Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin

Anonyymi

Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin

Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, sen laajeneviin atomien ytimiin kohdistuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa galaksin keskustasta päin kuin silloin kun se on laajenevan Auringon toisella puolella.

Osaatkoa kertoa mihin se mallini mukaan perustuu?

Syy on hyvin looginen.

Myös hyvin oleellinen asia ymmärtää ja hahmottaa jos haluaa oikeasti ymmärtää miten maailmankaikkeus toimii.

Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

Spiraalimaista rataa pitkin.

Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

Minkä takia?

🤔

25

154

    Vastaukset 25

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No jos kerran kysymyksiä...
      Miten laajenemisen nopeus lasketaan? Mihin ilmiöön laskun lopputulos verifioidaan? Numeroita, ei käsien heiluttelua.

      • Anonyymi

        "Numeroita, ei käsien heiluttelua." Eikö kuperkeikat kelpaa?


    • Anonyymi

      Avaruus laajenee, eivät avaruudessa olevat kappaleet.
      Premissit väärin -> johtopäätös väärin -> kuperkeikat Kuopion torilla kutsuu.

    • Anonyymi

      Miten valon ikä mitataan OnSilkkaaPaskaa -"teoriassa"?

    • Mistä OSP:n työntävä voima tietää mihin suuntaan mitäkin pitää kulloinkin työntää?

      Esimerkiksi:
      - miten työntävä voima osaakin tuuppia Aurinkokunnan planeetat "spiraaliradoille" samalla säilyttäen niiden impulssimomentin, kun se samaan aikaan tökkii päivittäin väliin useitakin komeettoja syöksymään Aurinkoon? Onko OSP:ssa eri mekanismit planeetoille kuin komeetoille?
      - miksi OSP:n ohjausmekanismi tuuppii Merkuriusta sillä tavoin että sen rata näyttää kiertyvän toisin kuin muiden planeettojen?

      PS: Miksi yksinkertainen prinsiippi näyttää edellyttävän yhä monimutkaisemmiksi käyviä selityksiä, sammakonkutuvideoita ja pahville (!) piirrettyä popkornia kaiken muun spämmäyksen lisäksi? Jos se yksinkertainen olisi, sen useimmat lukijat ymmärtäisivät ilman vuosikymmenien selittelyjä ja yleisön halventamista.

    • Anonyymi

      Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Spiraalimaista rataa pitkin.

      Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

      Minkä takia?

      Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?

      Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.

      🤔

      • "Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat."
        Eivät työnny, eikä laajene.


      • Anonyymi

        Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
        Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
        Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan.

        Osaatko selittää minkä takia on havaittu että lasjenevien galaksien laajenevat tähdet liikkuvat galaksien ulkokehillä niin nopeasti että niiden jo siinä mielessä tiedetään työntyvän pois päin laajenevan galaksin keskustasta samassa suhteessa kuin ne laajenevat?

        🤔


    • Anonyymi

      Niin, eli laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Spiraalimaista rataa pitkin.

      Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

      Minkä takia?

      Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?

      Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.

      🤔

    • Anonyymi

      Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.

      Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

      Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.

      Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

      Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.

      Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.

      Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Onko tämä liikaa teille?

      Too much for you

      🤔

      • Anonyymi

        Jees böt nou!


    • Anonyymi

      Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.

      Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

      Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.

      Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

      Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.

      Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.

      Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Onko tämä liikaa teille?

      Too much for you

      🤔

      Ajatellaan laajeneva Jupiter Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Laajenevat työntävän voiman tihentymät törmäilevät vastapalloon laajenevan Jupiterin keskustassa.

      Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

      Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle.

      Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

      Näin selittyvät Auringonpilkut.

      Myös laajeneva Maapallo saa keskustaansa uutta laajenevaa kaasua jota työntyu viiveellä ulos laajenevasta Maapallosta, saaden aikaan hurrikaaneja, tornadoja ym. myrskyjä

      🤔

      • Anonyymi

        Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

        Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."

        On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.

        "Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

        Näin selittyvät Auringonpilkut."

        Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

        Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."

        On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.

        "Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

        Näin selittyvät Auringonpilkut."

        Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne.

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔

        Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔

        Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
        Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?

        Hyvä kysymys.

        Jupiter on isoimmassa roolissa, mutta Jupiterin aikaansaannokset eivät saavuttaisi pakonopeutta laajenevan Auringon pinnalle ilman muiden kaasuplaneettojen apuja.

        Ja silloin kun ne saavat tietyssä syvyydessä apuja, niiden vauhti kiihtyy siten että ne saavuttavat edellä työntyviä Jupiterin aikaansaannoksia ja näin Auringonpilkkuja esiintyy, silloin kun esiintyy noin 11 vuoden välein vaikka Jupiterin kierrosaika on hyvin lähellä 12 vuotta.

        Ja sitten kun Jupiterin aikaansaannokset eivät saa apuja ollenkaan rsim. Uranukselta ja Neptunukselta, niin sitten pitkiä jaksoja ilman Auringon pilkkuja.

        Ja näinhän tää työntyy.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
        Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet?

        Olen ennustanut että niiltä löydetään kiertolaiset joiden kiertoajat täsmäävät niillä havaittaviin sykleihin.

        🤔


    • Anonyymi

      Onko OSP:n mukaan kappaleilla massaa?

      • Anonyymi

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔

        Onko OSP:ssä mitään abstrakteja asioita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔

        Entä kasvaako se massa kun kappaleen koko kasvaa?


    • Anonyymi

      Koska aiot lopettaa spämmäämisen?

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on totta mikä ei?

      Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?
      Kuhmo
      21
      2114
    2. Päivän aivopieru Trumpilta

      Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko
      Maailman menoa
      71
      1139
    3. Lopetetaanko tämä

      Juttu ja mennään eteenpäin? Pystytkö?
      Ikävä
      132
      928
    4. Just saying

      Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.
      Ikävä
      138
      710
    5. Voisin antaa sulle nyt

      Halin❤️
      Ikävä
      54
      636
    6. Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa

      Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      622
    7. Jos selviäisi että kaivattusi

      Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan
      Ikävä
      93
      575
    8. Janpen Thai lopettanut, miksiköhän

      Hyvää apetta teki.
      Suomussalmi
      12
      567
    9. Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?

      Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v
      Tanssii tähtien kanssa
      11
      563
    10. Tosi kiva on

      Joo. Mitä olisit menettänyt jos olisit paljastanut itsesi?
      Ikävä
      65
      551
    11. Jokin ei täsmää

      Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi
      Ikävä
      298
      536
    12. Toivotko vielä viestiä

      Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.
      Ikävä
      44
      529
    13. Tehdään yhdessä itsestämme

      Parhaat versiot❤️ Se vaatii molemmilta hyvää itsetuntoa!
      Ikävä
      42
      525
    14. Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?

      Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas
      Tanssii tähtien kanssa
      27
      492
    15. Kuka kaipaa T m?

      Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota
      Ikävä
      36
      480
    16. Olen ajellut Dieseleillä yli 50 vuotta.

      Enkä ole koskaan kaivannut sähköautoa.
      Hybridi- ja sähköautot
      116
      468
    17. Miksi jotku naiset on niin tyhmiä

      Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä
      Ikävä
      51
      447
    18. Mitä tunteita

      Sulla vielä on?
      Ikävä
      71
      439
    19. Vaikea on tämän

      Jälkeen suhtautua sinuun ilman ettei muista kirjoituksiasi.
      Ikävä
      58
      437
    20. Kerro muuten miksi

      Estit somessa?
      Ikävä
      41
      434
    Aihe