Osa liikkuu nopeasti, osa kiertää vain taivaankannen mukana idästä länteen. Sitten on tähdenlentoja ne on ilmeisesti hiekanjyvän kokoisia murusia jotka loistavat yhtä kirkkaasti kuin muutkin tähdet.
Mutta mitä nuo muut tähdet siis on? Voiko hiekanjyvän kokoinen tähdenlento esimerkiksi näkyä taivaalla kauankin aikaa ennenkuin tippuu alas maan pinnalle?
Mutta mitä nuo muut tähdet siis on? Voiko hiekanjyvän kokoinen tähdenlento esimerkiksi näkyä taivaalla kauankin aikaa ennenkuin tippuu alas maan pinnalle?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vastailen niinkuin palloteoria meille opettaa niin ei tarvitse tähti uskovaisten nolata itseään :)
Tähtiä on tosiaan monenlaisia, ne hiekanjyvän kokoiset tähdet voi loistaa maan kiertoradalla josta ne lopulta irtoaa ja putoaa alas maailmaamme. Siellä on myös satelliitteja.
Mutta nämä paikallaan pysyvät kiintotähdet on ikäänkuin vesipalloja, ne sisältävät vetyä ja happea jotka Jumala jo muinoin sytytti palamaan, kauan ennen ensimmäisen ihmisen kasaamista savesta. Savea kerran olimme ja sinne on maallinen tomumajamme palaava.
Tiedemiehet ei kykene edes elävää bakteeria rakentamaan mistään elävästä eliöstä nyt puhumattakaan.
Mutta palatkaamme arkisempiin aiheisiin tänne alas maailmamme pinnalle. Aurinko siirtyy tällä hetkellä taivaalla lähemmäksi meitä ja päivä on vaalenemassa. On ennustettu upeaa ulkoilusäätä ja mikäpä näin sapattina olisi ulkoillessa :)
Maa siirtyy päin vastoin kauemmas Auringosta. Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maa on lähinnä Aurinkoa. Tosin ero on pieni.
Tähdet eivät ole vesipalloja, vaan vetyä pääosin, eivätkä ne pala, vaan niissä tapahtuu fuusioreaktio.
Hiekanjyvän kokoiset avaruusmurut eivät kiertoradalla hohka, vaan vasta kun ne syöksyvät ilmakehään.
Delphin:+Pahoitteluni,+mutta+viestilläsi+ei+ole+juuri+mitään+tekemistä+oikean+tieteen+kanssa,+esim.+
Vastaukset aloittajan kysymykseen annettiin jo vuoden 2019 joulukuussa kun hän kyseli samoja asioita.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16180673/mita-tahdet-on
Kannattaa lukea sieltä pikemminkin kuin laatia joka viikko uusi kysymys samasta asiasta.
Satelliittien osalta vastaus aloittajan kysymykseen löytyy vuodelta 2018:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15476851/lentavat-tahdet-tai-taivaankappaleet
Toivottavasti tästä on apua tiedonjanoonne.
Kiitos linkistä :) Kävinkin siellä jo opastamassa kysyjää ja kertomassa oman arvaukseni oikeaksi vastaukseksi.
Eli etsit vanhoja huuhaa ketjuja, ja annat niiden linkit valmiina trolleille jotta voivat nostaa vanhoja trolliketjuja ylös palstalla?
tuosta tulikin mieleen, että miten kauas ajassa taaksepäin voidaan nähdä? Jos joku galaksi on siellä aikansa ollut ja sitten imeytynyt mustaan aukkoon ja hävinnyt, niin eikös se ole sitten jo sammunut. Jos se on ollut niin kaukana, että siitä lähtenyt valo on jo mennyt kauan sitten ohi maapallon, niin mehän ei tiedetä siitä mitään. Omassa Linnunradassammekin häviää tähtiä olemattomiin alvariinsa. Mihin ne sitten häviää, vai onko niittenkin valo just ohittanut maapallomme?
Ei tarvii vastata jos ei ymmärtänyt kysymystä, tai tiedä tähtitieteestä tai fysiikasta mitään. Mut olishan se kiva jos joku olis niin viisas että osais vastata asiallisesti.
Me näemme vain ne tähdet ja tapahtumat joiden valo joko suoraan tai sitten jostakin avaruuden sumusta heijastuen tai gravitaatiolinssistä taittuen saavuttaa meidät juuri nyt.
Varhaisin tapahtuma josta meillä on havaintoja on rekombinaation aika jolloin syntyi kosminen taustasäteily. Tuo siis tapahtui noin 372000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen kun vetyionit löysivät elektroninsa ja jäähtyivät vetyatomeiksi, jotka sitten eivät enää absorboineet säteilyä vaan päästivät sen lävitseen meidän katseltavaksemme.
https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bang#Cosmic_microwave_background_radiation
aha, siis kosmista taustasäteilyä 'nähdään', mutta rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet. Ei oikein matsaa nää jutut.
Mistä tiedät että rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet?
PS: Ei tarvii vastata jos ei ymmärtänyt kysymystä, tai tiedä tähtitieteestä tai fysiikasta mitään.
Kosmista taustasäteilyä nähdään siksi, että sitä lähti kaikkialta liikkeelle joka suuntaan. Eli jokaisessa suunnassa katsomalla näet juuri sen säteilyn joka lähti liikkeelle 13.8 miljardia vuotta sitten.
Jos olisit katsellut tilannetta 100 miljoonaa vuotta sitten niin olisit nähnyt 13.7 miljardia vuotta sitten liikkeellelähteneen säteilyn.
Tähti syntyessään, eläessään ja kuollessaan lähettää säteilyä ympärilleen pallomaisesti joka suuntaan. Riippuu tähden etäisyydestä meihin, sen syntyhetkestä ja kuolinhetkestä osuuko sen lähettämä säteily meille juuri nyt. Voi ajatella että tähti lähettää ympärilleen ikäänkuin pallon kuoren muotoisen säteilyvaipan jonka pallokuoren paksuus vastaa sitä kuinka kauan tähti elää. Jos olemme tuon pallokuoren sisä- ja ulkopinnan välissä niin näemme tähden. Jos pallokuori on jo laajentunut meistä ohitse niin emme enää näe tähteä.
Kymmenentuhannen valovuoden päässä olevan tähden näemme jos se oli kymmenentuhatta vuotta sitten hengissä eikä meidän ja sen välillä sattunut olemaan mitään kaasupilveä estämässä valon saapumista tänne. Jos tähti sammui jo 11000 vuotta sitten niin emme enää sitä näe kun sen lähettämä viimeinen säteily on jo mennyt meistä ohitse tuhat vuotta sitten.
Miljoonan valovuoden päässä olevan astronomisen kohteen näemme jos se oli miljoona vuotta sitten lähettämässä säteilyä.
Jos jutut eivät mielestäsi mätsää niin tutustu tähtitieteen oppikirjaan Tähtitieteen perusteet. Siellä kerrotaan asiat alusta alkaen laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin kukaan jaksaa tällä palstalla selittää.
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/tahtitieteen-perusteet-6-laitos/
Kirja löytyy myös lähes kaikista kirjastoista.
"Kosmista taustasäteilyä nähdään siksi, että sitä lähti kaikkialta liikkeelle joka suuntaan. Eli jokaisessa suunnassa katsomalla näet juuri sen säteilyn joka lähti liikkeelle 13.8 miljardia vuotta sitten. "
-ei mitään tolkkua näitten jutuissa.
Suurin osa tähdistä on avaruudessa leijuvia toisia aurinkoja.
Tähdet on reikiä taivaankannessa. Tuo on tälläkin palstalla selitetty jo moneen kertaan.
Avaruuden ja tähtien kallistuminen ratatasoonsa saa aikaan vuodenajat.
Siksi emme esim. Kesällä näe tähtiä.
Avaruus ja tähdet eivät kallistu. Vuodenajat Maapallolla aiheutuvat siitä, että Maapallon pyörimissuunnan planeetan ratatasoon nähden kallellaan oleva akseli säilyttää suuntansa Maapallon liikkuessa kiertoradallaan Auringon ympäri.