Suomessa maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa bruttopalkan vähimmäismääräksi on kokoaikatyössä sovittu 1 474 euroa kuussa. Maissa, joista saapuu eniten kausityöntekijöitä, kuukausittaiset minimipalkat ovat pienimmillään kymmenesosa tästä.
Keskipalkkoja seuraavien verkkosivujen tiedot kertovat, että euroon suhteutettuna Ukrainassa kuukausittainen minimipalkka on 160 euroa, Vietnamissa 173 euroa, Moldovassa 140 euroa, Thaimaassa 185 euroa, Venäjällä 147 euroa ja Valko-Venäjällä 192 euroa.
Keskipalkkoja seuraavien verkkosivujen tiedot kertovat, että euroon suhteutettuna Ukrainassa kuukausittainen minimipalkka on 160 euroa, Vietnamissa 173 euroa, Moldovassa 140 euroa, Thaimaassa 185 euroa, Venäjällä 147 euroa ja Valko-Venäjällä 192 euroa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka asettavat etusijalle suomalaisen työn ja yrittämisen. Tarvitsemme kuntapäättäjiä, joille suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus on yhteiskunnan tärkein prioriteetti.
Tehtaat siis lähtevät Euroopasta Kiinaan. Joitakin töitä ei voida siirtää pois täältä, mutta niihin voidaan tuoda halvemmat työntekijät köyhistä maista. Esimerkiksi rakennusala, ravintola-ala, siivousala ja maatalous pyörivät kasvavassa määrin vierastyövoiman varassa.
Suomalaisetko laiskoja? Milloin näin on päässyt tapahtumaan?
Näin väittävät maatalousihmiset.
Tällainen asetelma tekee eduskuntatyöskentelystä tietyssä mielessä teatteria. Hallituspuolueiden edustajat kehuvat hallituksen esityksiä ja äänestävät niiden puolesta, olivat he henkilökohtaisesti niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa. Ja vastaavasti oppositio tekee epäluottamusesityksiä, jotka eivät koskaan mene läpi.
Toinen ongelma korostuu Halla-ahon mukaan Suomen kaltaisessa pirstaloituneessa puoluejärjestelmässä.
– Yksittäiset ministerit ovat hallituksessa varsin itsenäisiä ja saavat huseerata rauhassa omalla tontillaan. Tämä antaa pienille puolueille suhteettoman vallan yksittäisissä kysymyksissä.
Vasu/viher/rkp kannatus on heikko, nämä kuitenkin päättävät asioistamme. Ei ihme ettei nuoret äänestä.
Pahin epäkohta on poliittisissa virkanimityksissä jossa kannatukseensa nähden Keskustapuolue on rohmunnut leijonan osan huippuvirkoja.
Viimeisimpänä nyt ajetaan kuin käärmerrä pyssyyn Päivi Nergiä Hetemäen paikalle.
Nergin koulutus minimaalinen verrattuna muihin hakijoihin. Neljä tohtoria on hakemassa ja Nerg on maatalouspuolen maisteri joka on lopputyönsä tehnyt lehmän utareista.
Totta, moni kepulainen on pettynyt. Nerg on muutenkin ryvettynyt niin että luottamusta ei ole. Ohisalo teki samanlaisen temput mutta porukka (vihr) on tyytyväinen nimitykseen.
Politiikka
Sisäministeriö valmistelee ulkomaalaislain muutosta, jolla helpotetaan turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuksia eli poistetaan karenssiaika, jonka jälkeen saa työskennellä. Muutoksella halutaan ”hyödyntää maassa oleskelevien kansainvälistä suojelua hakeneiden työpanosta nykyistä paremmin”.
Lain on määrä olla väliaikainen, ja sillä halutaan ”saada riittävästi työvoimaa etenkin kausityöntekijöitä tarvitseville puutarha-, maatalous- ja luonnontuoteteollisuusaloille”.
Turvapaikanhakijat eivät edes tee töitä
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja kansanedustaja Riikka Purra tyrmää hankkeen, josta on kuulunut huhuja pitkin kevättä.
– Tälläkin hetkellä turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä 3-6 kuukauden jälkeen, riippuen lähinnä siitä, ovatko paperit mukana vai hukassa, Purra muistuttaa.
– Vielä oleellisempaa on kuitenkin se, että turvapaikanhakijat eivät tee töitä edes karenssin jälkeen. Työllisyysaste on käytännössä olematon eikä se valitettavasti suureksi nouse suojeluaseman saamisen jälkeenkään.
Hallituksen syytä katsoa tilastoja
Purran mielestä hallitus ja etenkin vihreät väittävät tekevänsä tietopohjaista politiikkaa, vaikkei joukko ole edes katsonut tilastoja.
– Turvapaikkapolitiikan yhä tiiviimpi yhdistäminen työperustaiseen siirtolaisuuteen mitätöi edellisen hyväksyttävyyden kokonaan. Se lisää väärinkäytöksiä molemmissa ja pahentaa matalapalkkamaahanmuuttoon liittyviä ongelmia, kuten alipalkkausta ja hyväksikäyttöä. Turvapaikkapuhuttelun lopputuloksella on yhä vähemmän merkitystä.
– Tämä on vihreää epärationaalista politiikkaa, jonka muut hallituspuolueet jostain syystä siunaavat. Politikointia vakavan kriisin varjolla, Purra toteaa.
Koronabondien idea saattaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tämän yhteisvastuun lippulaivan takana hiipii varsinainen armada muita yhteisvastuullisia tukielementtejä. Eurooppaan on kaavaillussa EKP:n satojen miljardien eurojen tukiohjelmien lisäksi yhteistä työttömyysturvaa sekä yritystukea Euroopan investointipankki EIP:n kautta.
Suomen takausvastuut voivat kasvaa jopa noin 800 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki tyrmää nämä valtioneuvoston kannattamat ajatukset.
Vähämäen mielestä Suomen tulisi olla hyväksymättä eurooppalaista työttömyysturvamekanismi SURE:a sekä EIP:n yritystukimekanismia. Hän pitää tukimekanismeja epätasapuolisina. SURE-takauksien turvaamia luottoja ei jokaisen jäsenmaan kannata edes nostaa, vaikka mekanismi onkin muodollisesti jokaisen jäsenmaan käytettävissä.
SURE-mekanismi lisää myös sitä käyttävien maiden velkataakkaa. SURE-velan takaajat eivät voi tietää takauksiensa riskiä tulevaisuudessa.
EIP:n osalta Covid-19-tukirahoituksen jakoperusteet eivät ole selkeät. Vähämäki arvelee tukirahojen virtaavan vain muutaman EU-jäsenmaan yrityksille.
Tilapäisestä tuesta helposti pysyvää
Valtioneuvoston mielestä Covid-19 -takuurahaston tulisi olla väliaikainen. Sen päättäminen vaatisi kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksyttyään rahoitustuen lopetuspäätös ei enää olisi Suomen käsissä.
– On epätodennäköistä, että lakkauttamisesta syntyisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa yksimielistä päätöstä. Onkin siis todennäköistä, että takuurahasto jää aiempien eurokriisiorganisaatioiden tapaan pysyväksi, ja myöhemmin rahaston mandaattia yritetään kasvattaa, Vähämäki perustelee.
Vähämäen mielestä EIP voi sortua tukiohjelman myötä poliittiseksi toimijaksi ja sen maine tahriintuisi. Tämän myötä EIP voisi joutua eri jäsenmaiden eturistiriitojen välikäteen.