Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin
Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, sen laajeneviin atomien ytimiin kohdistuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa galaksin keskustasta päin kuin silloin kun se on laajenevan Auringon toisella puolella.
Osaatkoa kertoa mihin se mallini mukaan perustuu?
Syy on hyvin looginen.
Myös hyvin oleellinen asia ymmärtää ja hahmottaa jos haluaa oikeasti ymmärtää miten maailmankaikkeus toimii.
Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.
Spiraalimaista rataa pitkin.
Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.
Minkä takia?
🤔
Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin
25
102
Vastaukset
No jos kerran kysymyksiä...
Miten laajenemisen nopeus lasketaan? Mihin ilmiöön laskun lopputulos verifioidaan? Numeroita, ei käsien heiluttelua.- Anonyymi
"Numeroita, ei käsien heiluttelua." Eikö kuperkeikat kelpaa?
Tässä videossa on oivasti kuvattu universumin rakennetta: https://youtu.be/IFdfrtzo4SY
Mitä mieltä aloittaja on?- Anonyymi
Avaruus laajenee, eivät avaruudessa olevat kappaleet.
Premissit väärin -> johtopäätös väärin -> kuperkeikat Kuopion torilla kutsuu. - Anonyymi
Miten valon ikä mitataan OnSilkkaaPaskaa -"teoriassa"?
Mistä OSP:n työntävä voima tietää mihin suuntaan mitäkin pitää kulloinkin työntää?
Esimerkiksi:
- miten työntävä voima osaakin tuuppia Aurinkokunnan planeetat "spiraaliradoille" samalla säilyttäen niiden impulssimomentin, kun se samaan aikaan tökkii päivittäin väliin useitakin komeettoja syöksymään Aurinkoon? Onko OSP:ssa eri mekanismit planeetoille kuin komeetoille?
- miksi OSP:n ohjausmekanismi tuuppii Merkuriusta sillä tavoin että sen rata näyttää kiertyvän toisin kuin muiden planeettojen?
PS: Miksi yksinkertainen prinsiippi näyttää edellyttävän yhä monimutkaisemmiksi käyviä selityksiä, sammakonkutuvideoita ja pahville (!) piirrettyä popkornia kaiken muun spämmäyksen lisäksi? Jos se yksinkertainen olisi, sen useimmat lukijat ymmärtäisivät ilman vuosikymmenien selittelyjä ja yleisön halventamista.- Anonyymi
Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.
Spiraalimaista rataa pitkin.
Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.
Minkä takia?
Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?
Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.
🤔"Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat."
Eivät työnny, eikä laajene.- Anonyymi
Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan.Osaatko selittää minkä takia on havaittu että lasjenevien galaksien laajenevat tähdet liikkuvat galaksien ulkokehillä niin nopeasti että niiden jo siinä mielessä tiedetään työntyvän pois päin laajenevan galaksin keskustasta samassa suhteessa kuin ne laajenevat?
🤔
- Anonyymi
Niin, eli laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.
Spiraalimaista rataa pitkin.
Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.
Minkä takia?
Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?
Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.
🤔 - Anonyymi
Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.
Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.
Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.
Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.
Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.
Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.
Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.
Onko tämä liikaa teille?
Too much for you
🤔- Anonyymi
Jees böt nou!
- Anonyymi
Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.
Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.
Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.
Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.
Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.
Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.
Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.
Onko tämä liikaa teille?
Too much for you
🤔
Ajatellaan laajeneva Jupiter Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.
Laajenevat työntävän voiman tihentymät törmäilevät vastapalloon laajenevan Jupiterin keskustassa.
Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.
Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle.
Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.
Näin selittyvät Auringonpilkut.
Myös laajeneva Maapallo saa keskustaansa uutta laajenevaa kaasua jota työntyu viiveellä ulos laajenevasta Maapallosta, saaden aikaan hurrikaaneja, tornadoja ym. myrskyjä
🤔- Anonyymi
Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.
Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."
On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.
"Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.
Näin selittyvät Auringonpilkut."
Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.
Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."
On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.
"Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.
Näin selittyvät Auringonpilkut."
Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne.Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.
1363 / 4 = 340,75 päivää.
Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.
Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.
🤔 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.
1363 / 4 = 340,75 päivää.
Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.
Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.
🤔Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.
1363 / 4 = 340,75 päivää.
Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.
Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.
🤔Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?
Hyvä kysymys.
Jupiter on isoimmassa roolissa, mutta Jupiterin aikaansaannokset eivät saavuttaisi pakonopeutta laajenevan Auringon pinnalle ilman muiden kaasuplaneettojen apuja.
Ja silloin kun ne saavat tietyssä syvyydessä apuja, niiden vauhti kiihtyy siten että ne saavuttavat edellä työntyviä Jupiterin aikaansaannoksia ja näin Auringonpilkkuja esiintyy, silloin kun esiintyy noin 11 vuoden välein vaikka Jupiterin kierrosaika on hyvin lähellä 12 vuotta.
Ja sitten kun Jupiterin aikaansaannokset eivät saa apuja ollenkaan rsim. Uranukselta ja Neptunukselta, niin sitten pitkiä jaksoja ilman Auringon pilkkuja.
Ja näinhän tää työntyy.
🤔 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet?Olen ennustanut että niiltä löydetään kiertolaiset joiden kiertoajat täsmäävät niillä havaittaviin sykleihin.
🤔
- Anonyymi
Onko OSP:n mukaan kappaleilla massaa?
- Anonyymi
Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.
Itsestään selvä asia.
🤔 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.
Itsestään selvä asia.
🤔Onko OSP:ssä mitään abstrakteja asioita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.
Itsestään selvä asia.
🤔Entä kasvaako se massa kun kappaleen koko kasvaa?
- Anonyymi
Koska aiot lopettaa spämmäämisen?
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu1812588Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2301437Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus841300- 791194
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e401186Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1331075Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin111022Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze116900Kostan sulle vielä sen älyttömän julkisen nöyryytyksen
Onneksi on lentokentällä kavereita... Kosto tulee olemaan muuten korkojen kanssa.27871Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät78800