Suomen hallitus on aiemmin ilmoittanut ottavansa vastaan Välimeren alueelta 175 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto (Migri) alkaa valmistautua Välimeren alueelta siirrettävien alaikäisten vastaanottamiseen. Ilman huoltajia oleville lapsille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia laajennetaan. Lisäksi perustetaan uusi ryhmäkoti.
Uusia paikkoja perustetaan noin sadalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle. Suurin osa ilman huoltajaa olevista lapsista vastaanotetaan pakolaisleireiltä Kreikasta.
Migrin mukaan ensimmäiset siirrot Välimeren maista toteutetaan todennäköisesti touko-kesäkuussa.
Koronatilanne huomioidaan siirroissa muun muassa siten, että jokaiselle tehdään koronatesti ennen ja jälkeen siirron.
Suomen hallitus on aiemmin ilmoittanut ottavansa vastaan Välimeren alueelta 175 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto (Migri) alkaa valmistautua Välimeren alueelta siirrettävien alaikäisten vastaanottamiseen. Ilman huoltajia oleville lapsille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia laajennetaan. Lisäksi perustetaan uusi ryhmäkoti.
Uusia paikkoja perustetaan noin sadalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle. Suurin osa ilman huoltajaa olevista lapsista vastaanotetaan pakolaisleireiltä Kreikasta.
Migrin mukaan ensimmäiset siirrot Välimeren maista toteutetaan todennäköisesti touko-kesäkuussa.
Koronatilanne huomioidaan siirroissa muun muassa siten, että jokaiselle tehdään koronatesti ennen ja jälkeen siirron.
Suomen hallitus on aiemmin ilmoittanut ottavansa vastaan Välimeren alueelta 175 turvapaikanhakijaa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Uutiset on nykyään täällä ; murkut.org
On semmonen aloite että alkaa olemaan "sääntöjenvastaisia poistoja.ehe ehe.
Vielä kerran Onko Kemijärven Persuilla maahanmuuttajista sama huoli kuin sillä mustalaismiehellä joka kritisoi maahanmuuttoa, kun tulevat tänne MEIDÄN ELÄTETTÄVÄKSI. Elikkä suomeksi pelko siitä että tulevat samalle syöttöpaikalle.
Se on sitten kevät tullu keu keu.
Ohisalo ei tiedä minkä valtion sisäministeri hän on?
Vastaanottokeskuksissa 30 koronavirustartuntaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan suurin osa tartunnoista on todettu Uudellamaalla sijaitsevissa yksiköissä.
Pitääkö olla huolissaan?
Ei toki, paitsi persujen joilla ei ole muuta ajatustoimintaa, kuin pelätä maahanmuuttoa.
Ohisalolla ei ole arvosanaa matematiikasta ylioppilaskirjoituksissa.
Marin kirjoitti lyhyen matematiikan arvosanalla C.
Skinnari lyhyen matematiikan arvosanalla A.
Tuppurainen pitkän matematiikan arvosanalla A.
Matematiikan taito on loogista päättelyä.
Pekoselta ei löydy tietoja matematiikan taidoista.
Maantiet reikäsiä ja pysyy jatkossakin. Ryhmäkoteja/vastaanottokeskuksia laitetaan lisää.
Katsoppa mitenkä Sauli on kirjoittanut.
On meillä rahaa mutta ei omille kansalaisille. Puuttuupi loooginen päättely eli johdonmukaisen ajattelun kanssa.
Mitähän herralle nykyisin kuuluu.
Pakolaiset kertovat nyt, miksi haluavat juuri Suomeen: ”Somaliassa kaikki puhuvat Suomesta.
Kukapa se ei lähtisi, saa ilmaisen elämän, kyllä tämä maa on pöljä.
tämä aloitus oli varmaan sivari pullahon porukalta
Aloite kertoo totuuden meillä on rahaa mutta ei omille kansalaisille.
Suomi järkyttyi, kun Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin Veijo Baltzarin johtamasta niljakkaasta kultista, kultin harjoittamasta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta häirinnästä.
Myös Baltzarin ja hänen järjestönsä Drom ry:n poliittiset tukijat järkyttyivät. Heidän sinisilmäisyyttään on osin vaikea käsittää.
Tämäkin heppu oli Halosen ja Lipposen ihanoimma ihminen, kuvat kertoo kaiken.
Jotta kaikki ilman huoltajaa Suomessa olevat olisivat yhdenvertaisessa asemassa lastensuojelun asiakkaina, tulee myös turvapaikanhakijoita koskevaan kotoutumislakiin sisältyvä ikäraja nostaa 21 vuodesta 25 vuoteen.
Hallitus esittää muutosta kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin siten, että alaikäisenä turvapaikanhakijana ilman huoltajaa Suomeen tullut henkilö voi saada lastensuojelun jälkihuoltoon rinnasteista tukea nykyisen 21 vuoden yläikärajan sijaan siihen asti, kunnes hän täyttää 25 vuotta.
Perustelu kotoutumislakiin esitettävään muutokseen on, että vastaava lastensuojelun jälkihuollon yläikäraja nousi 25 vuoteen vuoden 2020 alusta lukien. Nyt ehdotettavan muutoksen myötä korkeampi ikäraja koskisi myös kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleita henkilöitä.
Suomesta hakee vuosittain turvapaikkaa muutama sata ilman huoltajaa saapunutta alaikäiseksi ilmoitettua henkilöä. Suurin osa heistä on tullut Suomeen Afganistanista, Irakista ja Somaliasta ja useimmat on ilmoitettu 16 – 17 –vuotiaiksi.
Jotta ilman huoltajaa Suomessa olevat henkilöt olisivat yhdenvertaisessa asemassa suhteessa lastensuojelun asiakkaisiin, tulisi myös kotoutumislakiin sisältyvä ikäraja nostaa 21 vuodesta 25 vuoteen.
Oikeus jälkihuoltoon määräytyy tarpeen mukaan. Kunnat tarjoavat tukea sitä tarvitseville ja valtio korvaa kunnille ilman huoltajaa maassa olevien asumisesta ja tuesta aiheutuvat kustannukset.
Perheenyhdistäminen
Suomen kansalaisen tai Suomeen oleskeluluvan saaneen perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa Suomeen. Perheenjäsenellä tarkoitetaan ns. ydinperheen jäseniä eli puolisoa ja alle 18-vuotiaita naimattomia lapsia. Poikkeustapauksissa myös muut omaiset voivat hakea ja saada oleskeluluvan.
Pakolaisneuvonnan lakimiehet avustavat perhesideperusteisia oleskelulupia koskevissa asioissa. Kielteisestä oleskelulupapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lakimiehen tuntiveloitus on 150 euroa, minkä lisäksi veloitetaan mahdolliset tulkkauskulut. Mikäli sinulla ei ole riittävästi tuloja tai varallisuutta, voi valittamiseen saada oikeusapua, jolloin valtio korvaa avustajan palkkion kokonaan tai osittain.
Voit saada lakimieheltämme oikeudellista neuvontaa tai apua myös hakemusvaiheessa. Hakemusvaiheessa ei yleensä ole mahdollista saada oikeusapua.
Perheeseen voi kuulua 11 lasta omia ja muitten lapsia myös sukulaiset kuuluu perheeseen.
Norja haluaa kiihdyttää somalialaisten pakolaisten kotiuttamisia Somalian turvallisuustilanteen parannuttua viime aikoina.
Norjan maahanmuuttovirasto (UDI) harkitsee poistavansa pakolaisstatuksen ja oleskeluluvan osalta maassa oleskelevilta somaleilta, joille on myönnetty väliaikaiset oleskeluluvat, kertoi norjalainen Nettavisen heinäkuun puolessa välissä.
UDI:n mukaan tämän mahdollistaa Somalian ja erityisesti Mogadishun parantunut turvallisuustilanne.
Suomi avaa EU/Schengen-rajat jo reilun viikon kuluttua – Matkustamista ei enää kielletä
Suomi heittää Covid-19 pandemian vuoksi asetetut rajojen sulkutoimet käytännössä romukoppaan jo reilun viikon päästä 14.5.2020. Asiasta ilmoitti pääministeri Sanna Marin maanantaina.
Voi V-ttu!
Kreikassa Lesboksen saarella on jälleen suoritettu ilkivaltaa kirkossa siirtolaisten toimesta. Kymmenet tuhannet laittomat siirtolaiset ovat rantautuneet saarelle etsien pääsyä EU-alueelle. Hyökkäys jälleen yhteen kirkkoon johti hävitykseen.
15 kirjoitusta poistettu? Se siitä avoimesta valtiosta
EU-komissio yrittää korjata EU-alueen romahtavaa taloutta 3400 miljardin euron potilla.
EU-jäsenmaiden osuus 3400 miljardin euron potista on tällä hetkellä 2780 miljardia, EU:n osuus 610 miljardia. Vertailukohteena Suomen valtion budjetti on noin 58 miljardia.
– Ajattelen niin, että tässä tilanteessa on tärkeä tehdä kaikki voitava, jotta me huolehdimme siitä, että yritykset eivät ajaudu konkurssiin ja jossa me huolehdimme myös likviditeetistä (maksuvalmiudesta) ja sen saatavuudesta, EU-komissaari Jutta Urpilainen totesi Ylen Ykkösaamun lähetyksessä.
Brysselissä on kaavailtu jopa 1500 miljardin euron suuruista elvytysrahastoa EU-maiden tukemiseksi. Urpilainen muistuttaa, että yhteisillä eurooppalaisilla mekanismeilla annetaan kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä työllisyystoimia.
– Ja sitten luodaan yhteisiä eurooppalaisia instrumenttejä, joilla sitten pyritään työttömyyden kielteisiä vaikutuksia torjumaan, esimerkiksi tää SURE-instrumentti, komissaari toteaa viitaten EU-komission 100 miljardin suuruiseen rahastoon, joka on tarkoitettu työllisyyden tukemiseen hätätilassa.
Jäsenmaat tulevat velkaantumaan myös EU:n yhteisten elvytystoimien kautta. Urpilaisen mukaan kyse on ”symmetrisestä taloudellisesta shokista”, joka koskettaa kaikkia EU:n jäsenmaita.
– Mun mielestä se on selvä asia, että yhteisvastuut tulevat lisääntymään, ja mä ajattelen sen niin, että se on tavallaan hyvin ymmärrettävää, Urpilainen perustelee tarvetta saada koko EU-alueen talous takaisin kasvu-uralle valtavilla tukitoimilla.
On arveltu, että jo ennestään umpivelkaantunut Italia tulee olemaan suurin tuen tarvitsija. Urpilainen kuitenkin näkee Italian vain yhtenä monista tuen tarvitsijoista.
– Mä näen niin, että me emme voi tietää, ketkä kaikki joutuvat turvautumaan näihin eurooppalaisiin instrumentteihin … oikeudenmukaista on, että työkalut ovat kaikkien käytettävissä.
Ylen Ykkösaamussa sivuttiin myös Kreikka-vakuuksia. Suomi neuvotteli vuonna 2011 valtiovarainministeri Urpilaisen johdolla itselleen Kreikka-vakuudet. Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on noin 5 miljardia euroa.
Lainan antamista perusteltiin sillä, että Suomi ”tienaa” myöntämällä lainaa. Tienaamisella tarkoitettiin sitä, että Suomi hyötyisi lainan korkotuotoista. Tällä hetkellä korkotuotot ovat yli miljoona euroa miinuksella.
Talousasiantuntijat eivät usko, että Suomi saisi Kreikalle antamansa lainan joskus takaisin.
Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (SDP) kuuluva Jutta Urpilainen toimii kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina 32 000 työntekijän EU-komissiossa, ja hänen painopistealueensa on Afrikka.
Tietääkö sisäministeri minkä maan ministerinä hän on.
Politiikka
Perussuomalaiset katsovat, ettei hallituksen ratkaisua rahoittaa koronaviruksen aiheuttamat miljardien eurojen menolisäykset yksinomaan velkarahalla voida pitää vastuullisena ratkaisuna. Perussuomalaisten mukaan valtion menoja tulisi siksi kyetä priorisoimaan.
Perussuomalaiset haluavat vähentää menoja toissijaisista ja vähemmän tärkeistä kohteista kuten Suomelle taloudellisesti haitallisesta maahanmuutosta.
Hallintovaliokunnan jäsenet Riikka Purra, Jussi Halla-aho sekä Mauri Peltokangas jättivät asiasta eriävän mielipiteen julkisen talouden suunnitelmaan. Heidän mielestään etusijalle tulisi asettaa suomalaisten terveys ja toimeentulo sekä työpaikkojen ja yritysten selviytyminen.
– Arvioni on, että koronaepidemia on poistanut viimeisenkin tulpan hallituksen suureellisilta hankkeilta ja rajattomalta velanotolta. Rahaa tuntuu olevan, ja maksua mietitään sitten toiste. Oppositio ei saanut lausuntoon minkäänlaisia, edes maltillisia kuntatalouden katastrofaaliseen tilanteeseen puuttuvia näkemyksiään. Mitään ei tarvitse priorisoida, mitään ei tarvitse leikata, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra ihmettelee.
Pakolaiskiintiö nollaan, sisäiset siirrot seis
Purra arvioi, että erittäin suuret menoleikkaukset tai veronkorotukset ovat edessä viimeistään muutaman vuoden päästä. Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportin mukaan taloutta pitää tasapainottaa 7,5-10 miljardia euroa vuodessa.
– En ymmärrä hallituksen jääräpäisyyttä pitää kiinni hallitusohjelmasta ja maailmanparantamishankkeista tällaisessa tilanteessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho huomauttaa, että kehitysmaista tulevan maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat huomattavat. Tästä syystä perussuomalaiset esittivät lausuntoon toivetta kansallisen pakolaiskiintiön lakkauttamisesta ja turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen lopettamisesta sekä haittamaahanmuuton houkutustekijöiden poistamisesta.
– Valitettavasti hallituspuolueet ja kokoomus eivät tukeneet näitä esityksiä. Tämä ei toki tullut yllätyksenä, Halla-aho kuittaa.
Miljardien kustannukset velaksi
Turvapaikkaperusteisen ja muun pääasiassa kehitysmaista saapuvan maahanmuuton kustannukset yhteiskunnalle lasketaan Suomessa miljardeissa. Suurimmat kustannukset syntyvät sosiaaliturvan käyttämisestä.
Perussuomalaiset katsovat, että Suomesta tulee tehdä nopealla aikataululla epähoukutteleva maa sellaiselle maahanmuutolle, joka heikentää huoltosuhdetta ja rasittaa taloutta.
– Kaikki haitalliseen maahanmuuttoon liittyvät houkutustekijät pitää poistaa. Koska maahanmuutto vaikuttaa haitallisesti myös sisäiseen turvallisuuteen, voidaan turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä kiristämällä vähentää tätäkin ongelmaa. Hallitus ja kokoomus eivät kuitenkaan halunneet kohdentaa varoja suomalaisten terveyteen ja turvallisuuteen, vaan jatkaa naivia ja vastuutonta hulluttelua suomalaisten kustannuksella, Peltokangas jyrähtää.
Yksi mieskö tätä rumbaa saa vain pyörittää, muilta on keskustelut - mielipiteet ja postaukset kielletty. Tästä asiasta keskustellaan enkä uskonut siksipä kokeilin ja näin näyttää olevan.
16 sääntöjenvastaista mielipidettä? Eikö se jo kerro jotain sananvapaudesta?
Yleisradio sensuroi kielentutkimuksen professorin Janne Saarikiven kolumnin, jossa Saarikivi moitti Marinin hallitusta epämääräisestä tiedottamisesta.
Saarikivi kummeksuu, miksi hallitus on halunnut epäselvillä sanavalinnoilla hämärtää kriisiaikana määräyksen ja suosituksen välistä rajaa. Hallitus on puhunut määräyksistä, vaikka kyse on ollut tosiasiassa suosituksista.
Hallituksen moittiminen ei Ylelle käynyt, eikä kolumnia julkaistu.
Saarikivi julkaisee kolumninsa omilla Facebook-sivuillaan, ja tekstin yhteydessä hän mainitsee sensuurista. Kolumni alkaa sanoilla:
”(Kolumni, jota Yleisradio ei halunnut julkaista)
Tiesittekö, että hallitus ei valmiuslain nojalla määrännyt yli 70-vuotiaita karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin? Entä tiesittekö, että Suomen rajat eivät missään koronaepidemian vaiheessa ole olleet suljettuja? Että jokainen suomalainen on voinut halutessaan vapaasti poistua maasta? Minä en tiennyt.”
Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Ei sovi nyt Ylen teemoihin
Saarikivi avaa taustoja kirjoitustaan käsittelevässä kommenttiketjussa. ”Ei mitään varsinaista sensuurisyytöstä kyseessä. Kirjoitin kolumnin, sanoivat, että ei sovi heidän julkaisuaikatauluunsa ja teemoihinsa nyt, kun on kuulemma ollut / tulossa samasta aiheesta. Toki hieman ihmettelin, kun sanottiin, että teksti ei jonkin ajan kuluttua kuulemma olisi enää ajankohtainen. Minusta voisi vaikka ollakin.”
Hän jatkaa: ”Ja siis totta kai Yleisradio kuten kaikki mediat harjoittavat ”sensuuria” siinä mielessä, että päättävät mitä julkaisevat!”
Sensuuri on Ylen toimintatapa
Viime aikoina sensuurista on kertonut julkisesti myös Ylen kolumnisti, dosentti Jari Ehrnrooth. Hän kommentoi Ylen sensuuria Verkkouutisissa aiemmin tänä vuonna:
”Vasemmistolaisen leimaamisen, halventamisen, uhkailun ja kuolemantuomioiden jakamisen tarkoituksena on vaientaa minut. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula puki tämän sanoiksi suorassa radiolähetyksessä arvioimalla kolumnejani ala-arvoisiksi ja vaatimalla Yleisradiota lopettamaan niiden julkaisemisen.
Hämmästyttävää kyllä, hänen vaatimuksiaan on Yleisradion kolumnituotannossa kuultu. Esimerkiksi käsillä olevaa tekstiäni ei tuottaja halunnut julkaista edes siinä muodossa, jonka sisältöpäällikkö olisi hyväksynyt. Näin toteutui uhkakuva verkossa ja ulkoparlamentaarisesti operoivien vasemmistoaktivistien vaikutuksesta parlamentaarisesti ylläpidettyyn laatumediaan. Vaientamiseni onnistui ja he taputtivat karvaisia käsiään.”
Myös Business Finlandissa työskentelevä Heidi Sabanadesan on törmännyt Ylen blogien sensuuriin. Hänen miehensä Rajkumar kirjoittaa kolumneja Ylelle. Ne eivät aina mene läpi: ”Yksi kolumni oli Rajillakin sellainen, jota eivät suostuneet julkaisemaan. Raj lähetti sen sit Ilta-Sanomiin, ja ne julkaisi sen.”
Sabanadesanin kirjoituksessa kritisoitiin vihreiden Iiris Suomelaa, vasemmistoliiton Veronika Honkasaloa ja SDP:n Hussein al-Taeeta – Jussi Halla-ahon ohella.
Verorahoilla toimiva Yle.
Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen mielestä Afrikkaan pitäisi pumpata nyt rahaa korona-apuna tai millä tahansa tekosyyllä, koska se on sijoitus tulevaisuuteen. – Näinköhän on? Entäs Kreikan lainat, paljonko tienattiin? Entäs kotimaan hätätila? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen.
Afrikka on manner, jossa on valtavasti luonnonvaroja ja siksi monet Euroopan maat perustivat sinne aikoinaan siirtomaita.
– Afrikan maiden itsenäistyessä siellä on edelleen valtavat luonnonvarat. Myöskään ongelmia väestön ruokkimiseen ei pitäisi olla, koska Afrikassa on mahdollista saada jopa kolme satoa vuodessa. Maan alla on vettä yllin kyllin kasteluvedeksi, jopa Saharan alla on valtava vesivaranto! Me täällä Pohjolassa yritetään saada edes se yksi sato vuodessa. Meidänkö pitää nyt pumpata rahaa Afrikkaan, kun he eivät itse pysty viljelemään tehokkaasti? Missähän se ongelma on? ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen.
Kehitysapua pumpataan avuttomille
Mäkysen mukaan ongelma on monimutkainen ja siitä on vaikea puhua niin, ettei se suututtaisi vihervasemmistolaisia.
– Tottakai hädänalaisia pitää auttaa, mutta niin ettei syntyisi riippuvuussuhdetta avunantajaan tai että välissä olisi valtavia, vähintäänkin kyseenalaisia ”avustusjärjestöjä”. Kehitys- ja ruoka-avun pumppaaminen joihinkin maihin niin, ettei paikallisväestö enää kykene itse mihinkään, on mielestäni kaikin puolin edesvastuutonta ja typerää.
– Sen sijaan se, että jollekin annetaan eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi, on toimivaa kehitysapua. Tietenkin, jos tätä apua ei haluta riippuvaisuuden takia hyödyntää, niin se on kyllä sitten jo oma vika ja kurja olo itse aiheutettua, Mäkynen sanoo.
Afrikkalaiset opetettu saamattomiksi
Mäkysen mielestä kenenkään ei tulisi olettaa, että joku muu aina tulee ja huolehtii ruokaa pöytään tai kylälle kaivon.
– Suurimpana syyllisenä Afrikan ahdinkoon pidän länsimaisia maailmanparantajia, jotka lievittävät omaatuntoaan rahallisella kehitysavulla ja ruoka-avulla. Juuri he ovat opettaneet afrikkalaiset saamattomiksi.
– Porakaivoja on nyt tehty miljardeilla ja sillä rahamäärällä Afrikan pitäisi olla lähes reikäjuustoa. Vaan eipä ole. Rahat ovat menneet aivan muihin hankkeisiin ja korruptiona heimopäälliköiden ökyautoihin, Mäkynen muistuttaa.
Mustien rasismi ajoi osaajat pois
Ylen viimeisimmän uutisen mukaan eteläinen Afrikka on kärsimässä nälänhädästä ilmastonmuutoksen seurauksena.
– En ole samaa mieltä. Onkohan perimmäinen syy kuitenkaan ilmastonmuutos? Valkoihoiset farmarit olivat tehneet kovan työn esimerkiksi Zimbabwessa ja saaneet maan tuottamaan. Maata kutsuttiin jopa “Afrikan leipäkoriksi”.
– Nyt mustien rasismin ja vallanhimon vaikutuksesta valkoiset maatilalliset on ajettu pois, heitä on murhattu ja kidutettu – tilanne on muuttunut radikaalisti. Länsimainen maatalouden tietotaito on hiljalleen poistumassa eteläisestä Afrikasta, eikä paikallista farmaria, insinööriä ja moniosaajaa ole löytynyt tilalle, Mäkynen sanoo.
Apua vain vapaaehtoistyönä ja koulutuksena
Mäkysen mukaan koulutuksen ja tiedon puute on edelleen ongelmana kehitysmaissa, vaikka siihen on panostettu miljardeilla.
– Hyvänä esimerkkinä ovat alikehittyneistä maista tulleet siirtolaiset, jotka tulivat Kreikan Lesboksen saarelle. Siirtolaiset tietämättömyyttään kaatoivat saarella tuhansia oliivipuita polttopuiksi, jotka olivat paikallisväestön elinkeinoksi tarkoitettuja.
– Suosittelenkin, että rahahanat Afrikkaan suljetaan välittömästi. Sen sijaan annetaan koulutuksella ja tietotaidollamme eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi. Kehitysapua voidaan antaa vapaaehtoistyönä ja koulutuksena – se on sitä kestävämpää kehitystyötä. Kuten tavataan sanoa, älä anna köyhälle kalaa, vaan opeta hänet kalastamaan.
Rahat kotimaisen koronakriisin hoitoon
Mäkynen käyttäisi kehitysapurahat työllisyyteen ja koronakriisin hoitoon kotimaassa.
– Jos rahaa pitää kehitysmaihin lahjoittaa, se voidaan tehdä henkilökohtaisesti vapaaehtoisena lahjoituksena, eikä lain määräämänä kiintiönä. Tämä olisi sitä lähimmäisenrakkautta, tasa-arvoa ja inhimillisyyttä, joka huomioi kaikkia osapuolia, sekä avunantajaa että avunsaajaa.
On sitä rahaa muttei omille kansalaisille.