Pihassa on kaksi isoa koivua jotka voisi kaataa ja polttaa lämmityskattilassa. Ajattelin kaataa ne ja istuttaa kaksi uutta koivua. Vai olisiko parempi jättää koivut pystyyn ja lämmittää öljyllä, ja istuttaa lisäksi kaksi uutta koivua ? Kumpi olisi parempi ilmaston kannalta ?
Kaksi koivua vai öljyä?
Anonyymi
2357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Koivut lahoaa pystyyyn ja menee hukkaan, jos ei niitä ota käyttöön. Eikun saunan kiukaan alle samantien.
Saman energiamäärän tuottamisesta puun poltolla syntyy hiilidioksidia lähes kaksinkertainen määrä verrattuna öljyyn.
Eli puun poltto on luonnolle hyväksi.
Kannattaa jättää koivut kaatamatta. Nyt ne sitovat hiilidioksidia eli osan siitä, mitä öljyä polttamalla päästelet.
Kaada koivut. Koivu varastoi auringonvalon voimalla ilman hiilidioksidia puuksi. Kun poltat niin se vain palautuu ilmaan. Istuta uudet puut tilalle ja kaada nekin aikanaan. Käytät uusiutuvaa energiaa.
Jos poltat öljyä niin ilmakehään nousee lisää sellaista hiiltä joka on ollut miljoonia vuosia pois kierrosta.
Ja vakuutukset on kunnossa, myräkkää on ollut pitkin vuotta? Valtio voi kasvattaa Aarnio metsää niin myrskyt laantuu!
Uusiutuva energia on kusetusta. Ihan samanlaista hiilidioksidia se koivu päästää ilmaan palaessaan kuin öljy ja lähes kaksinkertaisen määrän öljyyn verrattuna ja kestää vähintään 50 vuotta ennenkuin tilalle istutettu puu sitoo saman määrän hiilidioksidia. Istuta enemmin lisää puita tontillesi ja anna niiden kasvaa.
Koivu ei saa hiiltä muualta kuin ilmakehästä. Koivu luovuttaa hiilensä takaisin ilmakehään. Hiili kiertää ilmakehästä puuhun ja puusta ilmakehään. Koivu kasvaa noin metrin vuodessa eli on hyvin kaadettavissa jo 30 vuoden ikäisenä.
Havupuilla tilanne on toinen eli kasvavat hitaammin.
30 vuotias koivu on vielä keskenkasvuinen. Hakkasin vähän aikaa sitten 40-vuotiasta koivikkoa ja olivat n. 20 cm tyveltä ja n. 20 metriä pitkiä eli vielä olisi voinut kasvattaa 10-15 vuotta.
Riippuu havupuusta ja kasvupaikasta. Pellolla kasvanut 40 vuotias mänty oli kaksi kertaa paksumpi kuin samanikäiset koivut.
Toki olisi voinut kasvattaa, mutta on vallan hyvin jo tuolloin kaadettavissa.
AIkanaan hehkutettiin energiapajua biopolttoaineena. Sen korjuu tapahtuisi korkeintaan parin vuoden välein.
Kaikkein fundamentalistis-hiiliortodoksisin tapa toimia olisi polttaa koivuhalot puuhiileksi, hyödyntää miilusta vapautuva lämpö ja haudata muodostunut hiili maaperään. Voisi toki olla hieman haastavaa lämmittää taloa miilun voimalla niin ettei lämmön kerääminen pilaa puuhiilen valmistusta. Näin lämmityksestä tulisi hiilinielu.
No, ei ihan noinkaan.
Kasvava puu ottaa hiilen ilmasta, ja poltettaessa vapauttaa takaisin ilmaan. Eli sama hiili kiertää.
Sen sijaan, kun öljy otetaan maasta, vapautetaan pitkään kierrosta poissa ollutta uutta hiiltä.
Uusiutuva energia on toki kusetusta, mutta ei siksi etteikö tämä periaate pitäisi paikkaansa, vaan siksi, että uusiutuvan bioenergian potentiaali energiaongelman ratkaisussa globaalisti on liian pieni.
Eli, jos haluaisimme uusiutuvalla ratkaista koko maailman energiaongelman, se vaatisi sellaisia pinta-aloja, ettei siinä oikein ole mieltä.
Mutta Suomessa pienessä mittakaavassa, toki toimii ja ei ole ilmastolle haitallista.
No jos esimerkiksi Helsinki siirtyisi puun eli hakkeen käyttöön niin hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät.
Onko tuosta lisääntymisestä julkaistu jossakin uskottava laskelma?
Päästöjen lisääntymiselle olisi lähinnä yksi syy eli liikenteestä aiheutuvat päästöt. Metsän käyttöön liittyvät muutokset aiheuttavat "kuopan" hiilinielun toiminnassa mutta parinkymmenen vuoden kuluessa ollaan taas palauduttu takaisin tavanomaiseen tasoon. Sama metsä kun olisi muutenkin käytetty muuhun tarkoitukseen, jota kautta sen hiilidioksidi olisi palautumassa takaisin ilmakehään.
On aivan selvää että päästöt kasvavat jos Helsinkiin ruvetaan kuljettamaan rekalla jotain pellettejä verrattuna siihen että proomulla tuodaan kivihiiltä. Autokuljetuksen päästöt ovat moninkertaiset laivakuljetukseen verrattuna.
No vaikka tuossa https://www.volker-quaschning.de/datserv/CO2-spez/index_e.php
ja tuossa https://www3.uef.fi/documents/254632/1663751/FORBIO seminaari 25102017 Seppälä Jyri Syke.pdf/05a48a07-dfbc-4b79-bd16-84adb6fa4dfb
Puun hiilidioksidipäästö tuotettuun energiamäärään verrattuna on suurempi kuin esimerkiksi kivihiilen ja melkein kaksinkertainen verrattuna öljyyn.
Tässä professorit eri mieltä puunpoltosta: https://yle.fi/uutiset/3-8840718
"Professori Olli Tahvonen pitää lähes itsepetoksena, että massiivista puun polttoa väitetään ilmastoystävälliseksi. Puun poltto kiihdyttää ilmastonmuutosta."
"Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi pitää puun polttamista järkevänä tekona, jos materiaalille ei ole taloudellisesti tuottavampaa käyttöä."
"Kolmas professori: Jäitä hattuun puun polton kanssa
Akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta kallistuu puunpolttoon kriittisesti suhtautuvan Olli Tahvosen linjoille. Suomen ilmastopaneelin jäsenenä toimineen Vesalan mielestä puuta ei kannata käyttää energiaksi mielin määrin."
Tuosta syystä kysyin tutkimusten perään. Kun siis asia ei ole ihan yksikäsitteinen ja lopputulos riippuu siitä miten metsän hakkaamisen vaikutukset lasketaan.
Omasta mielestäni Helsingin lämmittämiseen pidemmällä tähtäimellä mieluummin ydinkaukolämpöä kuin puunpolttoa.
Nimenomaan se pihassa kasvava puu kannattaa käyttää polttopuuksi, koska ei tule kuljetuksesta päästöjä - nämä on otettu huomioon laskelmissa varmaankin? Tai voit tehdä vaikka lautoja ja laajentaa taloasi siirrettävällä kenttäsirkkelillä - puru talteen eristeeksi!
Toinen asia sitten on, miten hiilineutraaliuteen päästään. Veikkaisin, ettei päästä, jos ei kerätä sähköjohtoja rullalle ja korvata tätä energiaa aurinkopaneeleilla. Samalla pitää jättää käytöstä pois kaikki tekniikka, mikä ei aurinkopaneeleilla toimi.. ja se öljyhän joka tapauksessa loppuu.
Pihapuut kannattaa käyttää polttopuuksi vasta sitten, kun ne ovat turvallisuusriski esimerkiksi lahoamisen vuoksi. Esimerkiksi koivuun ilmestynyt pakurikääpä on merkki siitä, että ne kannattaa kaataa. Anna puiden kasvaa. Rauduskoivu voi kasvaa 125-135 vuotiaaksi. Hieskoivu jää alle 100 vuoden.
Kun koivun lahoaminen on niin pitkällä että se näkyy maallikonkin mielestä selvästi, niin sitten ei puulla ole enää mitään arvoa energiantuotannossa.
Juuri näin. Appiukko antaa koivuhalkojen mädäntyä kasoissa niin että kun niitä pitäisi polttaa on jäljellä enää pelkkää höttöä. Tuossa vaiheessa on lahottajasieni päästänyt puusta hiilidioksidin takaisin taivaalle.
Myyt koivut puusepälle, investoit maalämpöpumppuun ja sähköt uusiutuvista. Hiili pysyy pois kierrosta ja lämmitys ei enää tuota hiilidioksidia.
Nimim. energia-alan asiantuntija