Mietin tuossa pikku punkku-juubassa, että onkohan valonnopeus sittenkin vakio, niin kuin AE väittää?
Ajatelkaa siten, että jos valonsäde puristetaan kasaan ja annetaan sille lisävauhtia vaikka pikku potkulla persuksiin ja vapautetaan sitten tua säde, niin mikä on valon nopeus?
Eli liikkuuko valo nopeammin lisäavun antamisesta vai pysyykö valon nopeus vakiona, vaikka kuinka potkisi sitä takalistoon?
Tai siis yksinkertaisesti:
Kun tilavuus pienenee, niin paine kasvaa ja voisikohan tuota helposti ymmärrettävää fysiikan peruslakia soveltaa yksinkertaisesti valon-nopeuteen?
Ajatelkaa siten, että jos valonsäde puristetaan kasaan ja annetaan sille lisävauhtia vaikka pikku potkulla persuksiin ja vapautetaan sitten tua säde, niin mikä on valon nopeus?
Eli liikkuuko valo nopeammin lisäavun antamisesta vai pysyykö valon nopeus vakiona, vaikka kuinka potkisi sitä takalistoon?
Tai siis yksinkertaisesti:
Kun tilavuus pienenee, niin paine kasvaa ja voisikohan tuota helposti ymmärrettävää fysiikan peruslakia soveltaa yksinkertaisesti valon-nopeuteen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Tai siis yksinkertaisesti:
Kun tilavuus pienenee, niin paine kasvaa ja voisikohan tuota helposti ymmärrettävää fysiikan peruslakia soveltaa yksinkertaisesti valon-nopeuteen?"
Ei voi. Valoaallot ovat erilaisia kuin materiassa liikkuvat ääniaallot, joiden nopeus riippuu väliaineen tiheydestä.
Ihmisillä onkin tapana mieltää (virheellisesti) valoaallot samanlaisiksi aalloiksi kuin ääniaallot.
Valo on -jotain aivan- erilaista.
Valon nopeutta ei voi rinnastaa äänen nopeuteen. Valoaallot eivät tarvitse väliainetta edetäkseen, toisin kuin ääniaallot.
Sille ei voi "antaa lisää vauhtia".
Mielestäni on kyseenalaista, voidaanko valon liikettä käsittää tavanomaiseksi liikkeeksi ollenkaan. Valohan ei suhteellisuusteorian mukaan itseasiassa omasta mielestään liiku mihinkään.
Valon nopeuden vakioisuus on todistettu sekä teoreettisesti että käytännössä, monellakin tapaa, suorasti ja epäsuorasti.
Sittemmin eräät tutkijaryhmät ovat tutkimuksissaan saaneet viitteitä siitä, että valonnopeus ei ole aina ollut vakio, vaan että se oli alkuräjähdyshetkellä triljoonia kertoja suurempi kuin se on nyt. Voit lukea tarkemmin Tieteen Kuvalehden numerosta 4/2005.
Ei kannata kuitenkaan missään tapauksessa pitää sitä(havaintoa) minkäänlaisena ehdottomana totuutena, siihen kannattaa suhtautua epäilevästi siihen saakka kunnes uusia, tätä havaintoa tukevia todisteita löydetään enemmän.
Mutta erittäin mielekiintoinenhan se toki on.
Valon nopeus OLETETAAN vakioksi. Se voisi periaatteessa muuttua ajan funktiona.
Jo Michelson sai mittauksissaan sellaisia viitteitä ja mietti josko valon nopeus ei olekaan vakio.
Olisi mielenkiintoista laskea millaisia fysikaalisia muutoksia ajan funktiona tapahtuisi jos valon nopeus esimerkiksi pienenisi ajan mukaan. Olisiko maailmankaikkeus vakaa alusta ati? Laskekoon he, joita asia kiinnostaa. Olisiko tässä esimerkiksi avain pimeän materiaalin ja pimeän energian ratkaisuksi?
jos ammut pyssyllä liikkuvasta junasta eteenpäin luodin nopeus on lähtönopeus junannopeus johtuen siitä että luodilla on massa. Valolla siis fotonilla eli valokvantilla ei ole massaa joten se ei voi hyödyntää lisävauhtia.
Millä tavalla se nyt sen luodin massasta johtuu?
Sitä paitsi fotonillakin on massa, sillä ei vain ole LEPOmassaa.
Mielestäni fotonilla on liikemassa..?