaa voi selittää ja osa on suhtautunut mukavasti ja ymmärtävästi ja niille muille asia taas ei aukene vaikka selittäisi kuinka. Kuten sille aiemmin mainitulle taistelukoiran omistajalle.
Koiralla on oikeus kasvurauhaan. Se on ekaluokalla, eikä sillä ole tohtorintutkintoa taskussa. Suurin oivallus tänään on tosiaan se, että meilläkin on sama oikeus olla keskeneräisiä ja silti elää ja lenkkeillä siinä missä muillakin.
Osan sitä keskeneräisyyttä on vaikeaa sietää. Fillarilla ajetaan tientukkona olevien lasten ja vanhusten yli, suksisauvalla hakataa hitaampia, liikenteessä tööttä soi heti, jos joku mokaa. Jos joku koira pelkää, eikö viisaampi ja omansa kouluttanut voi vähintääkin hallita sen oman hyvin kouluttamansa koiransa, eikä tuoda sitä väkisin luo ja tulla viisastelamaan itseoppineena cesar milanina? Mulla on ihan tekeminen hoitaa se tilanne omalta osaltani ja miettiä mistä kohdasta pääsen kaartamaan kauemmas ja tilanne ei lisää koiran pelkotilaa.
- Anonyymi
Mikä mahtaa olla haukkumasi "taistelukoira"? Osasiko se "taistelukoira" käyttäytyä, mutta oma nyrkillä tapettava pikkuräksysi ei osannut, ja siitäkös alkoi harmitus.
- Anonyymi
No taistelukoiran omistaja ei osannut käyttäytyä, kun jo meidän ollessa poistumassa päästi hihnassa koiransa hyökkäämään meidän luo. Ajattelen, ettei ainutakaan koiraa saa päästää ihmisen tai toisen koiran luo ilman lupaa, koska voihan ihmisetkin pelätä koiria. Huono maine noille roduille tulee enemmän niitä hankkivien ihmisten toiminnasta. Ja vähän tuo viestisi antaa samaa kuvaa, jos itselläsikin siis sattuu cane corso tai joku vastaava olemaan.
Harva ihminenkään haluaa tuntemattomien lajitoverien tunkevan iholle noin vain. Oman koiran kanssa olen yrittänyt siedättää sitä, että ohitetaan ja katsellaan toisia näin alkuun kauempaa. Tarkoitus on sitten välimatkaa pienentää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No taistelukoiran omistaja ei osannut käyttäytyä, kun jo meidän ollessa poistumassa päästi hihnassa koiransa hyökkäämään meidän luo. Ajattelen, ettei ainutakaan koiraa saa päästää ihmisen tai toisen koiran luo ilman lupaa, koska voihan ihmisetkin pelätä koiria. Huono maine noille roduille tulee enemmän niitä hankkivien ihmisten toiminnasta. Ja vähän tuo viestisi antaa samaa kuvaa, jos itselläsikin siis sattuu cane corso tai joku vastaava olemaan.
Harva ihminenkään haluaa tuntemattomien lajitoverien tunkevan iholle noin vain. Oman koiran kanssa olen yrittänyt siedättää sitä, että ohitetaan ja katsellaan toisia näin alkuun kauempaa. Tarkoitus on sitten välimatkaa pienentää.Kyllä ne on juuri sinun kaltaiset "taistelukoira sitä ja taistelukoira tätä" -besserwisserit, jotka pitävät tietyn näköisten rotujen huonoa mainetta yllä täysin syyttä suotta. Se vastaantullut koira olisi tässäkin tapauksessa voinut olla mikä hyvänsä puudeli, mutta koit tarpeelliseksi räksyttää oikein erikseen"taistelukoira" -leimasta, vaikka kyseinen koira ei ilmeisesti edes tehnyt mitään väärää.
Vähintäänkin surkuhupaisaa, että nimenomaan sinun pikkuräksysi ei osaa käyttäytyä, mutta silti vastaan tullut koira on syytä leimata "taistelukoiraksi" ja omistajakin sietäisi saada menolipun Siperiaan. Ei se ole vastaan tulleen koirakon vika, ettei sinulla ole riittänyt taidot edes pikkusinttiisi, vaikka muilla ne riittävät jopa niihin "taistelukoiriin".
Cane corso ei sitten ole edes mihinkään taisteluihin kehitetty rotu. Jos siis vaadit saada käyttää niinkin aivokuollutta termiä kuin "taistelukoira", niin käyttäisit sitä edes harkitummin ja perustellusti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne on juuri sinun kaltaiset "taistelukoira sitä ja taistelukoira tätä" -besserwisserit, jotka pitävät tietyn näköisten rotujen huonoa mainetta yllä täysin syyttä suotta. Se vastaantullut koira olisi tässäkin tapauksessa voinut olla mikä hyvänsä puudeli, mutta koit tarpeelliseksi räksyttää oikein erikseen"taistelukoira" -leimasta, vaikka kyseinen koira ei ilmeisesti edes tehnyt mitään väärää.
Vähintäänkin surkuhupaisaa, että nimenomaan sinun pikkuräksysi ei osaa käyttäytyä, mutta silti vastaan tullut koira on syytä leimata "taistelukoiraksi" ja omistajakin sietäisi saada menolipun Siperiaan. Ei se ole vastaan tulleen koirakon vika, ettei sinulla ole riittänyt taidot edes pikkusinttiisi, vaikka muilla ne riittävät jopa niihin "taistelukoiriin".
Cane corso ei sitten ole edes mihinkään taisteluihin kehitetty rotu. Jos siis vaadit saada käyttää niinkin aivokuollutta termiä kuin "taistelukoira", niin käyttäisit sitä edes harkitummin ja perustellusti.No mun koira enemmän pyrkii poispäin ja jos rauhallisesti väistetytään, niin melko kumma, jos jonkun muun koiran omistajan täytyy pulkkana hinautua oman koiransa perässä meidän luo.
Kai se koira olisi hyvä hallita. Muutenhan tommonen hyökkää autonkin alle, jos näkee jonkun koiran kadun toisella puolella.
Kyllä minä pystyn oman koirani viemään pois, ja sanon vieraille lapsillekin, ettei sitä voi tulla silittämään. Mistä sulle se käsitys tuli, että mun koira tolkuttomasti räksyttäisi? Voi vähän haukkua, mutta ei hyökkäile muiden päälle tai jatkuvasti remmo hihnassa.
Ja mitä vahvempi koira, sen suurempi vastuu on kyetä se hallitsemaan. Provosoinnista on turha puhua. Jos tapat jonkun nakkikioskin jonossa, se ei ole lieventävä asia. Vaikka joku pikkukoira räksyttäisi, eikö se oma koira ole hyvä hallita silti, eikä päästää perään. Pienten koirienkaan omistajien ei tarvitse omiaan ilman lupaa päästää isojen koirien luo.
Ns. Taistelukoirarodut usein ei aikuisena vieraista koirista pidä, vaikka kuolutettuna ovat omalle perheelle kivoja lemmikkejä. Hyökkääminen voi tapahtua yllättäen ilman ennakkomerkkejä. Kai oman koiransa rotuominaisuuksiin kannattaa perehtyä ja ottaa ne huomioon? Valitsin pienen koiran, kun arvelin sen tarpeiden tyydyttyvän helpommin kaupunkioloissa kuin vaikka metsästyskoiran.
Tämä kyseinen nainen taistelukoirineen on täällä ongelma ja koira välillä karkaakin, eikä hän saa sitä kiinni päiväkausiin. Tässä tapauksessa ko tyyppinen koira on ihan väärällä ihmisellä. Toinen vastaavan omistaja on usein aivan humalassa koiransa kanssa ulkona.. näitä valitettavasti jostain syystä hankkii ihmiset, jotka eivät niihin jaksa panostaa.
Toivoin muiden kokemuksia chihuista tai venäjän toysta.. onko ylivalppautta tai vähän adhd-tyyppistä käytöstä, vinkkejä pentuajan ohittaneen pikkukoiran auttamiseen koirapelon voittamiseksi. Jos sulla ei ole mitään rakentavaa kommenttia, niin voisitko lopettaa tuon haukkumisen? Tämä on kääpiökoirapalsta ja isommista jatkan tähän liittyen keskustelua vain siitä, että pieni koira voi pelätä isompia enemmän ja vaikkei pelkääkään, leikkikin saattaa ison kanssa muuttua vaaralliseksi tapaturmien takia. Turha höyhensarjalaista on laittaa leikkimään sumopainijan kanssa samaan kehään. - Anonyymi
Eihän ne pikkumunaset omistajat saa pidettyä koiriaan kurissa, lieneekö tarkoituskaan.
Jatke, saa muut huomaamaan ettäpahoja puutteita omistajassa on.Ilman jatketta, olis ohikulkija voinut luulla normaaliksi, mutta jatke paljastaa totuuden 😂😉 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne on juuri sinun kaltaiset "taistelukoira sitä ja taistelukoira tätä" -besserwisserit, jotka pitävät tietyn näköisten rotujen huonoa mainetta yllä täysin syyttä suotta. Se vastaantullut koira olisi tässäkin tapauksessa voinut olla mikä hyvänsä puudeli, mutta koit tarpeelliseksi räksyttää oikein erikseen"taistelukoira" -leimasta, vaikka kyseinen koira ei ilmeisesti edes tehnyt mitään väärää.
Vähintäänkin surkuhupaisaa, että nimenomaan sinun pikkuräksysi ei osaa käyttäytyä, mutta silti vastaan tullut koira on syytä leimata "taistelukoiraksi" ja omistajakin sietäisi saada menolipun Siperiaan. Ei se ole vastaan tulleen koirakon vika, ettei sinulla ole riittänyt taidot edes pikkusinttiisi, vaikka muilla ne riittävät jopa niihin "taistelukoiriin".
Cane corso ei sitten ole edes mihinkään taisteluihin kehitetty rotu. Jos siis vaadit saada käyttää niinkin aivokuollutta termiä kuin "taistelukoira", niin käyttäisit sitä edes harkitummin ja perustellusti.Google kertoo, taistelutyyppiset koirat ovat kärjessä, kun katsotaan koirien hyökkäyksiä joissa ihminen on menehtynyt.Se kertonee karua kieltään niiden kyvyistä, ja ihmisrakkaudesta.Eikä kyseessä ole kouluttamattomat kaltoinkohdellut koirat, vaan ihan perhekoirat,kiltit taistelumussukat.
Googlettamalla , löytyy että ulkomailla nuo aiheuttavat useimmiten oman perheenjäsenen sukulaisen tai naapurin kuoleman.Se mitä täällä joku kirjoittaa, ei vaikuta niiden käytökseen .
Omistajat, on usein nuoria, roduista tietämättömiä.Jotka sitten karmeuden jälkeen kertovat, ettei olisi ikinä omasta koirasta uskonut.Ja hetkenpäästä uutisoidaan taas eri koirasta, miten omistajat ja sukulaiset yllättyivät mihin koira kykenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Google kertoo, taistelutyyppiset koirat ovat kärjessä, kun katsotaan koirien hyökkäyksiä joissa ihminen on menehtynyt.Se kertonee karua kieltään niiden kyvyistä, ja ihmisrakkaudesta.Eikä kyseessä ole kouluttamattomat kaltoinkohdellut koirat, vaan ihan perhekoirat,kiltit taistelumussukat.
Googlettamalla , löytyy että ulkomailla nuo aiheuttavat useimmiten oman perheenjäsenen sukulaisen tai naapurin kuoleman.Se mitä täällä joku kirjoittaa, ei vaikuta niiden käytökseen .
Omistajat, on usein nuoria, roduista tietämättömiä.Jotka sitten karmeuden jälkeen kertovat, ettei olisi ikinä omasta koirasta uskonut.Ja hetkenpäästä uutisoidaan taas eri koirasta, miten omistajat ja sukulaiset yllättyivät mihin koira kykenee.Google tai ainakin kristallipallo sinulle varmasti kertoi myös sen, että nyt oli oikeasta taistelukoirasta kyse, kun edes omasta koirastaan ja sen koulutuksesta vastaamaan kykenemätön henkilö keskustelupalstalla väitti käytännössä corsojakin taistelukoiriksi, mitä ne eivät ole eivätkä ole koskaan olleetkaan. Kun tuo taistelukoira-termi on aloittajalla lievästi sanottuna sekaisin, niin hinkutapa oikein kuumeisesti sitä kristallipalloasi ja kerro meille muille, mikä koira siellä oikeasti oli tekemättä mitään väärää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mun koira enemmän pyrkii poispäin ja jos rauhallisesti väistetytään, niin melko kumma, jos jonkun muun koiran omistajan täytyy pulkkana hinautua oman koiransa perässä meidän luo.
Kai se koira olisi hyvä hallita. Muutenhan tommonen hyökkää autonkin alle, jos näkee jonkun koiran kadun toisella puolella.
Kyllä minä pystyn oman koirani viemään pois, ja sanon vieraille lapsillekin, ettei sitä voi tulla silittämään. Mistä sulle se käsitys tuli, että mun koira tolkuttomasti räksyttäisi? Voi vähän haukkua, mutta ei hyökkäile muiden päälle tai jatkuvasti remmo hihnassa.
Ja mitä vahvempi koira, sen suurempi vastuu on kyetä se hallitsemaan. Provosoinnista on turha puhua. Jos tapat jonkun nakkikioskin jonossa, se ei ole lieventävä asia. Vaikka joku pikkukoira räksyttäisi, eikö se oma koira ole hyvä hallita silti, eikä päästää perään. Pienten koirienkaan omistajien ei tarvitse omiaan ilman lupaa päästää isojen koirien luo.
Ns. Taistelukoirarodut usein ei aikuisena vieraista koirista pidä, vaikka kuolutettuna ovat omalle perheelle kivoja lemmikkejä. Hyökkääminen voi tapahtua yllättäen ilman ennakkomerkkejä. Kai oman koiransa rotuominaisuuksiin kannattaa perehtyä ja ottaa ne huomioon? Valitsin pienen koiran, kun arvelin sen tarpeiden tyydyttyvän helpommin kaupunkioloissa kuin vaikka metsästyskoiran.
Tämä kyseinen nainen taistelukoirineen on täällä ongelma ja koira välillä karkaakin, eikä hän saa sitä kiinni päiväkausiin. Tässä tapauksessa ko tyyppinen koira on ihan väärällä ihmisellä. Toinen vastaavan omistaja on usein aivan humalassa koiransa kanssa ulkona.. näitä valitettavasti jostain syystä hankkii ihmiset, jotka eivät niihin jaksa panostaa.
Toivoin muiden kokemuksia chihuista tai venäjän toysta.. onko ylivalppautta tai vähän adhd-tyyppistä käytöstä, vinkkejä pentuajan ohittaneen pikkukoiran auttamiseen koirapelon voittamiseksi. Jos sulla ei ole mitään rakentavaa kommenttia, niin voisitko lopettaa tuon haukkumisen? Tämä on kääpiökoirapalsta ja isommista jatkan tähän liittyen keskustelua vain siitä, että pieni koira voi pelätä isompia enemmän ja vaikkei pelkääkään, leikkikin saattaa ison kanssa muuttua vaaralliseksi tapaturmien takia. Turha höyhensarjalaista on laittaa leikkimään sumopainijan kanssa samaan kehään.Mä kannan koirakarkotetta, varuiksi irtokoiria varten.Ei kiva, kun joltain karannut irtokoira tulee omani luo suu vaahdossa räyhäämään.Sumautus lähietäisyydeltä kuonolle saa kokemuksestani ainakin räyhäävän noutajan perääntymään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Google tai ainakin kristallipallo sinulle varmasti kertoi myös sen, että nyt oli oikeasta taistelukoirasta kyse, kun edes omasta koirastaan ja sen koulutuksesta vastaamaan kykenemätön henkilö keskustelupalstalla väitti käytännössä corsojakin taistelukoiriksi, mitä ne eivät ole eivätkä ole koskaan olleetkaan. Kun tuo taistelukoira-termi on aloittajalla lievästi sanottuna sekaisin, niin hinkutapa oikein kuumeisesti sitä kristallipalloasi ja kerro meille muille, mikä koira siellä oikeasti oli tekemättä mitään väärää.
Kyllä se oli tiikeri. Tai yksisarvinen. Tai kaksisarvinen. Tai t-rex. Nyt me kuollaan kaikki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän ne pikkumunaset omistajat saa pidettyä koiriaan kurissa, lieneekö tarkoituskaan.
Jatke, saa muut huomaamaan ettäpahoja puutteita omistajassa on.Ilman jatketta, olis ohikulkija voinut luulla normaaliksi, mutta jatke paljastaa totuuden 😂😉No toi mulla tulee kans ekana mieleen kun nään jonkun leveähymyisen koiran kanssa.Säälittää, miten koiran omistaja ei yhtälöä ymmärrä vaikka muut näkee sen säälittävästä rotuvalinnasta heti.
Parilla reppana kaverilla oli myös.Eivät kauaa pitäneet.Ei ole helppoa pitää eläintä, joka yrittää tappaa muiden lemmikkejä.Eikä kaveritkaan halunneet enää olla tekemisissä, koiran haastavuuden vuoksi.Toisen naisystävä halus koirasta eroon ennen lapsen syntymää.Sen verran epäluotettava oli heidänkin otus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No toi mulla tulee kans ekana mieleen kun nään jonkun leveähymyisen koiran kanssa.Säälittää, miten koiran omistaja ei yhtälöä ymmärrä vaikka muut näkee sen säälittävästä rotuvalinnasta heti.
Parilla reppana kaverilla oli myös.Eivät kauaa pitäneet.Ei ole helppoa pitää eläintä, joka yrittää tappaa muiden lemmikkejä.Eikä kaveritkaan halunneet enää olla tekemisissä, koiran haastavuuden vuoksi.Toisen naisystävä halus koirasta eroon ennen lapsen syntymää.Sen verran epäluotettava oli heidänkin otus.Älä vastaa itsellesi. Se on paitsi noloa, myös huolestuttavaa vointisi kannalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kannan koirakarkotetta, varuiksi irtokoiria varten.Ei kiva, kun joltain karannut irtokoira tulee omani luo suu vaahdossa räyhäämään.Sumautus lähietäisyydeltä kuonolle saa kokemuksestani ainakin räyhäävän noutajan perääntymään.
Tämä onkin hyvä vinkki ottaa käyttöön.
Muutoin monelta osin tämä keskustelu on aika ankea. En tiedä onko yksi vai useampi kirjoittaja, joka tahallisesti vääristelee sanomisiani ja tuo mieleen ne syyt, miksi välttelen nettikeskusteluja ja somepalveluita.
Luulisin, että epäonnistumisen tunteita on joillakin muillakin koiranomistajilla. Ettei ole osannut ja ymmärtänyt toimia oikein. Siinäkin mielessä tuo kirjoittelu, että syyttelen exääni tai muita, on aikamoista vääristelyä; alleviivaahan ketjun nimikin omaa epäonnistumisen tunnettani. Ei siinä lue, että exäni pilasi koiran. ;)
Joka tapauksessa halusin koiran pääsevän viinattomaan kotiin ja meidän kummankin elämän rauhoittuvan ja kaiken tämän itseni syyttelyn keskellä mietin, miten tästä eteenpäin, miten voin paikata edes osin ne asiat, mitkä menivät pieleen. Harmittaa , että olen huutanut koiralle, se on nähnyt riitelyä ja itkemistä liikaa. Usein ihmiset eivät halua omia virheitään edes ajatella, saati myöntää.
Koira ei onneksi pure, ei minua, eikä muita ihmisiä tai koiria. Hoitotoimet sujuu, se ei hauku yksin ollessaan ja hellyyttävästi tuo välillä puruluunsa jonkinlaisena lahjana tyynylle, kun käyn nukkumaan.
En usko alistamiseen (enkä huutamiseenkaan). Koiran kunnioitus ansaitaan olemalla sen arvoinen, oikeudenmukainen ja reilu laumanjohtaja ja koira voisi luottaa omistajansa hoitavan tilanteet parhain päin. Paljon olen mokannut, ehkä jossain onnistunut kuitenkin. ihmisten ja lastenvaunujen yms ohi päästään jo hyvin, kun koira niistä on tullut sille vähän merkki makupalasta. Koirat on vielä liian pelottavia parinkaan metrin päästä ohittaa.
Se kalvava syyllisyys ja epäonnistumisen tunne syö vaan voimavaroja ja yritän päästä siitä eroon. Epäonnistuneesti hoidettuja ja meneviä tilanteita varmasti tulee jatkossakin, mutta ne olisi järkevintä analysoida ja sitten unohtaa. Jos oma stressitaso on koholla, koira huomaa sen ja se tarttuu koiraan ja vaikeuttaa meidän kummankin elämää ja uuden oppimista.
Koira on tähän tilanteeseen syytön. Jonkinverran askarruttaa, miten chihu ja venäjän toy rotuina eroavat vaikkapa nyt villakoirasta eli paljonko sen piikkiin voi laittaa tai ihan koiran vanhempien luonteet... ja minkä verran koiran pentuaika ja kokemukset vaikuttaa. voihan ylivalppaus ja uteliaisuus ja herkkä reagointi olla sen ominaisuuksiakin, että se haluaa vähän vahtia ja ennenkaikkea tietää, mitä on tekeillä, mistä joku ääni kuuluu tai haju tulee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Google tai ainakin kristallipallo sinulle varmasti kertoi myös sen, että nyt oli oikeasta taistelukoirasta kyse, kun edes omasta koirastaan ja sen koulutuksesta vastaamaan kykenemätön henkilö keskustelupalstalla väitti käytännössä corsojakin taistelukoiriksi, mitä ne eivät ole eivätkä ole koskaan olleetkaan. Kun tuo taistelukoira-termi on aloittajalla lievästi sanottuna sekaisin, niin hinkutapa oikein kuumeisesti sitä kristallipalloasi ja kerro meille muille, mikä koira siellä oikeasti oli tekemättä mitään väärää.
En tiedä mitä höpötät.Mutta kyllä järki sanoo, ettei yhteiskuntaan sopimattomia eläimiä voi lemmikkinä pitää.Karkaavat, ja hihnat lipeävät, heiveröisten käsistä.Ja kun koira on muita koiria sietämätön, jälki on karua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Google kertoo, taistelutyyppiset koirat ovat kärjessä, kun katsotaan koirien hyökkäyksiä joissa ihminen on menehtynyt.Se kertonee karua kieltään niiden kyvyistä, ja ihmisrakkaudesta.Eikä kyseessä ole kouluttamattomat kaltoinkohdellut koirat, vaan ihan perhekoirat,kiltit taistelumussukat.
Googlettamalla , löytyy että ulkomailla nuo aiheuttavat useimmiten oman perheenjäsenen sukulaisen tai naapurin kuoleman.Se mitä täällä joku kirjoittaa, ei vaikuta niiden käytökseen .
Omistajat, on usein nuoria, roduista tietämättömiä.Jotka sitten karmeuden jälkeen kertovat, ettei olisi ikinä omasta koirasta uskonut.Ja hetkenpäästä uutisoidaan taas eri koirasta, miten omistajat ja sukulaiset yllättyivät mihin koira kykenee.Näinhän asia on. Oman perheen lapsia on purtu tai koira on hyökännyt ulkona ihmisen tai koiran kimppuun. Lehtiuutisten mukaan jokin aika sitten Tampereellakin kolme staffia karkasi asunnosta ja rappukäytävästä päihtyneiltä omistailta tappaen jonkun pikkukoiran. Rotuominaisuudet yhdistettynä kovakouraiseen koulutukseen ja kenties päihteiden sävyttämään elämään saavat aikaa rumaa jälkeä. Ja mitä vähemmän koiraansa on jaksanut kouluttaa tai rotuun perehtyä, sitä varmemmin näyttää kokevan tarvetta pitää sitä irti.
Hassua, että silti kaikilla on sama liturgia liki sanasta sanaan ja siihen sisältyy aina maininta "tää on semmonen lutunen sylivauva". Muoti-ilmiöillä on aina huonot puolensa. Nyt tämäntyyppiset koirat ovat muodissa ja valitettavasti niitä otetaan aika kevyin perustein, koska uutta monet päätyvät aika pian kiertoon "pitovaikeuksien" takia. Ehkä näitä on alettu myös pentutehtailla bisneksenä välittämättä siitoskoirien ominaisuuksista. Koirasusimuoti on poikinut myös paljon huonoa.
Koiraa ei kannata ostaa kuin vaatetta tai muuta muotiin tullutta asiaa, vaan miettiä mitä kyseinen rotu tarvitsee ja pystyykö itse omassa asuinympäristössään niitä sille tarjoamaan. Tarpeeksi liikuntaa, hyvälaatuista ruokaa ja ettei koira joudu olemaan liikaa yksin on nyt vähintään taattava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä mitä höpötät.Mutta kyllä järki sanoo, ettei yhteiskuntaan sopimattomia eläimiä voi lemmikkinä pitää.Karkaavat, ja hihnat lipeävät, heiveröisten käsistä.Ja kun koira on muita koiria sietämätön, jälki on karua.
Järkikin sen jo sanoo (tai pitäisi sanoa), ettei aloittajan rotutyyppiväittämiin ole luottaminen. Silti sinäkin jauhat ja jaarittelet lämpimiksesi yhteiskuntaan sopimattomasta koirista, vaikka...
1) Se nyt on ihan oikeasti voinut olla vaikka virtahepo. Aloittajahan ei selkeästi tiedä, mikä on taistelukoira, joten tunnistaisi tunnekuohuissaan sellaiseksi vaikka sen virtahevon.
2) Se vastaantullut koira sitä paitsi oli aloittajan kertoman mukaan ihan hyvin käyttäytyvä. Mikä siis on ongelmasi?
3) Ainoa yhteiskuntaan sopimattomaksi tulkittavissa oleva koira on aloittajan koira. Onko se nyt tappajakoirakin?
Nyt kun tuosta voit lukea faktat, niin eikö nolota itseäsikin yhtä paljon, kuin muut saavat aina hävetä puolestasi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne on juuri sinun kaltaiset "taistelukoira sitä ja taistelukoira tätä" -besserwisserit, jotka pitävät tietyn näköisten rotujen huonoa mainetta yllä täysin syyttä suotta. Se vastaantullut koira olisi tässäkin tapauksessa voinut olla mikä hyvänsä puudeli, mutta koit tarpeelliseksi räksyttää oikein erikseen"taistelukoira" -leimasta, vaikka kyseinen koira ei ilmeisesti edes tehnyt mitään väärää.
Vähintäänkin surkuhupaisaa, että nimenomaan sinun pikkuräksysi ei osaa käyttäytyä, mutta silti vastaan tullut koira on syytä leimata "taistelukoiraksi" ja omistajakin sietäisi saada menolipun Siperiaan. Ei se ole vastaan tulleen koirakon vika, ettei sinulla ole riittänyt taidot edes pikkusinttiisi, vaikka muilla ne riittävät jopa niihin "taistelukoiriin".
Cane corso ei sitten ole edes mihinkään taisteluihin kehitetty rotu. Jos siis vaadit saada käyttää niinkin aivokuollutta termiä kuin "taistelukoira", niin käyttäisit sitä edes harkitummin ja perustellusti.Taistelukoirahan kävi pienen koiran päälle
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taistelukoirahan kävi pienen koiran päälle
No hui! Taisit olla peräti paikalla. Kerro lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järkikin sen jo sanoo (tai pitäisi sanoa), ettei aloittajan rotutyyppiväittämiin ole luottaminen. Silti sinäkin jauhat ja jaarittelet lämpimiksesi yhteiskuntaan sopimattomasta koirista, vaikka...
1) Se nyt on ihan oikeasti voinut olla vaikka virtahepo. Aloittajahan ei selkeästi tiedä, mikä on taistelukoira, joten tunnistaisi tunnekuohuissaan sellaiseksi vaikka sen virtahevon.
2) Se vastaantullut koira sitä paitsi oli aloittajan kertoman mukaan ihan hyvin käyttäytyvä. Mikä siis on ongelmasi?
3) Ainoa yhteiskuntaan sopimattomaksi tulkittavissa oleva koira on aloittajan koira. Onko se nyt tappajakoirakin?
Nyt kun tuosta voit lukea faktat, niin eikö nolota itseäsikin yhtä paljon, kuin muut saavat aina hävetä puolestasi?Mikähän tarve sulla on vaan jatkaa? Poimit sivulauseesta yhden sanan, johon takerrut ja jatkat ja jatkat asian jauhamista aivan kuin sinua olisi loukattu. Tämähän on nettikeskustelujen pirullisin piirre. Yhtäkkiä on valtava väitttely ja luotu jonkinlaiset puolet, joita kiihkeästi puolustetaan. Et ollut paikalla. Kyseisen koiran omistaja itse selitti kuinka hänen koiransa hiljattain oli tapellut toisen kanssa ja silti sekään ei saanut häntä miettimään kannattaako koiraa väkisin tuoda toisen luo.
Koira voi olla sairas. sillä voi olla kiima tai se voi pelätä muita. Jos joku minulta pyytää (niinkuin itsekin tilanteessa tein) etten päästäisi koiraani toisen iholle, mulla ei siihen ole mitään tarvetta. En jää jankuttamaan, vaan jatkan matkaani. Samoin jos kysyn, voiko jotakin koiraa rapsuttaa ja vastaus on ettei se pidä vieraista, anna koiran olla.
Periaatteessa nämä olisi ihan yksinkertaisia asioita; kysyy ja toimii sen mukaan. Tässä se ei mennyt niin.
1. väistin koirani kanssa kävelytieltä sivummalle
2.pyysin samalla, ettei hän päästä omaansa lähelle/meidän perään
3. kävelen poispäin
4. naisen koira hyökkää perään, hän ei estä tai pysty estämään sitä
5. oma koirani huutaa kauhusta ja yrittää juosta karkuun
Miksi sun pitää väkisin (ehkä noiden rotujen fanina) tätä asiaa kääntää muuksi mitä se on? Eiköhän kaiken kokoisten koirien omistajiin mahdu typeryksiä, myös näihin, joilla on cane corso, amerikan bulldoggi, bitbull tai staffi?
Pieni koira ei vastuuttoman ja typeränkään omistajan käsissä ole hengenvaarallinen kenellekään, vaikka voi rasittava tai huonokäytöksinen ollakin. Usein vaikka jatkuvasta räksyttävä koira omistaineen kuitenkin joutuu muuttamaan muualle, joten ongelma poistuu, jos siitä on kyse.
Toisekseen minä yritän omaa koiraani kouluttaa ja totuttaa koko ajan. Se on reilun vuoden ikäinen, joten paljon on vielä tehtävissäkin. Toivoin muilta vinkkejä, ja niitä olen saanutkin, samoin jonkinlaista toivoa ja lohtuakin.
Mitäs sinä olet oman koirasi kohdalla tehnyt? Onko jotain vinkkejä, joita minäkin voisin kokeilla omalle koiralleni vai haluatko vaan purkaa kiukkuasi tai jotain pahaa oloa haukkumalla minua tietämättä tilanteesta tai tapahtumista juuri mitään? Otan mielelläni vastaan toimivia koulutusvinkkejä kaikilta, myös sinulta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän tarve sulla on vaan jatkaa? Poimit sivulauseesta yhden sanan, johon takerrut ja jatkat ja jatkat asian jauhamista aivan kuin sinua olisi loukattu. Tämähän on nettikeskustelujen pirullisin piirre. Yhtäkkiä on valtava väitttely ja luotu jonkinlaiset puolet, joita kiihkeästi puolustetaan. Et ollut paikalla. Kyseisen koiran omistaja itse selitti kuinka hänen koiransa hiljattain oli tapellut toisen kanssa ja silti sekään ei saanut häntä miettimään kannattaako koiraa väkisin tuoda toisen luo.
Koira voi olla sairas. sillä voi olla kiima tai se voi pelätä muita. Jos joku minulta pyytää (niinkuin itsekin tilanteessa tein) etten päästäisi koiraani toisen iholle, mulla ei siihen ole mitään tarvetta. En jää jankuttamaan, vaan jatkan matkaani. Samoin jos kysyn, voiko jotakin koiraa rapsuttaa ja vastaus on ettei se pidä vieraista, anna koiran olla.
Periaatteessa nämä olisi ihan yksinkertaisia asioita; kysyy ja toimii sen mukaan. Tässä se ei mennyt niin.
1. väistin koirani kanssa kävelytieltä sivummalle
2.pyysin samalla, ettei hän päästä omaansa lähelle/meidän perään
3. kävelen poispäin
4. naisen koira hyökkää perään, hän ei estä tai pysty estämään sitä
5. oma koirani huutaa kauhusta ja yrittää juosta karkuun
Miksi sun pitää väkisin (ehkä noiden rotujen fanina) tätä asiaa kääntää muuksi mitä se on? Eiköhän kaiken kokoisten koirien omistajiin mahdu typeryksiä, myös näihin, joilla on cane corso, amerikan bulldoggi, bitbull tai staffi?
Pieni koira ei vastuuttoman ja typeränkään omistajan käsissä ole hengenvaarallinen kenellekään, vaikka voi rasittava tai huonokäytöksinen ollakin. Usein vaikka jatkuvasta räksyttävä koira omistaineen kuitenkin joutuu muuttamaan muualle, joten ongelma poistuu, jos siitä on kyse.
Toisekseen minä yritän omaa koiraani kouluttaa ja totuttaa koko ajan. Se on reilun vuoden ikäinen, joten paljon on vielä tehtävissäkin. Toivoin muilta vinkkejä, ja niitä olen saanutkin, samoin jonkinlaista toivoa ja lohtuakin.
Mitäs sinä olet oman koirasi kohdalla tehnyt? Onko jotain vinkkejä, joita minäkin voisin kokeilla omalle koiralleni vai haluatko vaan purkaa kiukkuasi tai jotain pahaa oloa haukkumalla minua tietämättä tilanteesta tai tapahtumista juuri mitään? Otan mielelläni vastaan toimivia koulutusvinkkejä kaikilta, myös sinulta.Kitinää, kitinää, kitinää. Vastaantulijat sitä ja vastaantulijat tätä ja cane corsot, amerikanbulldoggit, pitbullit ja staffit tätä (opettele edes kirjoittamaan ko. rodut oikein). On se kamalaa, kun muut eivät osaa käyttäytyä. Sehän se onkin sinulle pääasiallinen kiinnostuksen kohde kitinästäsi päätellen - ei suinkaan se, ettei oma rakkisi osaa käyttäytyä. Pata kattilaa soimaa ja silleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän tarve sulla on vaan jatkaa? Poimit sivulauseesta yhden sanan, johon takerrut ja jatkat ja jatkat asian jauhamista aivan kuin sinua olisi loukattu. Tämähän on nettikeskustelujen pirullisin piirre. Yhtäkkiä on valtava väitttely ja luotu jonkinlaiset puolet, joita kiihkeästi puolustetaan. Et ollut paikalla. Kyseisen koiran omistaja itse selitti kuinka hänen koiransa hiljattain oli tapellut toisen kanssa ja silti sekään ei saanut häntä miettimään kannattaako koiraa väkisin tuoda toisen luo.
Koira voi olla sairas. sillä voi olla kiima tai se voi pelätä muita. Jos joku minulta pyytää (niinkuin itsekin tilanteessa tein) etten päästäisi koiraani toisen iholle, mulla ei siihen ole mitään tarvetta. En jää jankuttamaan, vaan jatkan matkaani. Samoin jos kysyn, voiko jotakin koiraa rapsuttaa ja vastaus on ettei se pidä vieraista, anna koiran olla.
Periaatteessa nämä olisi ihan yksinkertaisia asioita; kysyy ja toimii sen mukaan. Tässä se ei mennyt niin.
1. väistin koirani kanssa kävelytieltä sivummalle
2.pyysin samalla, ettei hän päästä omaansa lähelle/meidän perään
3. kävelen poispäin
4. naisen koira hyökkää perään, hän ei estä tai pysty estämään sitä
5. oma koirani huutaa kauhusta ja yrittää juosta karkuun
Miksi sun pitää väkisin (ehkä noiden rotujen fanina) tätä asiaa kääntää muuksi mitä se on? Eiköhän kaiken kokoisten koirien omistajiin mahdu typeryksiä, myös näihin, joilla on cane corso, amerikan bulldoggi, bitbull tai staffi?
Pieni koira ei vastuuttoman ja typeränkään omistajan käsissä ole hengenvaarallinen kenellekään, vaikka voi rasittava tai huonokäytöksinen ollakin. Usein vaikka jatkuvasta räksyttävä koira omistaineen kuitenkin joutuu muuttamaan muualle, joten ongelma poistuu, jos siitä on kyse.
Toisekseen minä yritän omaa koiraani kouluttaa ja totuttaa koko ajan. Se on reilun vuoden ikäinen, joten paljon on vielä tehtävissäkin. Toivoin muilta vinkkejä, ja niitä olen saanutkin, samoin jonkinlaista toivoa ja lohtuakin.
Mitäs sinä olet oman koirasi kohdalla tehnyt? Onko jotain vinkkejä, joita minäkin voisin kokeilla omalle koiralleni vai haluatko vaan purkaa kiukkuasi tai jotain pahaa oloa haukkumalla minua tietämättä tilanteesta tai tapahtumista juuri mitään? Otan mielelläni vastaan toimivia koulutusvinkkejä kaikilta, myös sinulta.Sinähän se tässä nyt takerrut yksittäiseen tilanteeseen, jossa oli osallisena yksi koiranomistaja. Aivan kuin se nyt olisi syy siihen, ettet ole saanut omaa fifiäsi koulittua. Voit keksiä tekosyitä, joihin liittyy vastaantullut koiranomistaja, entinen puoliso tai vaikka pääsiäispupu niin paljon kuin haluat, mutta lopulta syypää olet vain ja ainoastaan sinä itse. Fifisi ongelmakäytökseen ei ihan oikeasti liity yksittäinen koiranulkoiluttaja, vaikka kuinka pitkät romaanit kirjoittelisit siitä, miten hirvittävän kauhustuttavan pelottavan hirviömäisen tappajakoiran perässään vetämineen pulkkineen sinulla ja fifilläsi oli epäonni tavata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne on juuri sinun kaltaiset "taistelukoira sitä ja taistelukoira tätä" -besserwisserit, jotka pitävät tietyn näköisten rotujen huonoa mainetta yllä täysin syyttä suotta. Se vastaantullut koira olisi tässäkin tapauksessa voinut olla mikä hyvänsä puudeli, mutta koit tarpeelliseksi räksyttää oikein erikseen"taistelukoira" -leimasta, vaikka kyseinen koira ei ilmeisesti edes tehnyt mitään väärää.
Vähintäänkin surkuhupaisaa, että nimenomaan sinun pikkuräksysi ei osaa käyttäytyä, mutta silti vastaan tullut koira on syytä leimata "taistelukoiraksi" ja omistajakin sietäisi saada menolipun Siperiaan. Ei se ole vastaan tulleen koirakon vika, ettei sinulla ole riittänyt taidot edes pikkusinttiisi, vaikka muilla ne riittävät jopa niihin "taistelukoiriin".
Cane corso ei sitten ole edes mihinkään taisteluihin kehitetty rotu. Jos siis vaadit saada käyttää niinkin aivokuollutta termiä kuin "taistelukoira", niin käyttäisit sitä edes harkitummin ja perustellusti.Alunperin Cane Corso on nimenomaan taistelukoira. Nimikin jo viittaa järjestettyihin koiratappeluihin. Sittemmin rotu on kehittynyt seurallisempaan suuntaan. Oma Cane Corsoni oli kiltti ja ystävällinen ihmisille ja kaikille koirille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alunperin Cane Corso on nimenomaan taistelukoira. Nimikin jo viittaa järjestettyihin koiratappeluihin. Sittemmin rotu on kehittynyt seurallisempaan suuntaan. Oma Cane Corsoni oli kiltti ja ystävällinen ihmisille ja kaikille koirille.
No ei muuten ole eikä nimessäkään ole mitään sellaiseen viittaavaa, joten älä puhu puutaheinää. Nimi viittaa nimenomaan pihaa vartioivaan koiraan. Ei ihme, että aloittajan kaltaiset kääpiökoirien omistajat kiihkoilevat, kun cane corson omistanutkin on noin pahasti kuutamolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän ne pikkumunaset omistajat saa pidettyä koiriaan kurissa, lieneekö tarkoituskaan.
Jatke, saa muut huomaamaan ettäpahoja puutteita omistajassa on.Ilman jatketta, olis ohikulkija voinut luulla normaaliksi, mutta jatke paljastaa totuuden 😂😉Koirasta ja omistajasta on tullut sinunkin munan ja mielen jatkeesi. ilman et pärjää ja silti olet upottamassa heitä maan alle. Niiden pitäisi tyydyttää vielä sinunkin sairaat tarpeesi.
Mites naiset kun niillä ei ole palleja ollenkaan? Tai sukupuolettomat tai vastaavat koiran omistajat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän tarve sulla on vaan jatkaa? Poimit sivulauseesta yhden sanan, johon takerrut ja jatkat ja jatkat asian jauhamista aivan kuin sinua olisi loukattu. Tämähän on nettikeskustelujen pirullisin piirre. Yhtäkkiä on valtava väitttely ja luotu jonkinlaiset puolet, joita kiihkeästi puolustetaan. Et ollut paikalla. Kyseisen koiran omistaja itse selitti kuinka hänen koiransa hiljattain oli tapellut toisen kanssa ja silti sekään ei saanut häntä miettimään kannattaako koiraa väkisin tuoda toisen luo.
Koira voi olla sairas. sillä voi olla kiima tai se voi pelätä muita. Jos joku minulta pyytää (niinkuin itsekin tilanteessa tein) etten päästäisi koiraani toisen iholle, mulla ei siihen ole mitään tarvetta. En jää jankuttamaan, vaan jatkan matkaani. Samoin jos kysyn, voiko jotakin koiraa rapsuttaa ja vastaus on ettei se pidä vieraista, anna koiran olla.
Periaatteessa nämä olisi ihan yksinkertaisia asioita; kysyy ja toimii sen mukaan. Tässä se ei mennyt niin.
1. väistin koirani kanssa kävelytieltä sivummalle
2.pyysin samalla, ettei hän päästä omaansa lähelle/meidän perään
3. kävelen poispäin
4. naisen koira hyökkää perään, hän ei estä tai pysty estämään sitä
5. oma koirani huutaa kauhusta ja yrittää juosta karkuun
Miksi sun pitää väkisin (ehkä noiden rotujen fanina) tätä asiaa kääntää muuksi mitä se on? Eiköhän kaiken kokoisten koirien omistajiin mahdu typeryksiä, myös näihin, joilla on cane corso, amerikan bulldoggi, bitbull tai staffi?
Pieni koira ei vastuuttoman ja typeränkään omistajan käsissä ole hengenvaarallinen kenellekään, vaikka voi rasittava tai huonokäytöksinen ollakin. Usein vaikka jatkuvasta räksyttävä koira omistaineen kuitenkin joutuu muuttamaan muualle, joten ongelma poistuu, jos siitä on kyse.
Toisekseen minä yritän omaa koiraani kouluttaa ja totuttaa koko ajan. Se on reilun vuoden ikäinen, joten paljon on vielä tehtävissäkin. Toivoin muilta vinkkejä, ja niitä olen saanutkin, samoin jonkinlaista toivoa ja lohtuakin.
Mitäs sinä olet oman koirasi kohdalla tehnyt? Onko jotain vinkkejä, joita minäkin voisin kokeilla omalle koiralleni vai haluatko vaan purkaa kiukkuasi tai jotain pahaa oloa haukkumalla minua tietämättä tilanteesta tai tapahtumista juuri mitään? Otan mielelläni vastaan toimivia koulutusvinkkejä kaikilta, myös sinulta.Millä minä pidän paskat ihmiset poissa läheltäni? Koirankin pitäminen olisi helpompaa ilman niitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alunperin Cane Corso on nimenomaan taistelukoira. Nimikin jo viittaa järjestettyihin koiratappeluihin. Sittemmin rotu on kehittynyt seurallisempaan suuntaan. Oma Cane Corsoni oli kiltti ja ystävällinen ihmisille ja kaikille koirille.
Miunainen Sotilaan ja taistelun apuri. Ei esim koira tappelikoira. Poikkeusellisen hyvä molossi boxerin kanssa ja monikäyttöinen koira.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alunperin Cane Corso on nimenomaan taistelukoira. Nimikin jo viittaa järjestettyihin koiratappeluihin. Sittemmin rotu on kehittynyt seurallisempaan suuntaan. Oma Cane Corsoni oli kiltti ja ystävällinen ihmisille ja kaikille koirille.
Cane corso on ollut muinainen sotilaan ja taistelijan apuri. Ei koiratappelu koira. Kerro mihin koiratappelu väitteesi perustuu?
Ja painotan ensimmäisen lauseen muinainen.
Hyvin koulutettuna todella luotettava ja turvallinen rotu.
Hyökkäys on corsolle yleensä viimeinen keino ratkaista vaikea tilanne.
Tarkoitan Tässä tapauksessa ihan oikeaa pyrkimystä eliminoida vastustaja.
- Anonyymi
Aloittaja on tyypillinen häiriökäyttäytyvän pikkupiskin omistaja. Häiriökäyttäytyvässä elikossa ei lopulta olekaan mitään vikaa, kun se on vasta ekaluokkalainen harjoittelemassa yhteiskuntakelpoista käytöstä. Ja vaikka vikaa olisikin, niin kyllähän se on exän, muiden koiranomistajien, muiden koirien, naapurien, lapsien, potkulautojen ja ylipäätään kaikkien muiden vika. Muttei tosiaankaan oma. Kun meillä nyt on oikeus perseillä, kun kerran ollaan vasta ekaluokkalaisia, mutta muut koiranomistajat haukutaan tietty lyttyyn pienistäkin virhearvioinneista ja niiden koiratkin on kylmäverisiä tappajia vähintään. Nih!
- Anonyymi
Menikö tunteisiin?
Kyllä minulla on jätit ja pienemmätkin ollut aina hallinnassa ohituksissa, ja muutenkin.Eivät ole karkailleet.Eivätkä luvatta lähestyneet ketään.
Lapset saa silitellä, ja aikuisetkin.Harvoin lenkkiä kierretään niin,etteikö kukaan silittelis,tai vieras koira tulis leikkimään.Minä valitsen rotuja, jotka on yhteiskuntaan sopivia,ihmisrakkaita,ja muista koirista pitäviä.Ei niitä koskaan haittaa ihmiset, pyörät,liikenne tai vieraat koirat vaikka haukkuisivat.Jos koira on tervepäinen, se ei muiden koirien ääntelyistä piittaa.
Koirarotuja on paljon, kannattaa valita rotu itselle sopivaksi.Miettiä mihin tarkoitukseen koira tulee, ja mitä sen kanssa haluaa tehdä.On mietittävä myös mitä käytöstapoja sillä ei luonnostaan saisi olla.Jos ei haluta äänekästä koiraa, ei oteta ilmoittavaa vahtikoiraa jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menikö tunteisiin?
Kyllä minulla on jätit ja pienemmätkin ollut aina hallinnassa ohituksissa, ja muutenkin.Eivät ole karkailleet.Eivätkä luvatta lähestyneet ketään.
Lapset saa silitellä, ja aikuisetkin.Harvoin lenkkiä kierretään niin,etteikö kukaan silittelis,tai vieras koira tulis leikkimään.Minä valitsen rotuja, jotka on yhteiskuntaan sopivia,ihmisrakkaita,ja muista koirista pitäviä.Ei niitä koskaan haittaa ihmiset, pyörät,liikenne tai vieraat koirat vaikka haukkuisivat.Jos koira on tervepäinen, se ei muiden koirien ääntelyistä piittaa.
Koirarotuja on paljon, kannattaa valita rotu itselle sopivaksi.Miettiä mihin tarkoitukseen koira tulee, ja mitä sen kanssa haluaa tehdä.On mietittävä myös mitä käytöstapoja sillä ei luonnostaan saisi olla.Jos ei haluta äänekästä koiraa, ei oteta ilmoittavaa vahtikoiraa jne.Paitsi että ainoa tämän tarinan koira, joka ei ole yhteiskuntakelpoinen, ei siedä muita koiria, ei ole hallinnassa ohituksissa, ei anna lasten tai aikuistenkaan silittää, häiriintyy pyöristä ja liikenteestä jne. on aloittajan miniräyhähenki. Nyt osui omaan nilkkaan länkytyksesi. 👏
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paitsi että ainoa tämän tarinan koira, joka ei ole yhteiskuntakelpoinen, ei siedä muita koiria, ei ole hallinnassa ohituksissa, ei anna lasten tai aikuistenkaan silittää, häiriintyy pyöristä ja liikenteestä jne. on aloittajan miniräyhähenki. Nyt osui omaan nilkkaan länkytyksesi. 👏
En ole aloittaja😂👍
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole aloittaja😂👍
Näitkö jossain kohtaa puhuttavan sinusta? Lukaisepa uusiksi, jospa se siitä.
- Anonyymi
Keskity sinä AP vain sen oman koirasi koulimiseen äläkä jaarittele pitkiä pätkiä taistelukoiraroduista ja siitä, miten sinusta niihin ei usein jakseta panostaa. Jaksoitko panostaa omaasi tarvittavissa määrin, kun piti sosiaalistaa? Niinpä niin, et todellakaan. Että paljonko ajattelit saavasi pisteitä siitä, että puhut ympäripyöreästi siitä, miten muut ehkä yleisesti ottaen toimivat, kun itse olet ihan mutuilemattakin hyvä esimerkki siitä, ettei omat taidot ole riittäneet siihen remmin toisessa päässä kekkuloivaan elukkaan? Olet suorastaan huvittava.
- Anonyymi
" Bussimatkustaminen on vaikeaa, kun koira kitisee ja pyörii." tähän kohtaan ongelmaasi on onneksi helppo ratkasu. Kitinää se ei lopeta, mutta pyöriminen ei häiritse kun panet koiran kuljetusboksiin. Itselläni on 9 kg mittelpitz jota olen vienyt usein linkissä, aina boksissa. Ja koira tottuu boksiin, jopa rakastaa sitä kun saa aluksi koppaansa makupaloja, koppa on sängyn vieressä nukkumapaikkana ja kopassa pääsee kivaan paikkaan.
muuten ongelmasi johtuvat paljolti runsaasta muuttamisesta. Aika parantaa, kunhan etsit aluksi rauhallisia lenkkipaikkoja ja jos mahdollista pyydä lupa köydä koiran kanssa joidenkin tuttujesi louna opettelemassa ihmisissä oloa ja jos löytyisi rauhallinen koirakaveri, niin sekin auttaisi. se rauhallinnen koirakaveri voisi olla sellainen, ettei olisi näkevinäkään sinun koiraasi, vaikka koirat olisivat samassa pihassa/ kahdestaan koirapuistossa.- Anonyymi
Kiitos vastauksesta ja vinkeistä. Itsekin luulen, että muutot ja muutokset koiran elämässä pentuaikana on ainakin osasyynä tilanteeseen ja se samoin kuin minä itsekin tarvitsee aikaa toipumiseen. Nyt ei kannata liikaa yrittää tai suorittaa. Plussaa on se, ettei muuton myötä alkanut eroahdistus ja yksin haukkuminen.
Koira kotona lähestyy uteliaasti ja rohkeasti vieraitakin, juurikin jos huoltomies tai joku muu pistäytyy. Ulkona se on varautuneempi. Koirakaveri tosiaan saisi olla tuollainen kuin mainitsit, jotta tämä saisi omaan tahtiinsa lähestyä sitä.
Kokeilen tuota boksia bussimatkoilla ja teen lyhyitä matkoja alkuun.
Rauhallisempia lenkkireittejä olen yrittänyt valitakin ja -aikoja. Ja tosiaaan kääntyä/kaartaa pois, jos vastaan tulee joku ennalta hankalaksi muistamani koira/omistaja. Osa tilanteista tulee niin yllättäen, että niistä on vaikeaa päästä järkevästi pois.
Mun näkökulmasta osa omistajista toimii aika oudolla tavalla. Oma koirani oli hiljattain kakalla, niin omistaja koirineen pysähtyi viereen, omistaja kävi kyykkyyn koiransa viereen ja alkoi syöttää siinä loputtomiin nameja katsellen toimitusta (joka jäi oman koirani pelon takia kesken) kuin elokuvaa. Itse yritän palkita koiraa enemmän ohittamisesta. Tai omistaja tuijottaa hypnoottisesti kännykkäänsä ja kulkee koiran vetämänä sinne minne koira vie kuin perävaunu vaikka juuri tarpeitaan tekevän koiran lähelle.
Kun saisin omani nyt tottumaan ensin edes vähän lähempää ohittamiseen ja myöhemmin olemaan pelkäämättä myös noita erikoisempia tilanteita. Aika lyhyt aikahan tämä puolisen vuotta tässä on ollutkin, joten ei ole ihme, ettei kaikki vielä suju.
- Anonyymi
Hei.Olen pahoillani saamistasi ikävistä kommenteista.Ystävälläni on chihu/venäjäntoymix.Se on aivan ihana,moikkaa vastaan tulevat eikä hauku liikaa,rakastaa ihmisiä.Kotona ja pihalla se on ääniherkkä vahtikoira.Omistajansa on hyvin vakaa ja rauhallinen, ja koiran perusluonnekin varmaan tasapainoinen eikä pelokas.Ymmärrän erittäin hyvin surusi koiran alkuvaiheista ja omasta jaksamattomuudestasi.Itselläni on ollut koirani elinaikana kaksi syöpää,kovaa stressiä ja vääntöä ja epäluottamusta lääkäreihin.Se on vaikuttanut koirani elämään halusin tai en.Olen ollut välillä hyvin kärsimätön ja kireä.Nyt asiani ovat hyvin.Sen neuvon antaisin,että mitä paremmin voit itse,sitä paremmin voi koirasi.Kaikissa tilanteissa yritä rauhoittaa itsesi,sitä kautta koirasi saa sinulta rauhoittavamman tuoksuviestin ja myös sitä kautta tukea omaan rauhoittumiseensa.Kun se on levoton ilman syytä (bussi),älä anna liian paljon katsekontaktia tai huomiota,keskity itse istumaan rauhassa ja olemaan läsnä.Tsemppiä jaksamiseen ja hienoa,että olet saanut voimia isoon elämänmuutokseen.Sinunkin mielesi vaatii aikaa tajutakseen,ettet ole enää stressaavassa elämäntilanteessa,vaan olet päässyt siitä pois.Pitkäkestoinen stressi jää helposti päälle,vaikka tilanne olisi jo lauennut.Kaikkea tässä elämässä ei voi korjata ja kaikki ei ole sinun vastuullasi.
- Anonyymi
Kiitos ystävällisestä viestistäsi. Hienoa, että elämäsi on jo hyvällä mallilla! Kyllä minullakin varmaan jäi se stressi jotenkin päälle ja a eron ja muuton jälkeen ahdistuneena yritin koirankin suhteen pakonomaisesti suorittamalla paikata virheitäni. Eihän se toimi; kehonkieli ja haju viestii koiralle uhkaavaa tilannetta ja oma pelko/ahdistus tarttuu siihen.
Nyt pyrin siihen, että olemisessa ja tekemisessä on rentous ja ilo. Koiralle sopivasti syliä ja hellyyttä ja onnistumisen kokemuksia niistä asioista mitkä se osaa.
Elämäntilanteet, sairastelut ja muut vastoinkäymiset vaikuttaa väjäämättä kaikkiin osallisiin, lemmikkeihinkin. Monessa kodissa voi nytkin olla koronaviruksen seurauksena rahavaikeuksia, ahdistusta, päihteitä ja riitelyä. Oma elämäni on sentään nyt rauhallista ja pyrin siihen, että olemisessa ja tekemisessä on rentous ja ilo. Koiralle sopivasti syliä ja hellyyttä ja onnistumisen kokemuksia niistä asioista mitkä se osaa. Elämän mittaan terveyteen ja mieleen tulleita lommoja ei kaikkia välttämättä saa korjattua, joten oman ja koiran säröjen kanssa jatkan matkaa tästä eteenpäin.
Kiva kuulla tuosta ystäväsi chihu-venajän toysta. Tässäkin voi olla jonkinlaista rohkeuttakin, kun se saa sen vaan paremmin esiin. Koira nimittäin aika innokkaasti lähtee tutkimaan uusia paikkoja sisätiloissa, jos ollaan kahdestaan. Eikä pelännyt uuden vuoden rakettejakaan. Ehkä sellaisissa tilanteissa olen parhaiten onnistunut olemaan rauhallinen ja sitä kautta tukemaan koiraa.
- Anonyymi
Kyllä nyt on varmasti kaikki maailman corsot, staffit ja mitä-näitä-nyt-oli tehneet aloittajalle pikkuräksyineen suurta vääryyttä. Kirjoitteluissaan on meinaan suorastaan tuskallista katkeruutta havaittavissa. Tosiasiassa irrationaalisen vihamielisyyden taustalla ei ole mitään todellista, kuten ei muillakaan vinkujilla, jotka käyttävät sellaista termiä kuin taistelukoira. Aloittajan kohdalla kaiken lisäksi täysin väärin.
Tämä ei tietenkään tullut yllätyksenä aloittajan kaltaiselta ihmistyypiltä, joka uhriutuu ja syyttelee kaikkia muita mielivaltaisesti omista vioistaan, ongelmistaan, syyllisyyden tunteistaan, virheistään ja lähtökohtaisesti kaikesta, josta ei ole ylpeä. Täytyyhän syyn löytyä muualta kuin peilistä. Vaikka sitten taistelukoirista. Tämän päättelyketjun aukottomuus ei edes tarvitse avautua kenellekään muulle, sillä asia on näin, koska aloittaja on niin kaikessa suuruudessaan päättänyt. - Anonyymi
No niin. Kiitos teille, jotka vastasitte jotain ystävällista ja rakentavaa. Muiden osalta olen hämmästynyt vihan, vääristelyn ja ilkeilyn määrästä.. Ja tämähän on todella pientä verrattuna poliitikkojen ja muiden julkisuuden ihmisten osakseen saamaan törkyyn. Nimettömänä ja kasvottomana on helppo huudella. Tästäkin ketjusta on näköjään jo kaksi viestiä jouduttu poistamaan, joten lukemiani pahempiakin on tullut.
Mukavaa kevättä ja aurinkoisia päiviä kääpiökoiraihmisille! Jätän ketjun lukemisen tällä erää tähän. ap- Anonyymi
Sinun osalta lähes kaikki keskusteluun osaa ottaneet ovat tyrmistyneitä siitä vihan, vääristelyn ja ilkeyden määrästä, jota olet kohdistanut tietyn tyyppisiin rotuihin perustuen, no, selvästikin ei mihinkään. Mitään ystävällistä ja rakentavaa et ole sanonut, pelkkää uskomatonta ölinää. Nimettömänä ja kasvottomana on helppo huudella tietyn tyyppisistä roduista, vaikka sitten päästäsi keksimillä syillä, mutta jos kyllästyt nimettömänä ja kasvottomana huuteluun, niin mene esittäytymään ja aukomaan päätäsi seuraavalle vastaan kävelevälle.
- Anonyymi
Siis ymmärsinkö nyt oikein.
Ap:n mammanlutumussukkakullannuppu on ongelmakoira.
Tähän on syynä mm. tilanne exän kanssa ja tietysti taistelukoirarodut (näiden yhteys ongelmaan jäi vähän epäselväksi 😂).
Tällä ei oikeastaan ole mitään väliä, koska muiden pitää ymmärtää ongelmakoiran olevan keskeneräinen ekaluokkalainen.
Sitten kun sillä yhtäkkiä onkin väliä, niin aletaan osoittelemaan syyttävällä sormella yllä mainittuja tahoja.
Anteeksi, mutta mitä mä just luin? 😁
Onko tämä nyt ymmärrettävissä siten, että kullannuppusi osasi käyttäytyä kuitenkin esimerkillisesti ennen taistelukoiran kohtaamista? Vai miten ongelmakäytös kyseisen ulkoiluttajan vikaa on noin niinkuin tarkalleen ottaen? Tai ylipäätään taistelukoirarotujen tai cane corsojen? Eikö pikkasen huvittavaa, että ongelmakoiran omistajalla on ennakkoluuloisia mielipiteitä kokonaisista roduista ja roturyhmistä. Tässäkin jäi nyt epäselväksi miten olet itse kaikin puolin parempi ihminen. Koska mammanrakaspienilutumussukka on niin pieni ja kultupuppeli, ettei sen hillumisesta ole mitään haittaa, vaikka liian innokas moikkaaminen lenkillä oli lähestulkoon kuolemanvakava virhe toiselta koiran omistajalta? OK. Olet sinä kyllä niin paljon parempi ihminen ja koiranomistaja kuin kyseisen taistelukoiran omistaja. 🤣 - Anonyymi
Minä näkisin, että teet noissa kohtaamistilanteissa virheen pyrkiessäsi väistämään. Tämä hermostuneisuutesi ja väistämishalusi välittyy koiraan talutinta pitkin kuin puhelinlankaa konsanaan. Näin sinä tulet ihan itse viestittäneesi koiralle, että tässä on nyt jotain pelättävää ja muut on syytä kiertää mahdollisimman kaukaa. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?
Parasta on nimenomaan jättää epätoivottu käytös täysin huomiotta, ei osoittaa sitä kaikella tekemälläsi. Jos toisen koiran omistajalle on aivan pakko jotain sanoa, niin sano se samalla äänensävyllä kuin sanoisit hilpeästi päivää. Koiran näkökulmasta hätääntynyt/kiukkuinen äänensävysi kertoo siitä että senkin pitää hätääntyä ja alkaa huutamaan. Sama koskee tuota väistämistä. Jos sinä tarjoat sitä vaihtoehtoa, niin koira olettaa siihen olevan hyvä syy, jolloin vain pahennat ongelmaa tai saatoit näin jopa aiheuttaa sen alunperinkin.
Sama muuten koskee myös ääniä, joihin koira reagoi kotona. Nimenomaan Älä mene katsomaan mikä sieltä tuli vaan ole niin kuin et olisi kuullut yhtään mitään. Koiraa Ei pidä tuolla tavalla opettaa keskittymään ääniin vaan jättämään ne huomiotta. Tässä sinun esimerkki on tärkeää. Ikävä kyllä tuo tuntuu olevan jotenkin yleistä pikkukoirien omistajille, että koiraa "paapotaan" jolloin niistä tulee niitä räksyttäjiä joista isompien koirien omistajat eivät tykkää. Sinulla olisi nyt hyvä mahdollisuus vielä näyttää esimerkkiä siitä ettei pikkukoirien aina tarvitse räksyttää jokaista postin kolahdusta ja muuta ääntä taloyhtiössä. Jos et halua sen huomioivan jotain olipa se sitten ääni taikka toinen koira, niin älä huomioi itsekään.
Olisiko sinun mahdollista harjoitella jonkun tutun, rauhallisen koiran kanssa yhdessä oloa siten, että hengailette vain pokkana samassa kämpässä? Oman koirasi pelkoon jne et saa kiinnittää mitään huomiota, mutta jos se uskaltaa tehdä jotain, niin kehut vuolaasti.
Yritän sanoa seuraavan niin rakentavasti kuin suinkin pystyn. Se ei ihan oikeasti ole kohtaamasi taistelukoiran, sen omistajan tai ylipäätään taistelukoirien vika ettei sinulla mene kaikki putkeen koirasi kanssa. Ei vain ole, joten niistä jauhaminen ei yksinkertaisesti ollut millään tavalla relevanttia itse ongelman kannalta. Jos itse hyökkäät syyttä suotta, niin saat muutkin hyökkäämään. Jos siis tuntuu että muut ovat ilkeitä, niin kannattaa miettiä mikä on ainoa yhdistävä tekijä. Sinähän se olet kuten varmasti arvasitkin. Olithan sinä nimittäin ihan yksinkertaisesti asiaton jauhaessasi taistelukoirista ja niiden kamaluudesta eikä sillä oikeasti ollut edes mitään tekemistä käsillä olevan aiheen kanssa. Oman käytöksen muuttaminen on paras tapa muuttaa muiden käytöstä.- Anonyymi
Ison mustan koiran omistajana en voi tajuta miten isot mustat koirat voi olla niiden pikku fifien traumojen aiheuttajina. Jos minun koira olisi harmaa niin elämä olisi paljon helpompaa.
Kaikilla roduilla on paikkansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ison mustan koiran omistajana en voi tajuta miten isot mustat koirat voi olla niiden pikku fifien traumojen aiheuttajina. Jos minun koira olisi harmaa niin elämä olisi paljon helpompaa.
Kaikilla roduilla on paikkansa.Kyllä se voi johtua isosta mustasta koirasta.Mridän koiran kimppuun tuli niitä kaksi, verinaarmut tuli koiran kaulalle.Kesti monta kk, ennenkun koira uskalsi pelkäämättä ja hsukkumatta ohittaa isoja mustia koiria.
Eli ongelmana oli, että nuo kaksi isoa mustaa koiraa oli irti, ja hyökkäsivät koiraani kiinni.
Tuskin ollaan ainoita.En ihmettele, että koirat pelkää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ison mustan koiran omistajana en voi tajuta miten isot mustat koirat voi olla niiden pikku fifien traumojen aiheuttajina. Jos minun koira olisi harmaa niin elämä olisi paljon helpompaa.
Kaikilla roduilla on paikkansa.Kyllä se voi johtua isosta mustasta koirasta.Mridän koiran kimppuun tuli niitä kaksi, verinaarmut tuli koiran kaulalle.Kesti monta kk, ennenkun koira uskalsi pelkäämättä ja hsukkumatta ohittaa isoja mustia koiria.
Eli ongelmana oli, että nuo kaksi isoa mustaa koiraa oli irti, ja hyökkäsivät koiraani kiinni.
Tuskin ollaan ainoita.En ihmettele, että koirat pelkää.
Uusi koti ei ole ratkaisu muutoin kuin että sinä et jaksa. Toivon että ratkaisu löytyy ja voimia sinulle kaikessa ja hyvää pääsiäistä.
Itse asun Hgin Kumpulassa jossa vaalea/valkoinen isovillakoira pelkäsi omaa pientä koiraani. Hänen koiransa kääntyi ympäri ja olisi lähtenyt toiseen suuntaan mutta omistaja piti sitä tien toisessa laidassa suojaten sitä vartalollaan ja menimme ohi ääntä päästämättä.
Ja nyt olemme tavanneet toitamiseen, sama juttu.
Tuntuu hassulta ajatalla että minkä uhan iso koira näkee pienessä.
Mutta eihän koirat kokoa katsele. Pikku shihu voi käydä raivokkaasti isomman lajitoverinsa kimppuun välittämättä seurauksista.- Anonyymi
Juuri noin, ja joku pienempi koira voi käytöksellään uhmata ja haastaa ohituksessa suurempaa, jolloin se pelkää.
- Anonyymi
Koiran omistaminen on epäonnistuminen jo itsessään. Viime yönäkin postinkantajan tullessa joskus neljältä aamulla jonkun naapurin rakki haukkui niin että koko rappu heräsi, noin sata ihmistä, keskellä yötä. Yhden rakin takia. Kouluttakaa ne rakkinne tai ette ole tervetulleita ainakaan kerrostaloihin. Ja ei, en vihaa koiria. Olette aivan perseestä mutta eihän se koirien vika ole.
- Anonyymi
Mistä tiedät, että sata heräsi?
Lävitkö kysymässä?
Meidän lähellä asuu haukkuvia koiria, mutta en herää yöllä siihen.Nukun sikeästi.Omat koirat ei hauku, eikä niitä haittaa muiden haukkuminen.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde272870Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän332525- 1482274
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.542239Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti241860Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3901696Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään1041642- 3091548
- 1351459
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131446