ihmisen kroppa kestää sukeltaa?.(No tuskimpa kukaan on kokeillut tai ainakaan jäänyt siitä kertomaan) Luin miehestä nimeltään Jochen Hasenmayer joka joutui vaikeuksiin 600m:ssä.puvussaan käyttämän eristekaasu (lämmöneriste)laitevian vuoksi.Nousi pintaan kuin korkki dramaattisin seurauksin.
Kuinka
syvälle
133826
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olisikohan painovirhepaholainen iskenyt. Syvällähän jotkut käyvät mutta 600 m?? Yhden nollan poistaminenkin vaatii jo omat kaasunsa ja dekoajat joten olisiko 60 m oikeanpi syvyys.
Kuplii varmasti jos sieltäkin tulet korkkina ylös.
epäilen onhan toi niin hiton syvällä.Painekammiokokeessa eräs ammattisukeltaja Butler "painettiin"300m:in syvyyttä vastaavaan paineeseen 11:sta minuutissa säilyi jotenkuten henkissä.Sama äijä teki duunia yli 200m:in syvyydessä öljyputkihommissa.Itse en oo kun pari kertaa sukeltanut 2-3metrissä(naurua)mutta tosi kiehtovaa hommaa tuo on vaan eipä täälläpäin näissä "kuralammikoissa"mitään näe.Suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille lukemaan Bernie Chowdhury kirjaa viimeinen sukellus siinä tosiaan mennään ihmisen kestokyvyn äärirajoille ja joskus niiden ylikin.
Ai nin ja mitä tohon laskeutumiseen
tulee, niin alaspäin voi periaatteessa mennä
niin kovaa kun ehtii painetta välikorvassa tasata ja kun noinkin kovista syvyyksistä puhutaan niin kaasuseoksia vaihtaa. Ylöspäintuleminen
se ongelmia aiheuttaa. Jos tuo kyseinen Butler on todella painettu 300 metriin pelkkää ilmaa hengittäen, niin ei sitten ihme jos on vaan nippanappa hengissä selvinnyt ja "ylöstulo" dekoineen on kestänyt takuulla tunteja.
iskee normaaleilla paineilmalaitteilla, riippuen henkilöstä jossain 60m hujakoilla, jos oikein muistan. Stten voikin tulla niin hauskaa, ettei hengityslaitteita edes tarvita.
se syyvyyshumala ala henkilöstä riippuen jo neljässäkympissä.
itse olin turkissa muutaman kuukauden suketauon jälkeen kolmessakympissä jo kännissä, tai niin, että sen huomasi.
suomessa maksimisyvyys ollut 32 metriä, mutten tuntenut silloin mitään humalaa.
varmaan riippu monesta tekijästä.
hyvää kevättä !!
Googlen kautta löytyi paljon tietoa tästä Jochen Hasenmayerista. Hän on todellakin ollut onnettomuudessa 1989 Wolfgangssee-järvellä Itävallassa. Syynä oli syvyysmittarin hajoaminen ja sen takia väärin ajoitetut dekompressiot. Lopputuloksena oli dekompressiotauti ja sen seurauksena halvaantuminen. Syvyys ei ollut 600 metriä mutta kuitenkin silloin oli kyse seoskaasusukelluksesta, jossa virheet ovat usein kohtalokkaita. Tämä Hasenmayer on Euroopan kuuluisimpia luolasukeltajia. Hän jatkaa edelleen luolien tutkimista vammastaan huolimatta. Nykyään hän sukeltaa luoliin lähinnä pienoissukellusveneellä.
Kyllä kroppa sinällään kestää painetta
aikalailla syvällekin koska on suurimmaksi osaksi
nestettä. Onglemaksi tulee hengityskaasut
eli tarkemminsanottuna niissä typpi, joka aiheuttaa sukeltajantautia noustessa liian äkkiä liian syvältä ja typpihumalaa, sekä happi, joka riittävästä osapaineesta (1,4bar) eteenpäin on myrkyllistä. Ihminen voi kyllä sukeltaa mainittuihin satoihin metreihin ja on sukeltanutkin. Tällöin tietyille syvyysalueille valmistetaan omat kaasuseoksensa, jossa typen ja
hapen määrä säädetään sopivaksi siihen syvyyteen (typpi joskus jopa poistetaan kokonaan, lue aiheesta: nitrox- ja heliox-sukellus) ja loppu korvatan yleensä heliumilla. Avauksessa mainittu puvun täyttökaasu on luultavasti ollut argonia, jolla on hyvä lämmöneristys. Tällöin argonia annostelevaan laitteistoon on todella voinut tulla vika ja sukeltaja korkkina pintaan. En nyt osaa äkkiseltään sanoa, mihin asti ihminen on paineelle altistuen sukeltanut (eli onko juuri se 600m totta), mutta sadoista metreistä puhutaan kuitenkin.
Aienpien vastaajien kirjoituksissakin asiasisällöt olivat siis kohdallaan.
Typpihumala alkaa pelkällä paineilmalla
vaikuttamaan yksilöstä riippuen noin 40m hujakoilla. Itse olen ollut 50m paineessa kammiossa ja aikaa hupaisaa oli...
60m taas on yleisesti pidetty ilmasukelluksen
rajana, koska tuolloin täyttyy aiemmin mainittu
hapen osapaine 1,4bar (noin 20% kertaa 7bar)
ja happi rupeaa olemaan myrkyllistä.
Syvemmällä oltaessa täytyy siis käyttää seoskasuja, joisas typen ja hapen osuutta on laskettu ja lisätty jotain kolmatta kaasua (helium).
Löysin tämmöisen artikkelin syväsukelluksen historiasta netistä osoitteesta
http://www.mindspring.com/~divegeek/mixhistory.htm
jonka mukaan ennätys olisi seoskaasuilla
2132 jalkaa eli jotain 639 metriä.
Sen vähäisen sukellustietämyksen pohjalta mikä mulla on ei artikkelissa esitetyt asiat, kaasut ja
tekniikat kuulosta mahdottomilta.
Tuossa muutama kuukausi takaperin syntyi AVOIMEN KIERRON laitteilla uusi ennätys. Taisi olla 330 metriä. Edellinen oli 318m.
Suljetulla kierrolla luvut ovat tietysti eri luokkaa. Mm öljynporauslauttojen sukeltajat.
Solumuutksia kokeiltaessa on kammiossa ihminen paineistettu 700 metrin syvyyteen.
Itse alan tuntea lieviä typpinarkoosin oireita 25-30 metrin syvyydellä. Nitikalla kuuppa pysyy kirkkaana :)
Kuinka se nitikalla pysyy kirkkaana kun happi on myös narkoottinen paineessa ja nitikassa sen osuus kasvaa??
Happi alkaa olemaan myrkyllistä (aiheuttaa keskushermosto-oireita eli mm. huimausta)
vasta 1,4bar osapaineesta lähtien eli esim.
EAN32-seoksella (32% happea) about 35m syvyydessä.
Suurin sallittu syvyys ko. kaasulle SUSLin
mukaan on 33m. Ts. 25-30m syvyydessä
EAN32:lla typpihumala kyllä vähenee kun
sitä on 11% vähemmän.
Lainaus:Koska rikastettu ilma sisältää suhteellisesti vähemmän typpeä kuin ilma, sen väitetään aiheuttavan vähemmän typpinarkoosia. Tämä väite perustuu sille oletukselle, että vain typellä on narkoottinen vaikutus. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että myös hapella on narkoottinen vaikutus. Happi aiheuttaa myös yhdessä typen kanssa narkotiaa enemmän kuin molempien erillisvaikutukset yhteensä (Bennett 1993, Inert Gas Narcosis, the Physiology and Medicine of Diving, 4th edition). Näin ollen voidaan väittää, ettei ilma aiheuta rikastettua ilmaa suurempaa typpinarkoosia. Samoin väite rikastetun ilman edusta ilmaemboliatapauksessa on vailla todellisuusperää (The Undersea Journal 3/97).