Auringon nousu ja lasku

Jos koordinaatiston origoksi otetaan oma napa, niin kyllä se aurinko silloin liikkuu.

Aurinko planeettoineen kiertää Linnunradan keskustan mustaa aukkoa. Linnunrata kiertää varmaan jotain jne...Melkoisessa karusellissa ollaan, vaikka ei sitä huomaa.

Pallon pyörimisestä johtuen päiväntasaajalla mennään aika haipakkaa, mutta navalla seisova pyörähtää itsensä ympäri vain kerran vuorokaudessa.

Aurinko ei tietenkään kierrä maapalloa.
Aurinko kiertää maalittua.

Auringon näkymisaika on nimetty päiväksi ja näkymättömyysaika yöksi tai auringonpimennykseksi. Kuun näkymisaikaa yölllä voidaan joskus kutsua kuutamoksi.

Toisaalta päivä nimenä tarkoittaa paikallista ilmiötä, koska koko Maapalloa ajatellen, Aurinko on jatkuvasti näkyvissä jossain kohdassa Maapalloa, kuten samaan aikaan myös näkymättömissä jossain vastapuolella.

Tarkkaa nimeä mietittäessä on hyvä ottaa laaja joukko asioita huomioon, jos ilmiö on tarkoitus generalisoida yleiseksi globaaliksi nimeksi.

Paikallisesti näkymisen ja näkymättömyyden sarjaa kutsutaan vuorokaudeksi, Auringon ilmestymistä auringonnousuksi ja ajankohtaa aamuksi jne Ajankohdat ja ilmiöt on nimetty, jotta niihin ilmiöihin liittyvistä asioista voidaan puhua siten, että kaikki ymmärtävät mistä on kyse.

Aikavyöhykkeet on määritelty helpottamaan kellojen asettamista oikeaan aikaan. Oikea ainakin on siis sopimus, jolla joskus voi olla tarkka yhteys esimerkiksi siihen, että klo 12 Auringon tulisi olla etelässä (pohjoisella pallonpuoliskolla), mutta useinmiten niin ei oikeasti ole.

Jotkut, ehkä vanhemmat ihmiset tosin, sanovat leikillään, että viisarimallinen rannekello tai taskukellon on pysähdyksissä ollessaan ajankohtaan nähden kaksi kertaa vuorokaudessa viisarit täysin oikeassa asennossa, kun taas toimiva kello ei ole oikeastaan juuri koskaan viisarit täysin oikeassa asennossa.

Harva kuitenkaan kokee sitä ongelmaksi. Atomikellon ja nettien ja vimpaimien aikaan harventuva joukko kohta varmaan enää tunnistaa kyseisiä aparaatteja, saati omistaa. Eikä ongelma muutenkaan ole relevantti, kun vaan vimpaimet toimii.

Nimi on siis nimi, joskus se voi olla tarkka kuvaus asialle tai ilmiölle, useimmin ei, ja joskus sillä ei ole mitään järkiperäiseltä näyttävää merkitystä, koska nimi on annettu vaikka sillä perusteella, että se on kiva, kuten vaikka lemmikkien nimet, ahven nimeltä Oskari.

Nimen tietäminen ei tarkoita ilmiön tuntemista perinjuurin tarkkaan. Tosin useimmiten, ja ehkä joillekin, riittää se että tietää mistä puhutaan, vaikkei tarkkaan muuten asiaa tunnekaan. Keskustelussa Oskarin voinnista on olennaista, että kuulija tietää kyseessä olevan ahvenen, jos esimerkiksi vastaus kysymykseen koskien vointia on, että vedin sen alas vessanpöntöstä. Joka on kyllä väärä menettely, mutta niin voi käydä, ahvenelle.

Johon liittyen lisääkin R. Feynmannin ajatuksia lainaten, kun kaikki yllä eivät olleet omiani vaan hänelläkin peräisin, hampaiden harjaaminen on samasta syystä jatkuva käynnissä oleva tapahtuma. Ihmiset tauotta aikavyöhyke kerrallaan Maapallon ympäri vuorokaudesta toiseen käyttää aikaa hampaiden harjaamiseen. Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi. Sinänsä yhdentekevä asia ehkä, ajatus liittyy siihen, että hän kannustaa ihmisiä etsimään uusia näkökulmia, jos johonkin asiaan tarvitaan uudenlaista ratkaisua.

Siinä mielessä ihan hyvä avaus, mutta en tiedä mihin asiaan on tarkoitus hakea ratkaisua. Vai halutaanko mihinkään.

--planeetta

Auringon noususta ja laskusta puhuttaessa on tietenkin kyse auringon näennäisestä noususta ja laskusta.

Tämän ymmärtää melkein jokainen peruskoulun ala-astelainenkin. Mutta ei ehkä aikuinen salkkari sentään.

Palloon uskovat puhuu auringon noususta ja laskusta. Me maatietoiset tiedämme että tosiasiassa aurinko liikkuu maailmamme yläpuolella itse maailmamme pysyessä paikallaan.