Noja-tuoli (3)

Pilvistä viikonlopun alkua ja sadettakin on saatu, tuuli puhaltelee voimakkaasti, jospa se aurigon päivän mittaan esiin toisi.
Ajattelin aloittaa uuden ketjun, kun tuo edellinen meni vähän sekavaksi, poiketen Noja-tuolin tyylistä, arkisista asioista tykkäämme kirjoittaa ja lukea, jospa onnistuisi.
Mielestäni aiheita kyllä löytyy ihan lupsakkaan keskusteluun.

Tässä kerronkin toissaaamuisen tapahtuman pihassani.
Jäin juttelemaan naapurin rouvan kanssa lenkiltä tultuani ja huomasimme myös lähinaapurini ovesta kurkkaavan.
Hymyillen tervehdyksen antoi ja seuraava hetki olikin se, että makasi selälään rappusella.
Siitä apua antamaan ylös nousemiseen riensimme antamaan, helpompi sanoa kuin tehdä, huonosti liikkuva tämä rouva on kaikenkaikkiaan ja emmehän saaneet häntä kuin polvilleen kääntymään, siitä sitten kontaten muutama rappu ylös ja sisälle kotiinsa, meidän auttaen parhaan kykymme mukaan.
Yksi rouva vielä apuun pyydettiin ja saimme hänet istumaan.
Asia jatkui kodinhoitajalle soittaen ja pian tulikin paikalle, kyselin eikö tämän kuntoinen ihminen kuuluisi hoitokotiin, hänen vastaus kuulosti tylyltä, rahalla pääsee minne haluaa.
Tivasin vielä, etteikö kaupungin laitoksiin voisi päästä, hyvin epäselvän vastauksen sain ja siitä tuli kovin surullinen olo.
Näinkä käy, kun omat voimat loppuvat ja toisten armoilla joutuu elämään.
Kodinhoito käy hänelle lääkkeet antamassa, ruuan tilaa laitoksesta, kun sitäkin kyselin.
Koin kovin kylmäkiskoiseksi tuon hoivan mitä hän saa, inhimillisyys puuttuu kokonaan, ainakin tällä kertaa näin koin.
Ymmärrän työpaineiden rasittavan myös kodinhoito hommissa, mutta silti tuntuu pahalta asia tämmöisenä ajatella.
Toki varmaan ystävällistäkin apua löytyy, myös näiden työtään tekevien hoitajien taholla.
Kuinka paljon näitä avun tarvitsijoita onkaan ja miten apua saavat?
Vanhuksista on huolta pidetty mediassa paljon, hyvä niin, mutta tekemistä tarvitaan enemmän, sillä ihmisyys kuuluu myös vanhuksille.

Tuli pitkä juttu, mutta piti saada kerrottua, koska tämän kaltaiset asiat ovat aina akuutteja ja nämä voivat olla ajan kohtaisia myös tämän ikäryhmän kohdalla, monellakin.
Auttavia käsiä tarvitaan aina vaan enemmän.
Tämä naapurini olisi maannut siinä miten kauan, jos ei ulkopuolisen apua olisi ilmaantunut.
Lähimäisen apua tarvitaan joka paikassa, kun kysymys on erikoisesti vanhoista, huonokuntoisista ihmisistä.

Täällä palstallakin toivoisin ystävällisyyden voittavan tilaa ja ne ikävät mielipiteet jäisi unohduksiin, päiviimme voimme iloa tuoda, jos hyvää tahtoa riittää, ilon antaminen on näin kirjoittaen helppoa, siitä palautuu osa itsellekin.
Tervetuloa viestittelemään tähän uuteen aloitukseen kaikki rauhaa rakastavat.

205

2255

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tympeää kohtelua on vaikea välttää. Sen voi huomata juuri Skillanin kuvaamassa tapauksessakin. Koronan tuomat vaikeudet eivät ainakaan edesauta huonokuntoisten ikäihmisten asioita. Rahaa avunantoon ja hoivapaikkoihin on yhä vähemmän. Vähitellen joudutaan turvautumaan talkoohenkeen.
      Nyt on ajankohtainen aihe nämä erirotuisten ihmisten keskinäiset suhteet. Pahalta tuntuu seurata USA:n asioita. Ei oikein voi ymmärtää, miten ne voivat mennä noin solmuun. Ikään kuin Floydin tapaus olisi ollut se viimeinen pisara.
      Mitä rasismi itse asiassa tarkoittaa? Pelkkää huonoa käytöstäkö ja väkivaltaisuutta, vai onko se lainsäädäntöä, eristämistä, huonompia palveluita, huonompia kouluja?
      Uskonnolla uhkaamista!
      Minusta rasismi nimenomaan on yhteiskunnan tarkoituksellista jakamista ihonvärin mukaan, ja sen aiheuttamia vääryyksiä.
      On pidettävä huoli siitä, että yhteiskunnassa on tilaa kaikille.

      Mkr.

      • Kuulin jonkin gallupin olevan nyt meneillään eilisessä puhelinhaastatteluissa. Se käsitteli Espoon kartoitusta yli 70 vuotiaiden vanhusten internetinkäytössä, ja kykyä hoitaa asioitaan. Alueena on koko Suomi, ja syksyllä julkistetaan tulokset.

        Se auttaa kuntapäättäjiä näkemään oman kunnan tilanne, ja arvioimaan tarvittavat resurssit,...ja korotuspaineet tuleviin veroäyreihin.

        PS. Olihan hyvä kun sattui olemaan muita paikalla, kun onnettomuus naapurillesi tapahtui SkillaN, kyllähän ne vanhukset joilla on lapsia tai lähiomaisia, ovat turvatumpia kuin aivan yksinäiset, joiden turvatoimista yhteiskunnan on myös kyettävä huolehtimaan!


      • Anonyymi

        Monenlaisin tavoin ihmisiä jaetaan eri kategorioihin: ikä, ihonväri, sukupuoli......
        Monenlaisia ovat tavat jaotella kansaa eri karsinoihin.

        Näillä kirjoituspalstoilla toki voimme karistaa jaottelut pois itsestämme, olemmehan
        suunnilleen smaa ikäluokkaa, meillä on paljon yhteisiä historiassamme koettuja kausia, kriisejäkin, viimeisenä nyt covid-19.

        Kun kirjoittelemme näistä keskenämme, uusiakin näkökulmia voi avautua, voimme kokea viestittelyn viihteellisenä ja hauskana.
        Pyritään siihen takaisin!
        Voikaa hyvin! t. Miaelina.


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Kuulin jonkin gallupin olevan nyt meneillään eilisessä puhelinhaastatteluissa. Se käsitteli Espoon kartoitusta yli 70 vuotiaiden vanhusten internetinkäytössä, ja kykyä hoitaa asioitaan. Alueena on koko Suomi, ja syksyllä julkistetaan tulokset.

        Se auttaa kuntapäättäjiä näkemään oman kunnan tilanne, ja arvioimaan tarvittavat resurssit,...ja korotuspaineet tuleviin veroäyreihin.

        PS. Olihan hyvä kun sattui olemaan muita paikalla, kun onnettomuus naapurillesi tapahtui SkillaN, kyllähän ne vanhukset joilla on lapsia tai lähiomaisia, ovat turvatumpia kuin aivan yksinäiset, joiden turvatoimista yhteiskunnan on myös kyettävä huolehtimaan!

        Kaukainen sukulaiseni, jolla on turvaranneke, oli kaatunut suihkussa ja juuttunut jotenkin niin, että kädet olivat selän takana. Rannekkeesta ei ollut apua. Parkinsonin tauti kangistaa ihmisen, ja tässä juuttuneessa tilanteessa hän jäi tuntikasiksi virumaan. Tytär onneksi soitti, ja kun ei vastausta tullut uudenkaan soiton jälkeen, hälytti hän naapurit katsomaan tilanteen, ja isä siirrettiin sairaalaan toipumaan.
        Tässä tapauksessa apu tuli viime hetkellä.
        Yksin asuvat ikätoverimme ovat kyllä aika turvattomia, kun kaatuminen sattuu äkkiyllättäen itsekullekin.
        Veljeeni iski kerran noidannuoli, niin että hän meni täysin jumiin, eikä pystynyt liikahtamaankaan. Hän kertoi seisseensä keskellä huonetta yli tunnin, ennen kuin kouritus sen verran hellitti, että pääsi nojatuoliin.
        Yksin asuvalle voi olla kohtalokasta jokin ihan pienikin turma, jollei apua tule ajoissa.

        Mkr.


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Kuulin jonkin gallupin olevan nyt meneillään eilisessä puhelinhaastatteluissa. Se käsitteli Espoon kartoitusta yli 70 vuotiaiden vanhusten internetinkäytössä, ja kykyä hoitaa asioitaan. Alueena on koko Suomi, ja syksyllä julkistetaan tulokset.

        Se auttaa kuntapäättäjiä näkemään oman kunnan tilanne, ja arvioimaan tarvittavat resurssit,...ja korotuspaineet tuleviin veroäyreihin.

        PS. Olihan hyvä kun sattui olemaan muita paikalla, kun onnettomuus naapurillesi tapahtui SkillaN, kyllähän ne vanhukset joilla on lapsia tai lähiomaisia, ovat turvatumpia kuin aivan yksinäiset, joiden turvatoimista yhteiskunnan on myös kyettävä huolehtimaan!

        Arvoisa arvostelija----kirjoittaja number one
        Itsehän olet omaa päälle näkyvää puolueesi kantaa tukemassa. Sitä saa mitä tilaa,

        Turha on potkia tutkainta vastaan itsehän olet aikoinasi vaaleissa äänesi antanut. Jos äänestämäsi puolue ei yli 70v asioita aja muuta kuin suosittelemalla koti karanteenia,
        Rassaa korvienvälistä pururataasi, pleace!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaukainen sukulaiseni, jolla on turvaranneke, oli kaatunut suihkussa ja juuttunut jotenkin niin, että kädet olivat selän takana. Rannekkeesta ei ollut apua. Parkinsonin tauti kangistaa ihmisen, ja tässä juuttuneessa tilanteessa hän jäi tuntikasiksi virumaan. Tytär onneksi soitti, ja kun ei vastausta tullut uudenkaan soiton jälkeen, hälytti hän naapurit katsomaan tilanteen, ja isä siirrettiin sairaalaan toipumaan.
        Tässä tapauksessa apu tuli viime hetkellä.
        Yksin asuvat ikätoverimme ovat kyllä aika turvattomia, kun kaatuminen sattuu äkkiyllättäen itsekullekin.
        Veljeeni iski kerran noidannuoli, niin että hän meni täysin jumiin, eikä pystynyt liikahtamaankaan. Hän kertoi seisseensä keskellä huonetta yli tunnin, ennen kuin kouritus sen verran hellitti, että pääsi nojatuoliin.
        Yksin asuvalle voi olla kohtalokasta jokin ihan pienikin turma, jollei apua tule ajoissa.

        Mkr.

        Kuolee se nuorikin, mutta vanhan täytyy kuolla !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvoisa arvostelija----kirjoittaja number one
        Itsehän olet omaa päälle näkyvää puolueesi kantaa tukemassa. Sitä saa mitä tilaa,

        Turha on potkia tutkainta vastaan itsehän olet aikoinasi vaaleissa äänesi antanut. Jos äänestämäsi puolue ei yli 70v asioita aja muuta kuin suosittelemalla koti karanteenia,
        Rassaa korvienvälistä pururataasi, pleace!

        Kommentoijan oma purutata lienee rassauksen tarpeessa. Olet ilmeisesti itsekin äänestänyt, maailmanparunnusretkesi näyttää kulkeneen karikoiden yli, mikä on tullut parannetuksi äänesi avulla? Tuskin mikään.


    • Anonyymi

      Kyllä useat jutuistasi on niin syvältä savonmaan sydämestä. Näyttöä on jos yhdenkin jutun viitsii lukea. Kohdallasi pätee sanonta. "mihinkäs koira kirpuistaan pääsee."
      Etkö voisi meidän iloksemme aloittaa vielä uusia "nojatuoli" otsikolla olevia tarinoita suoraan Savon sydämestä.

      • Anonyymi

        Mikä se oikein on - se Savon sydän?
        Kun on Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Itä-Savo.


      • Anonyymi

        Mistäs Törttölästä tuo juttu tulee ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistäs Törttölästä tuo juttu tulee ?

        Siis tuo 13.15 kyllä peräisin Törttölän perukoilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä se oikein on - se Savon sydän?
        Kun on Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Itä-Savo.

        Kyllähän savolaisia riittää, kun on vielä Suur-Savo, Keski-Savo ja Ylä-Savo, jne.


      • Anonyymi

        Savo(kos) nyt harmin lykkäsi, minä en juurikaan muista maakunnista, en kaupungeista osaa mitään kertoa, siksi juttuni näistä ympyröistä tulee.
        Ikäni melkein olen täällä asunut, juureni on täällä, missä sinun?

        Ehdotan sinulle, että laitapa oma viestisi ja kerro omista ympyröistäsi, en pahaa tykkää;)
        Maailman asioita seuraan, mutta ei minun kyvyilläni niistä viestiä saa aikaan, media tiedottaa, mielelläni luen jos joku kirjoittaa näistäkin.

        Vielä lopuksi, sinulla on mahdollista hypätä yli Noja-tuoli ketjun säästyt Savon kuulumisilta, näin ehdottaa Skillan, savolainen;)
        Voit kyllä paljon menettääkin;)
        Purnailut tuonne Noja-tuoli 2:teen, kiitos;)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Savo(kos) nyt harmin lykkäsi, minä en juurikaan muista maakunnista, en kaupungeista osaa mitään kertoa, siksi juttuni näistä ympyröistä tulee.
        Ikäni melkein olen täällä asunut, juureni on täällä, missä sinun?

        Ehdotan sinulle, että laitapa oma viestisi ja kerro omista ympyröistäsi, en pahaa tykkää;)
        Maailman asioita seuraan, mutta ei minun kyvyilläni niistä viestiä saa aikaan, media tiedottaa, mielelläni luen jos joku kirjoittaa näistäkin.

        Vielä lopuksi, sinulla on mahdollista hypätä yli Noja-tuoli ketjun säästyt Savon kuulumisilta, näin ehdottaa Skillan, savolainen;)
        Voit kyllä paljon menettääkin;)
        Purnailut tuonne Noja-tuoli 2:teen, kiitos;)

        Asiallinen opastus Skillanilta, yksisilmäiseksi jääneelle kiukuttelijalle,
        jota jo kaivelee nälvimänsä kotipaikkakin. Luulisi tuosta ohi
        pääsevän ihan mouruamatta:((
        Hyvä yritys ainakin, Skillan, että avasit uuden Noja-tuolin. Näyttää vain
        siltä, että väkisin "kylkeen kiilautuvat", vaikka edellinen tila on heille
        jätetty. Että vielä kehtaavat kaiken kiusanteon jälkeen korostella
        oikeuksiaan kaikkeen. Tämä tästä.
        Olin poissa muutaman päivän. Suunnittelin ja toteutin projetia. En
        kerro mitä - sehän voi herättää jo "pahaa verta."
        Tilanne on se, että teen arvovalintani aikani käyttöön.
        Toivotaan, että tilanne Noja-tuolissa palautuu sellaiseksi, että
        voi sopuisasti kirjoitella ja ilman räävistelyitä.


    • Tuli oltua viikon verran vanhalla kotitilalla. Siellä on kesä kulkee vähän edellä tänne mökkitilalle verrattuna.
      Linnunhernekin jo kukki. Kesän ensimmäisen saunavihdankin tein.
      Olen pari vuotta harrastanut lupiinisotaa. Niitellyt ja nyhtänyt monta kertaa kesässä niitä.
      Nyt alkaa alkuperäinen kasvisto nousta esiin. Esim. ahomansikka.
      Kävimme sisaremme haudalla ja pikkutiellä tuli poliisiauto perään ja pysäytti. En ole noin 25 vuoteen ollutkaan ratsiassa.
      Täällä mökillä oli noita sukulaisia sillä aikaa. Sain tänään videon heidän touhuistaan. Hauskaa oli ollut.
      Kyllä lasten ja eläinten touhut ovat kivoja katsella.
      Kissanpentukin uteliaana katseli järviveteen.

      Vanhojen ihmisten kohdalla n tuo suunta ollut jo parikymmentä vuotta, että kotiin vaan kaikki.
      Jo työajaltani muistan, kun oli ´´vääntöä´´ kotiutuksista.
      Päätöksen tekijät, kun ovat niitä, jotka eivät siinä arjen touhussa ole mukana.

      On ollut niin kauniita lämpimiä kesäpäiviä, että monenmoista on tullut touhuttua varsinkin ulkona.
      Viime yönä satoi ja tarpeen jo olikin.
      Ovat povanneet lämmintä kesäkuuta. Kuulemma pitkäaikaisennuste juuri valmistunut.

      • Anonyymi

        On ne pyörtymiset kovia paikkoja. Äidin löysin kerran vessasta pyörtyneenä, onneksi ei ollut kaatunut eteenpäin. Silmät olivat auki ja sain hänet virkoamaan. Siitä jotenkin makuuhuoneeseen, soitin sitten ambulanssin.

        Melkein 4 viikon sairaalareissu siitä tuli.Eivät antaneet äidin edes soittaa minulle, kävin sitten joka päivä katsomassa. Puhe oli yhtä puuroa, huomasin että antoivat rauhoittavia.

        Äiti joutui tiputukseen, eränä yönä oli etsinyt käytävältä minua huhuillen. Tipan oli repinyt pois kädestä, ikävähän se oli molemman puoleinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On ne pyörtymiset kovia paikkoja. Äidin löysin kerran vessasta pyörtyneenä, onneksi ei ollut kaatunut eteenpäin. Silmät olivat auki ja sain hänet virkoamaan. Siitä jotenkin makuuhuoneeseen, soitin sitten ambulanssin.

        Melkein 4 viikon sairaalareissu siitä tuli.Eivät antaneet äidin edes soittaa minulle, kävin sitten joka päivä katsomassa. Puhe oli yhtä puuroa, huomasin että antoivat rauhoittavia.

        Äiti joutui tiputukseen, eränä yönä oli etsinyt käytävältä minua huhuillen. Tipan oli repinyt pois kädestä, ikävähän se oli molemman puoleinen.

        Joskus aamusella olen seurannut TV 1 Kandit eläinlääkäru ohjelmaa. Noiden kandien epävarmuus on joskus raastavaa, eläinystävä kun olen henkeen ja vereen 😊))

        Toki tajua rutiinin ja varmuuden tulevan harjoituksen myötä, mutta ilolla katselen illalla National Geographic doktor Pal'in rennon osaavia otteita. Eläimetkin suhtautuvat rauhallisesti hallittuun ja niille puhuvaan ihmiseen, luonnollinen kykyhän se joillakin bonkin!

        Heippa ja hyvää viikonloppua, taudin vapauttavissa merkeissä, varotoimia noudattaen, moikka!


      • sini.s kirjoitti:

        Joskus aamusella olen seurannut TV 1 Kandit eläinlääkäru ohjelmaa. Noiden kandien epävarmuus on joskus raastavaa, eläinystävä kun olen henkeen ja vereen 😊))

        Toki tajua rutiinin ja varmuuden tulevan harjoituksen myötä, mutta ilolla katselen illalla National Geographic doktor Pal'in rennon osaavia otteita. Eläimetkin suhtautuvat rauhallisesti hallittuun ja niille puhuvaan ihmiseen, luonnollinen kykyhän se joillakin bonkin!

        Heippa ja hyvää viikonloppua, taudin vapauttavissa merkeissä, varotoimia noudattaen, moikka!

        Sorry kijoitusvirheet,..aurinko paistaa suoraan tagenteille!


      • sini.s
        sini.s kirjoitti:

        Sorry kijoitusvirheet,..aurinko paistaa suoraan tagenteille!

        Voi itku! Tangentti,..näppäimistö,..


      • sini.s kirjoitti:

        Voi itku! Tangentti,..näppäimistö,..

        Huomenta, niin kauniiseen aamuun taas, eilen vettä tuli, mikä tarpeeseen olikin.
        Aika pienellä matkalla nuo saderajat elää, parikymmentä kilometriä pohjosempaan, vettä ei satanut yhtään.

        Noista kirjoitusvirheistä ei kannata surua tuntea, kyllä aina on selvän saanut, jo pirtin olemassa olon ajoilta asti, koskaan en muista, että niistä olisi suuremmin numeroa tehty.
        Nyt on palstalle sattunut joku sellainen, jolla elämä ei suju ja huomiota haluaa tällä tapaa saada, turhaan noista kirjoittelee, kun mikään ei muutu;)

        Makriina noista maailman tapahtumisista kirjoitit, rauhanomaisiksi aiotut mielenosoitukset muuttuivat mellakointiin. siellä itse asia unohtuu.
        Tuleeko maailma koskaan sellaiseksi, että ihminen olisi ihminen rodustaan huolimatta.
        Tasa-arvosta taistellaan monen asian kohdalla, palkkauksen kuin maailman rikkauksien oikein jakamisista.
        Mielestäni taloudellisen tasapainon saavuttaminen loisi edellytyksiä ihmisyydelle , kaikille samat mahdollisuudet elää, edustipa mitä rotua tahansa.

        Surullista oli kertomasi anonyymi äitisi kohdalta ja varmaan näitä tapauksia on paljon, mitkä ei tietoisuuteen edes tule.
        Kohtelukin voi olla joskus hyvin huonoa, kun ei vanhus pysty itse siitä valittamaan.
        Kaiken kohdalla puhutaan rahasta ja kuitenkin rahaa kuluttamatta voi hyvää mieltä aikaan saada, no aikakin on rahaa, näin sanotaan ja ymmärrän senkin, paine on kova henkilökunnallakin.
        Toivoisi kovin, että hoitajia voisi lisätä ja näin pidentää heidän työaikaansa joka hoidettavan kohdalla.
        Ainahan parannuksia tehdään, mutta tavoittaako ne kaikkia?

        Miaelina olen samaa mieltä, tämän ikäluokan väki jo voisi kirjoitella hyvin sovinnollisessa hengessä, viestien tuntemuksella tässä elellään;)

        Eliaana jo uudella vastalla huiskii ja tuoksukin saunassa lisää nautintoa, kateeksi käy;)
        No syytä iloon minulla myös, tänään pääsen saunaan, kaksi kuukautta oli taukoa.
        Kohta alkaa luonto olla huipussaan ja sitä ihanuutta tovi ihastellaan ja sitten jo yöt alkaa pimentymään, mutta vielä on onneksi i aikaa tuohon hetkeen.
        Lämmintä on todella ennustettu, luulisi sitä kaikille osuvan.

        Ynnämuu olen melkein varma tuosta projektistasi ja toivottavasti hyvää mieltä ja jaksamista antaa.
        Noita innostuksen puuskia tässä väliin kaipaisi, alkaa tyhjältä elämä tuntumaan, kun kaikki se meneminen loppui.
        Mielelläni osan karsinkin, mutta kyllä jotain sisältöä elämään kumminkin kaipaa, uskon että sinulle tämä ajan käyttösi sitä antaa;)

        Taitaa taas virua tämä viestini niin, että en saa lähtemään, mutta asiaa kovasti vielä jää kertomattakin;)
        Nautitaan kauneudesta ja auringosta, missä mitenkin, sadekin laarin satoa tuo juhannukseen asti, näin sanonta kuuluu;)


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Voi itku! Tangentti,..näppäimistö,..

        Jospa se olikin vain Agentti?


    • Sadepäivä taas. Jo kolmas peräkkäinen, meillä päin. Saman havainnon olen tehnyt kuin SkillaN: sää voi vaihdella kovastikin lähekkäisten alueitten välillä.

      Eilen kuitenkin uhmasin sadetta ja tein reippaan kävelylenkin. Ellei ulos pääse, nuutuu entisestään. Lähikauppaankin uskaltauduin kun niin moni täälläkin kertoo asioinnistaan kaupoissa. Muutama tuttukin on tehnyt sitä kaiken aikaa.
      Isompi yritys tulee minulle sitten loppukuusta kun menen silmälääkäriin, julkisilla.

      Edelleen mietin sitä, millaisen jäljen pitkittynyt karanteeni jättää meidän sosiaaliseen elämään. Kun on vasta opittu halaamaan toisia ihmisiä ja nyt pakotetaan etäälle..))
      Ei niin, että itse olisin innokas halailemaan vieraita, mutta pienten lasten kohdalla näen tuon pakollisen välimatkan isona puutteena.
      -80-luvulla muistan hoetun, että ihminen tarvitsee seitsemäntoista (!) kosketusta päivässä pysyäkseen terveenä..)) Aika iso tavoite, etenkin yksineläville, mutta kyllä siinä kosketuksessa jotakin taikaa on. Sillä voi ilmaista paljon.

      Muistan erään aatesiskon kertomuksen siitä, kun hän jossakin kokouksessa joutui istumaan oman inhokkinsa viereen. Vaikka eivät vaihtaneet sanaakaan keskenään, jokin jännite hävisi heidän väliltään ja pystyivät sen jälkeen asioimaan vapaammin.

      Runoja olette välillä tuoneet mukaan keskusteluun. Minäkin olen niistä aina tykännyt ja uskon, että ne voivat elähdyttää hyvin syvällisellä tasolla. Olin joskus leikannut talteen päivän ajatuksen: "Hymyile sanoille. Vain katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi muukalaiselle" (Mika Waltari).
      Nyt on kuitenkin selvittävä ilman niitä, jos lähimmätkin pysytetään etäällä. Täälläkin olemme silti todenneet, että virtuaalisesti voimme välittää ainakin jotakin samantapaista. Mennään niillä..))

      Hyvän viikonlopun toivotuksin,
      demeter1

    • Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan...sada sada aina vain, muistan rakkaintain...mieleen nousee sokean Jose Felicianon kappale. Samoilla haikean kaipauksen teemoilla myös 60-luvun elokuva Cherbougin sateenvarjot ja sen teemamelodia, filmissähän kaikki vuorosanat laulettiin. Aivan oikeaan aikaan luonto saa kaivattua sadetta , runsaasti kukkivat mustikat voivat antaa lupauksen hyvästä sadosta. Pölyttäjillä on ollut monta aurinkoista päivää lennellä kukasta kukkaan, ja ensi viikon puolivälistä lähtien täkäläiset sääkartat näyttävät päivänpaistetta ja lämmintä. Omenapuista puna- ja keltakaneli ovat nyt täydessä kukassa. Åkerö alkuvaiheessa, samoin punervakukkainen Lobo, joka säilyy ainakin jouluun asti varastossa. Omppu on kokonaan punainen, kukatkin ovat punervat. Alkukesän kukkarunsaus on pakahduttavaa, kun morsiusangervot nimensä mukaan kukoistavat, sireenitkin jo aloittavat, sitten juhannusruusut. Kunpa saisi tämän ajan vangittua ja pidennettyä, ihanaa kuitenkin elää odotuksessa ja sitten kokea taas kaikin aistein kukkien hurma.

      Monia vakavia asioita olette ottaneet esiin. Tämä koronakriisin aika antoi jossain vaiheessa toiveita, että yhteinen koettelemus ajaisi ihmisiä yhteen hiileen puhaltamiseen ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. Auttamishalua ilmenikin, kaupassa käyntiä ja lapsiperheiden ruoka-apua. Mutta se on vain kuin laastari hoitoa vaativassa sairaudessa, tuntuu kuin vastakkainasettelut vain jyrkkenisivät. Heti ilmaantui taloushyödyn tavoittelijoita niinkin vakavassa asiassa kuin tehohoidon tarvikkeissa eikä se avustusten jakokaan mennyt oikein, kun julkkiksille alkoi heti satatonnisia tipahdella. Oli siinä rahanjaossa pääministerin miehelläkin roolinsa. Vakavaa ja osin korjaamatonta ovat lasten ja nuorten syrjäytyminen ja koulunkäynnin hankaluudet, mielenterveysongelmat ja huoli vanhempienkin selviytymisestä. Heillä on elämä ja vastuu tulevaisuuden Suomesta edessään, he ovat kasvavia ja kehittyviä, heidän asiansa pitää hoitaa kuntoon juuri nyt eikä odottaa jotain parempia taloudellisia aikoja . Me 70 vuotta täyttäneet olemme yhä suositusten mukaan karanteenimaisissa oloissa, miten se tulkitaankin. Meissä on tietysti suuri osa sellaisia, jotka elämme täysipainoista elämää ja pystymme omat asiamme ja etumme hoitamaan. Kaikki eivät pysty puoliaan pitämään, eivät edes käyttää digilaitteita normaaliaikanakaan, ja nyt sellainen korostuu. Kaikilla ei ole omaisia, jotka huolehtivat, viranomainen on aina viranomainen. Surullisia nuo kertomukset kotinsa vankeina olevista, varsinkin kun jotain sattuu ja joutuu odottamaan apua kivuissa ja lamaantuneena. Laitospaikkoja ajettiin alas lupaamalla lisää hyvää kotihoitoa, mutta miten kävikään. Sydäntäsärkevää on ollut katsoa kuvia, miten vanha pariskunta toisistaan erotettuna saa nähdä vain ikkunan läpi ja ei edes ymmärrä, miksi on hylätty.

      USA:n uutiset havahduttavat taas kerran siihen, miten eriarvoisessa maailmassa yhä elämme. Nyt riittää kuitenkin tälle aamulle huolien jako, aina on helpottavaa huomata, ettei ole yksin näiden asioiden keskellä. Onhan sentään kesä vasta alussa ja tästä on lupa nauttia !

    • Anonyymi

      Voe hyvee aika, täällähän on oikein kirjanoppineitakkii noissa kosketusasioissa.
      Mie en niistä paljo tiiä, mut meil menee ukon kans ihan hyvii. joa aamu on suora ihokosketus koko vartalon pituuelta - päästä varpaisiin.

      • Anonyymi

        No on siinä ukkosi soirossa pituutta!?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No on siinä ukkosi soirossa pituutta!?

        Tai sitten kommentoija on pygmi!


      • Anonyymi

        Sama juttu täällä. Nukumme mieheni kanssa aina alasti.
        Se ei taida kaikilta enää onnistua, kun paleltaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama juttu täällä. Nukumme mieheni kanssa aina alasti.
        Se ei taida kaikilta enää onnistua, kun paleltaa.

        Kyllä onnistuu. Yhteinen peitto ja lähekkäin toisiaan, niin ei palele. Terveelllistäkn iholle saada ilmaa ja ei vaatteet hierrä ei purista nukkujaa . Ja mikä nautinto tuntea rakkaan ihon lämpö .


    • Sateinen aamu täällä alajuoksullakin, mutta aurinko pilkahti juuri äsken hetkeksi pilvien lomasta. Sadetta on luvattu koko päiväksi ja huomiseksi kuuroja ja kyllä sitä ollaan kaivattukin.
      Kävin eilen kieloja poimimassa, toinkin suuren kimpun juuri kukkansa avanneita ja nyt olohuoneessa leijuu ihana kielon tuoksu. Lego oli lentopallossa niin menin yksin ja koska ne kielot kasvoivat rinteessä ja ryteikössä (alueella tehty hiljakkoin hakkuita mutta risut ovat edelleen jäljellä ja astuin jonkun oksan päälle ja koska en olekaan enää yhtä "varmajalkainen kuin vuorikauris" niin satutin lonkkani ja nivus on edelleen kipeä.
      Mustikoita on tulossa tännekin päin ja koko luonto kiittää nyt tällaisesta sopivasta lämpöjaksojen ja sadepäivien sopivasta vaihtelusta. Omenapuuni on kukkinut valmiiksi nyt ja pörrääjiä oli kiitettävästi joten voimme odottaa omenasatoa. Raparperistä teen juuri parhaillaan mansikoiden kanssa mehua. Tomaattini ovat täydessä kukassa kasvihuoneessa ja kurpitsat ja squashit rehoittavat. Herne, sipuli ja porkkana ovat hyvällä alulla.
      Maailman menoa seuraamme ja nyt olen adiktoitunut ruotsalaiseen sarjaan (tehty yhteistyössä Ylen kanssa) jonka tapahtumat sijoittuvat Ahvenanmaalle, kolmas sesonki menossa ja katsomme jälkikäteen playsta, suomenruotsalaisia näyttelijöitä runsaasti mukana ja niin ihania maisemia ja miljööt, vaikka talvisesonki on kai kuvattu Luulajassa, koska Ahvenanmaalla on harvoin niin paljon lunta ja jäätä. Ai niin, sarjan nimi on Tjockare än vatten, varmaan mennyt Suomen televisiossa myös.

      (Aloitin oman ketjun tässä osiossa ja toivon että se toimisi ikään kuin ukkosenjohdattimena ja saisitte rauhassa jutella ilman soraääniä täällä.)

      • Anonyymi

        Miksi et sitten pysy siellä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et sitten pysy siellä?

        😁 aina yhtä ystävällinen


    • Anonyymi

      Nythän on tuo kukkien runsaus parhaimmillaan. Kuljen joka päivä erään entisen kartanon mailla, asutus on loppunut, mutta kasvillisuus siellä rehoittaa. On mukava seurata miten aina vaan myös niitä vanhanajan kasveja putkahtaa esiin. Monia jo unohtuneita lajikkeita löytyy, joita silloin aikoinaan kouluajan kasvistoon keräilimme. Täytyypä ihan kaivaa esiin vanha kouluajan kasvioppi, joka on vielä tallella, ehkäpä sitä kautta kukkien nimien muisti virkistyy!
      Tänään oli aamu sateinen, yksin sai koiran kanssa tienoita tallata, nauttia kesäaamun raikkaudesta ja ihailla sateen virkistämää luontoa, nautintona sùurenmoinen.

      Hyvää päivänjatkoa kaikille, pienestä sen ilon ja nautinnon saa, kunhan sen vaan oikein oivaltaa! km.

    • Tänään lyö tyhjää. Satoi aamusta taivaan täydeltä, nyt ehkä vähän hellittää.
      Mutta siinäpä tämän päivän tapahtumat, ja kello on jo iltapäivän puolella.
      Ajattelin, että olen nyt muuttunut vanhukseksi, jolla ei ole enää muuta odotettavissa kuin seuraava ateria ja huominen päivä.
      Tätä se eristäytyminen tekee.

      • Anonyymi

        Iltapäivä on ollut kaunis ja lämmin, ei sadetta enää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivä on ollut kaunis ja lämmin, ei sadetta enää.

        Viestin kirjoittanut 16:48 olen minä, M-e. Pyöräillyt olen tänään, kaikkialla on nyt kaunista.


    • Anonyymi

      Pääsi tuntuu ainakin olevan terävä, niin mukavia oivalluksia viesteissäsi on, Makriina!
      Aina tulee hyvälle mielelle niitä lukiessa!

      Satanut on pitkästä aikaa, teki todella hyvää tuohon kuivaan maahan.
      Ei tarvitse nyt kastella, kyllä helpottaa!

      Tuoksut omenankukkain ja niitetyn nurmikon, ah, saisinpa säilötyksi, on se
      niin lumoava tuoksu, kas, kun ei yksikään kaupan hajuvesi pysty samaan.

      Nyt saunaan, tullaan , tullaan, vihtaa ei vielä ole tehty, no se on juhannusaaton asia!
      Hyvää viikonvaihdetta,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Kiitos, Neeasa. Hyvälle tuulelle ihan tulin, kun kannustat vanhusta! (LOL)
        Naapurustossamme on marjaomenapensaita ja sireenejä täydessä kukassa. Kesä!

        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, Neeasa. Hyvälle tuulelle ihan tulin, kun kannustat vanhusta! (LOL)
        Naapurustossamme on marjaomenapensaita ja sireenejä täydessä kukassa. Kesä!

        Mkr.

        Kova tuuli oli rannassa tänään, kuitenkin läksin ulkoilemaan, kun lähtiessä paistoi aurinko parvekkeella niin nätisti. Pilviä kertyi yhä enemmän taivaalle ja lähes vilu oli, niin kuin pienellä Kiinan harjakoiralla, joka vikisten pyrki yht'äkkiä syliini 😊)) OLin jo takkia avaamassa kun emäntänsä veti sen pitkän hihnan avulla luokseen.

        No pääsihän tuo 3 kiloinen pentu tuulipuseron sisään lämmittelemään, tuuluhan jäähdyttää pienen nopeasti. Hauska rotu. valkoinen pitkä harjas kuin hevosella, muuten sileä trimmattu turkki, jaloissa valkeat tupsut kuin Ardennerillä,..kiinalaisetr osaa jalostaa pieniä rotuja,..
        Kuumaa kaakaota otin mukiini, vielä ei kahviterassi ollut venerannassa auki. No joo, kädetkin tässä jo lämpiää mukavasti,...viihtyisää iltaa! °moi


    • Eilen oli sateen jälkeen illalla ihana tuoksu luonnossa ja linnut jatkoi lauluaan.
      Tänäänkin on välillä sadellut.
      Tuossa vieressä Pirkanmaalla on myrskynnyt, 12 000 taloutta ilman sähköä.
      Täältä meni sähkö klo 18, ihan tyyntä ollut ja aurinko pistellut toista tuntia. Järvikin on ihan tyyni.
      Piti tulla lämmittämään alatalolle uuni.
      Täällä voin katsoa TVtä ja muutkin vehkeet pelaa, kun on tuo aurinkosähkö.
      Kissakin tuli perässä, mutta lähti ulos.

      • Anonyymi

        Eikö se Alatalo osaa ite edes uunia lämmittää? Onpa aikoihin sitten eletty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se Alatalo osaa ite edes uunia lämmittää? Onpa aikoihin sitten eletty.

        Niin tyhmiä kuin kysymyksesi ovat, ei aikoihin olekaan jouduttu lukemaan! Mielen Ilkeys paistaa ja haisee ympärilläsi!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se Alatalo osaa ite edes uunia lämmittää? Onpa aikoihin sitten eletty.

        Tiedätkö mitä tarkoittaa alatalo ja Alatalo. Ymmärrätkö ison ja pienen kirjaimen eron sanassa.
        Ihan säälittää tuollainen, kun teet itsestäsi hölmön.


    • Lauantai on painunut ehtoon puolelle. Istun lasikuistilla rantasaunan ja vedessä pulikoinnin jälkeen basilikan lehdillä terästetyn Elmon kanssa. Ei ollut elämäni helpoin päivä, mutta kääntyi huolien jälkeen helpotuksen huokaisuun.

      Kuopus auttoi mökillä miesten hommissa. Nyt on venekin käytössä joten saan katiskan kaislikkoon, tiedä vaikka kalaakin tulis.

      Koivupölkyt on kauniissa pinossa liiterin edessä ja jännittävä rakennusjätekuormakin Majasaaren jätteenkäsittelypisteessä. Jännittävä siksi kun huomasimme peräkärryn toisen renkaan olevan tyhjä kun saavuimme jäteasemalle. No, ei onneksi aiheuttanut suurempaa vaaraa kenellekään.

      Kohta lie aika sulkea Elmon korkki ja siirtyä ylisille.

      Hyvää yötä, ja kuten hallituksellakin on ollut tapana kannustaa meitä tavan tallaajia...kyllä me tästäkin selvitään.

      • Tuuliset huomenterveiset, miten alkaa tuntua, että tuulta on riittänyt, aurinko kyllä paistaa tänäänkin, kauniin sininen on taivas.
        Huomiseksi on luvattu sadetta ja viileämpää, mutta viikon perästä jo hellelukemia ja sitä tehden juhannuskin kauniiksi povattu.
        Saunasta eilen sain nauttia ja se oli yksi mieltä ylentävä tapaus;)

        Ramoona väritti taas luonnon ihanuutta ja pihansa kauneutta, sanot, kunpa kestäsisi kauemmin, mutta olisiko niin, että sitä ei sitten jaksaisikaan joka päiväisenä, kyllästymistä tapahtuisi.
        Vaikea kyllä usko tuotakaan, mutta en jaksaisi etelän ainaista vihreyttä, kaipaan juuri tätä meidän vaitelevaa luonnon ilmeen muuttumista.
        Yritetään sielun pohjalle näitä näkymiä tallentaa ja valokuvat muistia virkistää;)


        Demeter halailua kaipaili, siihen on meitä suomalaisia opetettu, mutta miten niin heikosti tuokin oppi on minulle perille mennyt, jäykkä olen halailemaan.
        Jokapäiväistä se ei ole ollut, mutta jos pitkän ajan jälkeen ystävän näkee, kyllä kaulaan kapsahtaa.
        Pelkään pahoin, että jälkiä jättää tämä koronaaika, jospa jotain hyvääkin poikisi, mene ja tiedä, kunpa nyt kumminkin pääsisimme elämään kohtuullisesti sitä "entistä" aikaa.

        Raparperi mehua aion minäkin tehdä, kysyin kälyltäni niiden saamisista, kyllä riittää minulle asti.
        Kielot jo kukassa, no niistä ei täällä kaupungissa merkkejä näy, muistoissa kyllä niiden keräämiset on ja niin paljon muuta tähän aikaan kuuluneita, muisteloissa elävät.

        Onko matka pitkä sinne alatalolle Eliaana, ei kai kovin pitkä kuitenkaan, kun kissasikin jaksaa kaverinasi kulkea;)
        Sähköjä on paljon keskeltä suomeakin poikki, näin uutisissa kertoivat, minulta ei juuri koskaan poikki mene, se kaupungin etuja.
        Tuo uunilämmitys on niin hellivää lämpöä, senkin muistan kokeneeni;)

        Nuo vanhat talojen pihat jossain paikoin ovat jääneet kukkimaan ja ajatuksissa kiitokset niiden pihojen laittajille lähetän, lenkillä näitä yllätyksiä esiin tulee.
        Vanhoja kukkia joiden nimiäkään ei enää monikaan muista puhumattakaan oikeista kukkakedoista, niitä harvoin enää näkee.

        Olen myös ihastunut noihin pieniin koiriin, ehkä siksi, kun suuria koiria ei oikein kaupunki oloihin suositella, ainakin lenkillä pidempiä reittejä pitää kulkea.
        Rakkaaksi ne eläimet tulevat, jos niiden kaveriksi ryhtyy, olipa pieniä tai suuria, yksi isompi koira on meilläkin joskus ollut ja niin lutunen kuin vain voikaan olla, oli tämä Nettamme;)

        Muista nyt lepotaukoja pitää korpikirjailija, veneellä onkimaan, siellä suunnitelmat syntyy, kun kohoa tuijottaa ja kaunis luonto, laineen hiljainen liplatus vain seurana.
        Sitä rauhaa mitä ihminen väliin tarvitsee, voi onkimatkalta saada.

        On se vaan lähdettävä tallustelemaan, onneksi penkkejä on monta reittini varrella, jos uupumus tavoittaa, tai polvet sanoo nyt istumaan;)
        Liian kuumaksi ei nyt lenkki tule, kun tuuli on sen verran reipasta.
        Kivaa päivää teille Noja-tuolin ystävät.


      • SkillaN kirjoitti:

        Tuuliset huomenterveiset, miten alkaa tuntua, että tuulta on riittänyt, aurinko kyllä paistaa tänäänkin, kauniin sininen on taivas.
        Huomiseksi on luvattu sadetta ja viileämpää, mutta viikon perästä jo hellelukemia ja sitä tehden juhannuskin kauniiksi povattu.
        Saunasta eilen sain nauttia ja se oli yksi mieltä ylentävä tapaus;)

        Ramoona väritti taas luonnon ihanuutta ja pihansa kauneutta, sanot, kunpa kestäsisi kauemmin, mutta olisiko niin, että sitä ei sitten jaksaisikaan joka päiväisenä, kyllästymistä tapahtuisi.
        Vaikea kyllä usko tuotakaan, mutta en jaksaisi etelän ainaista vihreyttä, kaipaan juuri tätä meidän vaitelevaa luonnon ilmeen muuttumista.
        Yritetään sielun pohjalle näitä näkymiä tallentaa ja valokuvat muistia virkistää;)


        Demeter halailua kaipaili, siihen on meitä suomalaisia opetettu, mutta miten niin heikosti tuokin oppi on minulle perille mennyt, jäykkä olen halailemaan.
        Jokapäiväistä se ei ole ollut, mutta jos pitkän ajan jälkeen ystävän näkee, kyllä kaulaan kapsahtaa.
        Pelkään pahoin, että jälkiä jättää tämä koronaaika, jospa jotain hyvääkin poikisi, mene ja tiedä, kunpa nyt kumminkin pääsisimme elämään kohtuullisesti sitä "entistä" aikaa.

        Raparperi mehua aion minäkin tehdä, kysyin kälyltäni niiden saamisista, kyllä riittää minulle asti.
        Kielot jo kukassa, no niistä ei täällä kaupungissa merkkejä näy, muistoissa kyllä niiden keräämiset on ja niin paljon muuta tähän aikaan kuuluneita, muisteloissa elävät.

        Onko matka pitkä sinne alatalolle Eliaana, ei kai kovin pitkä kuitenkaan, kun kissasikin jaksaa kaverinasi kulkea;)
        Sähköjä on paljon keskeltä suomeakin poikki, näin uutisissa kertoivat, minulta ei juuri koskaan poikki mene, se kaupungin etuja.
        Tuo uunilämmitys on niin hellivää lämpöä, senkin muistan kokeneeni;)

        Nuo vanhat talojen pihat jossain paikoin ovat jääneet kukkimaan ja ajatuksissa kiitokset niiden pihojen laittajille lähetän, lenkillä näitä yllätyksiä esiin tulee.
        Vanhoja kukkia joiden nimiäkään ei enää monikaan muista puhumattakaan oikeista kukkakedoista, niitä harvoin enää näkee.

        Olen myös ihastunut noihin pieniin koiriin, ehkä siksi, kun suuria koiria ei oikein kaupunki oloihin suositella, ainakin lenkillä pidempiä reittejä pitää kulkea.
        Rakkaaksi ne eläimet tulevat, jos niiden kaveriksi ryhtyy, olipa pieniä tai suuria, yksi isompi koira on meilläkin joskus ollut ja niin lutunen kuin vain voikaan olla, oli tämä Nettamme;)

        Muista nyt lepotaukoja pitää korpikirjailija, veneellä onkimaan, siellä suunnitelmat syntyy, kun kohoa tuijottaa ja kaunis luonto, laineen hiljainen liplatus vain seurana.
        Sitä rauhaa mitä ihminen väliin tarvitsee, voi onkimatkalta saada.

        On se vaan lähdettävä tallustelemaan, onneksi penkkejä on monta reittini varrella, jos uupumus tavoittaa, tai polvet sanoo nyt istumaan;)
        Liian kuumaksi ei nyt lenkki tule, kun tuuli on sen verran reipasta.
        Kivaa päivää teille Noja-tuolin ystävät.

        Kyllä sait iloisen naurahduksen aikaan Skillan, kun luin: "miten on sekin oppi halauksista, niin heikosti mennyt perille minulla,..oot kyllä hauska 😊))
        Muutenkin oli kiva äsken kuulla, että saan hakea sen toisaalla kuvailemani venetaulun Sipoosta, jossa seilaan pitkin Sipoon jokea maalaustelineeni kanssa. Yli metrinen työ se on, mainitsi ex-mies,... mutta isompiahan on muutamat täällä kotonakin.

        Hieno päivä onkin alkanut tuulen jo tyynnyttyä, taisi vahinkoa taas tulla sähkölinjojen kanssa. Maakaapelointi taitaa olla maassamme jäljessä, mutta ilmaston muuttuessa, lienee syytä täst'edes kaapeloida edes paikoitellen ja vähin erin.

        Nuo penkit tuolla rantaraitilla on kivoja päästä istumaan, eilen vaan oli koiraihmiset valloittaneet parhaat paikat, enkä liian lähelle halua mennäkkään, joten lankkuriuku sopi peffalleni paremmin kuin kylmät kivenmurrikat jotka pengersivät hiekkarantaa.

        Kaislikko näkyi olevan niiton jäljiltä juuri ja juuri veden pinnalla, se onkin kova rehevöittämään veneiden kulkuväylätkin Turunmaan saaristossa.

        Haukien lymypaikkoina ne olen kokenut, kalastus vuosinani, jos en ekaa haukea sieltä heittouistimella saanut, ei sellaista vuotta taitanut ollakaan. Vieläköhän siellä hylkeet uivat ihan saarten tuntumissa, varmaan, uteliaitakin tuntuivat olevan 😊 ))

        " 🌿🌸 Tuulet leudot tuoksuaa,🟢~~~ sinilaineet~~ välkkyy"~ 🐟🐬~🌱🍃🍃🦆


    • Eilen sitten puoli1 yöllä, kun katselin telkkaria, tuli ilmotus, että sähkökatko ohi.
      Niinpä läksin ylös.
      Kissa oli oven takana lähtiessäni.
      Se tulee aina yöllä sen oven taa, missä se on minut viimeksi nähnyt.
      Ei se myrskytuuli tälle kohtaa eilen osunut, mutta nyt se sen teki.
      10 minuuttia sitten tuli uusi ilmoitus sähkökatko taas, joten tämä konekin toimii nyt akulla.
      Tuonne alatalolle on sellainen 200-300metriä.
      Jos tuo sähkö ei pian palaudu, on pakko lähtee sieltä hakemaan aggregaatti. Samat ruuat taas olisi ilman sähköä.
      Jaksan sen just nostaa auton perään, kyllä se jonkin verran painaa.

    • Anonyymi

      Aurinko paistaa niin kesäisesti, ihan kuten Suvin nimipäivänä kuuluukin. Kiertelin pihassa tutkimassa, onko pörriäisiä, kun niistä nykyisin niin huolestutaan. Marjaomenapensaassa oli kymmenittäin. Pensas kukkii niin täysillä, että lehtiä ei näy. On se van kaunis pensas, suosittelen tällaisille puutarhureille kuin minä, joka en leikkaa enkä lannoita mitään. Kasvini saavat kasvaa ihan niin kuin lystäävät. Valitsin aikanaan omillaan toimeen tulevat kasvit.

      Olen seurannut sivukorvalla hallituksen ministerinmuutosta. Miettii sitä aina, mitähän kaikkea kulissien takana tapahtuu ja on tapahtunut, kun kaikki tuntuu olevan taas niin vaikeaa.
      Tämä nykyinen hallitus ei tosiaan arvannut, millaiseen kurimukseen joutuu, kun korona iski niin äkkiarvaamatta kaikkialle. Korona varmasti on jarruna niillekin, joita valtiovarainministeriksi nyt ehdotetaan. Ei ole helppoa ottaa vastuulleen maan taloutta näissä oloissa.

      Veljeni soitti. Hän on ollut vaimonsa omaishoitaja pitkään, ja tuttavat ovat kaikonneet kuka minnekin sinä aikana. Nyt kun hän on yksikseen, sanoi minulle, että hän ihan totta alkaa menettää puhekykynsä, unohtelee sanoja, eikä saa asioitaan puhutuksi, kun on ollut lähes itsekseen jo yli 3 kk kotona omissa oloissaan. Pitää oikein suunnitella sanottavansa, jos jonnekin pitää ottaa yhteyttä. Ikäihmisille tulee tällaisesta puolivankeudesta sellaisia seuraamuksia, joita ei ole etukäteen ajateltukaan.
      Pitäisi löytää joku keskustelukerho!

      Mkr.

      • Anonyymi

        Tuo on niin totta, että puhumattomuus tai vain itsekseen puhuminen jo monen kuukauden ajan, aiheuttaa sanojen häviämisen, aiheuttaa arkuutta ottaa yhteyttä toisiin ihmisiin, mitähän muuta arkipäivän ongelmaa aiheuttaakaan vielä, jää nähtäväksi . Eipä nuo vanhusjärjestöjen yhteyden ototkaan mitään yksinäiselle anna. Parin minuutin pituinen kysely kerran kolmessa kuukaudessa, mitä hyötyä siitä on, vain merkintä järjestön papereissa, että yhteyttä on otettu.
        Ihan pelottaa, minkälainen sotkuinen vyyhti on odotettavissa yksinäisten elämäntilanteissa, kunhan ruvetaan tosissaan suuria ikäryhmiä jälkipyykissä etsimään, ja kuntoa selvitetään. Järkyttää ajatuskin, kuinka pahaa jälkeä on vanhemmissa ikäryhmissä pelkästään mielenterveyden osalta. Kuka meistä selviää pienin vaurioin, on onnekas. Aika sen vain näyttää. Tulevaisuus pelottaa muitakin kuin vanhuksia.


    • No voi tokkiinsa. Tuo päivän katko oli lyhyt.
      Olin tuossa alatalolla touhuilemassa yhtä ja toista, tuli 15min vaille 19 ilmoitus, että sähkökatko, oletettu kestoaika klo 22.
      Oli tarkoitukseni laittaa sauna täällä ylhäällä, mutta tästä kuoriutui kaunis ilta ja tuulikin rupeaa laskemaan.
      Niinpä laitoinkin alatalolla saunan ja taidanpa pulahtaa veteenkin. Sähköäkin siellä on.
      Tulin hakemaan täältä ylhäältä puhtaita vaatteita, akulla toimii tämä kone nyt.
      Kävin niitä lupiinejakin niittämässä, vähiin olivat käyneet.
      Leppoisaa iltaa itse kullekin.

      • Huomenta uuteen viikonalkuun, vauhdilla viikot vaihtuu, vaikka pitkiltä pitäisi tuntua, kun elämä melkein seisoo kaikilta toiminnoilta.
        Kovasti kaipasin rauhaisuutta pari vuotta sitten, nyt sitä on riittänyt, tähän rauhaanko elämä lopulta sitten päättyy?
        Oikein miettimällä saa aiheita päivän ajaksi suunnitella, kun jotain on oppinut aina aikaan saamaan, nyt kaikki tehty, levollinen olo ei kuitenkaan ole.
        Ihminen on yksi kummajainen, kun aina jotain haahuilee, puhun nyt itsestäni;)

        Pilvinen päivä, mutta tuuli on rauhoittunut, eilen tuulikin niin, että ei meinannut tiellä pysyä, kadut kovin roskaisia, tuuli oli ollut ahkerana.
        Lenkille menin heti kirjoituksen jälkeen ja olipa rauhaisa kaupunki, ei vastaantulijoista tungosta;)

        Makriina kirjoitit tuosta puhumisen vaikeudesta, kun pitkään on puhumattomuutta ollut, tuota harmia en varmaan koskaan koe, olen vaivautunut pitkistä hiljaisuuden hetkistä kohdatessa, joten puhetta kyllä keksin.
        Osaan kyllä kuunnellakin, jos minua vilkkaampia joukossa on, mutta hiljaisuus pitkänä jaksona tekee kiusaantuneen olon.
        Toivotaan nyt kuitenkin, ettei puhumisen taito kokonaan keltään häviä, tämä kirjoittaminen on yksi tapa sanoja muodostaa;)
        Olen ollut huomaavinani, että sinulla Makriina on huumorin tajua runsaasti ja osaat hymyillä itsellesikin, minusta ne hyviä ominaisuuksia.
        Liian totisena eläminen vaikeuksia runsaammin eteen tuo ja kun osaa hymyillä jopa itselleen se antaa elämisen iloa ja ehkä ei sitten toisten nauramista niin vakavasti ota.

        Minä olen surrut, että mihinkä nuo minun taulun tekeleet joutuvatkaan , kun tämän maailman jätän, aikaa ja rahaa on niihinkin mennyt, arvottomia ovat, mutta silti iselleni jostakin elämän vaiheesta muistuttavat.
        Ei noita suruja taida muusta tällä hetkellä olla, surempa tuota;)
        Kirjoitukseni ovat toistoja ja värittömiä, siksi yritän sanoilla niitä värittää, eli keksin joitakin murresanoja mukaan, jotka saattavat hymyä irti saada.

        Eliaana onko sinulla molemissa paikoissa mistä kerrot myös puutarhahommia?
        Tunnut niin kerkeävältä ihmiseltä, että jaksat ja pystyt kaiken selvittämään vaikka molemmissa paikoissa.
        Kissasi on viisas, tai yleensä ne ovat, kyllä paikan löytävät, missä emäntä kulkee.
        Muistan kissani mökiltä lähtöä tehdessämme, katosi aina jonnekin ja etsiä sai tovin, näin ilmoitti haluttomuutensa kaupungin vankilaan lähtöä, vapaus oli niin ihanaa sillekin.

        Voi se hankaluutta tuoda monella tapaa tämä koronatauti, ei varmaan paluuta entiseen ole.
        Vanhusten kodalla varmaan hyvinkin vaikeaaa, jos jo muutenkin on eristäytynyt, kyllä tämä yhteyksiä karsii.
        Paljon puhutaan vanhusten yksinäisyydestä, mutta kaikkeen ei apua ole löytynyt, jos nyt puhumisen taitokin katoaa, surullista tulee olemaan.
        Pidetään lippu korkealla ja etsitään ilon aiheita pienistäkin asioista;)

        Hyvää alkanutta viikkoa, lämmintä on luvassa ja kesäistä luontoa ja ehkä iloisia tapahtumiakin poikkeavilla tavoilla;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta uuteen viikonalkuun, vauhdilla viikot vaihtuu, vaikka pitkiltä pitäisi tuntua, kun elämä melkein seisoo kaikilta toiminnoilta.
        Kovasti kaipasin rauhaisuutta pari vuotta sitten, nyt sitä on riittänyt, tähän rauhaanko elämä lopulta sitten päättyy?
        Oikein miettimällä saa aiheita päivän ajaksi suunnitella, kun jotain on oppinut aina aikaan saamaan, nyt kaikki tehty, levollinen olo ei kuitenkaan ole.
        Ihminen on yksi kummajainen, kun aina jotain haahuilee, puhun nyt itsestäni;)

        Pilvinen päivä, mutta tuuli on rauhoittunut, eilen tuulikin niin, että ei meinannut tiellä pysyä, kadut kovin roskaisia, tuuli oli ollut ahkerana.
        Lenkille menin heti kirjoituksen jälkeen ja olipa rauhaisa kaupunki, ei vastaantulijoista tungosta;)

        Makriina kirjoitit tuosta puhumisen vaikeudesta, kun pitkään on puhumattomuutta ollut, tuota harmia en varmaan koskaan koe, olen vaivautunut pitkistä hiljaisuuden hetkistä kohdatessa, joten puhetta kyllä keksin.
        Osaan kyllä kuunnellakin, jos minua vilkkaampia joukossa on, mutta hiljaisuus pitkänä jaksona tekee kiusaantuneen olon.
        Toivotaan nyt kuitenkin, ettei puhumisen taito kokonaan keltään häviä, tämä kirjoittaminen on yksi tapa sanoja muodostaa;)
        Olen ollut huomaavinani, että sinulla Makriina on huumorin tajua runsaasti ja osaat hymyillä itsellesikin, minusta ne hyviä ominaisuuksia.
        Liian totisena eläminen vaikeuksia runsaammin eteen tuo ja kun osaa hymyillä jopa itselleen se antaa elämisen iloa ja ehkä ei sitten toisten nauramista niin vakavasti ota.

        Minä olen surrut, että mihinkä nuo minun taulun tekeleet joutuvatkaan , kun tämän maailman jätän, aikaa ja rahaa on niihinkin mennyt, arvottomia ovat, mutta silti iselleni jostakin elämän vaiheesta muistuttavat.
        Ei noita suruja taida muusta tällä hetkellä olla, surempa tuota;)
        Kirjoitukseni ovat toistoja ja värittömiä, siksi yritän sanoilla niitä värittää, eli keksin joitakin murresanoja mukaan, jotka saattavat hymyä irti saada.

        Eliaana onko sinulla molemissa paikoissa mistä kerrot myös puutarhahommia?
        Tunnut niin kerkeävältä ihmiseltä, että jaksat ja pystyt kaiken selvittämään vaikka molemmissa paikoissa.
        Kissasi on viisas, tai yleensä ne ovat, kyllä paikan löytävät, missä emäntä kulkee.
        Muistan kissani mökiltä lähtöä tehdessämme, katosi aina jonnekin ja etsiä sai tovin, näin ilmoitti haluttomuutensa kaupungin vankilaan lähtöä, vapaus oli niin ihanaa sillekin.

        Voi se hankaluutta tuoda monella tapaa tämä koronatauti, ei varmaan paluuta entiseen ole.
        Vanhusten kodalla varmaan hyvinkin vaikeaaa, jos jo muutenkin on eristäytynyt, kyllä tämä yhteyksiä karsii.
        Paljon puhutaan vanhusten yksinäisyydestä, mutta kaikkeen ei apua ole löytynyt, jos nyt puhumisen taitokin katoaa, surullista tulee olemaan.
        Pidetään lippu korkealla ja etsitään ilon aiheita pienistäkin asioista;)

        Hyvää alkanutta viikkoa, lämmintä on luvassa ja kesäistä luontoa ja ehkä iloisia tapahtumiakin poikkeavilla tavoilla;)

        Skillan suree, mihin vuosien mittaan maalatut taulut aikanaan joutuvat. Itselleni ja suvulleni samasta asiasta tuli raskas murhe nuoremman veljeni kuoleman jälkeen, kun hänen vuosien mittaan piirtämänsä ja maalamaansa työt jäivät perikunnan huoleksi.
        Taulut pystyimme jakamaan, mutta ne hienot piirustukset ja hiilityöt oli kerta kaikkiaan pakko tuhota, koska kenelläkään ei ollut tilaa niiden säilyttämiseen.
        Vieläkin mietin, olisiko jostakin pitänyt löytää niille säilytyspaikka, mutta ongelma olisi vain jatkunut.
        Tähän ikään tullessa voi jo ottaa hilpeällä mielellä vastaan kaiken, minkä elämä eteen paiskaa, sillä ei meitä surulla ruokita. Näen asian niin, että elämää on niin lyhyesti enää edessä päin, että en turhaan raskauta mieltäni vaikeuksien kantamisella.

        Pihassa on nyt hurmaava oranssi vallalla, kun valtoimenaan levinnyt Siperian unikko on täydessä kukassa. Mikään muu ei nyt kuki, vaan vihreän nurmikon ja pensaikkojen välissä leviää oranssi matto ja pilkottaa pensaiden takaa. Vain voikukat täplittävät nurmikkoa, eikä sekään ole hullumman näköistä.

        Hyvää päivänjatkoa. - Mkr. -


    • Anonyymi

      en tiedä mitä kiejoitit-----men


      aik ON toinen elämässä.

    • Huomenta korvesta@

      Tuuli on tyyntynyt, mutta vielä välkkyy sälekaihtinten välistä auringon säteet, tuulen puiden oksia tanssittaessa.

      Kirjoitit, oikein minun pitää levätä. Nukun yöt hyvin, mutta päivisin olen ollut liika työllistetty ja se kostautuu aina fyysisinä oireina.

      Olinkin ajatellut levätä sen jälkeen kun puolisoni matkustaa kotimaahansa hoitoihin. Nyt se matka kouduttiin perumaan ja huoleni jatkuvat.

      Eilen puolisoni lapset tyhjentivät heidän kesämökkiään myyntiä varten. Minä pesin mökin tekstiilejä ja hoidin käytännön järjestelyjä sillä lopputuloksella, että alkoi huippaamaan. Merkki taas siitä, että nyt saa riittää.

      Olen miettinyt teitä, jotka hoiditte puolisoitanne kotona heidän sairastuttuaan kuinka sitovaa se työ on, kuinka raskasta henkisesti. Itse pääsen onneksi tänne mökilleni omaan rauhaan kun tunnen, että nyt saa riittää. Tunne on myös molemmin puolinen, kumpikin ymmärtää oman tilan tarpeen.

      Jospa tämä viikko toisi ratkaisun puolisoni terveysongelmiin kaikki muu on vain maallista, kaikesta muusta selviää rahalla.

      Mitä edessä tänään, katsotaan.

      • Anonyymi

        Kaikesta muusta ei onneksi selviä rahalla, se vasta olisi epäoikeudenmukaista että raha kaiken ratkaisisi. Terveyttä voi kyllä isolla rahalla hoidattaa yksityisellä mutta ei se silti terveyttä takaa, ei edes hengissä pysymistä. Raha ei takaa läheisiä ihmissuhteita ja niihin sitoutumista. Hoidan parasta aikaa muitisairasta ja huonosti liikkuvaa miestäni 7/24, jo kuudetta vuotta . Sinä jo parin viikon jälkeen mietit miten jaksat kun nyt jo huimaa ja pian hän lähtee omaan maahansa hoitoja saamaan. Kaikkea hyvää toivon hänelle ja sinulle myös. Mutta omaishoitajuus on jotain ihan muuta kuin oman tilan tarpeen miettimistä. Kumppanisi ilmeisesti on kuitenkin itse liikkunut ja huolehtinut hygieniasta tämän sairaudenkin ajan. Sitovuutta ja henkistä jaksamista kyselet. Miksi kyselet , kun samalla olet helpottunut hänen kotimaahansa hoitoihin menosta ja oman tilan tarve on sinulle niin merkittävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikesta muusta ei onneksi selviä rahalla, se vasta olisi epäoikeudenmukaista että raha kaiken ratkaisisi. Terveyttä voi kyllä isolla rahalla hoidattaa yksityisellä mutta ei se silti terveyttä takaa, ei edes hengissä pysymistä. Raha ei takaa läheisiä ihmissuhteita ja niihin sitoutumista. Hoidan parasta aikaa muitisairasta ja huonosti liikkuvaa miestäni 7/24, jo kuudetta vuotta . Sinä jo parin viikon jälkeen mietit miten jaksat kun nyt jo huimaa ja pian hän lähtee omaan maahansa hoitoja saamaan. Kaikkea hyvää toivon hänelle ja sinulle myös. Mutta omaishoitajuus on jotain ihan muuta kuin oman tilan tarpeen miettimistä. Kumppanisi ilmeisesti on kuitenkin itse liikkunut ja huolehtinut hygieniasta tämän sairaudenkin ajan. Sitovuutta ja henkistä jaksamista kyselet. Miksi kyselet , kun samalla olet helpottunut hänen kotimaahansa hoitoihin menosta ja oman tilan tarve on sinulle niin merkittävää.

        Omaishoitajilla on oma palstatilansa, jolta voi saada vertaistukea ja hyviä neuvojakin kysymyksiin. Palstalla ei tiettävästi ole käsitelty aiheena omaishoitajuutta, kysymyksiin jotka jo itsessään vaativat tietoa.
        Palsta ja ylläpito ei henkilökohtaisiin ikäviin vihjailuihin ja moitteisiin halua osallistua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omaishoitajilla on oma palstatilansa, jolta voi saada vertaistukea ja hyviä neuvojakin kysymyksiin. Palstalla ei tiettävästi ole käsitelty aiheena omaishoitajuutta, kysymyksiin jotka jo itsessään vaativat tietoa.
        Palsta ja ylläpito ei henkilökohtaisiin ikäviin vihjailuihin ja moitteisiin halua osallistua.

        Päivää!
        Olipa kummallinen juttu. En millään meinannut alkuun päästä. Heti
        lävähti vain valkoinen sivu eteeni. Lopetin jo yrittämisen, ajattelin
        jospa aika korjaa.
        Ei korjannut...sitten sattumalta töksähti ilmoitus: päivitä valkoinen
        sivu. Siitä se lähti, kauankohan?
        Minulla ei ole pitkästyttäväksi päivä päässyt. Olen jakanut sen niin,
        että tunti ulkoiluun tai muuhun"rimpuiluun, toinen tunti päivänokosiin.
        Sitten löytyy näpräilyä ja tarvittavia taloustöitä. Niistä se päiväni
        koostuu hyvinkin rauhallisesti puuhaillen.
        Tuntuu epävarmalta tämän lähettäminen. Täytyy tämä koepallo
        heittää! Hyvää jatkoa teille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikesta muusta ei onneksi selviä rahalla, se vasta olisi epäoikeudenmukaista että raha kaiken ratkaisisi. Terveyttä voi kyllä isolla rahalla hoidattaa yksityisellä mutta ei se silti terveyttä takaa, ei edes hengissä pysymistä. Raha ei takaa läheisiä ihmissuhteita ja niihin sitoutumista. Hoidan parasta aikaa muitisairasta ja huonosti liikkuvaa miestäni 7/24, jo kuudetta vuotta . Sinä jo parin viikon jälkeen mietit miten jaksat kun nyt jo huimaa ja pian hän lähtee omaan maahansa hoitoja saamaan. Kaikkea hyvää toivon hänelle ja sinulle myös. Mutta omaishoitajuus on jotain ihan muuta kuin oman tilan tarpeen miettimistä. Kumppanisi ilmeisesti on kuitenkin itse liikkunut ja huolehtinut hygieniasta tämän sairaudenkin ajan. Sitovuutta ja henkistä jaksamista kyselet. Miksi kyselet , kun samalla olet helpottunut hänen kotimaahansa hoitoihin menosta ja oman tilan tarve on sinulle niin merkittävää.

        Minulla on sellainen tunne, että et lukenut kommenttiani huolella, siten, että olisit ymmärtänyt kirjoittamiani lauseita tai sanomaa. Mistä tuon parin viikonkin repäisit.

        Olen itseki joskus hökäissyt vastauksen ja myöhemmin tajunnut, että ymmärsin väärin.

        No, tekeville sattuu.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omaishoitajilla on oma palstatilansa, jolta voi saada vertaistukea ja hyviä neuvojakin kysymyksiin. Palstalla ei tiettävästi ole käsitelty aiheena omaishoitajuutta, kysymyksiin jotka jo itsessään vaativat tietoa.
        Palsta ja ylläpito ei henkilökohtaisiin ikäviin vihjailuihin ja moitteisiin halua osallistua.

        No voe tokkiisa 🤣

        Kuuskymppisissä on tavan aihe omaishoitajuus ja vanhainkotijutut. Täällä suurin osa on jo hoitojaksonsa tehnyt. Ikäkään ei enää edellytä omaishoitajana jaksamista.

        Palsta on plus 80 ja täällä keskustellaan elämän erilaisista asioista kuten yleisillä palstoilla ikään. Kiellettyjä aiheita ei sairauksista kertomiset ole. Johan nyt tällä ikää vääntää ja huippovvaa ja kakisuttaa.

        Pitäisiköhän aloittaa ketju luonnontuotteiden kauneutta edistävistä luomu-tuotteista.

        Hyväksyisiköhän mummu-ylläpito aiheen?

        kysyy korppis..🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikesta muusta ei onneksi selviä rahalla, se vasta olisi epäoikeudenmukaista että raha kaiken ratkaisisi. Terveyttä voi kyllä isolla rahalla hoidattaa yksityisellä mutta ei se silti terveyttä takaa, ei edes hengissä pysymistä. Raha ei takaa läheisiä ihmissuhteita ja niihin sitoutumista. Hoidan parasta aikaa muitisairasta ja huonosti liikkuvaa miestäni 7/24, jo kuudetta vuotta . Sinä jo parin viikon jälkeen mietit miten jaksat kun nyt jo huimaa ja pian hän lähtee omaan maahansa hoitoja saamaan. Kaikkea hyvää toivon hänelle ja sinulle myös. Mutta omaishoitajuus on jotain ihan muuta kuin oman tilan tarpeen miettimistä. Kumppanisi ilmeisesti on kuitenkin itse liikkunut ja huolehtinut hygieniasta tämän sairaudenkin ajan. Sitovuutta ja henkistä jaksamista kyselet. Miksi kyselet , kun samalla olet helpottunut hänen kotimaahansa hoitoihin menosta ja oman tilan tarve on sinulle niin merkittävää.

        Korjaus
        ..........huonosti liikkuvaa miestäni 7/24
        pitäisikö olla 24/7
        kaksikymmentäneljätuntia seitsemänäpäivänä
        viikossa, joka päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus
        ..........huonosti liikkuvaa miestäni 7/24
        pitäisikö olla 24/7
        kaksikymmentäneljätuntia seitsemänäpäivänä
        viikossa, joka päivä.

        Eikö se ole sama, seitsemänä päivänä 24 tuntia
        kuin 24 tuntia seitsemänä päivänä.
        24x7 =7x24
        Tietysti vielä 52x7. Ja niitä vuosia jos on monta, niin niiden mukaan sitten lasketaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se ole sama, seitsemänä päivänä 24 tuntia
        kuin 24 tuntia seitsemänä päivänä.
        24x7 =7x24
        Tietysti vielä 52x7. Ja niitä vuosia jos on monta, niin niiden mukaan sitten lasketaan.

        Tapana merkata tunnit ensin ja sitten päivät. 24/7
        Nyt merkintä 7/24 kertoo, että työtä tehdään 7 tuntia 24 päivänä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No voe tokkiisa 🤣

        Kuuskymppisissä on tavan aihe omaishoitajuus ja vanhainkotijutut. Täällä suurin osa on jo hoitojaksonsa tehnyt. Ikäkään ei enää edellytä omaishoitajana jaksamista.

        Palsta on plus 80 ja täällä keskustellaan elämän erilaisista asioista kuten yleisillä palstoilla ikään. Kiellettyjä aiheita ei sairauksista kertomiset ole. Johan nyt tällä ikää vääntää ja huippovvaa ja kakisuttaa.

        Pitäisiköhän aloittaa ketju luonnontuotteiden kauneutta edistävistä luomu-tuotteista.

        Hyväksyisiköhän mummu-ylläpito aiheen?

        kysyy korppis..🤣

        Kokeile, ehkä ikätoverimme innostuvat luonnontuotteista. Moni meistä kuitenkin on luonnonkaunis jo korkean ikänsäkin puolesta. Saattaapi olla että kolleegat eivät jaksa paneutua. - Mkr. -


    • Anonyymi

      Pitkästä aikaa leivoin itse pullaa, ah, mikä tuoksu on nyt sisällä!
      Tuoksut on tärkeitä, ainakin minulle! Ennemmin kerroin kukkien ja tuoreen heinän tuoksusta, ihania ne ovatkin, mutta myös tämä vastaleivotun pullan tuoksu, joka juuri uunista vedetään!

      Laitan pakastimeen, että on kun saan lähipiiriä käymään, niin maistellaan!
      Viikot vilahtelee yllättävän nopeasti, kuinka saisi tätä keskikesää pidennetyksi?

      Eliaana kerroit agrikaatista, olemme sitä miettineet, jos sähköt menee kovilla ukkosilla, niin silloin se olisi tarpeen!
      Oletko ollut siihen tyytyväinen?

      Hyvää viikon jatkoa kaikille,
      Neeasa

      • Poika osti sen, kun rakennettiin. Tarvittavia koneita sillä käytettiin.
        Nykyään tuolla alhaalla sillä nostetaan vettä järvestä saunalle uppopumpulla.
        Joskus sähkösahaa käytetty siellä.
        Jos aurinkosähkö ei ole riittänyt sisällä, poika latasi akkua.
        Meillä on kyllä ollut käyttöä sille ja jos pidempi sähkökatkokin tulee, niin se on ainoa apu ruokien säilymisen kannalta.


    • Anonyymi

      Kiva kuulla tuosta, se on tärkeä kone myös tällaisina ukkoskesinä!
      Aurinkosähköä myös kovasti laitetaan, minusta parempi se onkin, kuin nuo tuulella sähköä tuottavat voimalat!
      On luonnollisemmpi tapa , kuin nuo rumat pömpelit, eikä sitäkään ole tutkittu, että mitä ne vaikuttaa ihmisiin!

      Vielä on valoisaa ulkona, ei tee mieli nukkumaankaan, mutta nyt petiin, aamulla on noustava!
      Nukkukaa hyvin,
      Neeasa

      • Huomenta pilviseen aamuun, sadetta on luvattu, mutta kyllä aurinkokin pyrkii kurkistelemaan, sateenvarjo on viisasta mukaan ottaa, jos ulos lähtee.
        Kauppaan pitäisi yrittää, viikko on vierähtänyt edellisestä kerrasta.

        Makriina harmittelit myös noita veljesi piiroksia, minulla ei sisarusten jäämistöistä ole harmia kertynyt, lapsensa ovat jakaneet keskenään sen vähän mitä jäikään.
        Omia jälkeläisiäni säälin, kun joutuvat nämä huoneet tyhjentämään, voihan se olla helppoakin, lavalle vaan, minä en sitä raaskisi niin tehdä.
        Nyt uuden harmin telkkari mainoksesta sain, kun Bioskan jätepussi mainoksessa lohen lihaisan ruodon pussiin laittoivat, oikein sydämeen sattui, kun ajattelin sitä makoisaa keittoa, minkä siitä olisi saanut;(
        Miten paljon käyttökelpoista ruokaa viskataankin jätteisiin, minä olen aina oppinut ruuan tarkkaan käyttämään, pakkokin on aikoinaan ollut, nyt niin juurtunut takaraivoon, ettei tuommoisia vahinkoja pääse tapahtumaan.
        Voihan tämä taas hymyn kasvoille saada, mutta köyhyydestä puhutaan tänäkin päivänä.

        Minun kone toimii joskus mallikkaasti, mutta hyppii väliin niin ettei huomaa missä mennään ja aikaa kuluu odotteluun välillä paljon.
        On noita mustaksi meneviä tapahtumia ollut minulla, kai valkoiseksikin, vaikka kaikki "huoltohommat" automaattisesti pitäisi sujua.
        Rasittavia joskus on koneetkin ja kun ajattelee, että niiden kiusasta ei tykkää, pitäisi sujua mutkattomasti.

        Nuo omaishoitaja kertomat ovat kyllä raskaita tehtäviä, itse en ole joutunut kokemaan, en tiedä olisiko minusta siihen ollutkaan, niin lyhyt pinna minulla on.
        Voisi olla jos tilanne olisi kohdalle osunut, olisi jaksanutkin.
        Onhan se potilaalle ainakin onni, jos rakastavat kädet apua antavat, on nähty mitä "viran" puolesta on saatu hoitoa, ei aina ihan sydämellistä ainakaan.
        Taas kerran toivoisin, että aikaa ja rahaa riittäisi palkata henkilökuntaa niin, että se inhimillisyys mukaan mahtuisi.
        Vaikea on tilanteesi korpikirjailija, toivottavasti asiat järjestyy, potilaallekin jaksamista.

        Pullan tekoon lähipäivinä on ruvettava, pakkasesta viimeiset otan tänään, aamukahvin kanssa tykkään pullan syödä, no ainut kahvin juontini onkin vain aamuisin.
        Noista aurinkosähköjen laitoista on tullut aika tähän naapuritaloonkin ne paneelit laitettiin, säästävät kovasti kustannuksista kuulema.
        Onhan se hienoa, että keksijöitä riittää, onkohan jo merestä opittu voimaa säilömään?
        Tuulivoima on valjastettu, miten aallot, kyselee tyhmä mummo;)
        Mieheni aikoinaan ihmetteli, miksi ei auringon paistetta osata hyödyntää, no nyt osataan, kai silloinkin jo, mutta ei niin suurissa määrin, että olisi tämän tavan tallaajan tavoittanut.
        Miten sitten onkaan ukkosmyrskyt, joko niistäkin on talteen opittu ottamaan voimaa?
        No näistäpä ei minun auta ruveta mitään pohdintoja pitämään, en ymmärrä tuon taivaallista, en monesta muustakaan, näistä tietokoneista ja muista henkimaailman asioista.

        Nyt on viisainta lopettaa, kohta paljastan näitä osaamattomuuksiani liian kansaa;)
        Onpahan noita tullut jo esillekin ja palutettakin on tullut, mutta eipä enää haittaa sekään;)
        Pidetään sadetta jos kohdalle sattuu, lämmintä kuitenkin on ihan mukavasti, kesältä tuntuu.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta pilviseen aamuun, sadetta on luvattu, mutta kyllä aurinkokin pyrkii kurkistelemaan, sateenvarjo on viisasta mukaan ottaa, jos ulos lähtee.
        Kauppaan pitäisi yrittää, viikko on vierähtänyt edellisestä kerrasta.

        Makriina harmittelit myös noita veljesi piiroksia, minulla ei sisarusten jäämistöistä ole harmia kertynyt, lapsensa ovat jakaneet keskenään sen vähän mitä jäikään.
        Omia jälkeläisiäni säälin, kun joutuvat nämä huoneet tyhjentämään, voihan se olla helppoakin, lavalle vaan, minä en sitä raaskisi niin tehdä.
        Nyt uuden harmin telkkari mainoksesta sain, kun Bioskan jätepussi mainoksessa lohen lihaisan ruodon pussiin laittoivat, oikein sydämeen sattui, kun ajattelin sitä makoisaa keittoa, minkä siitä olisi saanut;(
        Miten paljon käyttökelpoista ruokaa viskataankin jätteisiin, minä olen aina oppinut ruuan tarkkaan käyttämään, pakkokin on aikoinaan ollut, nyt niin juurtunut takaraivoon, ettei tuommoisia vahinkoja pääse tapahtumaan.
        Voihan tämä taas hymyn kasvoille saada, mutta köyhyydestä puhutaan tänäkin päivänä.

        Minun kone toimii joskus mallikkaasti, mutta hyppii väliin niin ettei huomaa missä mennään ja aikaa kuluu odotteluun välillä paljon.
        On noita mustaksi meneviä tapahtumia ollut minulla, kai valkoiseksikin, vaikka kaikki "huoltohommat" automaattisesti pitäisi sujua.
        Rasittavia joskus on koneetkin ja kun ajattelee, että niiden kiusasta ei tykkää, pitäisi sujua mutkattomasti.

        Nuo omaishoitaja kertomat ovat kyllä raskaita tehtäviä, itse en ole joutunut kokemaan, en tiedä olisiko minusta siihen ollutkaan, niin lyhyt pinna minulla on.
        Voisi olla jos tilanne olisi kohdalle osunut, olisi jaksanutkin.
        Onhan se potilaalle ainakin onni, jos rakastavat kädet apua antavat, on nähty mitä "viran" puolesta on saatu hoitoa, ei aina ihan sydämellistä ainakaan.
        Taas kerran toivoisin, että aikaa ja rahaa riittäisi palkata henkilökuntaa niin, että se inhimillisyys mukaan mahtuisi.
        Vaikea on tilanteesi korpikirjailija, toivottavasti asiat järjestyy, potilaallekin jaksamista.

        Pullan tekoon lähipäivinä on ruvettava, pakkasesta viimeiset otan tänään, aamukahvin kanssa tykkään pullan syödä, no ainut kahvin juontini onkin vain aamuisin.
        Noista aurinkosähköjen laitoista on tullut aika tähän naapuritaloonkin ne paneelit laitettiin, säästävät kovasti kustannuksista kuulema.
        Onhan se hienoa, että keksijöitä riittää, onkohan jo merestä opittu voimaa säilömään?
        Tuulivoima on valjastettu, miten aallot, kyselee tyhmä mummo;)
        Mieheni aikoinaan ihmetteli, miksi ei auringon paistetta osata hyödyntää, no nyt osataan, kai silloinkin jo, mutta ei niin suurissa määrin, että olisi tämän tavan tallaajan tavoittanut.
        Miten sitten onkaan ukkosmyrskyt, joko niistäkin on talteen opittu ottamaan voimaa?
        No näistäpä ei minun auta ruveta mitään pohdintoja pitämään, en ymmärrä tuon taivaallista, en monesta muustakaan, näistä tietokoneista ja muista henkimaailman asioista.

        Nyt on viisainta lopettaa, kohta paljastan näitä osaamattomuuksiani liian kansaa;)
        Onpahan noita tullut jo esillekin ja palutettakin on tullut, mutta eipä enää haittaa sekään;)
        Pidetään sadetta jos kohdalle sattuu, lämmintä kuitenkin on ihan mukavasti, kesältä tuntuu.

        Miaelina tässä, päätin jotain hiukan kirjoitella , vaikka asiaa ei oikein olekaan.
        Älä SkillaN vähättele itseäsi, sinulla on lahja johtaa joukkoa positiiviseen mielialaan,
        senhän jo Kahvipirtissä tajusimme, - ja sitä haluaisimme vaalia edelleenkin.
        - - -
        Eilen kävin sateessa polkupyörälenkillä säästä huolimatta, ja kyllähän sekin onnistui,
        parempi on lähteä ulkoilemaan kuin ihan koko aikaa vain sisällä viettämällä, vaikka sisäliikuntaakin harrastaisi.

        Mutta lainaan "suuta suurempaa" tähän, sillä se ainakin herätti itsessäni myönteistä kaikua:
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020:

        "Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia kannanottoja. Vähän niin kuin vanhan kansan elämänkokemuksesta kumpuava hiljainen tieto, joka siirtyy sukupolvesta toiseen.

        Arvot ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten keskinäisessä vuoropuhelussa ohjaamaan tekojamme ja hyväksymään toisemme kumppaneina.

        Kun puhumme arvoista, puhumme sivistyksestä ja sivistymisestä. Opillinen sivistys on ajattelun vapautta ja mielikuvituksen runsautta. Sydämen sivistys on sydämen puhetta.

        Vastuuntunto ja rehellisyys, ystävyys ja perhe ovat perisuomalaisia arvoja. Ne ovat tehneet Suomesta selviytymisen mestarin. Sitä mestaruutta tarvitaan juuri nyt selviytyäksemme huomiseen."
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020

        Laitan lähteen varmuudeksi kahteen kertaan, ettei tule väärinkäsitystä siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miaelina tässä, päätin jotain hiukan kirjoitella , vaikka asiaa ei oikein olekaan.
        Älä SkillaN vähättele itseäsi, sinulla on lahja johtaa joukkoa positiiviseen mielialaan,
        senhän jo Kahvipirtissä tajusimme, - ja sitä haluaisimme vaalia edelleenkin.
        - - -
        Eilen kävin sateessa polkupyörälenkillä säästä huolimatta, ja kyllähän sekin onnistui,
        parempi on lähteä ulkoilemaan kuin ihan koko aikaa vain sisällä viettämällä, vaikka sisäliikuntaakin harrastaisi.

        Mutta lainaan "suuta suurempaa" tähän, sillä se ainakin herätti itsessäni myönteistä kaikua:
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020:

        "Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia kannanottoja. Vähän niin kuin vanhan kansan elämänkokemuksesta kumpuava hiljainen tieto, joka siirtyy sukupolvesta toiseen.

        Arvot ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten keskinäisessä vuoropuhelussa ohjaamaan tekojamme ja hyväksymään toisemme kumppaneina.

        Kun puhumme arvoista, puhumme sivistyksestä ja sivistymisestä. Opillinen sivistys on ajattelun vapautta ja mielikuvituksen runsautta. Sydämen sivistys on sydämen puhetta.

        Vastuuntunto ja rehellisyys, ystävyys ja perhe ovat perisuomalaisia arvoja. Ne ovat tehneet Suomesta selviytymisen mestarin. Sitä mestaruutta tarvitaan juuri nyt selviytyäksemme huomiseen."
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020

        Laitan lähteen varmuudeksi kahteen kertaan, ettei tule väärinkäsitystä siitä.

        Viitä vailla sadetta on ilmassa, joten aamupäivä kului pieniä välttämättömiä ompeluhommia näperellessä :)) Mieli kehoittaa ampaisemaan Sipoon retkelle , mutta vastustan vielä,.... parempaa säätä odotellessa.
        Pihakeinussa hetken viettäminen riittääkin tähän tapaamiseen, silti voi viedä hieman kaupungintuliaisia, hyvästä kahvileivästä siellä pidetään!

        Joudun käyttämään tilapäisesti toista, ( toivon ) selainta joten en kirjaudu nyt siihen suotta.

        Iloitsen Matti Vanhasen mukaan tulosta Valtionvarainministerinä politiikkaan, tyttöhallituksenkin kokiessa hänet, ei ainoastaan henkisenä tukena, vaan ihan konkreettisesti kokeneena politikkona, näinä vaativina aikoina!
        heippa sini.s


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miaelina tässä, päätin jotain hiukan kirjoitella , vaikka asiaa ei oikein olekaan.
        Älä SkillaN vähättele itseäsi, sinulla on lahja johtaa joukkoa positiiviseen mielialaan,
        senhän jo Kahvipirtissä tajusimme, - ja sitä haluaisimme vaalia edelleenkin.
        - - -
        Eilen kävin sateessa polkupyörälenkillä säästä huolimatta, ja kyllähän sekin onnistui,
        parempi on lähteä ulkoilemaan kuin ihan koko aikaa vain sisällä viettämällä, vaikka sisäliikuntaakin harrastaisi.

        Mutta lainaan "suuta suurempaa" tähän, sillä se ainakin herätti itsessäni myönteistä kaikua:
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020:

        "Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia kannanottoja. Vähän niin kuin vanhan kansan elämänkokemuksesta kumpuava hiljainen tieto, joka siirtyy sukupolvesta toiseen.

        Arvot ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten keskinäisessä vuoropuhelussa ohjaamaan tekojamme ja hyväksymään toisemme kumppaneina.

        Kun puhumme arvoista, puhumme sivistyksestä ja sivistymisestä. Opillinen sivistys on ajattelun vapautta ja mielikuvituksen runsautta. Sydämen sivistys on sydämen puhetta.

        Vastuuntunto ja rehellisyys, ystävyys ja perhe ovat perisuomalaisia arvoja. Ne ovat tehneet Suomesta selviytymisen mestarin. Sitä mestaruutta tarvitaan juuri nyt selviytyäksemme huomiseen."
        - - -
        - Ote arkkiatri Risto Pelkosen depatista Etelä-Suomen Sanomissa 6.6.2020

        Laitan lähteen varmuudeksi kahteen kertaan, ettei tule väärinkäsitystä siitä.

        Hyvä lainaus Miaelinalta arkkiatri Pelkosen kirjoituksesta. Siinä
        hyvää asiaa ihmisten käyttäytymisestä ja tapojensa oppimisesta.
        Hyvinhän yleensä ihmiset tulevat keskenään toimeen erilaisuuksista
        huolimatta ja ymmärrystäkin riittää.
        Ainahan on jokun verran joukoissa vänkyröitäkin. Se mistä se
        johtuu, voi olla kovin moninaiset syytkin. Se olisi pitempi juttu:)

        Kyllä tämä läppärini nyt jotenkin toimii. Eilen meinasi jo proppuni
        palaa:))
        Eipä tässä päivässäni paljon kertomista oli. Pientä nyhräämistä

        harrastusteni kimpussa. Onhan sekin ajankulua, jota ei tarvitse
        katua meni miten meni:)
        terv. ynnämuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä lainaus Miaelinalta arkkiatri Pelkosen kirjoituksesta. Siinä
        hyvää asiaa ihmisten käyttäytymisestä ja tapojensa oppimisesta.
        Hyvinhän yleensä ihmiset tulevat keskenään toimeen erilaisuuksista
        huolimatta ja ymmärrystäkin riittää.
        Ainahan on jokun verran joukoissa vänkyröitäkin. Se mistä se
        johtuu, voi olla kovin moninaiset syytkin. Se olisi pitempi juttu:)

        Kyllä tämä läppärini nyt jotenkin toimii. Eilen meinasi jo proppuni
        palaa:))
        Eipä tässä päivässäni paljon kertomista oli. Pientä nyhräämistä

        harrastusteni kimpussa. Onhan sekin ajankulua, jota ei tarvitse
        katua meni miten meni:)
        terv. ynnämuu.

        Kylläkyllä. Hyviä ovat lainaukset ja sehän kertoo että lainaaja on hyvä,


    • Anonyymi

      "Hyvää" sanoi Mustapartainen Mies, "päivää!"
      Nämä kuolemttomat sanat ovat nimim. Ollin pakinasta.
      Siivoskelin tuossa kirjahyllyäni ja ihmettelin, mihin minun lukuhaluni ovat hävinneet. Muinaisina aikoina minulla oli puoleksi luettu kirja joka huoneessa. Nyt minulle riittää yksi kirja kuukaudessa, koska käyn kirjaston kirjallisuuspiirissä, jossa kirjasta sitten keskustellaan. Nyt on sekin jäänyt kesannolle kaikkien tietämästä syystä.
      Olin ensimmäisten joukossa, jotka liittyivät kirjakerhoon. Sieltä on kirjoja tullut vuosien mittaan kymmeniä, ja suurin osa vielä on hyllyssä jäljellä.
      Viimeisimmät tulivat toukokuussa, kun olin unohtanut taas kerran peruuttaa tilauksen, enkä viitsinyt palauttaa. Donna Leon: Anteeksiannon houkutus ja Eppu Nuotio: Elämänlanka.
      Onko kohtalotovereita? Oletteko jo lukeneet? En ole vielä aloittanut, koska luen Italian mafiaa käsittelevää kirjaa Gomorra, jonka on kirjoittanut omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen italialainen toimittaja-kirjailija Roberto Saviano.
      Lukeminen vain väsyttää silmä ja keskittymiskyky puuttuu. Ennen kadotin lukiessani koko mun maailman, en kuullut enkä nähnyt muuta kuin kirjan tapahtumat.
      Tämä päivä on pilvinen ja sadetta uhkaa, taidan asettua kirjan kanssa nojatuoliin!
      Mkr.

    • Melkein trooppisen kosteaa on täällä ihan rannikolla, tein juuri tarkastuskierroksen puutarhassa ennen reissuun lähtöä. Ruohokin kasvaa kohisten ja tosiaan niin kesäinen aromi leviää sitä leikatessa, sireenin tuoksu siinä vienona lisänä...ja kyllä muurinpohjalettujen paistokin aika houkuttavalta tuoksuu. Omalla tontilla ei lehtokotiloita ole näkynyt, mutta jo kävelytiellä puolen kilometrin päässä ratisee kuoret joskus sateella jalan alla. Ollaan kyllä ennalta varustauduttu esimerkiksi siten, että tonttia kiertävät pensas- ja tuija-aidat on mäntykarikkeella reunustetut, kotilot eivät pääse siitä yli. Makriina kyseli toisaalla, syövätkö siilit kotiloita. Olen lukenut, että vain äärimmäisessä nälässä ne niihin turvautuvat, ja niistä siilit voivat saada keuhkomatoja, joihin pian menehtyvät. Kuulemma rastaat ja varislinnut osaavat rikkoa kuoren eivätkä sairastu, ankka ja hanhi popsivat niitä tehokkaasti. Nyt kun valkoposkihanhia on riesaksi asti, voisivat olla näin hyödyksi, nehän laiduntavat pitkin puistoja ja uimarantoja, tuhoavat jo viljapeltoja.

      Minunkin lukemiseni on vähäistä kesäaikaan, enkä koskaan ihan himolukija ole ollutkaan. Samoin minä kaipaan rakasta kirjapiiriäni, hyviä ystäviä samalla, jatkuneeko ja missä muodossa. Tulisin toimeen hyvin omilla vanhoilla kirjoillani, mutta kyllä uutuuksien perään mieli palaa, laitoin jo pari kirjaa jonotukseen : Lori Nielsen Spielmanin Toscanan tytöt ja Elina Backmannin Kun kuningas kuolee. Kotona miehen kanssa olemme pitäneet kahteen pekkaan kirjakerhoa, omia suosikkeja suositettu/tyrkytetty toisillemme. Minä olen voitolla (vai häviölläkö), koska niin moni miehen kirja on kiinnostanut, mutta toisinpäin ei oikein ole toiminut. Olen lukenut Siperian ja Antarktiksen tutkimusmatkoista ja jopa sukellusvenekirjan.

      Huomenna olemme lähdössä kohti Punkaharjua asuntoautolla. Sopii hyvin korona-aikaan, autossa kun on minihuusholli, hyvin pärjää kun joka tavaran pitää visusti omalla paikallaan salvattujen kaappien, lokeroiden ja laatikoiden sisällä. Ajattelimme ajaa Kotkan kautta, Langinkoskella on niin upeaa ja sieltä Elimäen Mustilan arboretumiin, jossa rhodot ja atsaleat ovat nyt kukassa. Savonlinnassa ja Lappeenrannassa on tarkoitus myös käydä ja kolme-neljä päivää viipyä. On helppoa improvisoida, kun ei tarvitse mitään hotellivarauksia tehdä. Ehkä pistäymme siskon mökillä, kun on matkan varrella, kunnioittavan välimatkan päässä seurustelu varmaan onnistuu.

      Ihania levollisia kesäpäiviä teille kaikille ja toipumista sinne korppiksen kumppanille.

      • Huomenta, pilvipoutainen aamu, lämmintä viisitoista astetta, kesä kukkeimmillaan.
        Miten lieneekään tyhmä olo, mitään ikävää ei ole sattunut, mutta sellainen möykky tuntuu tuossa rintalastan alla.
        Mikään ei nyt innosta, ajattelipa mitä tahansa, kai sitä pitää vaan ponnistella tänäkin päivänä.
        Onko tämä ajan ilmiö noin yleisestikin, päivät siirtyvät, sama olotila jatkuu, tämänkö tämä korona saa aikaan?
        Jaksettava on, mihinkäs pääset, henkinen ote vaan tiukasti päälle ja eteenpäin;)

        Ramoonalla kuitenkin on mistä ilon voi tuntea, tuo puutarha ja tuleva matka.
        Jostakin olen lukenut viisauden, hanki puutarha ja elämä hymyilee, kunpa noin olisikin.
        Ei pitäisi marista, onhan minun elämäänikin mahtunut kaikkea mukavaa, mökki pihoineen ja asunnotkin on olleet sellaiset, että pihalla olen saanut luomisen tuskaa purkaa.
        Nyt kaikki on typistynyt tämän asunnon sisälle, mutta edelleenkin voin pienissä määrin kasveja ja kukkia kasvattaa, elämän ympyrät vaan pienenee pienenemistään.
        Varmaan matkasi monta ilon aihetta antaa, onhan maisemat missä kuljette kauniita, siellä myös historia elää.
        Turvallista ja iloa tuottavaa matkaa teille;)

        Makriina lukuhalujensa vähenemistä päivittelee, tuttu ilmiö jo vuosia olen tuon puutteen kokenut.
        Muistan ajan jolloin kirja oli luettava loppuun vaikka yö lyhyeksi jäikin, nyt jää lukeminen noihin kuvalehtiin, joissa enemäkseen julkkisten elämää kerrotaan ja sehän ei parasta antia ole.
        Noita äänikirjojen kuuntelumahdollisuusksia olen jo kauan miettinyt, mutta miettimiseksi on vaan jäänyt.
        Elokuvia katson paljon ja etsin Righard Ceren kuvia, on yksi lempimiesnäyttelijä, toinen miesnäyttelijä on Korealainen, mutta nimeä en osaa sanoa, kun kieli aivan outoja merkkejä vilisee;)
        En enää jaksa kotimaisista mitään katsoa, viihdepuoli on mennyt mitään sanomattomaksi ja toistoja, niitä monta kertaa viikossa.
        Eilen katsoin Kiinan keisarin elämää haaremeineen ja olipa se jotakin sekin, historia kiehtoo.

        Miaelina, en tarkoita väheksyväni itseäni, rehellinen pyrin olemaan ja puutteeni todella tiedostan.
        Noin ajattelen minä myös mitä Pelkonen kirjoitti, näin soisi olevan, sydämen sivistys on se joka jotain totuutta antaa.
        Sivitystä ei suinkaan ole, ilkeillä toisille ja mollata joka käänteessä, sivitynyt ihminen ei näin tee.
        Onnekseni olen saanut tavata todella sivistyksen omaavia ja vielä sydämen lämmön omistavia ihmisiä, heidän myötään olen kokenut paljon hyvää.
        Pyrkimys siihen on minulla myös, ei koulumaailmasta kovinkaan paljon hankittua, mutta ihmiset ympärilläni on elämääni rikastuttaneet, siitä hyvilläni olen.

        Ynnämuu, otetaan elämä nauttien kaikesta siitä mitä tarjolla on, pientä tekemistä, lenkkeilyä ja lepoa, siitä ne rakentuu, joskus oikein hyvin, sitten vähän kehnommin, mutta aina se uusi päivä on jännittävää elää, mitä sitä voikaan kokea;)
        Kiire pitäisi olla jo ohi, no joskus voi olosuhteet kiireenkin pukata, mutta huominen on koskematon päivä, silloin ehtii;)

        Vilkasta tuntuu sini-sirkun elämä olla, aina jonnekin olet suuntaamassa, no sekin on elämisen täysillä elämisen merkki, meillä kaikilla omat suuntansa.
        Paljon on ystävien kanssa sinulla yhteyksiä ja varmaan monta ilon hetkeä yhdessä saatte viettää.
        Jaksat elää läheistesikin elämän mukana, minä häveten tunnustan, että en jaksaisi noin paljon, virkeänä noin toimien pysyy, sen uskon.

        Taisi tulla vähän alavireinen sepustus, mutta älkää siitä mallia ottako, kyllä elämä sujuu ja ilo pintaan, vaikka sydän sortuisi;)
        Ehkä aurinko jossain paistaa ja tulee se tänne meillekin helteiden myötä;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, pilvipoutainen aamu, lämmintä viisitoista astetta, kesä kukkeimmillaan.
        Miten lieneekään tyhmä olo, mitään ikävää ei ole sattunut, mutta sellainen möykky tuntuu tuossa rintalastan alla.
        Mikään ei nyt innosta, ajattelipa mitä tahansa, kai sitä pitää vaan ponnistella tänäkin päivänä.
        Onko tämä ajan ilmiö noin yleisestikin, päivät siirtyvät, sama olotila jatkuu, tämänkö tämä korona saa aikaan?
        Jaksettava on, mihinkäs pääset, henkinen ote vaan tiukasti päälle ja eteenpäin;)

        Ramoonalla kuitenkin on mistä ilon voi tuntea, tuo puutarha ja tuleva matka.
        Jostakin olen lukenut viisauden, hanki puutarha ja elämä hymyilee, kunpa noin olisikin.
        Ei pitäisi marista, onhan minun elämäänikin mahtunut kaikkea mukavaa, mökki pihoineen ja asunnotkin on olleet sellaiset, että pihalla olen saanut luomisen tuskaa purkaa.
        Nyt kaikki on typistynyt tämän asunnon sisälle, mutta edelleenkin voin pienissä määrin kasveja ja kukkia kasvattaa, elämän ympyrät vaan pienenee pienenemistään.
        Varmaan matkasi monta ilon aihetta antaa, onhan maisemat missä kuljette kauniita, siellä myös historia elää.
        Turvallista ja iloa tuottavaa matkaa teille;)

        Makriina lukuhalujensa vähenemistä päivittelee, tuttu ilmiö jo vuosia olen tuon puutteen kokenut.
        Muistan ajan jolloin kirja oli luettava loppuun vaikka yö lyhyeksi jäikin, nyt jää lukeminen noihin kuvalehtiin, joissa enemäkseen julkkisten elämää kerrotaan ja sehän ei parasta antia ole.
        Noita äänikirjojen kuuntelumahdollisuusksia olen jo kauan miettinyt, mutta miettimiseksi on vaan jäänyt.
        Elokuvia katson paljon ja etsin Righard Ceren kuvia, on yksi lempimiesnäyttelijä, toinen miesnäyttelijä on Korealainen, mutta nimeä en osaa sanoa, kun kieli aivan outoja merkkejä vilisee;)
        En enää jaksa kotimaisista mitään katsoa, viihdepuoli on mennyt mitään sanomattomaksi ja toistoja, niitä monta kertaa viikossa.
        Eilen katsoin Kiinan keisarin elämää haaremeineen ja olipa se jotakin sekin, historia kiehtoo.

        Miaelina, en tarkoita väheksyväni itseäni, rehellinen pyrin olemaan ja puutteeni todella tiedostan.
        Noin ajattelen minä myös mitä Pelkonen kirjoitti, näin soisi olevan, sydämen sivistys on se joka jotain totuutta antaa.
        Sivitystä ei suinkaan ole, ilkeillä toisille ja mollata joka käänteessä, sivitynyt ihminen ei näin tee.
        Onnekseni olen saanut tavata todella sivistyksen omaavia ja vielä sydämen lämmön omistavia ihmisiä, heidän myötään olen kokenut paljon hyvää.
        Pyrkimys siihen on minulla myös, ei koulumaailmasta kovinkaan paljon hankittua, mutta ihmiset ympärilläni on elämääni rikastuttaneet, siitä hyvilläni olen.

        Ynnämuu, otetaan elämä nauttien kaikesta siitä mitä tarjolla on, pientä tekemistä, lenkkeilyä ja lepoa, siitä ne rakentuu, joskus oikein hyvin, sitten vähän kehnommin, mutta aina se uusi päivä on jännittävää elää, mitä sitä voikaan kokea;)
        Kiire pitäisi olla jo ohi, no joskus voi olosuhteet kiireenkin pukata, mutta huominen on koskematon päivä, silloin ehtii;)

        Vilkasta tuntuu sini-sirkun elämä olla, aina jonnekin olet suuntaamassa, no sekin on elämisen täysillä elämisen merkki, meillä kaikilla omat suuntansa.
        Paljon on ystävien kanssa sinulla yhteyksiä ja varmaan monta ilon hetkeä yhdessä saatte viettää.
        Jaksat elää läheistesikin elämän mukana, minä häveten tunnustan, että en jaksaisi noin paljon, virkeänä noin toimien pysyy, sen uskon.

        Taisi tulla vähän alavireinen sepustus, mutta älkää siitä mallia ottako, kyllä elämä sujuu ja ilo pintaan, vaikka sydän sortuisi;)
        Ehkä aurinko jossain paistaa ja tulee se tänne meillekin helteiden myötä;)

        Hyvää aamupäivää täältäkin siivouspuuhien lomasta. Sain muutettua käytäntöä siivoojieni kanssa,... sen sijaan, että 2 ihmistä työskentelee 1 tunnin suht. pienessä asunnossani, käy nyt vain yksi siivooja 2 krt. kuukaudessa 😊))
        Molemminpuolinen hyöty ja ilo nyt onkin, en voinut hyväksyä paria hutiloivaa lähi-idän poikaa, jotka selvisivät muka 30 minuutissa , ja jälki ei tyydyttävä!
        Kaikki hyvin, pisteyttääkin pitäisi firmalle, mutta hyvin on valtaosa olleet, alan koulittuja ammattilaisia ja ihmisinä mukavia.

        Voi Skillan, enhän minä kevättalvesta siis maaliskuusta missään käynyt minäkään? On tietysti tuo suuri sukulaisten määrä, 3 lastani, ja pitkälle toistakymmentä työelämässä olevaa jälkipolvea, jotka njaa,...silloin tällöin pitävät yhteyttä.

        Enimmäkseen tuo vilkas laps. ystävättäreni ylläpitää ja haluaa tapaamisia, heh' heh, kun vaan jaksaa vauhtiaan ! 😊))

        Innostus parannella tuota jokivene tauluani, saa lähtemään sen hakuun, kun nyt olen joki-kiinnostuksen vallassa,..sais vaan tää heittouistimen harrastaja koukata vaikka haavilla muutaman
        taimenenkin vielä 🐬 olis se jotakin sentään laittaa pannulle paistumaan!
        Jos ei hyttysaika olis, voiskin jonkin tunnin istua seuraamassa virtausta, vaikk'ei niin onnistuisikaan :) Puunrunkoja noissa luonnonsuojelualueiden metsissä löytyy, yli joenkin kaatuneita.
        Nyt onkin jo lounasaika,..heippa vaan ja liiku Skillan ihanilla järvenrannoilla siellä, tai suo itsellesi kesäretkiä mieluisille paikoille !

        Kesäkuun vehmaudesta,..tervehtien 🍀


    • Uskomattoman tapahtumarikasta on elämäni vaikka vaan täällä niemelläni tupostelen

      Kumppanini vietti vuorokauden kokeillen mökkieläm kanssani ja tykästyi. Tänään hän ajeli kaupunkiin koska lapset ovat vielä täällä. Lapset ovat hoitaneet kesämökin siivous ja myyntijutut, ihania nuoria.

      Mutta se päivän ylläri oli kun sain tietää, että yli kaksikymmentävuotta sitten yhtä äkkiä kadonnut ystävättäreni, jonka jo sydämessänu hautasin, onkin elossa.

      Esikoiseni kummitäti, jonka poika löysi lehtileikkeen myötä. Sain yhteyshenkilön tiedot ja odotan mitä tuleman pitää. Ihana uutinen, mutta myös outo, kysymys...Miksi hän hävisi elämästämme vaikka kaiken piti olla hyvin välillämme.

      No, olen onnellinen, että hän elää.

      Sinisirkulta taiteilijapiireissä olevalta voisin kysellä lisää, mutta en näin julkisesti. Ystävättäreni liittyy tunnetun kuvataiteilijan kauniiseen muusaan.

      • Huomenta kauniiseen päivään, aurinko hellii, niin se paistoi eilenkin aamun pilvet pois häipyivät.
        Luvassa on kaunis jakso, mikä pitäisi pitkän tovin meitä helliä.
        Varmaan kirjoittajat on rannoille ja muuhun luontoon lähteneet, kun niin hiljainen on ketju.
        Kukapa koneella istuu, jos muuhun on mahdollisuudet.
        Elilen ensimäiselle lepopaikalle lenkilläni istahdin, niin penkille istui myös kepin kanssa kulkeva mies, no siinä sitten päiviteltiin voimien vähenemistä.
        Juttelu eteni ja kohta jo tiesin, että hänkin evakkona oli tänne tullut, kuten miehenikin.
        Näin hauskasti alkoi eilinen päivä ja juttua olisi varmaan lisää löytynyt, mutta matkaa jatkoimme.

        Mukava oli lenkki tehdä, monelle penkille istahdin ja niitä laineiden liplatuksia kuuntelin, kuten sini-sirkku ehdotti;)
        Maltatko nyt maalausta ruveta harrastamaan, kun ulos mieli vetää, tai onhan se silloin aloitettava kun inspiraatio syntyy.
        Suuritöistä on maalausvehkeet esiin ottaa ja sotkua tulee, öljyvärillä maalaten tärpätit siveltimien puhdistuksen vuoksi joutuu esiin ottamaan, alkuvalmistelut jo rasittavia ajatella;)
        Onhan se niinkin, että oikealle taiteilijalle tuo varmaan ei vaivaksi tunnu, näin harrastaja jo kyllästyy välineiden esiin ottoon.
        Jätänkin suosiolla ja yritän keksiä jotain muuta;)

        Kukapa ei ihastuisi mökillä oloon, jos kunto sen kestää, tämä kesä tuppaa niin lyhyeksi jäädä, että kaikki nautinto siitä on irti otettava.
        Iloinen yllätys tosiaan, on varmaan kokemuksia kerrottavana molemmin puolin.
        Aina väliin näitä ilonkin hetkiä tulee, tervetulleita ovatkin harmaan arjen keskellä.
        Minullakin oli ystävätär, joka oli silmäsairaalassa samaan aikaan ja kirjoittelimme sieltä päästyämme jonkun aikaa, sitten loppui, kunnes hän taas lähestyi kirjeellä.
        Oli saanut selville tietoni ja osoitteeni, olin siinä jo naimisiin välillä mennyt, joten uusi nimeni ei hänellä tiedossa, mutta sitkeys palkittiin.
        Nyt on kadonnut lopullisesti.

        Näin se vaan on päivä alkuun saatu, joskus rasitteena tämän kirjoittelun koen, mutta itsepäisenä en periksi anna, kunnes hetki koittaa ja sanon kiitoksia yhteisistä hetkistä.
        No ei vielä se hetki ole, jos kunto pitää jatketaan porukalla;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta kauniiseen päivään, aurinko hellii, niin se paistoi eilenkin aamun pilvet pois häipyivät.
        Luvassa on kaunis jakso, mikä pitäisi pitkän tovin meitä helliä.
        Varmaan kirjoittajat on rannoille ja muuhun luontoon lähteneet, kun niin hiljainen on ketju.
        Kukapa koneella istuu, jos muuhun on mahdollisuudet.
        Elilen ensimäiselle lepopaikalle lenkilläni istahdin, niin penkille istui myös kepin kanssa kulkeva mies, no siinä sitten päiviteltiin voimien vähenemistä.
        Juttelu eteni ja kohta jo tiesin, että hänkin evakkona oli tänne tullut, kuten miehenikin.
        Näin hauskasti alkoi eilinen päivä ja juttua olisi varmaan lisää löytynyt, mutta matkaa jatkoimme.

        Mukava oli lenkki tehdä, monelle penkille istahdin ja niitä laineiden liplatuksia kuuntelin, kuten sini-sirkku ehdotti;)
        Maltatko nyt maalausta ruveta harrastamaan, kun ulos mieli vetää, tai onhan se silloin aloitettava kun inspiraatio syntyy.
        Suuritöistä on maalausvehkeet esiin ottaa ja sotkua tulee, öljyvärillä maalaten tärpätit siveltimien puhdistuksen vuoksi joutuu esiin ottamaan, alkuvalmistelut jo rasittavia ajatella;)
        Onhan se niinkin, että oikealle taiteilijalle tuo varmaan ei vaivaksi tunnu, näin harrastaja jo kyllästyy välineiden esiin ottoon.
        Jätänkin suosiolla ja yritän keksiä jotain muuta;)

        Kukapa ei ihastuisi mökillä oloon, jos kunto sen kestää, tämä kesä tuppaa niin lyhyeksi jäädä, että kaikki nautinto siitä on irti otettava.
        Iloinen yllätys tosiaan, on varmaan kokemuksia kerrottavana molemmin puolin.
        Aina väliin näitä ilonkin hetkiä tulee, tervetulleita ovatkin harmaan arjen keskellä.
        Minullakin oli ystävätär, joka oli silmäsairaalassa samaan aikaan ja kirjoittelimme sieltä päästyämme jonkun aikaa, sitten loppui, kunnes hän taas lähestyi kirjeellä.
        Oli saanut selville tietoni ja osoitteeni, olin siinä jo naimisiin välillä mennyt, joten uusi nimeni ei hänellä tiedossa, mutta sitkeys palkittiin.
        Nyt on kadonnut lopullisesti.

        Näin se vaan on päivä alkuun saatu, joskus rasitteena tämän kirjoittelun koen, mutta itsepäisenä en periksi anna, kunnes hetki koittaa ja sanon kiitoksia yhteisistä hetkistä.
        No ei vielä se hetki ole, jos kunto pitää jatketaan porukalla;)

        Juu, menossa ollaan kuin Vilkkilän kissat 😋)) pitkän eristyksen jälkeen ! Nythän ne kesäpäivät on parhaimmillaan, ja onneksi maamme on harvaan asuttua, eikä tungosta ole päiväsaikaan rannoilla kuin ei metsissäkään!

        Risottoa tässä kypsyttelen, nuo kuorelliset katkapyrstötkin pitää paistaa ennen ulkoilua. Ripaus voita ja parmesaania lisään vielä niin risottoa onkin taas pariksi päiväksi.

        Korpikirjailija toivoi minulta saavansa tietoa ystävättärestään. Nyt on niin, etten tiedä lemmensuhteiden historioita, kun ei muiden yksityiselämää ole piireissäni tullut seurattua. Lallukkataiteilijoiden riemukkaita vaiheita on joskus hymyilty, mutta nuoremmat,..Hannu Väisäläkin asuu Pariisissa, joten Kalevalan kuvituksen jälkeen en ole suuremmin seurannut tuotantoaan.

        Lempeitä kesäpäivä luonnonhelmassa 🦋🌻🐝


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, menossa ollaan kuin Vilkkilän kissat 😋)) pitkän eristyksen jälkeen ! Nythän ne kesäpäivät on parhaimmillaan, ja onneksi maamme on harvaan asuttua, eikä tungosta ole päiväsaikaan rannoilla kuin ei metsissäkään!

        Risottoa tässä kypsyttelen, nuo kuorelliset katkapyrstötkin pitää paistaa ennen ulkoilua. Ripaus voita ja parmesaania lisään vielä niin risottoa onkin taas pariksi päiväksi.

        Korpikirjailija toivoi minulta saavansa tietoa ystävättärestään. Nyt on niin, etten tiedä lemmensuhteiden historioita, kun ei muiden yksityiselämää ole piireissäni tullut seurattua. Lallukkataiteilijoiden riemukkaita vaiheita on joskus hymyilty, mutta nuoremmat,..Hannu Väisäläkin asuu Pariisissa, joten Kalevalan kuvituksen jälkeen en ole suuremmin seurannut tuotantoaan.

        Lempeitä kesäpäivä luonnonhelmassa 🦋🌻🐝

        Huomenta Sinisirkku@

        Kuten kirjoitin en utele lemmensuhteista vaan olen kaksi vuosikymmentä etsinyt kadonnutta ystävääni.. Kuolleeksi itselleni julistanut. Jos kuulut kuvataiteilijoihin tiedät
        ( näin oletan ) kyseisen ikäluokkaasi kuuluneen edesmenneen kuvataiteilijan.
        Ja kuten myös kirjoitin jos pystyisimme keskustelemaan muuten kuin täällä niin pystyisimme vaihtamaan henkilöstä muutaman sanan privaatisti.

        Lehtileike, josta poikani pääsi kummitätinsä jäljille käsitteli edesmenneen taiteilijan tuotantoa jonka oli kerännyt näyttelyyn hänen leskensä entinen ystävättäreni.

        No, saanen pian tietoa kadonneesta ystävättärestäni. Hänen nimellään kun ei löydy mitään tietoa internetin syövereistä. Mutta löysimme henkilön faesta, joka varmasti tuntee hänet.

        Kuuma päivä tulossa korpeen. Istun kahviterassilla ja ideoin. Kaikki noin tähellinen tehty ja uusia kohennuskohtia silmäilen. Voipi olla laiturilla makoilupäivä.

        Valmistan kumppanilleni helposti nieltäviä ruokia. Olen itsekin ihastunut niihin. Valmistin juuri pippurisen perunasoseen johon lisäsin sitruunamarinoituja graavilohisiivuja. Nammmm

        Tänään tulee 14-vuotta täyteen tapamisestamme. Pitää keksiä jotain juhlan kunniaksi.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta Sinisirkku@

        Kuten kirjoitin en utele lemmensuhteista vaan olen kaksi vuosikymmentä etsinyt kadonnutta ystävääni.. Kuolleeksi itselleni julistanut. Jos kuulut kuvataiteilijoihin tiedät
        ( näin oletan ) kyseisen ikäluokkaasi kuuluneen edesmenneen kuvataiteilijan.
        Ja kuten myös kirjoitin jos pystyisimme keskustelemaan muuten kuin täällä niin pystyisimme vaihtamaan henkilöstä muutaman sanan privaatisti.

        Lehtileike, josta poikani pääsi kummitätinsä jäljille käsitteli edesmenneen taiteilijan tuotantoa jonka oli kerännyt näyttelyyn hänen leskensä entinen ystävättäreni.

        No, saanen pian tietoa kadonneesta ystävättärestäni. Hänen nimellään kun ei löydy mitään tietoa internetin syövereistä. Mutta löysimme henkilön faesta, joka varmasti tuntee hänet.

        Kuuma päivä tulossa korpeen. Istun kahviterassilla ja ideoin. Kaikki noin tähellinen tehty ja uusia kohennuskohtia silmäilen. Voipi olla laiturilla makoilupäivä.

        Valmistan kumppanilleni helposti nieltäviä ruokia. Olen itsekin ihastunut niihin. Valmistin juuri pippurisen perunasoseen johon lisäsin sitruunamarinoituja graavilohisiivuja. Nammmm

        Tänään tulee 14-vuotta täyteen tapamisestamme. Pitää keksiä jotain juhlan kunniaksi.

        Jäi kiireessä nimimerkkikin laittamatta, ja mikä pahintä Hannu Väisänen on kuvittanut Kalevalan 🧺 eikä Väisälä, pitäisi sentään nimet kirjoittaa oikein, vaikka kiirehdinkin rannan tuuliseen viileyteen.

        Palatessani tuntui parvekkeen lämpö niin suloiselta, että Novella kivennäis vesipulloni tyhjensin musiikin soidessa taustalla. Ihana, ihana kesäinen päivä, ja taaas on uus nälkä 😊))

        Pidän muuten Väisäsen abstraktista kuvituksesta eniten, joskin Björn Landström oli erittäin tarkka ja taitava laivojen kuvittaja. Toivottavasti muistin nimen oikein nyt!

        sini-sirkku

        PS. MItenkähän Makriina kärsii rehoittavasta luonnosta puutarhassaan, vaikeaa olisi minun ainakin olla tekemättä jotakin !
        Tuollainen yht'äkkinen urakaoiminen ei sovi oikein ilman kipeytyneitä jäseniä, ja muutenkin helteellä vaarallista.

        Siksi olikin aikanaan paras myydä paikka, lapset kun ei jokivarren puutarhatiloista perusta, vaan kallioisista ja metsäisistä meren ulkosaarista !
        Minä tykkään molemmista kesänviettotavoista, mutta kerrostalo mukavuuksista helppouden vuoksi pidän nyt eniten. Minusta on mukavaa kun ei tarvitsen enään avata kulkuväylää lumesta, kun puutarhurit hoitavat pihapiirin kukkasetkin, ja huristavat istuen laajassa nurmenleikkuussa 😄)) ,...ja tienoo tuoksuu !


    • Anonyymi

      Huomenta kaikille tasapuolisesti.
      Tässä aamun ihanina tunteina kuljeskelin pihalla ja nautin unikoiden hehkusta. Se on vallannut kaikki aurinkoiset paikat ja levinnyt puskiin ja täyttänyt joka kohdan penkeissä. Annan sen levitä, sittenpähän ei voikukka ja horsma jaksa kasvaa niiden keskellä. Pionit nousevat korkeammalle, ne eivät kärsi unikoiden valloitusyrityksistä.
      Haketta on sitten niissä kohdissa, joissa ei kasvua kaivata.

      Puhuin pitkästä aikaa lapsuudenystävän kanssa. Kävi selville, että hänestä on jo tullut isoisoisä! Jotkut ne vain ovat ripeitä. Omilla lapsenlapsillani ei ole aikomustakaan kasvattaa perhettä. He opiskelevat, maksavat asuntolainaa ja matkustelevat lomilla. Harmittaa tyttären puolesta, hän jos kukaan olisi ihana isoäiti, sillä hän rakastaa kaikkia pikkulapsia.

      Kokoan mökkikamaa, sillä olen tänään lähdössä ensi kertaa tänä vuonna katsomaan, miten mökki on talvehtinut. Lupaavat sopivasti kaunista säätä.
      Yritän muistaa ottaa kaiken tarvittavan mukaan, ja siinä on miettimistä. Onkohan siellä sokeria? Kahvia ei, sen tiedän. Mutta muita perustarvikkeita?
      Yleensä raahaan liikaa vaatetta, mutta säästä ei koskaan tiedä kuitenkaan.
      Viime syksynä jäi panematta muistiin mitä puuttuu. Kun aikanani olin kaiket kesät mökillä lasten kanssa, tein syksyllä luettelon kaappien sisällöstä, sillä jouduttiin olemaan ilman, jos jotain puuttui. Metsän keskeltä ei kappoihin päässyt.
      Nyt pitää muistaa, että sunnuntaina pitää tuoda kaikki taas takaisin, sitä kahvipakettia lukuun ottamatta. En tiedä, menenkö piankaan uudelleen, riippuu siitä, viihdynkö siellä enää, yksin ja ylikasvaneen puutarhan vankina.
      Kaunista päivää kaikille
      t. Makriina.

      • Anonyymi

        Mökillä yksin koen yksinäisyyden niin isona, etten koskaan täällä kotona, omassa pikku 60 m" kaksiossani. Siellä muistot tunkevat joka paikasta mukaan, niin häntä ei enää ole olemassa.
        Ja onhan täällä kotona kaikki mukavuudet, päivien kellonajat ovat merkkejä siitä, että on aika tehdä se ja se asia, toisin sanoen elämä ja olemassaolo on niin selkeätä. Terveisiä! M-e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mökillä yksin koen yksinäisyyden niin isona, etten koskaan täällä kotona, omassa pikku 60 m" kaksiossani. Siellä muistot tunkevat joka paikasta mukaan, niin häntä ei enää ole olemassa.
        Ja onhan täällä kotona kaikki mukavuudet, päivien kellonajat ovat merkkejä siitä, että on aika tehdä se ja se asia, toisin sanoen elämä ja olemassaolo on niin selkeätä. Terveisiä! M-e.

        Varsinkin kellonajat ovat hengissäpysymisen kannalta äärimmäisen tärkeitä, että muistaa ottaa kaikki nitronsa ja psyykenlääkkeensä ym. tarkasti ajallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsinkin kellonajat ovat hengissäpysymisen kannalta äärimmäisen tärkeitä, että muistaa ottaa kaikki nitronsa ja psyykenlääkkeensä ym. tarkasti ajallaan.

        Miaelina tässä: Minulla taas lääkkeitä ei ole , joitakin ravintolisiä kyllä, mutta työt on joka päivä tehtävä oikeaan aikaan, silloin elämä sujuu parhaiten.

        Ulkotreenit on myös hyvä tehdä aina suunnilleen samoihin aikoihin, nukkumaanmenoakin ennakoivat pesut, erikoisesti hampaiden tarkka puhdistus iltaisin on tärkeä ja se vie aikaa melkoisen paljon, parempi saada sekin ohi siihen sopivaan nukkumaanmeno aikaan mennessä.
        Mukavaa illan jatkoa ja hyvää, palauttavaa unta sitten, kun sen aika on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varsinkin kellonajat ovat hengissäpysymisen kannalta äärimmäisen tärkeitä, että muistaa ottaa kaikki nitronsa ja psyykenlääkkeensä ym. tarkasti ajallaan.

        Päivää!
        Olipa hyvä, aurinkoinen päivä ja lämmintäkin lähes hellerajalle.
        Eihän päivää raaskinut raaskinut tuhlata, täytyi lähteä ulos
        vetkuttelemaan. Menihän ulkoillessa monta tuntia, suurin osa
        joenrannalla. Kyllä se laiskoittelukin raukaisee:)) Vähiin jäi
        harrastustyönikin. Eipä tuolla väliä.
        Mökkeilyni olen unohtanut. Onhan se tallella...pikemminkin
        maja, parikymmentä neliötä ilman mitään mukavuuksia.Ehdinhän
        yli 20 vuotta sitä käytellä. Hyvinhän siellä pärjäsi, olenhan tottunut
        vaatimattomissa oloissakin pärjäämään. On vain niin hankalan matkan
        takana, ettei huonokuntoisen kannata lähteä sinne "urheilemaan"
        Skillan mainitsi kirjoittelun joskus kokevan "työksi." Ei näillä sanoilla,
        mutta "siihen tapaan." Minä kyllä uskon sen, onhan se mahtava määrä
        tekstiä vuodenkin mittaan.
        Minun kirjoitteluni on vähäistä ja on vähenemään päin. Muut harrastukseni
        ja ajankäyttöni vie aikansa. Ja kyllä ne kykynikin hupenevat, nekin
        vähäiset:))
        Hyviä aurinkoisia päiviä on tulossa. Niitä vastaan ottamaan!


      • Anonyymi
        ynnämuu kirjoitti:

        Päivää!
        Olipa hyvä, aurinkoinen päivä ja lämmintäkin lähes hellerajalle.
        Eihän päivää raaskinut raaskinut tuhlata, täytyi lähteä ulos
        vetkuttelemaan. Menihän ulkoillessa monta tuntia, suurin osa
        joenrannalla. Kyllä se laiskoittelukin raukaisee:)) Vähiin jäi
        harrastustyönikin. Eipä tuolla väliä.
        Mökkeilyni olen unohtanut. Onhan se tallella...pikemminkin
        maja, parikymmentä neliötä ilman mitään mukavuuksia.Ehdinhän
        yli 20 vuotta sitä käytellä. Hyvinhän siellä pärjäsi, olenhan tottunut
        vaatimattomissa oloissakin pärjäämään. On vain niin hankalan matkan
        takana, ettei huonokuntoisen kannata lähteä sinne "urheilemaan"
        Skillan mainitsi kirjoittelun joskus kokevan "työksi." Ei näillä sanoilla,
        mutta "siihen tapaan." Minä kyllä uskon sen, onhan se mahtava määrä
        tekstiä vuodenkin mittaan.
        Minun kirjoitteluni on vähäistä ja on vähenemään päin. Muut harrastukseni
        ja ajankäyttöni vie aikansa. Ja kyllä ne kykynikin hupenevat, nekin
        vähäiset:))
        Hyviä aurinkoisia päiviä on tulossa. Niitä vastaan ottamaan!

        Huomenta, koneeni ei tänään ole kaverini, joten ei onnistu mikään, mukavaa päivää toivottelen ja viikonloppu on myös tuloillaan, joten kaikkea mukavaa ja kesäistä säätä, toivottaa skillan;)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta, koneeni ei tänään ole kaverini, joten ei onnistu mikään, mukavaa päivää toivottelen ja viikonloppu on myös tuloillaan, joten kaikkea mukavaa ja kesäistä säätä, toivottaa skillan;)

        Tänään onkin syytyä kaivaa esille tuo aurinkosuoja 50 UV säteilystä kun varoitettiin. Lääkelaatikossa muistan sen nähneeni, pitänee vaan tarkastaa sen säilyvyys huoneenlämössä.

        Skillan mietti miten työlästä olisi pensseleiden ym. esille haaliminen, minulla ei siitä ole huolta,...parhaat pensselini ovat tuubien kanssa mustassa salkussa, aivan esillä olohuoneessa. 😊
        Maalaussalkku sopii kuin nakutettuna mustavalkoisen tv-tason päätyyn, kuin osana kokonaisuutta. Metallireunat salkussa vaan korostavat koristellisuutta.

        Aurinkoinen aamu on meneillään, aamukahvit join jo varhain, joskin keikahdin vielä hetkeksi pitkäkseni aamu tv:tä kuunnellen.

        Tyrnimarjoista pakkasesta puristin lasillisen mehua, lusikallisella hunajaa sen kirpeys taittui.
        Muutenkin mukavan helppo päivä, sämpylöitä ehkä joudun pyöräyttämään viikonlopuksi, ruokapuuhat onkin eilisestä valmiina.

        Avoimin mielin nyt päivänviettoon.🍃🌸 🐝


      • sini.s kirjoitti:

        Tänään onkin syytyä kaivaa esille tuo aurinkosuoja 50 UV säteilystä kun varoitettiin. Lääkelaatikossa muistan sen nähneeni, pitänee vaan tarkastaa sen säilyvyys huoneenlämössä.

        Skillan mietti miten työlästä olisi pensseleiden ym. esille haaliminen, minulla ei siitä ole huolta,...parhaat pensselini ovat tuubien kanssa mustassa salkussa, aivan esillä olohuoneessa. 😊
        Maalaussalkku sopii kuin nakutettuna mustavalkoisen tv-tason päätyyn, kuin osana kokonaisuutta. Metallireunat salkussa vaan korostavat koristellisuutta.

        Aurinkoinen aamu on meneillään, aamukahvit join jo varhain, joskin keikahdin vielä hetkeksi pitkäkseni aamu tv:tä kuunnellen.

        Tyrnimarjoista pakkasesta puristin lasillisen mehua, lusikallisella hunajaa sen kirpeys taittui.
        Muutenkin mukavan helppo päivä, sämpylöitä ehkä joudun pyöräyttämään viikonlopuksi, ruokapuuhat onkin eilisestä valmiina.

        Avoimin mielin nyt päivänviettoon.🍃🌸 🐝

        Huomenta ylisiltä@

        Minun maalaustemine on kaupungissa kierreportaiden alla samassa tilassa ovat pensselit ja muut tykötarpeet. Telineessa on keskeneräinen maalaus, jonka maalasin maaliskuussa ensimmäisen korona tiedotusillan aikana. Taulun nimi on tietty, korona 😊

        Tänään lähtee huippaukset huitsin nevadaan on aika hierottaa selkä, niska ja hartiat.

        Kaunista päivää, nyt aamiaisen tekoon, onkohan P. jo herännyt. Saunamökin takkahuone on hänen valtakuntaansa.

        Eilen illalla nostimme.maljat 14-yhteiselle vuodenlle.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta ylisiltä@

        Minun maalaustemine on kaupungissa kierreportaiden alla samassa tilassa ovat pensselit ja muut tykötarpeet. Telineessa on keskeneräinen maalaus, jonka maalasin maaliskuussa ensimmäisen korona tiedotusillan aikana. Taulun nimi on tietty, korona 😊

        Tänään lähtee huippaukset huitsin nevadaan on aika hierottaa selkä, niska ja hartiat.

        Kaunista päivää, nyt aamiaisen tekoon, onkohan P. jo herännyt. Saunamökin takkahuone on hänen valtakuntaansa.

        Eilen illalla nostimme.maljat 14-yhteiselle vuodenlle.

        Huomenta helteeseen, eilen meni hellerajan ylitykseen, ukkospilvet kiertelevät, mutta virkistävää sadekuuroa ei tullut.
        Eihän se koskaan niin mene, että päivällä helle ja yöllä vettä tulisi, joten narinaa aina löytyy;)
        Huomaa, että mökeille on ihmiset menneet, hiljainen on oven käynti ollut.
        Nyt on mökkeilyn ja kaiken muun mukavan aikaa, talvella sitten näihin hommiin aikaa riittää.

        Onnittelut pitkästä yhdessä olosta , 14-vuotta, siinä ajassa jos vaikka mitä ehtii tapahtumaan.
        Minulla ei huimaus yhdellä kertaa hävinnyt, kolme kertaa kävin ja nyt yritän sitten itse virutella ja taivutella, ehkä lievempänä kuitenkin on tämä vaiva.
        Aina aamuisin tuntuu, kuin heiluttaisi, tasaantuu sitten päivän aikaan, verenpainetta ei onneksi ole.

        Salkussa on minunkin maalustarvikkeet, mutta jotenkin koen vaikealta niitä esille ottaa,kai lopputuloksen tiedän ja se ei inspiroi;)
        Tarvetta jotain aikaan saada kyllä elää, mutta kai sitten helpomman kautta itseäni yritän toteuttaa, vuori kasvaa neuleiden kanssa.
        Niidenkin tekeminen vähän välillä tympii, kun kohde on tietymätön.

        Tässäpä tämä anti nyt, ei oieekin aivotkaan raksuta, ei kai mitään erikoista ole tapahtunut, tai on sittenkin.
        Näin rotan juoksevan alkuyöllä naapurin pihalla ja se inhon nosti, ajattelin että untakin siitä nään, ei kuitenkaan.
        Lehdissä on ollut ja radiosta kuullut, että rotta


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta helteeseen, eilen meni hellerajan ylitykseen, ukkospilvet kiertelevät, mutta virkistävää sadekuuroa ei tullut.
        Eihän se koskaan niin mene, että päivällä helle ja yöllä vettä tulisi, joten narinaa aina löytyy;)
        Huomaa, että mökeille on ihmiset menneet, hiljainen on oven käynti ollut.
        Nyt on mökkeilyn ja kaiken muun mukavan aikaa, talvella sitten näihin hommiin aikaa riittää.

        Onnittelut pitkästä yhdessä olosta , 14-vuotta, siinä ajassa jos vaikka mitä ehtii tapahtumaan.
        Minulla ei huimaus yhdellä kertaa hävinnyt, kolme kertaa kävin ja nyt yritän sitten itse virutella ja taivutella, ehkä lievempänä kuitenkin on tämä vaiva.
        Aina aamuisin tuntuu, kuin heiluttaisi, tasaantuu sitten päivän aikaan, verenpainetta ei onneksi ole.

        Salkussa on minunkin maalustarvikkeet, mutta jotenkin koen vaikealta niitä esille ottaa,kai lopputuloksen tiedän ja se ei inspiroi;)
        Tarvetta jotain aikaan saada kyllä elää, mutta kai sitten helpomman kautta itseäni yritän toteuttaa, vuori kasvaa neuleiden kanssa.
        Niidenkin tekeminen vähän välillä tympii, kun kohde on tietymätön.

        Tässäpä tämä anti nyt, ei oieekin aivotkaan raksuta, ei kai mitään erikoista ole tapahtunut, tai on sittenkin.
        Näin rotan juoksevan alkuyöllä naapurin pihalla ja se inhon nosti, ajattelin että untakin siitä nään, ei kuitenkaan.
        Lehdissä on ollut ja radiosta kuullut, että rotta

        No nyt oli innokas lähtemään, kesken karkasi., jäi lause kesken, rottia on lisääntynyt ennätys vauhtia, se kauhistuttaa.
        Nyt noiden lintujen ruokina alusia pitäisi hyvin siivotaTulihan asia sasnottua ja nyt sitten lopetan, oikein kesäistä päivää teille jokaiselle, iloitkaa kesästä;).


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta helteeseen, eilen meni hellerajan ylitykseen, ukkospilvet kiertelevät, mutta virkistävää sadekuuroa ei tullut.
        Eihän se koskaan niin mene, että päivällä helle ja yöllä vettä tulisi, joten narinaa aina löytyy;)
        Huomaa, että mökeille on ihmiset menneet, hiljainen on oven käynti ollut.
        Nyt on mökkeilyn ja kaiken muun mukavan aikaa, talvella sitten näihin hommiin aikaa riittää.

        Onnittelut pitkästä yhdessä olosta , 14-vuotta, siinä ajassa jos vaikka mitä ehtii tapahtumaan.
        Minulla ei huimaus yhdellä kertaa hävinnyt, kolme kertaa kävin ja nyt yritän sitten itse virutella ja taivutella, ehkä lievempänä kuitenkin on tämä vaiva.
        Aina aamuisin tuntuu, kuin heiluttaisi, tasaantuu sitten päivän aikaan, verenpainetta ei onneksi ole.

        Salkussa on minunkin maalustarvikkeet, mutta jotenkin koen vaikealta niitä esille ottaa,kai lopputuloksen tiedän ja se ei inspiroi;)
        Tarvetta jotain aikaan saada kyllä elää, mutta kai sitten helpomman kautta itseäni yritän toteuttaa, vuori kasvaa neuleiden kanssa.
        Niidenkin tekeminen vähän välillä tympii, kun kohde on tietymätön.

        Tässäpä tämä anti nyt, ei oieekin aivotkaan raksuta, ei kai mitään erikoista ole tapahtunut, tai on sittenkin.
        Näin rotan juoksevan alkuyöllä naapurin pihalla ja se inhon nosti, ajattelin että untakin siitä nään, ei kuitenkaan.
        Lehdissä on ollut ja radiosta kuullut, että rotta

        Eikös mökiltä tänne kirjoiteta, tai silloin kun on muuten mukavaa ?


      • SkillaN kirjoitti:

        No nyt oli innokas lähtemään, kesken karkasi., jäi lause kesken, rottia on lisääntynyt ennätys vauhtia, se kauhistuttaa.
        Nyt noiden lintujen ruokina alusia pitäisi hyvin siivotaTulihan asia sasnottua ja nyt sitten lopetan, oikein kesäistä päivää teille jokaiselle, iloitkaa kesästä;).

        Huomenta ylisiltä@

        Kaunis päivä nousemassa, kun alhaalla piipahdin järven pinta oli tyyni. Tulossa hellepäivä. Onneksi saatiin torstaina reipas sadekuuro maa kaipasi vettä. Kaikki monivuotiset kasvit alkoivat vauhdilla nousta maasta. Kahviterassilla ja sen vierellä seinustalla on yrttilaatikoita, joissa kaikķi tarvittavat ruoka- ja juomayrtit. Kävin eilen ostamassa lisää tinjamia ja basilikaa sekä lehtisalaattia. Kulutus on kovaa, mutta kaupastahan saa täydennystä.

        Pari päivää olen ottanut lunkimmin, ilman touhotusta ja projekteja. Eilinen hieronta teki hyvää, mutta pitänee ottaa useampi kerta koska nyt herätessä vielä huippasi. Toinen selkäharjoituskin pitää taas ottaa käyttöön. Menen lattialle pitkäkseen ja odotan, että koko keho suoristuu ja jännitteet laukeaa se oikaisee selkää.

        Pitkä aika on P.n kanssa yhteksiä kokemuksia kerätty ja yhteen nivouduttu. Nyt vielä kun P.n terveys palaa ennalleen niin päästään kotimaata kiertämään. Hyvin on edistynyt kumppanini toipuminen täällä luonnon keskellä. Raitista ilmaa ja aurinkoa.

        Olen tässä terveysprojektissa ihastunut itsekin soseutettuihin ruokiin. Ne kun ovat helposti sulavia ja pineen määrään mahtuu paljon energiaa. Murskaan P.n ruokiin myös kalsium D, tä ja tarvittavia vitamiineja.

        Minulla harrastukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Mökkielämä vie ulkona touhuiluihin kesällä, syksyllä herää keramiikan tekovimma ja minimaailma vetää puoleensa talven korvilla ja keväällä maalaaminen. No, valokuvausta omaksi iloksi harrastavana osa minimaailman nukeista pääsee veneretkille ja picnikeille mökki maisemiin keskikesällä. Poikien leluvarastossa on radio-ohjattavia veneitä ja autoja ym. rekvisiittaa nukkekuvauksiin. Keramiikka esineet ovat myös mökillä kantojen nokilla ja terassien nurkillä ilahduttamassa katseita.

        Villalankoja sain viime jouluna P.n vanhimmalta tyttäreltä, joten joulun alla alkaa puikot heilumaan.

        Mieleeni juolahti josko maalausvehkeet tänne mökille toisin, mahtaisikohan pystyä siveltimien kanssa maalaamiseen. No, empä kai kun olisi talon kulmalautojen maalauskin edessä ja samalla pitäisi maalata myös saunamökin kulmalaudat samaan sävyyn isommilla pensseleillä. Pojat lupasivat auttaa kun lomille tulevat.

        Niin ja se grillin tuunaus, jokohan tänää aloittaisi.

        Kivaa kesäpäivää kaikille 😊 puuhastellaan ei revitellä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta ylisiltä@

        Kaunis päivä nousemassa, kun alhaalla piipahdin järven pinta oli tyyni. Tulossa hellepäivä. Onneksi saatiin torstaina reipas sadekuuro maa kaipasi vettä. Kaikki monivuotiset kasvit alkoivat vauhdilla nousta maasta. Kahviterassilla ja sen vierellä seinustalla on yrttilaatikoita, joissa kaikķi tarvittavat ruoka- ja juomayrtit. Kävin eilen ostamassa lisää tinjamia ja basilikaa sekä lehtisalaattia. Kulutus on kovaa, mutta kaupastahan saa täydennystä.

        Pari päivää olen ottanut lunkimmin, ilman touhotusta ja projekteja. Eilinen hieronta teki hyvää, mutta pitänee ottaa useampi kerta koska nyt herätessä vielä huippasi. Toinen selkäharjoituskin pitää taas ottaa käyttöön. Menen lattialle pitkäkseen ja odotan, että koko keho suoristuu ja jännitteet laukeaa se oikaisee selkää.

        Pitkä aika on P.n kanssa yhteksiä kokemuksia kerätty ja yhteen nivouduttu. Nyt vielä kun P.n terveys palaa ennalleen niin päästään kotimaata kiertämään. Hyvin on edistynyt kumppanini toipuminen täällä luonnon keskellä. Raitista ilmaa ja aurinkoa.

        Olen tässä terveysprojektissa ihastunut itsekin soseutettuihin ruokiin. Ne kun ovat helposti sulavia ja pineen määrään mahtuu paljon energiaa. Murskaan P.n ruokiin myös kalsium D, tä ja tarvittavia vitamiineja.

        Minulla harrastukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Mökkielämä vie ulkona touhuiluihin kesällä, syksyllä herää keramiikan tekovimma ja minimaailma vetää puoleensa talven korvilla ja keväällä maalaaminen. No, valokuvausta omaksi iloksi harrastavana osa minimaailman nukeista pääsee veneretkille ja picnikeille mökki maisemiin keskikesällä. Poikien leluvarastossa on radio-ohjattavia veneitä ja autoja ym. rekvisiittaa nukkekuvauksiin. Keramiikka esineet ovat myös mökillä kantojen nokilla ja terassien nurkillä ilahduttamassa katseita.

        Villalankoja sain viime jouluna P.n vanhimmalta tyttäreltä, joten joulun alla alkaa puikot heilumaan.

        Mieleeni juolahti josko maalausvehkeet tänne mökille toisin, mahtaisikohan pystyä siveltimien kanssa maalaamiseen. No, empä kai kun olisi talon kulmalautojen maalauskin edessä ja samalla pitäisi maalata myös saunamökin kulmalaudat samaan sävyyn isommilla pensseleillä. Pojat lupasivat auttaa kun lomille tulevat.

        Niin ja se grillin tuunaus, jokohan tänää aloittaisi.

        Kivaa kesäpäivää kaikille 😊 puuhastellaan ei revitellä.

        Eipä tuo 14 v niin kummonen aika yhdessä oloa ole. 80-kymppisistä suurin osa on viettänyt kultahäitä (50v) ja osa jo timanttihäitä (60) .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tuo 14 v niin kummonen aika yhdessä oloa ole. 80-kymppisistä suurin osa on viettänyt kultahäitä (50v) ja osa jo timanttihäitä (60) .

        Vähätellä pitää sinunkin ano11:33. Kaikilla ei elämä mene noin, mutta jokainen elää oman elämänsä.
        Miten lie sun laitasi, oletko jo viettänyt timanttihääsi? Arvostella osaat ja tunnen sun tyylisi, noin olet vähätellyt ennenkin , juuri tuohon sävyyn.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähätellä pitää sinunkin ano11:33. Kaikilla ei elämä mene noin, mutta jokainen elää oman elämänsä.
        Miten lie sun laitasi, oletko jo viettänyt timanttihääsi? Arvostella osaat ja tunnen sun tyylisi, noin olet vähätellyt ennenkin , juuri tuohon sävyyn.

        Luin tuon happaman vähättelyn minäkin, **** ja Korppikselle laitoin Jukka Kuoppamäen laulun ****
        tuonne Kesäkuu musiikkiketjuuni, laulun joka sanoo kaiken 😊))

        ❤️ Yhden päivän kokonaan, sinun kanssasi jos saan,..


      • sini.s kirjoitti:

        Luin tuon happaman vähättelyn minäkin, **** ja Korppikselle laitoin Jukka Kuoppamäen laulun ****
        tuonne Kesäkuu musiikkiketjuuni, laulun joka sanoo kaiken 😊))

        ❤️ Yhden päivän kokonaan, sinun kanssasi jos saan,..

        Helle ja UV varoitus sai vetämään rullavehon aurungon eteen,..ja tuntuuhan se detiviileämmältä. Parvekkeelle kun vein henkarilla kuivamaan ohuet kesähousut, oli lähes kuuma !
        Olen varmaan kertonutkin pikku tiaisesta, joka parvellellani käy, ja nokkii jotakin hyönteisiä lattialta. Työpöytäni kun on ikkunan luona näkyy sen lento pihlajasta partsille.

        No, tässä päivänä muutamana laitoin pikku kulhoon ihan muutaman auringonkukan siemenen, ja tyhjenihän se 😂 )) äsken juuri helteellä laitoin tarjolle lasiastiaan puhdasta juomavettä. Kesämökillä ja rivitalossa oli aina linnuille juomapaikka, miten mielellään ne kylpivätkään isossa prossisessa linnun kylpytelineessä,...💦 pisaroiden kimaltaessa auringossa. Niin somia pikkulintusia, joita tosin en ruokkinut, enkä taida uskaltaa jatkaa parvekkeellakaan,..

        Lukuhetken otankin iltapäivän ihanaan rauhaan, on meneillään pienin siemauksin Frank Martelan Valo nöörit.
        Moikka,.. ja hyvää mieltä!


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Helle ja UV varoitus sai vetämään rullavehon aurungon eteen,..ja tuntuuhan se detiviileämmältä. Parvekkeelle kun vein henkarilla kuivamaan ohuet kesähousut, oli lähes kuuma !
        Olen varmaan kertonutkin pikku tiaisesta, joka parvellellani käy, ja nokkii jotakin hyönteisiä lattialta. Työpöytäni kun on ikkunan luona näkyy sen lento pihlajasta partsille.

        No, tässä päivänä muutamana laitoin pikku kulhoon ihan muutaman auringonkukan siemenen, ja tyhjenihän se 😂 )) äsken juuri helteellä laitoin tarjolle lasiastiaan puhdasta juomavettä. Kesämökillä ja rivitalossa oli aina linnuille juomapaikka, miten mielellään ne kylpivätkään isossa prossisessa linnun kylpytelineessä,...💦 pisaroiden kimaltaessa auringossa. Niin somia pikkulintusia, joita tosin en ruokkinut, enkä taida uskaltaa jatkaa parvekkeellakaan,..

        Lukuhetken otankin iltapäivän ihanaan rauhaan, on meneillään pienin siemauksin Frank Martelan Valo nöörit.
        Moikka,.. ja hyvää mieltä!

        Linnuista puheenollen, tässä pihapiirini vieressä oli tänään reviiritaistelu ilmassa varisparven kesken. Tuossa lähellä on iso lehtipuu, jonne niitä lintuja lenteli varmaan kymmenkunta. Raa'unta oli kovaa, ihan pelotti seurata niitten kiihkeää lentoa. Kun vähän rauhottui se meno ja lento, hain kiikarit esiin ja rupesin tiirailemaan puuta. Siellähän oli variksenpesä poikineen monella oksalla. Ties mikä perheriita tai sukutaistelu oli linnuilla, ennen ei ole moista kohdalleni osunut. Joten kovaa on se elämä lintupiireissäkin!

        Ilma on ollut niin upea jo monta päivää, ettei sisätiloihin ole paljoa kaivannut, eikä edes tietsikkaa ole ollut ikävä. Puuhastelu pihalla ja välillä vieraitten kanssa seurustelu ulkoilmassa on vienyt voiton.
        Mikäs tässä on ilmoja pidellessä, nytkin iltaa aion istua ulkona ja seurailla noita lintujen lentelyjä, pääskyset aloittavat näin iltasella korkeat lentonsa ja syöksynsä kun pyydystävät itikoita ja lokit liitelevät kaartaen taivaalla.

        Ihanaa kesäiltaa muillekin. km.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linnuista puheenollen, tässä pihapiirini vieressä oli tänään reviiritaistelu ilmassa varisparven kesken. Tuossa lähellä on iso lehtipuu, jonne niitä lintuja lenteli varmaan kymmenkunta. Raa'unta oli kovaa, ihan pelotti seurata niitten kiihkeää lentoa. Kun vähän rauhottui se meno ja lento, hain kiikarit esiin ja rupesin tiirailemaan puuta. Siellähän oli variksenpesä poikineen monella oksalla. Ties mikä perheriita tai sukutaistelu oli linnuilla, ennen ei ole moista kohdalleni osunut. Joten kovaa on se elämä lintupiireissäkin!

        Ilma on ollut niin upea jo monta päivää, ettei sisätiloihin ole paljoa kaivannut, eikä edes tietsikkaa ole ollut ikävä. Puuhastelu pihalla ja välillä vieraitten kanssa seurustelu ulkoilmassa on vienyt voiton.
        Mikäs tässä on ilmoja pidellessä, nytkin iltaa aion istua ulkona ja seurailla noita lintujen lentelyjä, pääskyset aloittavat näin iltasella korkeat lentonsa ja syöksynsä kun pyydystävät itikoita ja lokit liitelevät kaartaen taivaalla.

        Ihanaa kesäiltaa muillekin. km.

        Hyvin elävästi kuvailit lintuja ja niiden pesimispuuhia, km, - oli ilo lukea!
        Vasta nyt ehdin piipahtaa palstalla. Kaikille hyvää vointia! Terveisin M-e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin elävästi kuvailit lintuja ja niiden pesimispuuhia, km, - oli ilo lukea!
        Vasta nyt ehdin piipahtaa palstalla. Kaikille hyvää vointia! Terveisin M-e.

        Mitä kiireitä M-Ellä mahtaakaan olla.Varmaan pitää puolustaa maailman ennätystä. ME = maailman ennätys. Millä alalla on, kerro ihmeessä !


      • sini.s kirjoitti:

        Luin tuon happaman vähättelyn minäkin, **** ja Korppikselle laitoin Jukka Kuoppamäen laulun ****
        tuonne Kesäkuu musiikkiketjuuni, laulun joka sanoo kaiken 😊))

        ❤️ Yhden päivän kokonaan, sinun kanssasi jos saan,..

        Kiitos sinisirkku 💞

        En kuuntele musiikkia juurikaan, mutta nyt kuuntelin Jukan kauniin kappaleen.

        Toivon vielä monia vuosia yhteisiä ja ilokseni voin kertoa, että kumppanini terveys alkaa kohisten kuntoutua täällä luonnon keskellä ja hyvässä hoidossani 😊

        Hän oli minun tukena kun vuonna 2009 sairastuin syöpään. Nyt on minun vuoroni antaa kaikki se tuli hänelle minkä hän antoi tuolloin minulle.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kiitos sinisirkku 💞

        En kuuntele musiikkia juurikaan, mutta nyt kuuntelin Jukan kauniin kappaleen.

        Toivon vielä monia vuosia yhteisiä ja ilokseni voin kertoa, että kumppanini terveys alkaa kohisten kuntoutua täällä luonnon keskellä ja hyvässä hoidossani 😊

        Hän oli minun tukena kun vuonna 2009 sairastuin syöpään. Nyt on minun vuoroni antaa kaikki se tuli hänelle minkä hän antoi tuolloin minulle.

        Minkä alan erikoislääkäri olet korppikotka ? Onko kaverillasikin syöpä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kiireitä M-Ellä mahtaakaan olla.Varmaan pitää puolustaa maailman ennätystä. ME = maailman ennätys. Millä alalla on, kerro ihmeessä !

        Kylässäkäynti vie aina aikaa niin paljon.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Kiitos sinisirkku 💞

        En kuuntele musiikkia juurikaan, mutta nyt kuuntelin Jukan kauniin kappaleen.

        Toivon vielä monia vuosia yhteisiä ja ilokseni voin kertoa, että kumppanini terveys alkaa kohisten kuntoutua täällä luonnon keskellä ja hyvässä hoidossani 😊

        Hän oli minun tukena kun vuonna 2009 sairastuin syöpään. Nyt on minun vuoroni antaa kaikki se tuli hänelle minkä hän antoi tuolloin minulle.

        Huomenta helteeseen ja sunnutaiaamuun, voiko mikään murhe päivää pilata, kun on niin kaunista keskikesän elämää luonnossa.
        Toden totta, voihan joillakin pakotus ja sairaus viedä ilon aiheet, mutta jospa pieni ilo olisi tästä kauneudesta, koskaan ei voi tietää miten kukin elämäänsä on saanut kipua ja tuskaa.
        Minulla pieni kiusa tuli itikasta, joka oli tullut sisään ja puri paukaman käteen.
        Parvekelasin jätin yöksi auki, ja eikös osannut minua puremaan tulla, ajattelin ettei näin ylös tule, mutta näin kävi;)

        Musiikista puheen ollen, aion ostaa retroradion, missä on kaikki mahdolliset ja näin pääsen soittamaan noita levyjäni, joita iso varasto onkin, tietenkin lempimusiikkiani.
        Vanhan soittimen jo aikoja sitten hävitin, kun konstaili, ei musiikin kuuntelusta mitään tule huonoilla soittimilla.
        Mukava kuulla, että ystäväsi kunto paranee ja voit olla apuna kuten ystävän pitääkin.
        Kyllä sitä kumppania olisi rinnalleen toivonut elonsa loppuun, mutta aina ei näin ole sallittu.
        Voi olla, että muistot kultaantuu, mutta muistan mieheni hyvin kultaisena , aina minut huomioon ottaneena.
        Olet paljoon ehtivä ja monitaitoinen korpikirjailija, ei riitä minulle voimia ei taitoja samaan, mutta niinhän on, että erilaisia ollaan, kai senkin voi rikkaudeksi katsoa;)

        Lintujen elämää minäkin tuossa puistikossa seuraan,naakkoja aika paljon variksien lisäksi, peipposen kuulen mutta ei näy, "koivunoksaan korkealle teki peippo pesän,"siksi sitä ei usein nää.
        Laulu on kyllä helisevää, elämän ilosta kertovaa.
        Rannalle kävellessä voi silkkiuikun ja kuikan uiskentelun nähdä, siellä tehtaan maisemissa pesivät, rauhaisa paikka on löytynyt niillekin.
        Otin eilen kuvan , tyyni veden pinta ja taustalla tehtaan piiput, upea näkymä keskelä kaupungia.

        Tuo helle varoitus on ja olisi varteen otettava, suojaten itseään, minullakin lierihattu sitä varten joskus ostettu, mutta jostakin syystä se ei päähän eksy, vaikka nyt on ilmaantunut paljonkin lierihattuja katukuvaan.
        Näin näitä estoja itselleen laittaa, varmaan ihan hyvän näköinen päässäni olisi;)

        Kiirettä pitää Miaelinalla, no ymmärrettävää, jos on osallistuva ihminen yleensäkin, näin kesällä tuo sää houkuttaa ulkoilemaan ja puuhaa keksimään.
        Nyt tästä on nautittava, vielä ne sateet ja kylmät sisälle istuttavat;)

        Kai mökiltä voi kirjoittaa jos haluaa, mutta ulos se mieli sielläkin tekee ja vielä jotain puuhakin löytyy, näin muistan;)

        Nyt aion lähteä tuone rannan tuntumaan ja nautin hiljaisuudesta, ei siellä liikkujia ole aikasin, sunnuntaiaamu pitkään nukuttaa.
        Joku koiran kuljettaja siellä saattaa olla ja koirat tulevat tervehtimään ja joku sana hihnan toisessa päässä olevalle voi syntyä.
        Viettäkää mukava päivä ;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta helteeseen ja sunnutaiaamuun, voiko mikään murhe päivää pilata, kun on niin kaunista keskikesän elämää luonnossa.
        Toden totta, voihan joillakin pakotus ja sairaus viedä ilon aiheet, mutta jospa pieni ilo olisi tästä kauneudesta, koskaan ei voi tietää miten kukin elämäänsä on saanut kipua ja tuskaa.
        Minulla pieni kiusa tuli itikasta, joka oli tullut sisään ja puri paukaman käteen.
        Parvekelasin jätin yöksi auki, ja eikös osannut minua puremaan tulla, ajattelin ettei näin ylös tule, mutta näin kävi;)

        Musiikista puheen ollen, aion ostaa retroradion, missä on kaikki mahdolliset ja näin pääsen soittamaan noita levyjäni, joita iso varasto onkin, tietenkin lempimusiikkiani.
        Vanhan soittimen jo aikoja sitten hävitin, kun konstaili, ei musiikin kuuntelusta mitään tule huonoilla soittimilla.
        Mukava kuulla, että ystäväsi kunto paranee ja voit olla apuna kuten ystävän pitääkin.
        Kyllä sitä kumppania olisi rinnalleen toivonut elonsa loppuun, mutta aina ei näin ole sallittu.
        Voi olla, että muistot kultaantuu, mutta muistan mieheni hyvin kultaisena , aina minut huomioon ottaneena.
        Olet paljoon ehtivä ja monitaitoinen korpikirjailija, ei riitä minulle voimia ei taitoja samaan, mutta niinhän on, että erilaisia ollaan, kai senkin voi rikkaudeksi katsoa;)

        Lintujen elämää minäkin tuossa puistikossa seuraan,naakkoja aika paljon variksien lisäksi, peipposen kuulen mutta ei näy, "koivunoksaan korkealle teki peippo pesän,"siksi sitä ei usein nää.
        Laulu on kyllä helisevää, elämän ilosta kertovaa.
        Rannalle kävellessä voi silkkiuikun ja kuikan uiskentelun nähdä, siellä tehtaan maisemissa pesivät, rauhaisa paikka on löytynyt niillekin.
        Otin eilen kuvan , tyyni veden pinta ja taustalla tehtaan piiput, upea näkymä keskelä kaupungia.

        Tuo helle varoitus on ja olisi varteen otettava, suojaten itseään, minullakin lierihattu sitä varten joskus ostettu, mutta jostakin syystä se ei päähän eksy, vaikka nyt on ilmaantunut paljonkin lierihattuja katukuvaan.
        Näin näitä estoja itselleen laittaa, varmaan ihan hyvän näköinen päässäni olisi;)

        Kiirettä pitää Miaelinalla, no ymmärrettävää, jos on osallistuva ihminen yleensäkin, näin kesällä tuo sää houkuttaa ulkoilemaan ja puuhaa keksimään.
        Nyt tästä on nautittava, vielä ne sateet ja kylmät sisälle istuttavat;)

        Kai mökiltä voi kirjoittaa jos haluaa, mutta ulos se mieli sielläkin tekee ja vielä jotain puuhakin löytyy, näin muistan;)

        Nyt aion lähteä tuone rannan tuntumaan ja nautin hiljaisuudesta, ei siellä liikkujia ole aikasin, sunnuntaiaamu pitkään nukuttaa.
        Joku koiran kuljettaja siellä saattaa olla ja koirat tulevat tervehtimään ja joku sana hihnan toisessa päässä olevalle voi syntyä.
        Viettäkää mukava päivä ;)

        Äläpä nyt Skillan vähättele omaa osaamistasi ja tekemisiäsi. Olet niin aikaansaava ja fiksu nainen, että moni nuorempi jää toiseksi. Sitäpäitsi olet tosi mukava kaikille. Varmasti olisi ollut ottajia ja vieläkin miehen saisit jos vaan kelpuuttaisit.
        Ihanaa kesää kaikille toivoo eräs Ano Nyymi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpä nyt Skillan vähättele omaa osaamistasi ja tekemisiäsi. Olet niin aikaansaava ja fiksu nainen, että moni nuorempi jää toiseksi. Sitäpäitsi olet tosi mukava kaikille. Varmasti olisi ollut ottajia ja vieläkin miehen saisit jos vaan kelpuuttaisit.
        Ihanaa kesää kaikille toivoo eräs Ano Nyymi

        Lenkki heitetty ja ruuan valmistusta odotan, palasin lukemaan palstan antia.

        Kiitos Ano Nyymi kiitoksista, kylläpä juttukaverin ottaisin, jos eteen tulisi;)
        Nauratti rannalle mentyäni, siellä mies heitteli virveliä ja kulki siitä ohitseni, minä kalansaalista tiukkasin, kaksi haukea oli saanut.
        Muutama sana siinä vielä vaihdettiin ja hän jatkoi matkaa.
        Minä jäin odottelemaan uuttasaalista,,,, älkää vaan uskoko, vitsiä yrittää tässä skillan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lenkki heitetty ja ruuan valmistusta odotan, palasin lukemaan palstan antia.

        Kiitos Ano Nyymi kiitoksista, kylläpä juttukaverin ottaisin, jos eteen tulisi;)
        Nauratti rannalle mentyäni, siellä mies heitteli virveliä ja kulki siitä ohitseni, minä kalansaalista tiukkasin, kaksi haukea oli saanut.
        Muutama sana siinä vielä vaihdettiin ja hän jatkoi matkaa.
        Minä jäin odottelemaan uuttasaalista,,,, älkää vaan uskoko, vitsiä yrittää tässä skillan.

        No nauramaan sait ihan makeasti, sieluni silmin kun näin tilanteen. Hyvä se on tiirailla muutakinkuin lokkeja taivaalla, aina niitä juttukavereita joukosta ilmaantuu 😊)) Olethan sinä sosiaalinen Skillan, et sopeudu erakoksi millään joka ihmisistä kerranpidät!

        Jatkoja vaan kalastuksellesi ! 🤣)))


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        No nauramaan sait ihan makeasti, sieluni silmin kun näin tilanteen. Hyvä se on tiirailla muutakinkuin lokkeja taivaalla, aina niitä juttukavereita joukosta ilmaantuu 😊)) Olethan sinä sosiaalinen Skillan, et sopeudu erakoksi millään joka ihmisistä kerranpidät!

        Jatkoja vaan kalastuksellesi ! 🤣)))

        Miksi nauroit eihän tuo ole tervettä?


    • Anonyymi

      Huh, hellettä!
      Pitää juoda paljon, jotta pysyy tolpillaan.

      • Anonyymi

        Viina ei auta tolpillaan pysymisessä, sen olen huomannut eräitä katsellessani.


      • Hyvää päivää!
        Kaikin puolin hyvä päivä! Myös ilmojen puolesta. Sain tilaisuuden, kutsun
        "ulkoilmaretkelle." Katettu kahvipöytä ja tapaamien turvasääntöjen
        mukaan. Pari tuntia hupeni huomaamatta jutustelujen merkeissä. Näinkin
        voi "retkeillä".
        Skillan kertoi myös retkestään. Vitsiä tai totta, kyllä Skillan pärjää hyvillä
        taidoillaan ihmisten kanssa koska tahansa:)
        Minulla päivät mennä hurahtaa melkein huomaamatta. Pientä puuhaa
        hissukseen ja päivä on illassa ilman kiireitäkin. Voihan se kertoa hitaudestakin,
        vaikkapa ajatuksien tökkimisestä. Sitä olen huomannut lukiessani. Ikä
        tekee tehtäväänsä:)) Eikä siihen ole valitusoikeutta!
        Kesä on tullut ja jatkuu. Hyvää jatkoa itsekullekin!


    • Tervehdys.
      Tässä nyt olen taas ominnokkineni.
      Lämpöä riittää ja luonnon kauneutta. Kukkia nousee , luhtalitukkaa rannalla.
      Mattopyykkiä olen harrastanut, En enää isoja mattoja käytä. Nuorenpana kyllä.kun jaksoin niitä käsitellä.'
      Eräänä päivänä, kun poika ja koira oli alatalossa ja kissan kanssa minä ylhäällä.
      Lähdettiin kissan kanssa alataloon ja kun päästiin tielle he tulivatkin siinä meitä vastaan.
      Kissan pasmat meni ihan sekaisin. Löi itsensä kyljelleen tassut suorana tien reunaan. Kesti hetken maanitella, että lähti mukaan.
      Soutelemassakin kävin, oli niin upea ilta.
      Miniäkin kun lähettää videoita eläinten touhuista, niin ei voi muuta sanoa, kun että jos ne osaisivat puhua, mitä sanosivatkaan. Viisaita ovat, eläimet.
      Juhannuksena taas tulee omaisia alataloon, ainakin.

      • Huomenta ja kesä jatkuu, juhannusviikko alussa, toivottavasti sää jatkaa samaan tapaan.
        Vesille mieli palaa monellakin, toivoa vaan pitää, ettei tapaturmia satu, hukkuneita jo paljon tilastoitu tämän vuoden puolella, lisää ei tarvittaisi.
        Alkoholi ei kuulu teille ei vesillekään.

        Varmaan vieraita tulee moneen paikkaan, aika paljon jo unohduksen puolelle nuo rajoitukset ovat jäämässä, kyllä mielestäni saisikin jo löysyyttä tulla.
        Terasssit ainakin täällä meillä on tupaten täynnä, ei siinä muisteta turvavälejäkään.
        Minun juhannus taitaa mennä tähän samaan tapaan, mitä elelen.

        Kapinamieltä eläimetkin tuntevat ja jos yllätys oli suuri kissallesi Eliaana, halusi mieltään näyttää.
        Lenkillä nuori neitonen koiransa kanssa, koira oli iältään viisikuinen, kovasti mielellään koira kuulema rupesi makailemaan ja matka hidastui.
        Minä siinä rupesin houkuttelemaan matkalaista ja olisiko ääneni ollut sellainen, että koira ajatteli, nyt on pakko jatkaa ja niipä sitten porukalla jatkoimme.
        Koirat yleensä aistivat kaverinsa ihmisistäkin ja niipä minulla on monta koiraa reittini varrella joita tervehdin.

        Noita ulkoilma kohtaamisia minullakin on usein, monasti lenkkeilijä tarvitsee levätä ja penkin toiseen päähän istahtaa, luvan kysyen ja tottakai sen saa.
        En mitään vaara ole siitä huomannut olevan, kaupassakin olen koko ajan käynyt, no käsien pesu joka ulkona olon jälkeen on tehtävä, väliin muulloinkin.
        Sehän on jokapäiväistä aina ollut, no kai muistutukset hyvästä on.
        Päivän rutiinit jo vie päivästä aikaa ja sukkelaan illan tavoittaa, aika kiinni olen aikatauluista, mitä milloinkin tapahtuu, vaikka yksin elelenkin, kaikki toiminnat samoihin aikoihin, illalla ajoissa nukkumaan.
        Joskus haluaisin valvoa jostakin syystä pidempään, ei onnistu, uni tulee ajan mukaan;)

        Totta on tuo mitä sini-sirkku sanoit, ihmisiä kaipaan ja tavallista juttelua, vaikka jossain vaiheessa olin perin kyllästynyt tapaamisiin.
        Tämä pakkoerakoituminen on mielen muuttanut ja ystäviä kaipaan.
        Näin se mieli muuttuu, mutta sallikaamme kaikki muutokset eloomme;)

        Tuo veden juomisen muistutus on myös paikallaan, ehkä perään tuullut toteamus viinan ottamiseen myös puoltaa paikkaansa, raikas vesi parasta janoon ja tiekin suoran kulkee;)
        Taas ihana päivä edessä, hyvää mieltä ja iloa päiväänne;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta ja kesä jatkuu, juhannusviikko alussa, toivottavasti sää jatkaa samaan tapaan.
        Vesille mieli palaa monellakin, toivoa vaan pitää, ettei tapaturmia satu, hukkuneita jo paljon tilastoitu tämän vuoden puolella, lisää ei tarvittaisi.
        Alkoholi ei kuulu teille ei vesillekään.

        Varmaan vieraita tulee moneen paikkaan, aika paljon jo unohduksen puolelle nuo rajoitukset ovat jäämässä, kyllä mielestäni saisikin jo löysyyttä tulla.
        Terasssit ainakin täällä meillä on tupaten täynnä, ei siinä muisteta turvavälejäkään.
        Minun juhannus taitaa mennä tähän samaan tapaan, mitä elelen.

        Kapinamieltä eläimetkin tuntevat ja jos yllätys oli suuri kissallesi Eliaana, halusi mieltään näyttää.
        Lenkillä nuori neitonen koiransa kanssa, koira oli iältään viisikuinen, kovasti mielellään koira kuulema rupesi makailemaan ja matka hidastui.
        Minä siinä rupesin houkuttelemaan matkalaista ja olisiko ääneni ollut sellainen, että koira ajatteli, nyt on pakko jatkaa ja niipä sitten porukalla jatkoimme.
        Koirat yleensä aistivat kaverinsa ihmisistäkin ja niipä minulla on monta koiraa reittini varrella joita tervehdin.

        Noita ulkoilma kohtaamisia minullakin on usein, monasti lenkkeilijä tarvitsee levätä ja penkin toiseen päähän istahtaa, luvan kysyen ja tottakai sen saa.
        En mitään vaara ole siitä huomannut olevan, kaupassakin olen koko ajan käynyt, no käsien pesu joka ulkona olon jälkeen on tehtävä, väliin muulloinkin.
        Sehän on jokapäiväistä aina ollut, no kai muistutukset hyvästä on.
        Päivän rutiinit jo vie päivästä aikaa ja sukkelaan illan tavoittaa, aika kiinni olen aikatauluista, mitä milloinkin tapahtuu, vaikka yksin elelenkin, kaikki toiminnat samoihin aikoihin, illalla ajoissa nukkumaan.
        Joskus haluaisin valvoa jostakin syystä pidempään, ei onnistu, uni tulee ajan mukaan;)

        Totta on tuo mitä sini-sirkku sanoit, ihmisiä kaipaan ja tavallista juttelua, vaikka jossain vaiheessa olin perin kyllästynyt tapaamisiin.
        Tämä pakkoerakoituminen on mielen muuttanut ja ystäviä kaipaan.
        Näin se mieli muuttuu, mutta sallikaamme kaikki muutokset eloomme;)

        Tuo veden juomisen muistutus on myös paikallaan, ehkä perään tuullut toteamus viinan ottamiseen myös puoltaa paikkaansa, raikas vesi parasta janoon ja tiekin suoran kulkee;)
        Taas ihana päivä edessä, hyvää mieltä ja iloa päiväänne;)

        Ihmisten kaipuusta SkillaN kirjoitit, se on todella nyt kasvanut koronakaranteenin takia,
        vaikka kauppakäynnit olenkin hoitanut aina itse. Siksi kai puutarhakahvit lähiperheen luona ison ystäväjoukon kanssa olivat eilen mannaa sielulle ja koko ihmiselle, varsinkin iloisen seurueen keskellä nauruparvien kohoaminen ilmaan vähä väliä teki hyvää. Totuin pienenä sille, että iloa ja melua riitti usein juuri syntymäpäivien vieton yhteydessä ja muutenkin. Kyllähän yksinolostakin silti välillä luonnollisesta on tykätä. Kiva tavata virtuaalisia tuttuja täälläkin! Voikaa hyvin, hyvää kesän jatkoa! M-e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisten kaipuusta SkillaN kirjoitit, se on todella nyt kasvanut koronakaranteenin takia,
        vaikka kauppakäynnit olenkin hoitanut aina itse. Siksi kai puutarhakahvit lähiperheen luona ison ystäväjoukon kanssa olivat eilen mannaa sielulle ja koko ihmiselle, varsinkin iloisen seurueen keskellä nauruparvien kohoaminen ilmaan vähä väliä teki hyvää. Totuin pienenä sille, että iloa ja melua riitti usein juuri syntymäpäivien vieton yhteydessä ja muutenkin. Kyllähän yksinolostakin silti välillä luonnollisesta on tykätä. Kiva tavata virtuaalisia tuttuja täälläkin! Voikaa hyvin, hyvää kesän jatkoa! M-e.

        Mikä olisi hyvä sana vastaamaan sanaa skrattsalvorna ? En keksi.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta ja kesä jatkuu, juhannusviikko alussa, toivottavasti sää jatkaa samaan tapaan.
        Vesille mieli palaa monellakin, toivoa vaan pitää, ettei tapaturmia satu, hukkuneita jo paljon tilastoitu tämän vuoden puolella, lisää ei tarvittaisi.
        Alkoholi ei kuulu teille ei vesillekään.

        Varmaan vieraita tulee moneen paikkaan, aika paljon jo unohduksen puolelle nuo rajoitukset ovat jäämässä, kyllä mielestäni saisikin jo löysyyttä tulla.
        Terasssit ainakin täällä meillä on tupaten täynnä, ei siinä muisteta turvavälejäkään.
        Minun juhannus taitaa mennä tähän samaan tapaan, mitä elelen.

        Kapinamieltä eläimetkin tuntevat ja jos yllätys oli suuri kissallesi Eliaana, halusi mieltään näyttää.
        Lenkillä nuori neitonen koiransa kanssa, koira oli iältään viisikuinen, kovasti mielellään koira kuulema rupesi makailemaan ja matka hidastui.
        Minä siinä rupesin houkuttelemaan matkalaista ja olisiko ääneni ollut sellainen, että koira ajatteli, nyt on pakko jatkaa ja niipä sitten porukalla jatkoimme.
        Koirat yleensä aistivat kaverinsa ihmisistäkin ja niipä minulla on monta koiraa reittini varrella joita tervehdin.

        Noita ulkoilma kohtaamisia minullakin on usein, monasti lenkkeilijä tarvitsee levätä ja penkin toiseen päähän istahtaa, luvan kysyen ja tottakai sen saa.
        En mitään vaara ole siitä huomannut olevan, kaupassakin olen koko ajan käynyt, no käsien pesu joka ulkona olon jälkeen on tehtävä, väliin muulloinkin.
        Sehän on jokapäiväistä aina ollut, no kai muistutukset hyvästä on.
        Päivän rutiinit jo vie päivästä aikaa ja sukkelaan illan tavoittaa, aika kiinni olen aikatauluista, mitä milloinkin tapahtuu, vaikka yksin elelenkin, kaikki toiminnat samoihin aikoihin, illalla ajoissa nukkumaan.
        Joskus haluaisin valvoa jostakin syystä pidempään, ei onnistu, uni tulee ajan mukaan;)

        Totta on tuo mitä sini-sirkku sanoit, ihmisiä kaipaan ja tavallista juttelua, vaikka jossain vaiheessa olin perin kyllästynyt tapaamisiin.
        Tämä pakkoerakoituminen on mielen muuttanut ja ystäviä kaipaan.
        Näin se mieli muuttuu, mutta sallikaamme kaikki muutokset eloomme;)

        Tuo veden juomisen muistutus on myös paikallaan, ehkä perään tuullut toteamus viinan ottamiseen myös puoltaa paikkaansa, raikas vesi parasta janoon ja tiekin suoran kulkee;)
        Taas ihana päivä edessä, hyvää mieltä ja iloa päiväänne;)

        Terveisiä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kierrokselta ! Aloitimme sen Kymenlaakson puolelta Elimäen Mustilasta, jonka puulajipuiston rhodot ja atsaleat kukkivat parhaimmillaan. Väkeä oli paljon liikkeellä, mutta laajalle alueelle mahtui. Lähellä
        olevalle Iitin Hiidenvuorelle kapusimme myös (on kunnon rappuset jyrkissä kohdissa) , se on myös muistorikas paikka ja kuin Koli pienoiskoossa. Kaupungit ohitettiin tällä kertaa, niin viehättäviä kuin ne tuolla suunnalla ovatkin. Punkaharju on aina yhtä idyllisen kaunis ja todellinen kansallisaarre . Samantapainen harjualue on myös Sulkavan Vilkaharju, upeat vesistöt molemmin puolin tietä, monia kauniita vaellusreittejä vaihtelevissa maisemissa ja tunnelmissa. Valaistuskin luo aina uusia sävyjä maisemaan, ja Vilkaharjulla se ehdoton luonnonrauha teki vaikutuksen. Karttaan oli merkitty vielä Vekaransalmen lossi, mutta siihen olikin ilmestynyt mahtavan korkea ja pitkä silta, jolta avautui molempiin suuntiin huikeat järvenselät saarineen.

        Puumalassa kävimme siskoni mökillä, oli tarkoitus vain pistäytyä kahvilla, mutta kun on tämä itsenäisen yöpymisen turvaava asuntoauto, houkuteltiin jäämään saunomaan ja yökylään. Heillä on paljon jälkikasvua, jotka ovat jo tänä kesänä mökillä vierailleet ja oleilleetkin, on hyvät järjestelyt , että saadaan turvavälit pysymään ja hygienia huipussaan, ja näin kesäisellä säällä ulkonaolo on pelkkä nautinto. Ihanaa oli pulahdella saunasta Saimaan kirkkaaseen veteen ja katsoa auringonlaskua Saimaaseen.

        Joskus olemme tehneet Puumalassa perinteikkäällä höyrylaiva Wennolla risteilyn, mutta nyt tyydyimme ihailemaan uljasta maisemaa ihan kirkonkylässä olevan huikean sillan vielä korkeammasta hissistä. Venesatamassa nautittiin paistettuja muikkuja ja ostettiin vielä evääksi savumuikkuja. Tullessa yövyttiin iki-ihanalla Pistohiekalla, siellähän on legendaarinen tanssilavakin. Kyllä sekin hiekkaranta vetää vertoja välimerellisille ja vesi aivan kirkasta . Saimaan norppia ei vaan sattunut silmään. Anttolaan saapuessa ihailimme vielä jylhää Luonterin aluetta, joka on suurinen selkineen, korkeine kalliosaarineen ja sokkeloisine vesireitteineen jotain aivan erityistä. Olisipa nuorempi, niin kanootilla lähtisin sinne seikkailemaan . Kävelimme paljon eri alueiden luontopoluilla ja eteen sattui myös hiekkakankailla kivenlohkareista koottuja salpalinjan panssariesteitä , kertovathan nekin omaa historiaansa. Ristiinassa sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset olisi ollut mukava nähdä taas, mutta sinne pitäisi mennä järjestetyllä venekyydillä.

        Paljon mahtui kotimaan yhden kauniin kolkan maisemia viiteen päivään, tienpientareetkin niin kukkivia ja vehmaita, koivikot hurmaavia. Kotona olivat pionit avanneet muhkeat pyöreät kukintansa, onneksi olin ne ajoissa tukenut, ja juhannusruusut sopivasti aukeamassa . Tietysti ruohonleikkuu oli ensimmäinen työ .

        Ihania kesäpäiviä on vietetty nojatuolilaistenkin maisemissa, kaunista säätä ja jopa hellettä riittää juhannuksenkin yli. Vaikka mieli on vielä Saimaan lumoissa, kyllä tämä kotoinen Suomenlahtikin saaristoineen valloittaa aina uudelleen.

        Kesäterveisin Ramoona


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä olisi hyvä sana vastaamaan sanaa skrattsalvorna ? En keksi.

        Skrattsalvor en ole koskaan sattunut kuulemaan

        Ryöppy,..tai,... nauru kohosi iloisina ryöppyinä/kaskaina ilmoille,...
        Salvor kun voi olla myös kuulia, kanonsalvor,..
        Naurupurskahdukset,..kyllä niitä kuvauksia kivasta hetkestä löytyy,..

        Hauskaa jatkoa !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisten kaipuusta SkillaN kirjoitit, se on todella nyt kasvanut koronakaranteenin takia,
        vaikka kauppakäynnit olenkin hoitanut aina itse. Siksi kai puutarhakahvit lähiperheen luona ison ystäväjoukon kanssa olivat eilen mannaa sielulle ja koko ihmiselle, varsinkin iloisen seurueen keskellä nauruparvien kohoaminen ilmaan vähä väliä teki hyvää. Totuin pienenä sille, että iloa ja melua riitti usein juuri syntymäpäivien vieton yhteydessä ja muutenkin. Kyllähän yksinolostakin silti välillä luonnollisesta on tykätä. Kiva tavata virtuaalisia tuttuja täälläkin! Voikaa hyvin, hyvää kesän jatkoa! M-e.

        Juuri ostamassasi pyörässä saattaa olla yllättäviä ominaisuuksia, minun kolme vuotta sitten ostamassani uudessa pyörässä ohjaustanko ei ollut - eikä ole - vakaa, vaan kiepsahtelee oudosti, löysästi.
        Yritin sitä korjauttaa huollon yhteydessä, mutta ei sille mitään muutosta saatu aikaan. Liikkeelle lähtö sillä on ollut aina huteraa, ainakin verrattuna edelliseen suomalaiseen pyörääni, joka oli luja ja vakaa. - Ajaessa ja vauhdissa siinä ei ole mitään vikaa. - Ihme että olen vielä elossa, vaikka olen ajanut sillä paljon, suojelusenkelille kiitokseni.

        Kauppamatkoille en ole autoa ottanut ikinä, sillä autohallini on noin korttelin päässä, enkä halua kantaa sieltä saakka painavia maito- ym- esim.hedelmäostoksiani.
        Pyörällä voin tuoda ostokset talon alla sijaitsevaan ulkovälinevarastoon ja sieltä hissillä kotiini.
        Ilmastotekokin, ettei autoa aina käytä! :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri ostamassasi pyörässä saattaa olla yllättäviä ominaisuuksia, minun kolme vuotta sitten ostamassani uudessa pyörässä ohjaustanko ei ollut - eikä ole - vakaa, vaan kiepsahtelee oudosti, löysästi.
        Yritin sitä korjauttaa huollon yhteydessä, mutta ei sille mitään muutosta saatu aikaan. Liikkeelle lähtö sillä on ollut aina huteraa, ainakin verrattuna edelliseen suomalaiseen pyörääni, joka oli luja ja vakaa. - Ajaessa ja vauhdissa siinä ei ole mitään vikaa. - Ihme että olen vielä elossa, vaikka olen ajanut sillä paljon, suojelusenkelille kiitokseni.

        Kauppamatkoille en ole autoa ottanut ikinä, sillä autohallini on noin korttelin päässä, enkä halua kantaa sieltä saakka painavia maito- ym- esim.hedelmäostoksiani.
        Pyörällä voin tuoda ostokset talon alla sijaitsevaan ulkovälinevarastoon ja sieltä hissillä kotiini.
        Ilmastotekokin, ettei autoa aina käytä! :)

        Klo 15:47 kirjoitti M-e.


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Skrattsalvor en ole koskaan sattunut kuulemaan

        Ryöppy,..tai,... nauru kohosi iloisina ryöppyinä/kaskaina ilmoille,...
        Salvor kun voi olla myös kuulia, kanonsalvor,..
        Naurupurskahdukset,..kyllä niitä kuvauksia kivasta hetkestä löytyy,..

        Hauskaa jatkoa !

        Minusta tuo nauruparvet on paras mahdollinen, koska se on jotenkin positiivinen sävyltään. Miten olisi naurusikermät... ei se tarkoittaa jotain peräkkäistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta tuo nauruparvet on paras mahdollinen, koska se on jotenkin positiivinen sävyltään. Miten olisi naurusikermät... ei se tarkoittaa jotain peräkkäistä.

        18:17 nimimerkki taas unohtui, se on M-e.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        18:17 nimimerkki taas unohtui, se on M-e.

        Parvi tosin viittaa eläimiin, kuten silakkaparvi, varpusparvi mm. Jos ei kysymyksessä ole nukkumaparvi.

        Kokoontuneita ihmisiä kuvataan sanalla joukko.

        Minulle joukon raikuva, tai helisevä nauru kuvaa iloa parhaiten!


    • Anonyymi

      "Pilvistä viikonlopun alkua ja sadettakin on saatu". Noin ennustelee eräs tuoli -matkailia
      aloituspuheenvuorossaan. Ja höpönhöpön sanon minä.
      Onko jauhot varmasti omia pusseissa?
      Kysyy jauhonaama tästä ihan naapurista.

    • Anonyymi

      Moni pienituloinen eläkeläinen on odottanut Antti Rinteen lupaamaa "vappusatasta",
      nyt sitten Mariini ilmoitti vain, ettei mitään korotusta tule pieniin eläkkeisiin!
      Sossu pettää aina!
      Aluksi tällä hallituksella oli kyllä rahaa, miljardit vain lenteli mihin kulloinkin.
      Köyhän ei ole mitään väliä, tämä pannaan mieleen!

    • Anonyymi

      "On ilmoja pidellyt", kuten sanonta kuuluu...
      Tuntuu, että moni muukin nojatuolilainen on ollut ilmojen lumoissa, kun viestitely on ollut vähäistä. Vai onko ?
      Minulla oli viikonlopulla takapihatapaamisia kolme päivää putkeen ja kun tutut vieraat olivat "kylässä" 6-8 tuntia olin jo eilen niin uupunut että aloin epäillä itseäni: olenko enää tervekään ?
      Lapsetkin tuntuivat muuttuneen tosi rasittaviksi..)) Pieni päivänsädekin kiukutteli syömisen kanssa ja isoveli uppoutui pelimaailmaan niin, ettei sieltä monta repliikkiä irronnut. Isoja muutoksia ja monia rajoituksia on tullut lastenkin elämään, kai hekin siihen reagoivat siinä kuin aikusetkin.
      Veljentyttö toi selvityksen isänsä osuudesta lapsuudenkotiimme. Taisi muuten olla kielletty aihe, näiden omistusten tilitys, muistelen..))
      Iloinen asia siinä oli se, että meidän nuorista juuri tämä veljentyttö on ollut se, joka on kokenut paikan vaalimisen ja säilyttämisen arvoisena. Aistii siellä vallitsevan ilmapiirin samoin kuin itse koen, viihtyy tarinatalossa ja tykkää tutustua sen historiaan. Meillä on paljon puhuttavaa keskenämme.
      Tämä nuori nainen on kyllä muutenkin erityismaininnan arvoinen: on tehnyt elämässään rohkeita ratkaisuja, muun muassa vaihtanut akateemisen uran duunaripuolelle. Naureskelimme sitä, että jos nuorten täytyy työtä hakiessaan tuoda itseään vahvasti esille, hänen täytyy mieluummin kätkeä omat meriittinsä...
      Edelleen totesimme, että suoritusportaassa palkat ovat samaa luokkaa kuin humanisteilla, mikä minusta onkin paikallaan. Suorittava työ on kuitenkin monesti sellaista, mitä ilman emme pärjää, talouden kivijalka monella tapaa.

      Nuorempi poikani hoiti pihamaan: niitti pitkän heinän, käytti trimmeriä, siisti pensaita. Hänellä kun on ammattitaitoakin: oli opiskelukesinä töissä Malmin hautausmaalla. mikä oli yhteen aikaan opiskelijoiden mieluinen kesäyöpaikka.

      Mia-Elina pohdisteli tuolla polkupyörän ajo-ominaisuuksia. Niitä tässä itsekin.
      Kävelylenkit 28 asteen helteessä eivät oikein innosta. 23 asteessa vielä kipitin asemalle, 2 km suuntaansa, mutta tänään se oli jo liikaa. Tilasin kyllä ruokalähetyksen verkkokaupasta, joten pakollista liikkumista ei nyt kovasti ole.
      Olen tosi onnellinen tuosta ilmalämpöpumpusta. Kun se on säädetty 20 asteeseen, siinä se pysyy, ei tarvitse helteitä pelätä, kuten viime kesänä, kun sisälle ei saatu siedettävää ilmaa millään. Talven lapset eivät taida kuumuutta kestää..))

      Meille on tulossa nyt näitä silmäremontteja, ensin puolisolle kaihileikkaus. Ensi viikon tutkimukset omalla kohdallani kertovat sitten koska on minun vuoroni.
      Juhannusta täytyy alkaa pikkuhiljaa valmistella. Molemmat nuoret perheet ovat tulossa, ehkä muitakin.
      Oikein mukavaa juhannusviikkoa - niin kai voi sanoa ? - kaikille.
      demeter1

      • Anonyymi

        Heh, sitä(kin) nämä silmäongelmat teettävät. Virheitä tulee, mutta tuo yksi pisti sillmään: Mailmin hautausmaa ei ollut nuorille mieluinen "kesäyöpaikka" vaan kesätyöpaikka..))
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heh, sitä(kin) nämä silmäongelmat teettävät. Virheitä tulee, mutta tuo yksi pisti sillmään: Mailmin hautausmaa ei ollut nuorille mieluinen "kesäyöpaikka" vaan kesätyöpaikka..))
        demeter1

        Huomenta aurinkoiseen ja helteiseen päivään, taidan jättää lenkin väliin, eilen olin aivan pökkerössä loppupäivän, kun pari tuntia helteessä oleskelin.
        Tuuli onneksi vähän näyttää puhaltelevan, ehkä se hieman vilvoittaa.
        Ajattelin pestä jonkun ikkunan, kun niin niiden likaisuus vaivaa, miten liekin niin likaiseksi jäänyt edellisestä pesusta.

        Anonyymi naapurista kyseli, tai ihmetteli paremminkin, kun aloituksessa luki pilvistä viikonlopun toivotusta, silloin varmaan näin oli ja niistä puhtaista jauhoista en tiedä, en edes sitä mitä tarkoitit?

        Nauru on myös puhuttanut, no onhan sitäkin monenlaista, keinotekoista, väkisin nauramista, hysteerisiä naurupuuskia (usein väsyneenä) parasta naurua on kyllä hersyvä nauru, joka usein syntyy tilanteesta johtuen, minä nauran harvoin.
        Saatan nauraa tilanteessa, missä ei muut hymyäkään suupieliin saa, ajatus tilanteesta nauruun asti vetää;)

        Tuo"vappusatanen" jää saamatta, tilanne on nyt sen verran vaikea, että hyvä jos tällä menetyksellä selvitään, maksamista riittää, mikä on tulevaisuus, sitä ei kukaan osaa varmuudella kertoa.

        Ihana on matkasi ollut Ramoona ja muistoja kertyi valokuvienkin muodossa.
        Olen noita paikkoja minäkin jonkun verran kierrellyt ja tämän kotimaamme kauneuden siellä havainnut.
        Niin se on, menipä minne suuntaan tahansa maatamme kauneutta ja historiaa löytyy, siihen vielä lisäten tämän kauniin sään, ei voi muuta kuin ihastella.

        Demeter uuvuttanut itsensä vieraiden kanssa, kyllä se tällä helteellä voimia kysyy sekin.
        Luulen että meissä kaikissa alkaa nämä koronan seuraamukset vaikuttaa, vaikka ei mitään harmia pitäisi ollakaan, hyvä todeta, että toisiamme kaipaamme.
        Tosikkokansaa olemme, mutta kuitenkin kanssaeläjiä kaivataan.
        Onhan tosin se "hyvä" puoli, jos ei oikein tapaamista jonkun henkilön kanssa kaipaa, voi puolustella karanteenillä, aika moni vanhempi ihminen tämän varmaan on kokenut.
        Noilla nuorilla on aika harvoin halua sitä vanhaa historian havinaa kuunnella, kiva että sinulla on tämä veljentytär kiinnostunut.
        Ehkä hänellä on muutenkin elämisen arvot kohdallaan, näin ymmärsin, siis nuori joka ajattelee aivoillaan;)
        Hauska kömmähdys tuo kirjoitusvirhe;)

        Eilen sain hauen perkaus ja ruuaksi laiton ohjeen lenkki tapaamisen johdosta, samalle penkille miehen viereen istahdin ja siinä tarinoitiin.
        Hän kertoi sairastaneensa aasialaisen ja kova oli ollut tauti, sitäkään en joutunut minä kokemaan, perheessä kyllä kävi.
        Kai liian kauan auringossa siinä istuin, kun päivä ynnämuun sanon tapaa , huvalle meni;)

        Nyt siirtyi aurinko pois noista pestävistä laseista, jospa ponnistan ja aloitan pesemisen, ainakin yhtä ikkunaa yritän.
        Muistakaa suojautua auringolta, hattu päähän ja paljon voiteita, minä en juuri näin koskaan muista tehdä;)
        Valmistellaan juhannuksen aikaa, kuka mitenkin, uunirieska minulla ainakin perinne, kertokaa mitä teille on ruoka muistoja, tapoja tullut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heh, sitä(kin) nämä silmäongelmat teettävät. Virheitä tulee, mutta tuo yksi pisti sillmään: Mailmin hautausmaa ei ollut nuorille mieluinen "kesäyöpaikka" vaan kesätyöpaikka..))
        demeter1

        Huomenta@

        Olin eilen KAKS.n silmäpolilla. Kaihileikkaus tulossa oikeaan silmään, vasen tarkkailussa. Se milloin jään odottamaan. Naputtelen ylisillä ilman silmälaseja, joten voip kirjaimet kadota 😊

        Kauniit on olleet kesäkuun päivät. Olen aloittanut tämän viikon ulkogrillin huoltohommissa. Eli purin osan rikkoutuneista tiileistä pois, vuorasin grillin ulkopäin valkoisilla kahitiileillä, sisustaa ja grillin yläosaa uusin poltetuilla tiileillä, jotka muuraan tänään kiinni, että päästään loimuttamaan lohta jussina.

        Kumppanini on toipunut hyvin huolenpitoni tuloksena ja onhan sìinä säilläkin ollut osuutensa. Ulkona päivät, aamiaiset, välialat ja päivälliset ulkoterasseilla. Sisätiloissa ei kuumuus haittaa, koivut varjostavat mökkiä ja remontti pitää niin lämmöt kuin viileydenkin sisätiloissa sopivina.

        Juhannusvieraitakin on tulossa ovatko yökylässä vai piipahtavatko ns. kokolla jää nähtäväksi.

        Pihapiiri on grilliä vaille jo juhanmuskunnossa. Portaalla lupiineja maitopäälärissä, mieluisat juhannuskukat. Siirsin viime viikolla rannasta isohkon pensaan naapurin vastaisen aidan viereen kohtaan, jossa oli aukko ja suora näköyhteys meidän kahviterassille heisän ikkunastaan. 🤣
        Rantaan puskan jättämään kuoppaan laitoin kivijä joiden päälle oranssin kukkaämpärin. Nätti tuli,
        kuten muistakin kannonnokkien somisteista.

        Rannan molemmat kivikkopuutarhatkin näyttää tykkäävän lämmöstä ja ovat kasvaneet vauhdilla, jokunen jo kukkiakin pukannut.

        Mikäpä täällä on ollessa. Eilen illalla katselimme järven toisella puolen tuulen kuljettamaa savuvanaa kaupungin yllä. Se oli myrkyllinen pilvi tulipalosta varikkoalueella. Siitä tuli varoitus alueiden asukkaille, kehoitus sulkea ikkunat ja ovet ja pysyä sisällä. No, ei se tänne tullut, mutta suljin ylisen ikkunan kun nukkumaan menin.

        No, pitää lopettaa ja laskeutua aamutouhuiluun.

        Puuhakasta päivää kaikille 🤸‍♀️


      • Anonyymi

        Malmin hautausmaa on todella kilvoiteltu kesätyöpaikka. Minäkin tiedän yhden henkilön, joka 25 vuotta teki siellä kesäisiä askareita, tosin joskus kävi talvilomillaankin talvisin hiekoittelemassa käytäviä, ja uskokaa tai älkää, kun hän sai sitten lopultakin kaikki akateemiset tutkintonsa suoritettua, niin sai vuosikymmeniä havittelemansa vakituisen paikan haudankaivajan sijaisena.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Malmin hautausmaa on todella kilvoiteltu kesätyöpaikka. Minäkin tiedän yhden henkilön, joka 25 vuotta teki siellä kesäisiä askareita, tosin joskus kävi talvilomillaankin talvisin hiekoittelemassa käytäviä, ja uskokaa tai älkää, kun hän sai sitten lopultakin kaikki akateemiset tutkintonsa suoritettua, niin sai vuosikymmeniä havittelemansa vakituisen paikan haudankaivajan sijaisena.

        Siinäpä tuo nähdään, Anonyymi 10.05. Unelmia kannattaa tavoitella..))

        Taitaa vain haudankaivajienkin työt loppua, kun niin paljon vainajia tuhkataan ja tuhkatkin saatetaan viedä muualle, luontoonkin.

        Paljon vitsejä liikkuu haudankin partaalla. Kerrottiin, että kun haudankaivajat saivat palkkoihinsa kuoppakorotuksen, heiltä jäi monttu auki...))

        Huumori on tunnetusti vaikea laji ja etenkin vakavien asioitten kohdalla se voidaan mieltää jopa rienaukseksi. Täälläkin huumorista, nauramisesta on ollut puhetta.
        SkillaN kuvasikin hyvin näitä nauramisen eri lajeja.
        Tuo sydämestä lähtevä, hersyvä nauru, taitaa olla katoava luonnonvara. Sitä aikuisilta harvemmin kuulee, lapsilta kyllä. Meidän nelivuotias on vielä sen säilyttänyt, miten pitkään, jää nähtäväksi. Siinä tarvitaan juuri sitä tilannekomiikan tajua, mistä SkillaN kirjoitti.

        Keväällä kuollut ystäväni oli mestariluokkaa hyväntahtoisen huumorin viljelyssä.
        Muistotilaisuudessa eräs hänen ystävistään kysyikin: "Kenen kanssa minä nyt nauran?"
        Samaa minäkin olen kysellyt. Meillä kun oli tapana jakaa synkkää elämänkatsomustamme ja nauraa sen päälle...Itsellemme ja toisillemme lähinnä. Mutta kuvastaa mielestäni sitä, että parantavaa huumoria löytyy (ainakin) sieltä, missä on myös taju elämän traagisuudesta.
        Iloa ja valoa päiviinne !
        demeter1


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta@

        Olin eilen KAKS.n silmäpolilla. Kaihileikkaus tulossa oikeaan silmään, vasen tarkkailussa. Se milloin jään odottamaan. Naputtelen ylisillä ilman silmälaseja, joten voip kirjaimet kadota 😊

        Kauniit on olleet kesäkuun päivät. Olen aloittanut tämän viikon ulkogrillin huoltohommissa. Eli purin osan rikkoutuneista tiileistä pois, vuorasin grillin ulkopäin valkoisilla kahitiileillä, sisustaa ja grillin yläosaa uusin poltetuilla tiileillä, jotka muuraan tänään kiinni, että päästään loimuttamaan lohta jussina.

        Kumppanini on toipunut hyvin huolenpitoni tuloksena ja onhan sìinä säilläkin ollut osuutensa. Ulkona päivät, aamiaiset, välialat ja päivälliset ulkoterasseilla. Sisätiloissa ei kuumuus haittaa, koivut varjostavat mökkiä ja remontti pitää niin lämmöt kuin viileydenkin sisätiloissa sopivina.

        Juhannusvieraitakin on tulossa ovatko yökylässä vai piipahtavatko ns. kokolla jää nähtäväksi.

        Pihapiiri on grilliä vaille jo juhanmuskunnossa. Portaalla lupiineja maitopäälärissä, mieluisat juhannuskukat. Siirsin viime viikolla rannasta isohkon pensaan naapurin vastaisen aidan viereen kohtaan, jossa oli aukko ja suora näköyhteys meidän kahviterassille heisän ikkunastaan. 🤣
        Rantaan puskan jättämään kuoppaan laitoin kivijä joiden päälle oranssin kukkaämpärin. Nätti tuli,
        kuten muistakin kannonnokkien somisteista.

        Rannan molemmat kivikkopuutarhatkin näyttää tykkäävän lämmöstä ja ovat kasvaneet vauhdilla, jokunen jo kukkiakin pukannut.

        Mikäpä täällä on ollessa. Eilen illalla katselimme järven toisella puolen tuulen kuljettamaa savuvanaa kaupungin yllä. Se oli myrkyllinen pilvi tulipalosta varikkoalueella. Siitä tuli varoitus alueiden asukkaille, kehoitus sulkea ikkunat ja ovet ja pysyä sisällä. No, ei se tänne tullut, mutta suljin ylisen ikkunan kun nukkumaan menin.

        No, pitää lopettaa ja laskeutua aamutouhuiluun.

        Puuhakasta päivää kaikille 🤸‍♀️

        Kamala mökkislummi, kun näkee toisten kahvin juonnin .


    • Anonyymi

      Lämmintä piisaa nyt niin, että koiralenkitkin pakosta lyhenee. Ei sitä jaksa pitkiä matkoja, ei emäntä eikä koirakaan. Olen ottanut tavaksi, että joka päivä vähintään 5 km plakkarissa, joten useamman lyhyen matkan saa pistellä!
      No, tuleehan sitä päivän mittaan askelia eestaas tuvasta pihalle, mutta eipä niitä lasketa,
      kun usein unohtaa mitä oli hakemassa, niin joutaahan sitä kuleskella!

      Juhannusta pukkaa, aionkin siellä maalla pistäytyä, tutkimassa onko paikat hyvin hoidettu, ei vainenkaan, kyttäämään en mene, vaan iloisena saamastani kutsusta nuorilta olen. Saapa nähdä joko uskaltautuisi veneretkelle, pojan saareen on myös kutsu tullut.
      Hyvin on aikani kulunut ilman kummempia menoja, kauppareissut sentään jo itse hoidan, vaikka poika vielä vastusteli. Hyvä kun äidistä huolta pidetään, mutta liian laiskaksihan sitä tulee, jos kaikki eteen tuodaan!

      Hyvää alkavaa juhannuksen aikaa toivottelee km.

    • Isot luonnonkukkakimput ulkomaljakoissa kuuluvat minullakin juhannukseen ja koko kesään. Ei ole maitotonkkia, mutta laitan suuret lasipurkit keramiikkaruukkujen sisään, pysyvät pystyssä hyvin. Nyt kukkivat koiranputket pientareilla valkeana vaahtona, pyöräretkellä poimin niitä etukoriin, sinililat kurjenpolvet olisivat täydentäneet kimpun Suomen lipun juhlan väreihin, mutta koska ne karisevat helposti, valitsin sinisimpiä lupiineja. Komeita ne ovat, kunhan eivät ihan joka kolkkaa valloita. Koko juhannusviikon pidän kukkajuhlaa, aion taas perinteen mukaan lastenlasten kanssa tehdä kukkaseppeleitä, kun käyvät nyt viikolla, varsinaiset juhannuspäivät viettävät saaristossa appivanhempiensa mökeillä . Mekin veneellä toiseen mökkirantaan poiketaan. sinne karuun kalliosaareen vien aina ison kukkakimpun ja leivon jotain , ilmeisesti nyt pellillisen raparperi-mansikkapiirakkaa. Kukkaseppeleihin sopivat hyvin melkein kaikki niittykukat ja monet kukkapenkeistäkin, varsinkin sitkeävartisen apilat kestävät hyvin pohjana, mukaan voi laittaa vaikka pionin tai ruusun kukkia. Olen opetellut kukkasidontaa kurssilla ja ollut töissä kukkakaupassa opiskeluaikana, monet synymäpäiväseppeleetkin olen sankarittarien ja sankareidenkin päähän punonut. Miesväelle voi tehdä myös kukkavieheet rintapieleen juhlien kunniaksi, tytöt pitävät myös kukista sommmitelluista rannekoristeista. Eiväthän ne kauan kestä, mutta kun valokuvaa, muisto säilyy, ja aina voi tehdä seuraavana päivänä uuden. Vieheisiin voi laittaa kosteutta sisältävät pohjat, mukavaa koko porukan askartelua.

      Juhannusruokina meillä on ollut aina kalaa monessa muodossa uusien perunoiden ja salaattien kanssa. Lapsuuskodissakin kala oli tärkeä, aina isä savusti ämpärillisen Kerkonkoskelta haettuja nuottamuikkuja, vielä kun aikuisina perheellisinä siellä käytiin. Hämeessä appivanhempien mökillä paistettiin aina juhannuksena lettuja, sekä muurinpohjassa että pikkupannulla ja kalaa savustettiin, mitä satuttiin järvestä saamaan. Kantatilalta saatiin aina myös leipäjuustoa, kun kesällä maitoa tuli paljon.

      Olikohan tuo Skillanin mainitsema uunirieska ns. röpörieskaa, piimään liotetuista ohraryyneistä pannukakun tapaan tehtyä, lisänä taikinassa vehnäjauhoja ja munaa sekä voisulaa, muttei mitään kohotusainetta kuten hiivaa. Sitä tehtiin Juvan mummolassani kesäisin ainakin viikoittain , ja äitikin sitä joskus teki , oli mehevää ja ruokaisaa ihan sellaisenaan, munavoita saatettiin lisäksi tarjota. Olen muutaman kerran kokeillut, mutta ei se ihan lapsuuden rieskalta maistunut, hyvää silti ja sai kehut syöjiltä. Piimät ovat erilaisia ja tein rikotuista esikypsytetyistä ohraryyneistä modernin ohjeen mukaan.

      Täällä on taivas tänään vetäytynyt pilveen ja sadekuuroja on odotettavissa. Se olisikin hyvä, sillä jatkossa sääkartat hehkuvat aurinkoa. Kukkeaa juhannusviikkoa !

      • Hauskaa luettavaa milloin ylisiltä kiivetään aamiaispuuhiin, milloin kuvataan kalliosaarten rantoja ja somia tyttösiä kukkaseppeleineen 😋))
        Juhannus salkoja Houtskarissa nousee minunkin muistikuvissani saaristoajoilta, vieraiden paljoutta ja yöllistä kallioilla istumista valoisina kesäöinä. Savukalaa toki, sormet rasvaisina saatoimme yölläkin vielä herkutella.

        Pihlajat jo täällä huiskii aivan parvekkeen kaiteen vieressä, niin runsastuneet on lehtipuut kaikkialla täällä lehtometsävyöhykkeellä. Leuto talvikin saattaa olla osatekijänä.

        Luonnossa liikkuminen on mieluisinta aikaa nyt, kun vielä on kasvien ja niittyjen herkät värit ja tuoreus aistittavissa, varsinkin illemmällä, jolloin pehmeä valo siivilöityy koiranputkien hennon harsomaisiin kukintoihin.

        Minua kiinnostaa torstaina tuleva Akateemisen Kirjakaupan virtuaalitapaaminen, jossa haastatellaan Golden Globe kilpailussa maailman ympäri yksinpurjehtijaa Tapio Lehtistä. Matkalla ei saanut käyttää suunnistukseen muuta kuin sexstanttia ja taivaankappaleita, niinpä 18 osallistujasta vain 5 pääsi perille.Huikeita miehiä,..

        Aamupäivä mennä vilahtikin lounaineen jo ohi, sadetta ei kuulu vieläkään, mutta ei se estä ulosmenoa,.ihanan .lämminhän on 🦋, heippa!


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Hauskaa luettavaa milloin ylisiltä kiivetään aamiaispuuhiin, milloin kuvataan kalliosaarten rantoja ja somia tyttösiä kukkaseppeleineen 😋))
        Juhannus salkoja Houtskarissa nousee minunkin muistikuvissani saaristoajoilta, vieraiden paljoutta ja yöllistä kallioilla istumista valoisina kesäöinä. Savukalaa toki, sormet rasvaisina saatoimme yölläkin vielä herkutella.

        Pihlajat jo täällä huiskii aivan parvekkeen kaiteen vieressä, niin runsastuneet on lehtipuut kaikkialla täällä lehtometsävyöhykkeellä. Leuto talvikin saattaa olla osatekijänä.

        Luonnossa liikkuminen on mieluisinta aikaa nyt, kun vielä on kasvien ja niittyjen herkät värit ja tuoreus aistittavissa, varsinkin illemmällä, jolloin pehmeä valo siivilöityy koiranputkien hennon harsomaisiin kukintoihin.

        Minua kiinnostaa torstaina tuleva Akateemisen Kirjakaupan virtuaalitapaaminen, jossa haastatellaan Golden Globe kilpailussa maailman ympäri yksinpurjehtijaa Tapio Lehtistä. Matkalla ei saanut käyttää suunnistukseen muuta kuin sexstanttia ja taivaankappaleita, niinpä 18 osallistujasta vain 5 pääsi perille.Huikeita miehiä,..

        Aamupäivä mennä vilahtikin lounaineen jo ohi, sadetta ei kuulu vieläkään, mutta ei se estä ulosmenoa,.ihanan .lämminhän on 🦋, heippa!

        Miaelina tässä:
        Nauramisesta vielä, turha ei ole sananlasku, joka sanoo naurun pidentävän ikää.
        Voisi aivan hyvin vielä jatkaa: Ja antaa lisää terveyttä.
        Lainaan suuta suurempaa:
        "Nauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat i

        han ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.Nauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat iNauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat ihan ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.

        – Nauru toimii sosiaalisena liimana ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita. Se tekee mielelle hyvää. Samalla kun nauru parantaa elämänlaatua, se vaikuttaa joihinkin fysiologisiin reaktioihin, Karlsson kiteyttää."

        "Hyvä mieli voi ratkaista paljonkin
        Myös apulaisprofessori Lauri Nummenmaa puhuu huumorista liimana. On terveellistä viihtyä yhdessä, mutta siihen ei tarvita erillisiä naururyhmiä eikä tyhjännauramista. Nummenmaa erottaa toisistaan nauramisen ja mielihyvän.

        – Yleensä nauramalla viestitetään jotakin, ja se on tahallista ja tarkoituksellista. Nauru on viestintää.
        Mutta vaikka ei nauraisi päiväkausiin, voi silti olla hyvällä mielellä, ja se lisää hyvinvointia", Nummenmaa sanoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miaelina tässä:
        Nauramisesta vielä, turha ei ole sananlasku, joka sanoo naurun pidentävän ikää.
        Voisi aivan hyvin vielä jatkaa: Ja antaa lisää terveyttä.
        Lainaan suuta suurempaa:
        "Nauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat i

        han ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.Nauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat iNauraminen häätää stressiä, laskee verenpainetta ja vie kipua, mutta olisiko siitä parannuskeinoksi? Lue mitä tiede sanoo huumorin voimasta.

        Jos tuntuu siltä, että pitäisi saada nauraa kunnolla, elämästä todella puuttuu jotakin. Siitä puuttuu huvittuneisuutta, joka pulppuaa nauruna, joka tärisyttää sisäelimistä asti ja panee keuhkot haukkomaan ilmaa.

        Parhaimmillaan se rentouttaa niin, että pissat meinaavat tulla housuun, kuten kokemusasiantuntijoiden kuullaan raportoivan. Naurulla on muitakin vaikutuksia, todellisia terveysvaikutuksia. Mutta mitä niistä tiedetään?

        Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta toteaa, että naurun vaikutuksista on vähän vakuuttavia tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mieliala vaikuttaa paljon siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen tuntee voivansa. Jos nauru parantaa mielialaa, sehän on vain myönteistä.

        Tosin mielialaa parantavat ihan ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.

        – Nauru toimii sosiaalisena liimana ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita. Se tekee mielelle hyvää. Samalla kun nauru parantaa elämänlaatua, se vaikuttaa joihinkin fysiologisiin reaktioihin, Karlsson kiteyttää."

        "Hyvä mieli voi ratkaista paljonkin
        Myös apulaisprofessori Lauri Nummenmaa puhuu huumorista liimana. On terveellistä viihtyä yhdessä, mutta siihen ei tarvita erillisiä naururyhmiä eikä tyhjännauramista. Nummenmaa erottaa toisistaan nauramisen ja mielihyvän.

        – Yleensä nauramalla viestitetään jotakin, ja se on tahallista ja tarkoituksellista. Nauru on viestintää.
        Mutta vaikka ei nauraisi päiväkausiin, voi silti olla hyvällä mielellä, ja se lisää hyvinvointia", Nummenmaa sanoo.

        Sorry, ei onnistunut, siellä on jotain kahteen kertaankin ja välissä on tyhjä alue.
        Mutta pääasia on selkeä, hyvä mieli on ilman nauruakin terveellisempää kuin paha olo.
        Tottahan me sen kokemuksesta tiedämme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sorry, ei onnistunut, siellä on jotain kahteen kertaankin ja välissä on tyhjä alue.
        Mutta pääasia on selkeä, hyvä mieli on ilman nauruakin terveellisempää kuin paha olo.
        Tottahan me sen kokemuksesta tiedämme.

        Tärkeitä pointteja:

        "Tosin mielialaa parantavat ihan ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.

        – Nauru toimii sosiaalisena liimana ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita. Se tekee mielelle hyvää. Samalla kun nauru parantaa elämänlaatua, se vaikuttaa joihinkin fysiologisiin reaktioihin, Karlsson kiteyttää."

        "Hyvä mieli voi ratkaista paljonkin
        Myös apulaisprofessori Lauri Nummenmaa puhuu huumorista liimana. On terveellistä viihtyä yhdessä, mutta siihen ei tarvita erillisiä naururyhmiä eikä tyhjännauramista.

        Nummenmaa erottaa toisistaan nauramisen ja mielihyvän."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeitä pointteja:

        "Tosin mielialaa parantavat ihan ilman nauramistakin myös hymyt, hauska seura ja tunnelma, hyvä huumori ja kaikenlaiset iloa tuottavat hetket. Naurulla on suuri sosiaalinen tehtävänsä, se liittää ihmisiä toisiin.

        – Nauru toimii sosiaalisena liimana ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita. Se tekee mielelle hyvää. Samalla kun nauru parantaa elämänlaatua, se vaikuttaa joihinkin fysiologisiin reaktioihin, Karlsson kiteyttää."

        "Hyvä mieli voi ratkaista paljonkin
        Myös apulaisprofessori Lauri Nummenmaa puhuu huumorista liimana. On terveellistä viihtyä yhdessä, mutta siihen ei tarvita erillisiä naururyhmiä eikä tyhjännauramista.

        Nummenmaa erottaa toisistaan nauramisen ja mielihyvän."

        M-e klo 17:40 kertasi noita tärkeitä kohtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        M-e klo 17:40 kertasi noita tärkeitä kohtia.

        "Tottahan me sen kokemuksesta tiedämme, " - olemmehan me jo vanhoja ja viisaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sorry, ei onnistunut, siellä on jotain kahteen kertaankin ja välissä on tyhjä alue.
        Mutta pääasia on selkeä, hyvä mieli on ilman nauruakin terveellisempää kuin paha olo.
        Tottahan me sen kokemuksesta tiedämme.

        Hienoja siteerauksia Karlsson/Nummenmaa, Miaelina. Kuten myös tuo aikaisemmin välittämäsi Risto Pelkosen ajatukset.
        Onneksi meillä on näitä, jotka osaavat ilmaista sen, minkä me itsekin jollakin tasolla tiedämme. Ikiaikainen viisaus on yhteistä.

        Muistan vuosia sitten lukeneeni kirjan - en muista nimeä enkä kirjoittajaa - joka kertoi kuolemansairaasta miehestä.Kuolemantuomion saatuaan hän ympäröi itsensä hauskoilla kirjoilla, hauskoilla elokuvilla ja kaikella mikä sai hänet nauramaan. Sillä tavoin hän paransi itsensä, en muista miten pitkäksi aikaa, mutta ainakin kirja vakuutti lukijaa huumorin voimasta.
        Itse en kyllä samaan pystyisi, olen enempi isomman johdatuksen varaan laskevaa väkeä, mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi, se tapahtuu , mutta kukin tyylillään...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoja siteerauksia Karlsson/Nummenmaa, Miaelina. Kuten myös tuo aikaisemmin välittämäsi Risto Pelkosen ajatukset.
        Onneksi meillä on näitä, jotka osaavat ilmaista sen, minkä me itsekin jollakin tasolla tiedämme. Ikiaikainen viisaus on yhteistä.

        Muistan vuosia sitten lukeneeni kirjan - en muista nimeä enkä kirjoittajaa - joka kertoi kuolemansairaasta miehestä.Kuolemantuomion saatuaan hän ympäröi itsensä hauskoilla kirjoilla, hauskoilla elokuvilla ja kaikella mikä sai hänet nauramaan. Sillä tavoin hän paransi itsensä, en muista miten pitkäksi aikaa, mutta ainakin kirja vakuutti lukijaa huumorin voimasta.
        Itse en kyllä samaan pystyisi, olen enempi isomman johdatuksen varaan laskevaa väkeä, mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi, se tapahtuu , mutta kukin tyylillään...
        demeter1

        Minulla perhe oli huumori-ihmisiä, kaksi isoa veljeä varsinkin naurattivat minua aina hauskoilla jutuillaan, kun huomasivat, että tuo tyttö jo ymmärtää nauraa oikeissa paikoissa.

        Siksikin heidän valkeahampaista nauruaan jäin 5- vuotta juuri täytettyäni kaipaamaan,
        kun kaamea kuorma-auto vei ensin vanhimman veljen ja myöhemmin toisenkin rintamalle sotaan, ai että vihasin ryssiä, kun kuulin eräältä isolta naapurin pojalta, että he yrittävät tappaa m
        meidän pojat..

        Mutta huumori on minulle kuitenkin jäänyt toivemuistohini, sellainen ryhmä on hyvä, jossa on lupa puhua hauskoja juttuja ja nauraa. Kyllähän äiti ja isäkin huumoria viljelivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla perhe oli huumori-ihmisiä, kaksi isoa veljeä varsinkin naurattivat minua aina hauskoilla jutuillaan, kun huomasivat, että tuo tyttö jo ymmärtää nauraa oikeissa paikoissa.

        Siksikin heidän valkeahampaista nauruaan jäin 5- vuotta juuri täytettyäni kaipaamaan,
        kun kaamea kuorma-auto vei ensin vanhimman veljen ja myöhemmin toisenkin rintamalle sotaan, ai että vihasin ryssiä, kun kuulin eräältä isolta naapurin pojalta, että he yrittävät tappaa m
        meidän pojat..

        Mutta huumori on minulle kuitenkin jäänyt toivemuistohini, sellainen ryhmä on hyvä, jossa on lupa puhua hauskoja juttuja ja nauraa. Kyllähän äiti ja isäkin huumoria viljelivät.

        M-e edellisessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla perhe oli huumori-ihmisiä, kaksi isoa veljeä varsinkin naurattivat minua aina hauskoilla jutuillaan, kun huomasivat, että tuo tyttö jo ymmärtää nauraa oikeissa paikoissa.

        Siksikin heidän valkeahampaista nauruaan jäin 5- vuotta juuri täytettyäni kaipaamaan,
        kun kaamea kuorma-auto vei ensin vanhimman veljen ja myöhemmin toisenkin rintamalle sotaan, ai että vihasin ryssiä, kun kuulin eräältä isolta naapurin pojalta, että he yrittävät tappaa m
        meidän pojat..

        Mutta huumori on minulle kuitenkin jäänyt toivemuistohini, sellainen ryhmä on hyvä, jossa on lupa puhua hauskoja juttuja ja nauraa. Kyllähän äiti ja isäkin huumoria viljelivät.

        Voi kun ihmeelistä ! Minun veljillä on mustat hampaat !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kun ihmeelistä ! Minun veljillä on mustat hampaat !

        Mustikoista ja lakritsista varmaan Sun veljet tykkäävät.


    • Anonyymi

      Pikipäin kaupungissa asioilla, huomenissa takaisin mökille. Minä en pitkiä jorinoita pysty puhelimella näpsyttelemään, joten mökkiaikana olen hyvin lyhytsanainen.
      Lähdin kaupungille ensi kertaa 3 kuukauteen, tässä helteessä. Hyvä, etten tikahtunut katuojaan, oli kyllä niin voimia kysyvää. Kunto on rapistunut.

      Nyt ne rajoituksetkin puretaan, joten ei tarvitse pelätä enää, kun ihan hallituksen luvalla uskaltaa liikkua ihmisten ilmoilla, mutta hyvähän on, että turvavälejä yhä kunnioitetaan,
      Tottumaton kun olen, pidin kättäni rullaportaiden kaiteella, työntelin ostoskärryjä paljain käsin, enkä varmaankaan muistanut pysytellä ihmisistä kaukana vihannestiskillä. Kai minä vielä opin, kun aikani harjoittelen.

      Tänä vuonna voikin lauleskella innolla "Juhannus on meillä herttainen, kirkas taivas on sininen", ainakin mikäli uskomme säätietelijää, ja miksi emme uskoisi.
      Iloista Juhannusta kaikille.
      toivoo Makriina

    • Näin on kaikki miestenhommat tehty. Eihän ne sen kummosia ole kuin naistenkaan hommat.

      Muurauslaastin sekoituskin onnistui kun googlasin ohjeet. No ei siitä grillistä insinöörin työnnäytettä tullut, mutta käyttötarkoitukseensa käytännöllinen ja ulkovuorauksen myötä nätti.

      Laitoin kumppanille synttärilahjapaketin ja kun tulin kahvipannun kanssa ulos hän oli pukenut ylleen ostamani Ratian kylpytakin ja käveli vataani kysyen, joko heitän vanhan menemään.

      Se tuo ihminen kerkiää kun ei aikaile. P.n autokin meni katsastuksenläpi, miksei menisi vähän ajettu ja hyvin huollettu.

      Iltapäivällä nautiskeltiin mansikka- vadelma täytekekkua ja sitten grillin muuraukseen.

      Päivitin facen nyt on työt tehty, aloitan Jussin vieton ...kele.

      Niin jos tarkkoja oltaisiin jussiviikolla pitäisi tehdä suursiivous, mutta kun en ole enää siivousintoinen lakasen vain isommat roskat lattioilta. Pihallaha me pääsääntöisesti ollaan ja sisätiloissa on omilla jutskoilla omat paikkansa mistä ne löytää niin enpä kehtaa alkaa hämmentämään.

      Sairaanhoitajan ominaisuuteni on luontainen, olenhan kasvattanut kaksi poikaa keväisten allergioiden läpi, joten vanhalla rutiinilla tää hoitotyö menee. Maanittelua, painostusta, pakotus, kehuminen sekä palkitseminen.

      Iltaisin verenpaineiden mittaukset ja painon tarkkailu. Hyvät olivat verenpaineet, painoa tullut vajaassa viikossa yli kilo lisää.

      Olen oppinut kuinka selviän rasittatta itseäni henkisesti liikaa. Rasitan fyysisesti töissäni itsenu väsyneeksi jolloin ruokailuhetket rauhoitan ja nautimme niistä kiireettömästi.
      Lisäksi riittävä uni lataa energiaa.

      Hyvää yötä 💞

      • Anonyymi

        Siitepölyallergia hoituu yksinkertaisella lääkityksellä, ei se sairaanhoitajaa tarvitse.
        Kyllä täytekakulla paino nousee, onko sitten muuten hyvä syödä makeaa ja rasvaista. Monella vanhuksella lihasten kuihtuminen vähäisen liikkumisen takia aiheuttaa painon laskua. Masennus vie ruokahalut. Vanhukset tarvitsee paljon proteiineja, jota saa lihasta, kalasta ja munista. Etkös ole maininnut että hän on vegaani ?
        Vaakalla voi jokainen käydä itse, samoin mitata verenpaineensa , ellei muistamattomuus vaivaa.
        Kyllähän tuo ruokailun rauhoitus on itsestäänselvä vaikka ei kaiken aikaa raskaissa töissä raataisikaan. Ulkoilu on tärkeä vaikka lenkkeilemällä , ei kaikkien ole pakko itse muurata ja rakentaa. Kantaa vesiä ja tyhjentää käymälöitä.Ei kaikki rakennustöitä tosin edes osaa, ja niihin saa kyllä palkata ihmisiä ja saada verovähennystä. Varsinkin jos haluaa hyvää ammattimaista työn jälkeä. Kyllä itsestäänkin pitää huolehtia, ei vain raataa toisten eteen. Aika rankkaa elää ilman mukavuuksia ha huolehtia sairaasta. Jaksamista !!!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siitepölyallergia hoituu yksinkertaisella lääkityksellä, ei se sairaanhoitajaa tarvitse.
        Kyllä täytekakulla paino nousee, onko sitten muuten hyvä syödä makeaa ja rasvaista. Monella vanhuksella lihasten kuihtuminen vähäisen liikkumisen takia aiheuttaa painon laskua. Masennus vie ruokahalut. Vanhukset tarvitsee paljon proteiineja, jota saa lihasta, kalasta ja munista. Etkös ole maininnut että hän on vegaani ?
        Vaakalla voi jokainen käydä itse, samoin mitata verenpaineensa , ellei muistamattomuus vaivaa.
        Kyllähän tuo ruokailun rauhoitus on itsestäänselvä vaikka ei kaiken aikaa raskaissa töissä raataisikaan. Ulkoilu on tärkeä vaikka lenkkeilemällä , ei kaikkien ole pakko itse muurata ja rakentaa. Kantaa vesiä ja tyhjentää käymälöitä.Ei kaikki rakennustöitä tosin edes osaa, ja niihin saa kyllä palkata ihmisiä ja saada verovähennystä. Varsinkin jos haluaa hyvää ammattimaista työn jälkeä. Kyllä itsestäänkin pitää huolehtia, ei vain raataa toisten eteen. Aika rankkaa elää ilman mukavuuksia ha huolehtia sairaasta. Jaksamista !!!

        Esikoiseni vietiin pienenä muutamia kertoja vauhdilla sairaalan happikaappiin eikä ollut edes siitepölyaika. Aloittamamme vauvauinti kehitti pojan ahtaita keuhkoputkia ja koulutarkastus osoitti hänen parantuneen.

        Nuoremmalla on vaikea siitepölyallergia, siihenkin tarvitaan lääkärin määräämiä inhalaattoreita. Muutama piippa-autoreissukin tuli hänenkun kanssa tehtyä. Ei apteekin vapaana myytävät nuhalääkkeet ihan jokaista auta. Minua kylläkin.

        Täytekakku meni pakkaseen odottamaan juhannusvieraita. Se oli soman näköinen synttärikuvassa, uudessa kylpytakissa istuvan päivänsankarin edessä terassin pöydällä. 🤣

        Työ on paras lääkkehistä vai miten se vanha kansa sanoi. Puolisoni tuntee ajoittain syyllisyyttä ja avuttomuutta kun ei vielä jaksa lapion varteen tarttua, mutta omat hommat kuten auton katsastuksessa käytöt jne. onnistuvat. Jotain pientä hänkin tekee voimiensa mukaan.

        Onhan tuo proteiinien ja terveydelle tärkeistä ruoka-aineineista muistuttaminen lempeä ja huolehtivainen ele. Kiitos. Olemme koko suku terveiden ruokavalioiden noudattajia.

        Esikoinen sanoo samaa kuin sinä, rahalla saa, näinhän se menee kun on sitä pätäkkää yli tarpeen, silloin voi jokaiseen pihan puskan siirtoon kutsua ammattilaisen.

        No, oikeassa elämässä ei se niin mene. Mökkiläiset ja talolliset tietävät, miten makeita ovat itse tehtyjen töiden onnistumiset ilot.

        Pitänee laskeutua taas alas kahvin keittoon. Ei ole vielä kiirus, mutta kohta puolin.

        Saa nähdä onko lopusta laastista tekemäni aurinkovarjon tukialusta kovettunut käyttöön.

        Hyvää Jussin-alusta, ei siis vessan 🤓


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siitepölyallergia hoituu yksinkertaisella lääkityksellä, ei se sairaanhoitajaa tarvitse.
        Kyllä täytekakulla paino nousee, onko sitten muuten hyvä syödä makeaa ja rasvaista. Monella vanhuksella lihasten kuihtuminen vähäisen liikkumisen takia aiheuttaa painon laskua. Masennus vie ruokahalut. Vanhukset tarvitsee paljon proteiineja, jota saa lihasta, kalasta ja munista. Etkös ole maininnut että hän on vegaani ?
        Vaakalla voi jokainen käydä itse, samoin mitata verenpaineensa , ellei muistamattomuus vaivaa.
        Kyllähän tuo ruokailun rauhoitus on itsestäänselvä vaikka ei kaiken aikaa raskaissa töissä raataisikaan. Ulkoilu on tärkeä vaikka lenkkeilemällä , ei kaikkien ole pakko itse muurata ja rakentaa. Kantaa vesiä ja tyhjentää käymälöitä.Ei kaikki rakennustöitä tosin edes osaa, ja niihin saa kyllä palkata ihmisiä ja saada verovähennystä. Varsinkin jos haluaa hyvää ammattimaista työn jälkeä. Kyllä itsestäänkin pitää huolehtia, ei vain raataa toisten eteen. Aika rankkaa elää ilman mukavuuksia ha huolehtia sairaasta. Jaksamista !!!

        Ilontappajalta ei aiheet lopu. Hyvillä mielin voi aina jatkaa.

        Mkr.


    • En yhtään pidä tästä uudistamisesta , menee vaan huonompaan suuntaan.
      Tänään on touhua riittänyt.
      Heti Sydämen asialla jälkeen lähdin sitten hammasteknikolle, kun yläproteesi niin rikki etten kohta pysty syödä.
      Vau 4 tunnin päästä sai sen korjattuna. Maksoi 140 euroa. Eli pari kertaa kävin kylilläkin.
      Olen touhunnut rannassa, alatalolla, ylämökillä. Kaikenlaista noin 10 tuntia.
      Eläinystäviä varmaan kiinnostaa tämä.
      Niilo-kissa lähti ulos 6 aikaan aamulla. Ei näkynyt pitkin päivää. Illallemmalla , kun olijn ollut rannalla ja alatalolla hommissa ja sitten tulin ylös hakemaan lapiota ja rautaharavaa. Kissa tuli jostain jalkoihin. Siitä jalkojen hieromisesta ei meinannuit tulla loppua. Koko ajan perässä ja vieressä.
      No sitten lähdettiin alataloon. Lämmitin saunan kaksi kertaa kävin järvesssä 27 astetta lämmintä.
      Makasi terassin sivustalla, kun kutsuin, että nyt mennään lähti sitten mukaan.
      On niitä kissoja ollut ennenkin, muttä noin älykästä en ole ennen tavannut.
      Moni muukin tapaus on ihmetyttänyt.

      • Anonyymi

        Jopa on työn sankareita teissä vanhuksissa, 8 tunnin työpäivä riittää kyllä ja laki sen määrää. Johan siinä pyörityksessä tekaritkin hajoo.Miksi pitää olla ylätalo ja alatalo, eikö yksi talo riitä yhdelle ihmiselle ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jopa on työn sankareita teissä vanhuksissa, 8 tunnin työpäivä riittää kyllä ja laki sen määrää. Johan siinä pyörityksessä tekaritkin hajoo.Miksi pitää olla ylätalo ja alatalo, eikö yksi talo riitä yhdelle ihmiselle ?

        Huomenet keskelle viikkoa ja sää jatkuu lämpimänä.
        Nyt on minulla puhtaat ikkunat ja homma hoitui aivan kuin nuorempana.
        Kolme huoneen ikkunat pesin ja muutenkin ovat juhannus kunnossa.
        Miten lienen aiemmin pessyt, kun jäivät aivan likaiseksi, huolimaton tai liian uupunut koko hommaan, nyt hyvä mieli.
        Tänään olohuonetta hieman sipistelen ja sitten on valmista juhannuksen tulla, tosin kauppa/torireissut vielä tehtyäni.

        Kovasti ahkeria olette toisetkin olleet, Eliaanakin kahta taloutta kunnossa pitää ja vielä kissankin hoitelee;)
        Ihana tuo karvaturrisi onkin, kun ei vaan ketun suuhun reissuillaan joudu.

        Makriina sitten ihastui mökillä oloon ja enpä ihmettele, kyllä tämä lämmin ja luonnon kauneus saa viihtymään.
        Näin olen minäkin toiminut, kuten kerroit, kaiteesta tukien ylös pääseen ja kärrejäkin on työnneltävö, se käsien pesu tärkeä osuus kotiin tultua.

        Nauru ja nauraminen on ollut myös tapetilla, totista on suomenkansa, ehkä elämän tiukkuus on leimansa aikojen alussa jättänyt, kun halla vieraili ja vei sadot, ei varmaan naurua siitä seurannut.
        Nauraminen voi saada hyvän mielen jos on asiayhteydessä mukavaan elämään, jos kaikki sujuu ja seurassa nokkelia sanavalmiita ihmisiä, hymykin on herkässä.
        Demeter mainitsit tuon itselleen nauramisen, mielestäni se onkin hyvä tapa ohittaa hankaliakin tilanteita, vaikka sydän verta vuotaisi, monasti tilanne korjaantuu, kun osaa nauruksi pistää, myös itselleen tiukan paikan tullen;)
        Miehelläni oli tapana saada naurua syntymään nokkelilla tilannekohtaisilla sanoillaan, minulla ei sitäkään taitoa ole, ihastelin ihmisiä jotka osaavat leikkiä laskea ja näin viihdyttää.

        Ramoona, juuri tuota mainitsemaasi on tämä rieskani ja jos vielä hapanta kermaa sattuu piimän sekaan olemaan, niin avot, lämpimänä tämä on niin hyvää syötäväksi.
        Olen joskus ihmetellyt täälläkin noita rajoja, kun tämä rieska on meillä tavaomaista, esimerkiksi siellä sinun lapsuusmaisemissa ja Konneveden seuduissa ei rieskaa tunneta.
        Ohrarieska on siellä leipä, tietenkin ohrajauhoista tehtyä.
        Savoon kuuluivat nuokin paikt, tosin rajamailla Konnevesi.
        Näen sinut ja perheesi kukkaseppele päässään ja onnellisena yhdessä jussin vietossa.

        Paljon ehdit korpikirjailija, ihan heikottaa, kun ajattelen mitä kaikkea ehdit ja osaat.
        Väliin itseäsikin ehdit hoitamaan, toivottavasti näkö paranee kaihileikkauksen jälkeen, minulla näin tapahtui.

        En ihmettele yhtään, jos ei jaksa koira, ei emäntäkään pitkiä lenkkejä, sen kokemuksen sain minäkin huomata, helle jo meitä vahoja tiukalla pitää.
        Uskalla vaan vesille mennä, järvellä tai merellä aina kuumallakin on siedettävää, koetetaan kestää, kyllä se sääkin taas muuttaa muotoaan kesän mentyä.

        Sini-sirkku pihlajan huiskimisesta kertoi, minä totesin tarkasteltuani, että kukkiminen jo alkaa ohi olla niilläkin, ei aikaakaan kun marjat valmistuvat ja sitten pikkuhiljaa punertuvat,,, no siihen on vielä aikaa, joten nyt kesästä kaikki irti, mitä suinkin saadaan, näin tänäänkin, eikö vaan;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenet keskelle viikkoa ja sää jatkuu lämpimänä.
        Nyt on minulla puhtaat ikkunat ja homma hoitui aivan kuin nuorempana.
        Kolme huoneen ikkunat pesin ja muutenkin ovat juhannus kunnossa.
        Miten lienen aiemmin pessyt, kun jäivät aivan likaiseksi, huolimaton tai liian uupunut koko hommaan, nyt hyvä mieli.
        Tänään olohuonetta hieman sipistelen ja sitten on valmista juhannuksen tulla, tosin kauppa/torireissut vielä tehtyäni.

        Kovasti ahkeria olette toisetkin olleet, Eliaanakin kahta taloutta kunnossa pitää ja vielä kissankin hoitelee;)
        Ihana tuo karvaturrisi onkin, kun ei vaan ketun suuhun reissuillaan joudu.

        Makriina sitten ihastui mökillä oloon ja enpä ihmettele, kyllä tämä lämmin ja luonnon kauneus saa viihtymään.
        Näin olen minäkin toiminut, kuten kerroit, kaiteesta tukien ylös pääseen ja kärrejäkin on työnneltävö, se käsien pesu tärkeä osuus kotiin tultua.

        Nauru ja nauraminen on ollut myös tapetilla, totista on suomenkansa, ehkä elämän tiukkuus on leimansa aikojen alussa jättänyt, kun halla vieraili ja vei sadot, ei varmaan naurua siitä seurannut.
        Nauraminen voi saada hyvän mielen jos on asiayhteydessä mukavaan elämään, jos kaikki sujuu ja seurassa nokkelia sanavalmiita ihmisiä, hymykin on herkässä.
        Demeter mainitsit tuon itselleen nauramisen, mielestäni se onkin hyvä tapa ohittaa hankaliakin tilanteita, vaikka sydän verta vuotaisi, monasti tilanne korjaantuu, kun osaa nauruksi pistää, myös itselleen tiukan paikan tullen;)
        Miehelläni oli tapana saada naurua syntymään nokkelilla tilannekohtaisilla sanoillaan, minulla ei sitäkään taitoa ole, ihastelin ihmisiä jotka osaavat leikkiä laskea ja näin viihdyttää.

        Ramoona, juuri tuota mainitsemaasi on tämä rieskani ja jos vielä hapanta kermaa sattuu piimän sekaan olemaan, niin avot, lämpimänä tämä on niin hyvää syötäväksi.
        Olen joskus ihmetellyt täälläkin noita rajoja, kun tämä rieska on meillä tavaomaista, esimerkiksi siellä sinun lapsuusmaisemissa ja Konneveden seuduissa ei rieskaa tunneta.
        Ohrarieska on siellä leipä, tietenkin ohrajauhoista tehtyä.
        Savoon kuuluivat nuokin paikt, tosin rajamailla Konnevesi.
        Näen sinut ja perheesi kukkaseppele päässään ja onnellisena yhdessä jussin vietossa.

        Paljon ehdit korpikirjailija, ihan heikottaa, kun ajattelen mitä kaikkea ehdit ja osaat.
        Väliin itseäsikin ehdit hoitamaan, toivottavasti näkö paranee kaihileikkauksen jälkeen, minulla näin tapahtui.

        En ihmettele yhtään, jos ei jaksa koira, ei emäntäkään pitkiä lenkkejä, sen kokemuksen sain minäkin huomata, helle jo meitä vahoja tiukalla pitää.
        Uskalla vaan vesille mennä, järvellä tai merellä aina kuumallakin on siedettävää, koetetaan kestää, kyllä se sääkin taas muuttaa muotoaan kesän mentyä.

        Sini-sirkku pihlajan huiskimisesta kertoi, minä totesin tarkasteltuani, että kukkiminen jo alkaa ohi olla niilläkin, ei aikaakaan kun marjat valmistuvat ja sitten pikkuhiljaa punertuvat,,, no siihen on vielä aikaa, joten nyt kesästä kaikki irti, mitä suinkin saadaan, näin tänäänkin, eikö vaan;)

        Hyvää aamua hyvin nukutun yön jälkeen! Lämmin olo oli herätessä, eipä ole tarvetta sukkia vetää jalkaansa, yhtä vähän kuin aamutakkia. Koen aina pukeutumisesta vapautumista keväisin, kun ei niin paljon tarvitsen pukea kylmän vuoksi . Eipä silti kevyitähän päällysvaatteetkin on , mutta se tietoisuus hihoista ja napeista ja 😊 ostoskärryn laitaan viskaan joskus takkini, ja wot miten ihana on vapautua !

        Mietin Korppista, miten koet, etteikö mitään eroa ole miesten töillä ja naisten ? Jo fyysisessä voimankäytössä mies on kuin luotu hartiavoimillaan suorittamaan monet nosto, kanto ja riuhtaisuhommat ?

        Ei minusta ole mieltä suorittaa miestenkin tehtäviä, itse ulkoistin aidanleikkuut, ja puunkaadot ym..raskaimmat työt hänen kuolemansa jälkeen.
        Kukaan ei kiitä vanhana, jos on rehkinyt itsensä vialliseksi, jos ei mikään siihen pakota 😊))
        Suorittamisen ilon tunnen hyvinkin maatalon emäntänä, mutta rajansa silti heinämiehenä heilumisella ,...tai ojan kaivuulla! ❤️

        Iltapäivällä onkin itselläni tiedossa puutarha jutustelua, tai kuunteluksihan se menee, kun laps, ystäväni pääsee vauhtiin, hih', mutta kesämökillään oli kuulemma yksinään muutaman päivän, joten valmistautunut olen´ :)

        Aurinkoisia lepohetkiäkin kuumimpana aikana, puiden varjossakin on mukavaa kahvitella hellepäivinä⛱🍃

        sini-sirkku


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopa on työn sankareita teissä vanhuksissa, 8 tunnin työpäivä riittää kyllä ja laki sen määrää. Johan siinä pyörityksessä tekaritkin hajoo.Miksi pitää olla ylätalo ja alatalo, eikö yksi talo riitä yhdelle ihmiselle ?

        Meidänkin mökkialueella on useampi rakennus. Aikojen ja sukupolvien myötä rakennettu milloin mistäkin syystä. Kaikki ne ovat käytössä, juuri sopivasti omilla paikoillaan, Olisipa aika outoa, jos alkaisimme purkaa niitä vain siitä syystä, että yksi rakennus henkeä kohti riittää. Jos ei kuulu mökkiläisten heimoon, ei sitä ymmärrä, eikä ole tarpeen ymmärtääkään.
        Pysyköön kaupungin riennoissa kesät, talvet.
        Meidän mökillämme elellään loma-aikoja jo viidennessä polvessa.
        Monella ikäihmisellä on hampaansa tallella, esim, minulla. Omin avuin on mökin asiat hoidettu. Työ on tekijäänsä neuvonut. Loma-askareita ei tehdä hammasta purren.
        - Mkr. -


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää aamua hyvin nukutun yön jälkeen! Lämmin olo oli herätessä, eipä ole tarvetta sukkia vetää jalkaansa, yhtä vähän kuin aamutakkia. Koen aina pukeutumisesta vapautumista keväisin, kun ei niin paljon tarvitsen pukea kylmän vuoksi . Eipä silti kevyitähän päällysvaatteetkin on , mutta se tietoisuus hihoista ja napeista ja 😊 ostoskärryn laitaan viskaan joskus takkini, ja wot miten ihana on vapautua !

        Mietin Korppista, miten koet, etteikö mitään eroa ole miesten töillä ja naisten ? Jo fyysisessä voimankäytössä mies on kuin luotu hartiavoimillaan suorittamaan monet nosto, kanto ja riuhtaisuhommat ?

        Ei minusta ole mieltä suorittaa miestenkin tehtäviä, itse ulkoistin aidanleikkuut, ja puunkaadot ym..raskaimmat työt hänen kuolemansa jälkeen.
        Kukaan ei kiitä vanhana, jos on rehkinyt itsensä vialliseksi, jos ei mikään siihen pakota 😊))
        Suorittamisen ilon tunnen hyvinkin maatalon emäntänä, mutta rajansa silti heinämiehenä heilumisella ,...tai ojan kaivuulla! ❤️

        Iltapäivällä onkin itselläni tiedossa puutarha jutustelua, tai kuunteluksihan se menee, kun laps, ystäväni pääsee vauhtiin, hih', mutta kesämökillään oli kuulemma yksinään muutaman päivän, joten valmistautunut olen´ :)

        Aurinkoisia lepohetkiäkin kuumimpana aikana, puiden varjossakin on mukavaa kahvitella hellepäivinä⛱🍃

        sini-sirkku

        Entisenä maalaistalon emäntänä tiedät, että ei ole miesten- ei naistentöitä. Osan töistä maatiloillakin hoitaa ammattilaiset. Miehiä ja naisia on tänä päivänä sekä metsurin töissä kuin timpurin töissä.

        Naapurin saunan katolla on kaksi ammattilaista komistusta peltikattoa asentamassa. Mökkini ikkuna-ja oviremppa oli ammattilaisten työtä.

        Muut pienemmät puuhat tulee itse tehtyä. Nytkin istun kahviterassilla, enkä ole vielä mitään saanut aikaseksi.

        Olen nopea liikkeissäni enkä aikaile kunjotain alan ja näistä puuhista kirjoitellessani ne tuntuvat isoilta urakoilta. Ei ne miehiä avuksi välttämättä tarvitse.

        Ensi talvena palkkaan metsurin puita kaatamaan, siihen hommaan olen kykenemötön 🤓

        Pilkekone pysyy hyppysissäni, mutta pölkyt sahaa koku muu 😊


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Entisenä maalaistalon emäntänä tiedät, että ei ole miesten- ei naistentöitä. Osan töistä maatiloillakin hoitaa ammattilaiset. Miehiä ja naisia on tänä päivänä sekä metsurin töissä kuin timpurin töissä.

        Naapurin saunan katolla on kaksi ammattilaista komistusta peltikattoa asentamassa. Mökkini ikkuna-ja oviremppa oli ammattilaisten työtä.

        Muut pienemmät puuhat tulee itse tehtyä. Nytkin istun kahviterassilla, enkä ole vielä mitään saanut aikaseksi.

        Olen nopea liikkeissäni enkä aikaile kunjotain alan ja näistä puuhista kirjoitellessani ne tuntuvat isoilta urakoilta. Ei ne miehiä avuksi välttämättä tarvitse.

        Ensi talvena palkkaan metsurin puita kaatamaan, siihen hommaan olen kykenemötön 🤓

        Pilkekone pysyy hyppysissäni, mutta pölkyt sahaa koku muu 😊

        Korppis

        Onko nyt varmasti tämä P- toipunut keväisestä allergiastaan, johon tuo histamiinikin olisi tehonut, mutta todella hienoa, että jo kahden pojan hoitamisessa olet saanut siitä opin.D

        Kuinka hän tarvitsee jotain sose ruokaa, siis iäkäs mies, jonka luulisi tietävän tämänkin vaivan keväisin, mutta pääsithän tuollakin kehumaan, että vain sinun "hyvässä hoidossa" hän nyt pelastui!D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korppis

        Onko nyt varmasti tämä P- toipunut keväisestä allergiastaan, johon tuo histamiinikin olisi tehonut, mutta todella hienoa, että jo kahden pojan hoitamisessa olet saanut siitä opin.D

        Kuinka hän tarvitsee jotain sose ruokaa, siis iäkäs mies, jonka luulisi tietävän tämänkin vaivan keväisin, mutta pääsithän tuollakin kehumaan, että vain sinun "hyvässä hoidossa" hän nyt pelastui!D

        Taitaa sillä olla tekarit huonossa kunnossa, kun soseruokia syötät. Täytekakkuakin vaan näytit ja sait otetuksi valokuvia sen kanssa, laitoit sitten pakkaseen. Ei ole enää hyvää kun on auringossa kermakakku seissyt ja kun taas sulaa, ne marjat on mössönä. Se on kummaa allergian hoitoa, kun asuu hometalossa ja lähtee sitten mäkille, jossa koko ajan istutaan jollain trukkilavalla ulkona. Syödäänkin kaikki kovassa auringon porotuksessa. Ulkona ne siitepölyt lentää eikä auringossakaan vanhus saisi paljon olla . Se väsyttää ja tulee ihosyöpää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jopa on työn sankareita teissä vanhuksissa, 8 tunnin työpäivä riittää kyllä ja laki sen määrää. Johan siinä pyörityksessä tekaritkin hajoo.Miksi pitää olla ylätalo ja alatalo, eikö yksi talo riitä yhdelle ihmiselle ?

        Hauska kommentti ihan pisti hymyilyttämään.
        Nämä ovat kesämökkejä, jotka lähipiirin yhteisessä käytössä. käytössä. Minä vain tapaan nimittää noin, helppo sanoa.
        Tuossa pihapiirissä sellainen pieni mökki, johon mahtuu 2 ihmistä nukkumaan, sitä minä sanon välitaloksi.
        Tänään on mennyt huilaamisen puolelle, kun välillä sataa ja tällä hetkellä ukkonen on miltei päällä. Ihme, että sähkö pelaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää aamua hyvin nukutun yön jälkeen! Lämmin olo oli herätessä, eipä ole tarvetta sukkia vetää jalkaansa, yhtä vähän kuin aamutakkia. Koen aina pukeutumisesta vapautumista keväisin, kun ei niin paljon tarvitsen pukea kylmän vuoksi . Eipä silti kevyitähän päällysvaatteetkin on , mutta se tietoisuus hihoista ja napeista ja 😊 ostoskärryn laitaan viskaan joskus takkini, ja wot miten ihana on vapautua !

        Mietin Korppista, miten koet, etteikö mitään eroa ole miesten töillä ja naisten ? Jo fyysisessä voimankäytössä mies on kuin luotu hartiavoimillaan suorittamaan monet nosto, kanto ja riuhtaisuhommat ?

        Ei minusta ole mieltä suorittaa miestenkin tehtäviä, itse ulkoistin aidanleikkuut, ja puunkaadot ym..raskaimmat työt hänen kuolemansa jälkeen.
        Kukaan ei kiitä vanhana, jos on rehkinyt itsensä vialliseksi, jos ei mikään siihen pakota 😊))
        Suorittamisen ilon tunnen hyvinkin maatalon emäntänä, mutta rajansa silti heinämiehenä heilumisella ,...tai ojan kaivuulla! ❤️

        Iltapäivällä onkin itselläni tiedossa puutarha jutustelua, tai kuunteluksihan se menee, kun laps, ystäväni pääsee vauhtiin, hih', mutta kesämökillään oli kuulemma yksinään muutaman päivän, joten valmistautunut olen´ :)

        Aurinkoisia lepohetkiäkin kuumimpana aikana, puiden varjossakin on mukavaa kahvitella hellepäivinä⛱🍃

        sini-sirkku

        Palaan pienenn askelen taaksepäin, kysyn, jos joku sattuisi osaamaan:
        " skratt salvor stiger upp med jämna mellanrum. Ranelid är en elegant man, i snygg kavaj och dyr skjorta löst uppknäppt i ..."

        Tuossa esim. esiintyi juuri tuo käsite, jota en osaa, mikä se olisi suomen kielessä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa sillä olla tekarit huonossa kunnossa, kun soseruokia syötät. Täytekakkuakin vaan näytit ja sait otetuksi valokuvia sen kanssa, laitoit sitten pakkaseen. Ei ole enää hyvää kun on auringossa kermakakku seissyt ja kun taas sulaa, ne marjat on mössönä. Se on kummaa allergian hoitoa, kun asuu hometalossa ja lähtee sitten mäkille, jossa koko ajan istutaan jollain trukkilavalla ulkona. Syödäänkin kaikki kovassa auringon porotuksessa. Ulkona ne siitepölyt lentää eikä auringossakaan vanhus saisi paljon olla . Se väsyttää ja tulee ihosyöpää.

        Tekarit kiinnostaa, P. laitatti ensimmäisen juuri-implantin viime keväänä kun piti yksi hammas koko sarjasta poistaa. No, on hänellä kaksi kultahammasta.

        Erilaisia varaosia lie itsekullekin tällä ikää. Minulla titaanisilta ja hammasimplantit. Seuraavaksi laitetaan tekolinssi oikeaan silmään. Muita lisäosia ei vielä minullakaan.

        Ole miettimättä puolisoni sairautta. Lääkärikään ei vielä tiedä. Iloinen on ja onnellinen hoidossani. tuumasi päiväkahvilla.

        "You are irreplaceable."

        Tiedän, että olen 😊

        Korppis uintireissun jälkeen laiturilta, aurinkovarjon suojasta. Lasissa kylmä olut.


    • Pilvinen aamu Dalajoen alajuoksulla, sataa ripottelee kuuroluontoisesti ja kasvimaata ei tarvi tänään kastella. Kasvihuoneelle kannoin juuri pari suurta kastelukannullista sadevettä tynnyristä tippeen alta, nyt taas aivan kirkasta kun ei ollut siitepölyä. Meillä on molemmilla siitepölyallergiaa Legolla enemmän, mutta minulla myös, joka keväistä, mutta lievää.
      Juhannuksena kokoonnumme tyttären terassille sopivan välimatkan päähän toisistamme, grillailemme ja otamme pari lasillista viiniä tai ajattelin tehdä sangriaa kuohuviinistå ja raparperistä ja mansikoista. Lego juo kahvia. Minä jo kyselin tuolla toisessa ketjussa (itse aloittamassani) alkupalaohjeita, koska olen luvannut sellaista kyhätä juhannusaterialle ja sainkin Ramoonalta hyvän ohjeen, mutta saaristolaisleipä on vaikeasti saatavissa täällä meidän nurkilla. Tarvii keksiä jotain muuta...mutta mielellään lohta, katkarapuja tai juustoa.
      Kuumavedenvaraajan vaihto meneillään kellarissa, olemme olleet neljä päivää ilman lämmintä vettä sisällä, onneksi saunan yhteydessä olevassa pyykkituvassa on myös suihku ja oma kuuma vesi.

      • Niin ja jollen poikkea taas lähipäivinä niin hyvää Juhannusta kaikille!


    • Anonyymi

      Kovastihan on juttua miesten ja naisten töistä maatiloilla. Niinhän se on, että molempien hommia naiset aikoinaan joutuivat pakostakin tekemään. Sotavuosina varsinkin oli erilaisista taidoista hyötyä niin naisille kuin miehillekin.

      Minä muistan kun kaupunkilaistyttönä jouduin opettelemaan maatalon töitä. Kova koulu se oli, mutta onneksi mieheni vanhemmat olivat ymmärtäväisiä, hymähtelivät vain muutamia tekemiäni virheitä, virkaten, että kyllä aika opettaa. Ja hyväsithän se opetti, ja hävetä ei mieheni tarvinnut, että kaupunkilaistyttöön rakastui.
      Ainoa, joka ei oikein minua hyväksynyt, oli isoäti, jo 1880- luvulla syntynyt. Minä vähän pelkäsinkin häntä, siinä aitan polulla kävellessään häntä katselin ja ihmettelin, kun pitkässä hameessa kulkien pysähteli ja taas liikkeelle lähtiessään oli jäänyt jälkeensä
      iso pissalammikko. Ulkohuussi siellä silloin vielä oli, joten nyt jo ymmärrän ettei mummo pystynyt niin pitkää matkaa tuvasta huussiin asti pidättelemään.
      Vanha ja raihnainen hän oli jo silloin, nyt kun laskeskelen hänen ikäänsä, niin suurinpiirtein saman ikäinen olen nyt, enkä läheskään niin raihnainen kuin hän silloin.
      Kovaa työtä oli mummo joutunut tekemään ikänsä, mutta eli silti yli 90- vuotiaaksi.
      Nyt on ajat paljon paremmat, ja helppo on elämä niihin aikoihin verrattuna.
      Eipä siis kantsi valittaa, tyytyväinen minä ainakin olen elämääni, ja onneksi ajoissa olen oppinut luopumaan turhasta hössöttelystä! Nautitaan kesästä ja tästä helposta elämästä! km.

    • Anonyymi

      "Nyt on Suomen suloin aika, nyt sen luonto kukoistaa.
      Nyt sen kaikuu laulun taika, Väinön kannel kajahtaa.
      Katso, kuinka järvet hohtaa, Suomen sulojärvet nuo.
      Lehtoloista sua kohtaa, tuksut, joita kukat luo".

      Niin, pianhan on se H-hetki, eli juhannus. Luonto on jo pukeutunut parhaimpiinsa,
      syreenit, pihlajat, angervot myös kohta, monivuotiset kukat availee ja paisuttaa nuppujaan, pionit ne ihanat!

      Mukava istahtaa puutarhan keinuun, katsoa ja kuunnella, tuntea "
      tuoksut vanamon ja varjot veen"!

      Lähipiiri oli jo hiljan käymässä, outoa hieman, kun nyt pidettiin hieman etäisyyttä,
      ei sopinut halata, mutta hyvä on määräyksiä noudattaa, että koronasta päästään lopullisesti eroon!

      Toivotan kaikille teille oikein mukavaa juhannusta, nautitaan,
      Neeasa

    • Terveiset naapurikaupungista, koko iltapäivän istuimme puun varjossa l.ystäväni vehmaassa puutarhassa. Rhododenron kukinta osui ajankohtaan ja monet muut somat kukkaset.
      Oli kiva kuulla miten hän oli tuonut kuusentaimia kesäpaikasta Mikkelin läheltä, ja nyt ovatkin komeita ja korkeita puita!

      Hauskoja kolmionmallisia katajarivejä reunusti kahvipaikkaamme, ja muhkea koivu antoi hyvää suojaa paahteelta.
      Hauskaa oli tavata poikansa tuttu perhekin, joskin ruuanlaitto heillä oli edessä. Me olimme jo syöneet lohikeittoa ennen kahvittelua ja kinuskijäätelöä, jota vein tuliaisiksi.

      Emäntäni haki pikku kirsikkaviinipikarit vielä juhlistamaan puutarha tapaamistamme, miten se ilahduttikaan meitä molempia vanhoja laps.toveria.

      Vielä hellii ilta-aurinko pitkään tienoota, heippa!

      • Huomenta, nyt pilvet taivaalla leijuu ja tuulikin oikein reipaasti heräillyt, jokohan kaivattu sade tänään tulisi?
        Olisi se luonnolle tarpeen ja ihmisillekin, helle vie voimat, aamusta vielä jotain jaksaa puuhastella, iltapäivä hikeä pyyhkien.
        Lenkillä käynnit olen tyystin unohtanut, niin koville otti viimeisestä toipuminen.
        Siivoilin eilen noita loppuja paikkoja ja totesin miten käsivoimani onkaan heikentynyt.
        Nostelen aina tavarat pois lattioilta, että on helpompi pyyhkiä lattiat ja yllätyin miten painaviksi olikaan ruokapöydän tuolit tulleet.
        Hellekö voimat vei, vai onko iän tuomaa heikkoutta?
        Vahasin lattiat pitkästä aikaa ja nyt kiiltää, kunnes taas huonekaluja siirrellen jälkiä aikaan saan;)

        Kesäpaikkojen rakennusten määrästä kirjoittelitte, kai niitä tarpeeseen rakennetaan, perheen suurempina ollessa yöpaikkoja tarvitaan.
        Minun mökillä oli vain mökki ja varasto/liiteri/ huussi rakennus, nyt siellä on aitta lasten nukkumispaikaksi rakennettu.
        Elämä tuo muutoksia ja sen mukaisesti eletään, tuskin kukaan poistaa jo paikalle rakennettuja.

        Juhannusjuhlista olette myös kirjoitelleet,, lähellä on jo hoohetki, hieman tai aika paljonkin varmaan poikkeaa yhdessä olo, mutta ainakin kesää elämme koronasta riippumatta.
        Samanlaisena kaikille varmaan koko maassa luonto antiaan antaa, siitä kannattaa jo tyytyväinen mieli luoda.

        Maatalojen elämästä ja emännän töistä myös tarinaa tullut ja kyllä vähän sillä linjalla olen, että en minä ainakaan kaikkea sitä osaa en jaksa mitä nyt miesten töiksi lasketaan.
        Toki emännät huomattavasti raskaampia töitä joutuivat ennen tekemään, mitä kaupungin "rouvat", mutta kyllä oppia satuaan nämä kaupungista lähtöisetkin kaiken pystyivät tekemään.
        Kälyni sen homman näytti ja minä suu pyöreänä katselin hänen osaamistaan ja jaksamistaan, kai tämä homma on halusta aika paljon kiinni, oppii jos tahtoa riittää ja rakkautta myös tähän elämänkumppaniin ja yhdessä elämiseen;)
        Toisen huolenpito on myös saanut aihetta kirjoitteluun ja sehän se onkin koko elämän suuri tarkoitus, auttaa ja hoitaa silloin kun apua jompikumpi tarvitsee.
        Tämä huolenpidon tarve on korostunut mittavaksi yleiselläkin tasolla, koronasta johtuen.

        Nyt näyttää siltä, että vettä voisi tulla millä hetkellä tahansa, ellei pilvet pois seilaa.
        Sitäpä tästä nyt jännäämään ja jotain tämänkin päivän puuhia tekemään.
        Yksi yö ja sitten se keskikesän juhla on käsillä, mukavaa odotusta.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, nyt pilvet taivaalla leijuu ja tuulikin oikein reipaasti heräillyt, jokohan kaivattu sade tänään tulisi?
        Olisi se luonnolle tarpeen ja ihmisillekin, helle vie voimat, aamusta vielä jotain jaksaa puuhastella, iltapäivä hikeä pyyhkien.
        Lenkillä käynnit olen tyystin unohtanut, niin koville otti viimeisestä toipuminen.
        Siivoilin eilen noita loppuja paikkoja ja totesin miten käsivoimani onkaan heikentynyt.
        Nostelen aina tavarat pois lattioilta, että on helpompi pyyhkiä lattiat ja yllätyin miten painaviksi olikaan ruokapöydän tuolit tulleet.
        Hellekö voimat vei, vai onko iän tuomaa heikkoutta?
        Vahasin lattiat pitkästä aikaa ja nyt kiiltää, kunnes taas huonekaluja siirrellen jälkiä aikaan saan;)

        Kesäpaikkojen rakennusten määrästä kirjoittelitte, kai niitä tarpeeseen rakennetaan, perheen suurempina ollessa yöpaikkoja tarvitaan.
        Minun mökillä oli vain mökki ja varasto/liiteri/ huussi rakennus, nyt siellä on aitta lasten nukkumispaikaksi rakennettu.
        Elämä tuo muutoksia ja sen mukaisesti eletään, tuskin kukaan poistaa jo paikalle rakennettuja.

        Juhannusjuhlista olette myös kirjoitelleet,, lähellä on jo hoohetki, hieman tai aika paljonkin varmaan poikkeaa yhdessä olo, mutta ainakin kesää elämme koronasta riippumatta.
        Samanlaisena kaikille varmaan koko maassa luonto antiaan antaa, siitä kannattaa jo tyytyväinen mieli luoda.

        Maatalojen elämästä ja emännän töistä myös tarinaa tullut ja kyllä vähän sillä linjalla olen, että en minä ainakaan kaikkea sitä osaa en jaksa mitä nyt miesten töiksi lasketaan.
        Toki emännät huomattavasti raskaampia töitä joutuivat ennen tekemään, mitä kaupungin "rouvat", mutta kyllä oppia satuaan nämä kaupungista lähtöisetkin kaiken pystyivät tekemään.
        Kälyni sen homman näytti ja minä suu pyöreänä katselin hänen osaamistaan ja jaksamistaan, kai tämä homma on halusta aika paljon kiinni, oppii jos tahtoa riittää ja rakkautta myös tähän elämänkumppaniin ja yhdessä elämiseen;)
        Toisen huolenpito on myös saanut aihetta kirjoitteluun ja sehän se onkin koko elämän suuri tarkoitus, auttaa ja hoitaa silloin kun apua jompikumpi tarvitsee.
        Tämä huolenpidon tarve on korostunut mittavaksi yleiselläkin tasolla, koronasta johtuen.

        Nyt näyttää siltä, että vettä voisi tulla millä hetkellä tahansa, ellei pilvet pois seilaa.
        Sitäpä tästä nyt jännäämään ja jotain tämänkin päivän puuhia tekemään.
        Yksi yö ja sitten se keskikesän juhla on käsillä, mukavaa odotusta.

        Vapaus meillä on:

        Voi leikitellä mielikseen,
        voi ottaa jättää paikoilleen
        tai olla niin kuin luonnostaan
        ja maata vaan.

        -Tove Jansson


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, nyt pilvet taivaalla leijuu ja tuulikin oikein reipaasti heräillyt, jokohan kaivattu sade tänään tulisi?
        Olisi se luonnolle tarpeen ja ihmisillekin, helle vie voimat, aamusta vielä jotain jaksaa puuhastella, iltapäivä hikeä pyyhkien.
        Lenkillä käynnit olen tyystin unohtanut, niin koville otti viimeisestä toipuminen.
        Siivoilin eilen noita loppuja paikkoja ja totesin miten käsivoimani onkaan heikentynyt.
        Nostelen aina tavarat pois lattioilta, että on helpompi pyyhkiä lattiat ja yllätyin miten painaviksi olikaan ruokapöydän tuolit tulleet.
        Hellekö voimat vei, vai onko iän tuomaa heikkoutta?
        Vahasin lattiat pitkästä aikaa ja nyt kiiltää, kunnes taas huonekaluja siirrellen jälkiä aikaan saan;)

        Kesäpaikkojen rakennusten määrästä kirjoittelitte, kai niitä tarpeeseen rakennetaan, perheen suurempina ollessa yöpaikkoja tarvitaan.
        Minun mökillä oli vain mökki ja varasto/liiteri/ huussi rakennus, nyt siellä on aitta lasten nukkumispaikaksi rakennettu.
        Elämä tuo muutoksia ja sen mukaisesti eletään, tuskin kukaan poistaa jo paikalle rakennettuja.

        Juhannusjuhlista olette myös kirjoitelleet,, lähellä on jo hoohetki, hieman tai aika paljonkin varmaan poikkeaa yhdessä olo, mutta ainakin kesää elämme koronasta riippumatta.
        Samanlaisena kaikille varmaan koko maassa luonto antiaan antaa, siitä kannattaa jo tyytyväinen mieli luoda.

        Maatalojen elämästä ja emännän töistä myös tarinaa tullut ja kyllä vähän sillä linjalla olen, että en minä ainakaan kaikkea sitä osaa en jaksa mitä nyt miesten töiksi lasketaan.
        Toki emännät huomattavasti raskaampia töitä joutuivat ennen tekemään, mitä kaupungin "rouvat", mutta kyllä oppia satuaan nämä kaupungista lähtöisetkin kaiken pystyivät tekemään.
        Kälyni sen homman näytti ja minä suu pyöreänä katselin hänen osaamistaan ja jaksamistaan, kai tämä homma on halusta aika paljon kiinni, oppii jos tahtoa riittää ja rakkautta myös tähän elämänkumppaniin ja yhdessä elämiseen;)
        Toisen huolenpito on myös saanut aihetta kirjoitteluun ja sehän se onkin koko elämän suuri tarkoitus, auttaa ja hoitaa silloin kun apua jompikumpi tarvitsee.
        Tämä huolenpidon tarve on korostunut mittavaksi yleiselläkin tasolla, koronasta johtuen.

        Nyt näyttää siltä, että vettä voisi tulla millä hetkellä tahansa, ellei pilvet pois seilaa.
        Sitäpä tästä nyt jännäämään ja jotain tämänkin päivän puuhia tekemään.
        Yksi yö ja sitten se keskikesän juhla on käsillä, mukavaa odotusta.

        Skillan kaipaili sadetta. Täällä tänä aamuna tuli oikein
        rajusti vettä ja vieläkin jatkuu.
        Ajattelin joko rakennusmiehet ovat tulleet töihin. Tässä lähellä on työt menossa.
        Ei se ollut , pian jatkui salamoiden ilotulitus ja vettä vettä tuli.
        Tämä vain kun kävin täällä lukasemassa. Jatkan omia toimiani:)
        Hyvää jatkoa teille!
        terv. ynnämuu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vapaus meillä on:

        Voi leikitellä mielikseen,
        voi ottaa jättää paikoilleen
        tai olla niin kuin luonnostaan
        ja maata vaan.

        -Tove Jansson

        Tänä aamuna heräsin klo puoli 8 hyvinnukutun yön jälkeen.
        Kerran kyllä piipahdin kylppärissä mutta taas uni tuli.
        Liikunta auttaa unen laatuun ja palauttavuuteen, samoin se hyvä mieli,
        jota liikunta vielä aina aiheuttaa.

        Muuten, pidättekö n.s. "valmiiksi nauretuista" TV-jutuista?
        Minä en niitä katso enkä nimenomaan kuuntele.

        Iloista juhannuksen aikaa! Voi hyvin! M-e.


    • Anonyymi

      Puolenpäivän jälkeen saadaan vettä hurjasti.

      • Aamu neljältä alkoi kuulua kaukaista jylinää, ja pihapuiden välissä leimahteli salamat, tuon ukkosrintaman rantautuessa meren yli suomeniemelle. Niin häikäisevää se silmille se oli, että rullaverhon laskin alas, mutta kauan se ei onneksi kestänyt.

        Viimeinen paukahdus oli niin voimakas , että tuntui kivitalon rakenteissa, ja kurkistin ulos osuiko korkeisiin koivuihin. Ei näkynyt kuin hienoista sinistä savua parkkipaikan takana, mutta en tiedä mistä se tuli.

        Huolestuin hieman ystävättäreni lähes rakennuksessa kiinni olevasta korkeasta kuusesta, kauhea jytinä jos siihen osuisi. Hän oli keskustellut puunkaadosta palstallaan kaupungin edustajan kanssa, hinta oli mielestään kuljetuksineen ollut liian mittava.

        Turvallisuus olis minusta ensisijaista silti, varakas leski tuntuu yhä jatkavan suurperheen säästäväisyyttä yksinkin ollessaan.

        Miten hyvää tuo sade tekikään, joskin saisi vielä jatkua päivänkin, kuin kasvihuoneessa on ilma lempeä ja kostea nyt ! Mahtaa ötököillä ja linnuillakin olla kesäjuhlaa nyt, kun ruokaa on riittäämiin.
        Aaton aatto, ja aurinko pian lakipisteessään,..huikeaa riemua ovatkin herättäneet nämä valoisat kesäyöt !

        Sitä ilmentämään tässä,..,.., Anki ja Kesäyöt ❤️


    • En tiedä tuleeko edes oikeaan kohtaan tään muutoksen jälkeen 😊, moikka!

      Ne kesäyöt Anki

      https://www.youtube.com/watch?v=2pV2203HsQc

    • Vettä saatiin ukkosen kera viime yönä etelärannikollekin oikein kunnolla ja tilauksesta, nyt on kaikki vehmasta, kukkaista ja vastapestyä juhlan tuloon. Aurinkoa ja lämpöä riittää lupausten mukaan ainakin juhannuksen ajaksi lähes koko maahan. Merivesikin on matalissa poukamissa jo parikymmenasteista, uiminen on suuri kesänautinto ja nyt uimakautta varmaan kestääkin pitkään, koska meri varastoi lämpöä pitkälle syksyyn. Purjehdussäät näyttävät loistavilta, joten huomenna veneen keula suunnataan kohti länttä. On vietetty pikkujuhannusta niiden kanssa, joita ei tavata pyhinä, harvoin kesällä kaikkia saa samaan aikaan koolle. Kahdella vanhimmalla lapsenlapsella on ajokortit, tykkäävät piipahtaa mummolassa omia aikojaan, kun ovat kesätöissäkin . Molemmilla on myös seurustelukumppanit, kivaa saada tutustua avoimiin, reippaisiin nykynuoriin. Kukkaseppeleopissa ovat olleet samalla ja vaarin muurinpohjalettuja sekä savukalaa aina erityisesti kiittelevät, kyllä toki mumminkin tarjoomukset hyvin kelpaavat. :)

      Leipä jakaa kulttuureja Suomessa ja tietysti maitten välillä. Äiti osasi tehdä peltiryynirieskaa juvalaisen talon tyttärenä , ei siellä muut sitä tosiaan tunteneet, ja hän leipoi myös juurella hapatettua ja nostatettua sekaleipää varmaan osin ohrajauhoistakin , ruislimput ostettiin. Hämäläisessä anoppilassa syötiin taas ruisreikäleipää, ohraleipää sanottiin rieväksi ja sitä anoppi itsekin leipoi. Rievätaikina nostatettiin hiivalla, vehnäjauhoja aina mukana että kohoaisi hyvin, taikina oli melko löysää . Se oli hyvää juuri uunista tulleena , kun voi suli päälle. Ostamme rievän aina Pirkanmaan matkoilla ylöjärveläisestä Aallon leipomosta, kuten pelkästä rukiista leivottuja reikäleipäkin - saahan niitä myös joistakin marketeista määräpäivinä etelässäkin. Saaristolaisleipää ostan ainakin juhannukseksi ja jouluksi, tuorejuusto-kylmäsavulohipäällysteellä ja mädillä koristettuna tarjoan, ja sopii siihen monet juustot ja hillotkin. Kahvileipänä tumma täyteläinen , maltaiden takia makeahko leipä käy myös, vaikka avokado- tai omenaviipaleita päälle.

      Aivan ihastuttava tuo Muumipeikon juhannusruno. Toivottavasti sen lähettäjä ei pahastu, kun laitan sen nyt kokonaisena.

      Pään painan ruohikolle
      ja oion jalkojain.
      En jaksa pohdiskella,
      mä tahdon olla vain.

      Sen viisaammat voi tehdä,
      mä päivän kultaan jään.
      Mä tunnen kaikki tuoksut
      ja luonnon loiston nään.

      Voi leikitellä mielikseen,
      voi ottaa jättää paikoilleen
      tai olla niin kuin luonnostaan
      ja maata vaan.

      Mä peikko siihen uskoon jään,
      on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

      – Tove Jansson –


      Iloista juhannusjuhlaa kaikille !

      • Anonyymi

        Kiitos, Ramoona, kun laitoit tuon runon kokonaan, minä kun aamu-unisena
        laitoin vain tuon toiseksi viimeisen säkeistön, se kun sopi senhetkiseen tunnelmaani.

        Oikein herttaista juhannusta toivotan kaikille! Miaelina.


    • Vuorokausi vaihtuu pian juhannusaatoksi. Mikäpä hänessä, tervetuloa 🤓

      Kaikki lähes valmista Jussin viettoon. Ei ole rästitöitä. Pihapiiri on siisti, pensaat, puut ja kukkaset pirspakkana tervettulleen virkistävän sateen jälkeen. Ukkosrintama leikisti peloitteli mökkiläisiä Nuaksen rannoilla heitellen ämpärikaupalla vettä, ääni lienyt ollut käheä kun niin vaisusti paukutteli. Valosoutakaan emme nähneet.

      Ostin tänään juhannusruoat. Huomenna ei enää tarvitse kirkolle ajella. Esikoinen kuullessaan aikomukseni loimuttaa lohifile, ilmoitti napskasti haluavansa ehdottomasti tehdä sen homman, mikäpä hänessä, minä valmistan salaatit ja muut tarjottavat.

      Olen lyönyt hanskat tiskiin, vienyt lapiot ja vasarat, laastit ja maalit varastoon odottamaan ensi kesää. Nyt aloitin kesäloman, johon ei kuulu miestentyöt. Laiturilla odottaa makuulavitta. Sieltä minut jatkossa löytää.

      Puolisoni sai puhelun lääkäriltä. Näytteissä ei löytynyt mitään hälyttävää ja koska kunto on kohennut uusi yhteudenotto tulee parin viikon sisällä ja siihen liittynee joitakin lisä tutkimuksia jos tarvis.

      Hyvää keskikesän juhlaa kaikille, älkää polttako nenää se kun taitaa muutoinkin alkaa punottamaan viimeistään ensi sunnuntaina.

    • Juhannusaatto, pilviä seilaa, mutta eiköhän ne päivän mittaan katoa ja saadaan kaunis juhannus.
      Pääskyset ainakin korkeuksissa liitelevät ja se vanhaan aikaan hyvää säätä ennusti.
      Vettä saatiin täälläkin, ukkonenkin hieman meinasi pelotella, tosin en osaa sitä pelätä lainkaan, se on asia mihin pelkääminen ei apua anna.
      Ylihuomenna sitten kesäpäivänseisaus on totta ja viikon verran pesässä viihtyy ja sitten alkaa yöt pidetä.
      Nyt se jääköön kuitenkin unohduksiin ja elämme tätä ihanaa aikaa.

      Mukavia uutisia on korpikirjailijan kumppani saanut, se ilon aihe, muutenkin valmistautuminen tähän keskikesän juhlaan on tehty,
      Ramoonan veneen kokka merelle suuntaa, ehkä merikin tyynenä pysyy ja antaa kaiken nautinnon siitä mitä sieltä odotetaan.

      Miaelina kysyit tykätäänkö valmiiksi nauretuista ohjelmista, en tykkää.
      Yöunet minulla on melko pitkät, seitsemän tuntia ja jos unia en paljon näe, levon antaa.

      Ynnämuu puuhastelee varmaan mukavissa tekemisissä ja saa siitä sisältöä arjen elämään.
      Kiva kuitenkin aina huomata, että pistäydyt elon merkit antamassa;)

      Keskikesän suomalaiseen maisemaan ja elämään johdattelee sini-valkoiset sävelet, joita Ylen tarjonta on pullollaan ja niistä riittää joka makuun.

      Uskon, että tähän juhla aikaan monikin täysin uppoaa ja tietokone sivuutetaan, mikä onkin suotavaa, nyt nautitaan mökkeilystä ja vesillä olosta.
      Ensimmäinen juhannus minullakin kotona oleillen ja yksin, aina on tämän 82:san vuoden aikana ollut väkeä ympärillä, nyt näin.
      Eiköhän se suju näinkin ja tyydyn toivottamaan oikein ihanaa juhla aikaa teille jokaiselle, turvallista ja lämmintä, aurinkoista eloa;)

    • Kaunista Juhannusjuhlaa, sää suosii ja lämpöä riittää.
      Muisteloiden parissa olen juhlaa viettänyt, niin paljon ihanuutta ja iloa on elämääni mahtunut, toki murheitakin, mutta aika ne sumentaa.
      Aika on ollut kohdallani armollinen, olen saanut terveyttä, vieläkin tunnen olevani melkein kuolematon, vaikka ilta jo on tullut eittämättä eteen.
      Valokuvien myötä olen nuoruuteeni palannut, miettien olisinko jotain toisin tehnyt?
      Löytyyhän niitä tehtyjä virheitä ja pettymyksiä monen asian kohdalla, kuitenkin olen anteeksi pyytänyt ja tällä hetkellä kiitos mielessä elelen.

      Juhannusrunoa yritin, mutta eipä runoratsu lentoon lähde, käskyjä ei tottele;)
      Jääköön tähän tällä kertaa, odottelen kirjoittajien palaamista ja juhannuksen menoista kertomaan itse kutakin.

      Vielä juhlaa on jäljellä, iloitkaa ja nauttikaa;)

      • Anonyymi

        Terveiset Aurooran puistosta Lippajärveltä, missä entisen naapurini kanssa istuttiin tuuhean tammen alla kahvittelemassa. Kotiinsa kutsui ensiksi kyllä, mutta en vielä tapaa kuin ulkoilmassa ystäviä, lapsiani lukuunottamatta. Silloinkin pidetään vielä etäisyyttä varmuuden vuoksi.
        Siitä tulikin hauska ja nostalginen retki, tutussa paikassa, miehellään oli pari vilttiä meille, ja vaimonsa toi korissa munkkeja ja crosantteja, ja minä vain tummaa suklaata ja Vilhelmiina keksejä 😊))

        Monet perheetkin oli ryhmittyneinä varjopaikoissa, oli niinkuin kesäinen maalaus, tuo 32 ha alue kun on niin kaunis. Korkeat erilaiset jalot lehtipuut ja pähkinäpensaistot kuuluvat monimuotoisuuteen, mutta joen lähelle emme nyt sijoittuneet, mieheni ja minun lempipaikkoja aikanaan.

        Lähdettävä oli jo kuumuutta pakoon, kyllä sentään sisällä on huomattavan viileää nyt.
        Vielä pitää mehua kotonakin hörppiä, ja jumpata selkääni,..ei selkä oikein tykännyt pitkään viltillä makaamisesta :)
        Tummaa suklaata olin saanut ohuelle puserollenikin, mutta likomaan viskasin jo lavuaariin.
        Nyt alkaa hiukaseen, pitänee jotakin suolaista saada, ja puhtikin on kuin tipotiessään,....

        Ihanaa juhlaa siltikin, jatkoja vaan,.. 🦋🌸🌿🌷 sini-sirkku


    • Kesäpäivänseisausta kaikille. Juhannus täyteläisimmillään. Hyvin pientä tuulenvärettä, jota ei tunne, mutta jonka huomaa järvenpinnalta ja koivujen latvuksista. Istun laiturilla, käki kukkuu, sorsaemo toi 7-pikkuista leivän kerjuulle. No, pitää syöttää.

      Mehiläinen pörrää lupiininkukkaisissa.

      Mikäpä hänessä ollessa, kesä kauneimmillaan.

      Lokit leijailevat järven yllä. Telkät uiskentelevat hieman kauempana rannasta.

      Rauhallista on niemellä. Mitäpä nyt vanhat ihmiset juhannuksena jonninjoutavia.

      Päivä laskeutuu iltaan, aurinko taitaa pysyä korkealla. Mietin panisko saunan tulille. Naapuri pisti, ilmassa houkutteleva savun tuoksu.

      Jatketaan.

      • Anonyymi

        Sorsia ei pidä ihmisten ruokkia leivällä, se ei ole niiden luontaista ravintoa ja voi aiheuttaa kehityshäiriöitä ja sairauksia. Kesällä on niillä yllin kyllin sopivaa ravintoa luonnossa, mutta laiskistuuhan ne, kun tuputetaan pullaa ja leipää. Ne tottuvat ihmisiin eivätkä osaa pelätä, kun sorsien metsästys alkaa. Ei pidä kajota luonnon järjestykseen !


      • Anonyymi

        Mie pidin ihmeenä kun eilen myöjäillalla käki kukkui iltamyöhällä koillisen suunassa.
        Siinä suunnassa, VT-15 takana on metsäistä seutua, sekapuustoa. Siinä illan hiljaisuudessa käen kukunta kuuluu kaukaa.
        Tämä hurskainen se tässä. Sairastelin huhti-toukokuussa tota vasemman puolen olkapäätä. Se kipeytyi hirmuiseksi.
        Kipu iski niskan lihaskireyden vuoks myös kallon sisälle.

        Just kun olin aikonu mennä terveyskeskukseen vali vali käynnille, ohut järjen ääni käskikin mennä fysikaaliseen hoitoon.
        Heti eka käynti helpotti niin että opettelin uudelleen pyörällä liikkumisen.
        Pääsin aloittamaan rästiin jääneitä ok-talon töitä kun lehti-ilmoituskaan ei tuottanut koronakeväänä työntekijöitä.

        Terveisiä SkillaNille ja kaikille palstan tutuille!
        - hurskainen -


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mie pidin ihmeenä kun eilen myöjäillalla käki kukkui iltamyöhällä koillisen suunassa.
        Siinä suunnassa, VT-15 takana on metsäistä seutua, sekapuustoa. Siinä illan hiljaisuudessa käen kukunta kuuluu kaukaa.
        Tämä hurskainen se tässä. Sairastelin huhti-toukokuussa tota vasemman puolen olkapäätä. Se kipeytyi hirmuiseksi.
        Kipu iski niskan lihaskireyden vuoks myös kallon sisälle.

        Just kun olin aikonu mennä terveyskeskukseen vali vali käynnille, ohut järjen ääni käskikin mennä fysikaaliseen hoitoon.
        Heti eka käynti helpotti niin että opettelin uudelleen pyörällä liikkumisen.
        Pääsin aloittamaan rästiin jääneitä ok-talon töitä kun lehti-ilmoituskaan ei tuottanut koronakeväänä työntekijöitä.

        Terveisiä SkillaNille ja kaikille palstan tutuille!
        - hurskainen -

        Huomenta ja sanoisiko tervetuloa arki ja normaali elämä;)
        Säällä on meitä hellitty ja vielä vaan jatkuu, no niinhän kesällä pitääkin.
        Lomat monellakin alkoi juhannukselta ja elämä siltä osin hymyilee.

        Olipa iloinen yllätys hurskaisen ilmentyminen kirjoituksineen, tässä jo ehti ajatella vaikka mitä.
        Nyt pitää varoituksen sana heti heittää, älä liikaa ala rehkimään, jos monta kuukautta sairastit, ei varmaan vielä ole olkapääsi terveeksi tullut.
        Pikkuhiljaa aloita ja voimistelu tai mitä ohjeita nyt sitten antoivatkaan fysikaalisesta, niitä tekemällä ja ajan kanssa kuntoutus tapahtuu.
        Minulla tuo niska myös hankaluutta tuottaa, huimailee aamuisin, mutta hieroskelen ja aina väliin niskatukea pidän, sekin varmaan apua antaa
        Kiva kuitenkin, että paluun Noja-tuoliin teit, on sinua huhuiltukin;)

        Korpikirjailija on kaikki luonnon elementit käytössä, saunomisista ja uinnista lähtien, se on jo yhtä juhlaa sellainenkin.
        Tuohon syntiin minäkin sorruin, kun mökillä asustelin, sorsia syötin ja kerjäämisen pian oppivat.
        Nyt siellä on koira perheellä ja se pitää sorsat kauempana.
        Jos en aina ruokaa antanut, söivät karviaismarjapensaan alaoksat tyhjiksi.
        Sain niistä marjoista osani minäkin, tekivät hyvin marjoja ne pensaat.

        Kyllähän se makoilu viltin päällä taitaa monelle tehdä vaivoja selkään, aina sen verran kosteutta maassa on, en yritäkään maahan istumista, enhän pääse avutta ylös;)
        Toivottavasti noita tapaamisia saadaan pian enemmänkin toteutettua, jos se toinen aalto koronasta ei päälle iskisikään.

        Minä eilen taas lenkillä kävelin ja laskin, että viisi levähdystä käytän ja viimeinen onkin kotini takana oleva puiston penkki, siinä ihastelen kasvustoa.
        Vanhoja juhannusruusupensaita ja syreenipuskia mitä on jäänyt aiemmilta pihan laittajilta, isot pihlajat ja vaahterat koivujen kanssa kilpailee.
        Uutena on kaupunki tehnyt kukkapenkit, joissa kuunliljat, nauhukset ja sipulikukat luovat ihanuutta, muutama sypressikin pääse loistoonsa.
        Ihana siinä varjossa on istahtaa ja katsoa liikenteen soljumista ja matkustajia joita autot sisäänsä kerää, junankin ääni silloin tällöin kuuluu, tosin vähän vuoroja enää junilla näillä raideosuuksilla.
        Jospa taas lähden tallustelemaan, aamu on parasta kävelyaikaa, kuumuus ei vielä haittaa.

        Jokohan mökeiltä ihmiset palailevat, eipähän tämän ikäisillä työt kutsu, joten ihan kiva varmaan lomailua jatkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mie pidin ihmeenä kun eilen myöjäillalla käki kukkui iltamyöhällä koillisen suunassa.
        Siinä suunnassa, VT-15 takana on metsäistä seutua, sekapuustoa. Siinä illan hiljaisuudessa käen kukunta kuuluu kaukaa.
        Tämä hurskainen se tässä. Sairastelin huhti-toukokuussa tota vasemman puolen olkapäätä. Se kipeytyi hirmuiseksi.
        Kipu iski niskan lihaskireyden vuoks myös kallon sisälle.

        Just kun olin aikonu mennä terveyskeskukseen vali vali käynnille, ohut järjen ääni käskikin mennä fysikaaliseen hoitoon.
        Heti eka käynti helpotti niin että opettelin uudelleen pyörällä liikkumisen.
        Pääsin aloittamaan rästiin jääneitä ok-talon töitä kun lehti-ilmoituskaan ei tuottanut koronakeväänä työntekijöitä.

        Terveisiä SkillaNille ja kaikille palstan tutuille!
        - hurskainen -

        Ei pitäisi luonnonjärjestystä omalla kohdallaankaan unohtaa ja laiminlyödä.
        Jos syöt valkoisista vehnäjauhoista, sokerista ja voista sekä kananmunista yhteensekoitettua , vatkattua ja sitten paistettua, niin se saattaa pysäyttää aineenvaihduntasi kokonaan. Joudut suolentukkeutuman takia leikkaukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pitäisi luonnonjärjestystä omalla kohdallaankaan unohtaa ja laiminlyödä.
        Jos syöt valkoisista vehnäjauhoista, sokerista ja voista sekä kananmunista yhteensekoitettua , vatkattua ja sitten paistettua, niin se saattaa pysäyttää aineenvaihduntasi kokonaan. Joudut suolentukkeutuman takia leikkaukseen.

        Justiinsa juu, varmaan lettukestien jälkeen suolisto leikataan,,,, 'sepelvaltimolaiset' jo levittää tautien asiantuntemuksiaan tännekin, hyi hitsi kun inhottaa mokomakin yksinkertaistaminen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sorsia ei pidä ihmisten ruokkia leivällä, se ei ole niiden luontaista ravintoa ja voi aiheuttaa kehityshäiriöitä ja sairauksia. Kesällä on niillä yllin kyllin sopivaa ravintoa luonnossa, mutta laiskistuuhan ne, kun tuputetaan pullaa ja leipää. Ne tottuvat ihmisiin eivätkä osaa pelätä, kun sorsien metsästys alkaa. Ei pidä kajota luonnon järjestykseen !

        Kieltojen keskellä.eläminen on raskasta, etenkin jos muiden ihmisten elämäntapavalinnat eivät miellytä.

        En itse tykkää sorsan metsästyksestä. Mutta eipä minua häiritse jos se on jonkun toisen harrastus.

        Suomessa valkoposlihanhia voisi metsästääkin koska ne saavat ohilennoillaan aikaan maanviljelyksille tuhoja. Pulskia hanhia pakkaseen sorsanlihan sijaan.

        No,eilen saivat iltapalaksi ruisleipämurusia.
        Ihania pikku palleroita.

        Rantasipi on usean vuoden ajan pesinyt rantani läheisyydessä. Yhtenä iltana se lennähti laiturin kaiteelle tervehti meitä terävillä vihellyksillä, liekö tullut kysymään lupaa rantautua.

        Elämä jatkuu täällä luonnon iloja seuratessa. Ainahan eläimrt ja linnut joutuvat meidän ihmisten virittämlln ansoihin. Orava pujahti katiskaani jonka olin nostanut saunan kupeelle odottamaan kauslikkon pääsyä. P. huomasi ja päästi kurrelle ulos vankilastaan.

        Eilen pumppasin ilmaa kumiveneeseen. Se on ihana hellepäivän rantalelu.

        Esikoinen soitt juuri,, palaa mökillemme ilokseni vielä pariksi päivää. Olivat vaimonsa kanssa juhannusaattoa viettämässä kanssamme ja jatkoivat anoppilansa mökille lähelle venäjän rajaa. Vaimo ajelee Hesaan, työt kutsuvat ja esikoinen tulee luikseni.

        Nyt aamupuuron valmistukseen. Kaurapuutoa soseutetuilla hedelmillä..mamm..ja kahvia.

        Anteeksi jos sormet ei löydä näppäimiä. Makoilen vielä ylisillä ja silmälasit ovat alakerrassa.

        Tässä linkki sorsan "laillisesta"ruokinnasta 😊


        https://eralehti.fi/keskustelu/aihe/era_postst7017_sorsien-ruokinta/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sorsia ei pidä ihmisten ruokkia leivällä, se ei ole niiden luontaista ravintoa ja voi aiheuttaa kehityshäiriöitä ja sairauksia. Kesällä on niillä yllin kyllin sopivaa ravintoa luonnossa, mutta laiskistuuhan ne, kun tuputetaan pullaa ja leipää. Ne tottuvat ihmisiin eivätkä osaa pelätä, kun sorsien metsästys alkaa. Ei pidä kajota luonnon järjestykseen !

        Tuo on totuus!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on totuus!

        Tarkoitin tuon edellisen sen sorsien ruokkimisen jälkeen.


    • Anonyymi

      Hyvää juhannuksen jälkeistä aikaa! Tämä juhannus muistetaan varmaan siitä,
      että korona alkoi helpottamaan, ei tartuntoja enää kuin yksi joskus harvoin!

      Myös muistetaan tästä lämmöstä, melkein helteestä, jatkuvasti joka päivä.
      Aurinkovoiteilla ja leveälierisillä hatuilla on käyttöä, varsinkin tällaisella tuulettomalla säällä.

      Oli kiva yllätys, että hurskainen ilmaantui paikalle! Hyviä liikeitä siellä fysikaalisessa opetetaan, joita voi jokainen kotonaankin jatkaa. Liike on lääke!

      Nyt lounaalle, kaurapuuroa ja runsaasti pakastemarjoja, joita vielä pakasteessa on.
      Mietin , että tuleekohan nyt metsämarjoja, kun on ollut kovin kuivaa!
      Pitäisikö alkaa säästämään vanhoja pakasteita?
      Ehkä niitä sateitakin vielä saadaan! Toivotaan, vaikka ei mitään rankkasateita.

      Nautitaan kesästä,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Ihan päivän hyvä uutinen: hurskainen ilmestyi kirjoittamaan!
        Toivottavasti vaivasi tokenee fysiikkaterapialla kuntoon.
        Kävin hyvän ulkoilulenkin heti aamusta, näin on vähän
        viileämpää. Helteitä riittää ainakin viikon verran ennusteiden
        mukaan.
        Täytyypi ottaa vähän "murenta" ja sitten etone. Puuhastelemistakin
        on, se sitten loppupäiväni juttu.
        Hyvää jatkoa teille näille kesäkeleille:))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan päivän hyvä uutinen: hurskainen ilmestyi kirjoittamaan!
        Toivottavasti vaivasi tokenee fysiikkaterapialla kuntoon.
        Kävin hyvän ulkoilulenkin heti aamusta, näin on vähän
        viileämpää. Helteitä riittää ainakin viikon verran ennusteiden
        mukaan.
        Täytyypi ottaa vähän "murenta" ja sitten etone. Puuhastelemistakin
        on, se sitten loppupäiväni juttu.
        Hyvää jatkoa teille näille kesäkeleille:))

        Edellisen kirjoitti hajamielinen ynnämuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellisen kirjoitti hajamielinen ynnämuu.

        Myöhään meni iltapäiväkahvini, mutta pysympähän ainakin hereillä. Ruuan päälle se maistuukin, kun löysin pakkasesta annospalan kirjolohta,..no minä paistamaan suolaisen nälkääni, pienen salaatin kanssa rauhottui vatsakin.
        Olin oikein suomustanut kalan, joten sain syödä nähkoineen päivineen, paistettu nahka kun minusta on lähes parasta 😊
        Sitruunaa olen puristanut kylmään veteen janojuomaksi, kyllä aamupäivällä kahviakin meni pari mukillista.

        Eilinen päivä meni ulkoilun merkeissä Sipoossa, pihapiirissä puut on kasvaneet ja tuuheutuneet sitten viime kerran. Kookas vaahtera levitti oksansa kuin varjona pihakeinun yllä, jonne isäntä oli tuonut aitasta pikku pöydän ihan liinankin levittänyt korin alle.


        Taulun laitoin nojaamaan tammenrunkoon, isokokoinen mieluisa työhän se on 1metri ja 40 sm. Enpä mene jatkamaan sitä enää, kyllä se valmis työ on jo, kun vaan seinään saan porakoneella naulan poikien palattua saaresta.

        Aurinkovoidekin suojakerrroin 50 loppui, ei nyt viitsi altistaa ihoa ilma suojaa.
        On meillä nyt helteet suomessa, heinäkuulle ne ennen osuivat, mutta ihanaa on saada nauttia kesästä Juhannuksena!

        Saaristossa aikanaan oli jussina usein vielä kylmä iltaisiin, alkukesää juhannus muuten minulle yhä on. Olipa fiksun perunanpesuharjan masinaan laittaneet saaressa, pojanpoika pesi ämpärillistä uutta perunaa, ja harja ja perunat pyöri ämpärissä tuloksellisesti.
        Parempi tuo olikin kuin minun painepesuri Kesäheinässä, silloinen iso liuta kun odotti ruokaa :) puhdasta toki tuli silläkin kun tarkkana ohjasi.

        Olihan hauskaa nähdä hurskaisen paluun kirjoittajiin, kiva kun oivalsit mennä fysikaaliseen saamaan helpotusta. Yhdyn Skillanin huoleen,..ulkoistaisit jo ne kaikkein raskaimmat hommat.

        Heinätöiden jälkeen jouduin minäkin hoitoa hakemaan,... sinä vuonna kun ei talkooväkeä juurikaan saatu. Ei se kroppakaan oikein kestä vaurioitumatta liikarasitusta, meillä se ratkaisi paalikoneen vuokraamista seuraavana vuonna.

        Illanvieton leppoiusuutta nyt 🌷 kukin tavallaan, voidaan hyvin,.. 👏t. sini-sirkku


    • Viestini 10.13 ei ottanut kirjautumistani, mutta kai se tunnistettiin 😊 Tervetuloa hurskainen elävien kirjoihin.

      Tänään minulla on ollut vapaapäivä omaishoidosta. Esikoinen on hemmotellut .inua. Tehnyt ruoat, nikkaroinut saunaa ja autoani. Minä vain istun ja nautin ilta-auringosta. Tiskit tuossa sivupöydällä, mutta nekin on lapseni päättänyt tiskata.

      Miläpä hänessä.

      • Anonyymi

        Sinua siis hemmoteltiin, mutta kuka hoiti sairasta omaistasi ?


      • Huomenta ja kaunista, lämmintäkin, nyt vanhat ihmiset jo alkavat voida huonosti tästä kuumuudesta koronan pelon lisäksi.
        Helle vaan jatkuu ja nyt jo lenkeiltäkin varoitellaan, kai sitä pitäisi vaan makoilla kylmien pyyhkeiden kanssa;)
        Eipä tuo houkuta ulos lähteäkään, mittari 23 näyttää, kävelen sitten kun viilenee.
        Ihana kuitenkin tämä kesä on ollut, lomalla olleet on säästä saaneet nauttia ja varmaan kirjoittajiakin mökit viihdyttää.
        Vettä kaipaisi marjat ja muukin luonto, virkistäisi se ihmisiäkin.

        Toivotaan todella, että säästyisimme siltä toiselta korona aallolta, mikä nyt maailmalla riehuu, hyvin on saatu aisoihin täällä meillä.
        Uskonpa, että nyt on hyvin opittu käsien pesua, jos se joillakin vähän kehnosti tapahtui, kyllä meillä kohtalaisen paljon huolta pidetään peseytymisestä muutenkin.
        Joskus tulee mieleen, että vähän liikaakin, herkistymme liiasta siisteydestä.

        Korpikirjailija ja hurskainen myös, ei näin helteellä tarvitse mitään työtä ajatellakaan, löhöilyä vaan ja veden juomista.
        Ynnämuu mainitsi tuon "murennan" ottamisesta, kyllä jotain suolaista on väliin otettava, muuten heikkous kohtaa, osansa suolaakin tarvitaan.

        Iso on taulusi sini-sirkku, minulla metrin kai suurin, siitä pienempiä sitten jokunen.

        Noin ne metsämiehet lintuja ruokkii, mutta ei kai niitä saa siihen lavalle kuitenkaan ampua, näin olen kuullut.
        Minä nyt en ampuisi mihinkään, en edes sorsapaistia ole syönyt, sen paremmin kuin jänistäkään.
        Sikaa ja muita kyllä syön, ehkä vähän kehno olen tämän jaon suhteen, mutta jotenkin se on luonnollisempaa.
        Herkkyyttä toiseen ja julmuutta toiseen, näin se elämä kuljettaa.

        Nyt jään odottamaan, joko mökeiltä aletaan kotiutumaan ja viestejä laittamaan, hellettä ja lepoa, sitä toivotan kanssaihmisille;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta ja kaunista, lämmintäkin, nyt vanhat ihmiset jo alkavat voida huonosti tästä kuumuudesta koronan pelon lisäksi.
        Helle vaan jatkuu ja nyt jo lenkeiltäkin varoitellaan, kai sitä pitäisi vaan makoilla kylmien pyyhkeiden kanssa;)
        Eipä tuo houkuta ulos lähteäkään, mittari 23 näyttää, kävelen sitten kun viilenee.
        Ihana kuitenkin tämä kesä on ollut, lomalla olleet on säästä saaneet nauttia ja varmaan kirjoittajiakin mökit viihdyttää.
        Vettä kaipaisi marjat ja muukin luonto, virkistäisi se ihmisiäkin.

        Toivotaan todella, että säästyisimme siltä toiselta korona aallolta, mikä nyt maailmalla riehuu, hyvin on saatu aisoihin täällä meillä.
        Uskonpa, että nyt on hyvin opittu käsien pesua, jos se joillakin vähän kehnosti tapahtui, kyllä meillä kohtalaisen paljon huolta pidetään peseytymisestä muutenkin.
        Joskus tulee mieleen, että vähän liikaakin, herkistymme liiasta siisteydestä.

        Korpikirjailija ja hurskainen myös, ei näin helteellä tarvitse mitään työtä ajatellakaan, löhöilyä vaan ja veden juomista.
        Ynnämuu mainitsi tuon "murennan" ottamisesta, kyllä jotain suolaista on väliin otettava, muuten heikkous kohtaa, osansa suolaakin tarvitaan.

        Iso on taulusi sini-sirkku, minulla metrin kai suurin, siitä pienempiä sitten jokunen.

        Noin ne metsämiehet lintuja ruokkii, mutta ei kai niitä saa siihen lavalle kuitenkaan ampua, näin olen kuullut.
        Minä nyt en ampuisi mihinkään, en edes sorsapaistia ole syönyt, sen paremmin kuin jänistäkään.
        Sikaa ja muita kyllä syön, ehkä vähän kehno olen tämän jaon suhteen, mutta jotenkin se on luonnollisempaa.
        Herkkyyttä toiseen ja julmuutta toiseen, näin se elämä kuljettaa.

        Nyt jään odottamaan, joko mökeiltä aletaan kotiutumaan ja viestejä laittamaan, hellettä ja lepoa, sitä toivotan kanssaihmisille;)

        Kyllä mökeilläkin jotkut roikkuu koko ajan somessa, ainakin nuoriso.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mökeilläkin jotkut roikkuu koko ajan somessa, ainakin nuoriso.

        Huomenta iloiseen aamuun! Oli niin kiva aamutelkkarin ote tuo jälkipörssi, että ihan hyvä tuuleni vain lisääntyi :D Onneksi vilkkaan ystävättäerni puhetulvan ansiosta pysyn kärryillä, kun tuo Elena ? latoo tekstiään 😀))
        Muiden osallistujien kulmat jo vetäytyy ryppyyn kun jää tajuamatta,..

        Joo, iso on taulu,... tässä olen sovitellut sitä tilapäissijoitukseen, ennenkuin saan sen seinälle. Nyt on asia hallinnassa, en voinut pitää sitä pystyssäasennossakaan eteisen seinää vasten tönittävänä. Onneksi on pellavakankaalle maalattu, ei paina liikaa kehyksineenkään.

        Ihana aamu on meneillään, vielä yönraikkaana ikkunankin ollessa raollaan koko yön.
        Lähdettävä olisi rannalle, meri aina viilentää jonkin verran, joskin varjopaikkoihin on mieluisinta hakeutua. Taidan ensin käväistä torilla uuden perunan haussa, ei nuo isonkaan kaupan laarit taida ihan tuoreita sisältää,..

        Kiva on viettää aikaansa ilman suunnitelmiakin, mutta perunaa kaipaan viimestään huomenna.
        Lopetan justiinsa tään jaaritteluni, ja jatkan kaffemukillisella, heidå !


      • sini.s kirjoitti:

        Huomenta iloiseen aamuun! Oli niin kiva aamutelkkarin ote tuo jälkipörssi, että ihan hyvä tuuleni vain lisääntyi :D Onneksi vilkkaan ystävättäerni puhetulvan ansiosta pysyn kärryillä, kun tuo Elena ? latoo tekstiään 😀))
        Muiden osallistujien kulmat jo vetäytyy ryppyyn kun jää tajuamatta,..

        Joo, iso on taulu,... tässä olen sovitellut sitä tilapäissijoitukseen, ennenkuin saan sen seinälle. Nyt on asia hallinnassa, en voinut pitää sitä pystyssäasennossakaan eteisen seinää vasten tönittävänä. Onneksi on pellavakankaalle maalattu, ei paina liikaa kehyksineenkään.

        Ihana aamu on meneillään, vielä yönraikkaana ikkunankin ollessa raollaan koko yön.
        Lähdettävä olisi rannalle, meri aina viilentää jonkin verran, joskin varjopaikkoihin on mieluisinta hakeutua. Taidan ensin käväistä torilla uuden perunan haussa, ei nuo isonkaan kaupan laarit taida ihan tuoreita sisältää,..

        Kiva on viettää aikaansa ilman suunnitelmiakin, mutta perunaa kaipaan viimestään huomenna.
        Lopetan justiinsa tään jaaritteluni, ja jatkan kaffemukillisella, heidå !

        Huomenta täältä ylisiltä, tänne ei helle yllä. Useinhan ihmiset kaatavat isot puut mökkiensä läheltä ja vetävät tienoot nurmikolle. Minä en koska tiedän kuinka puut a tavat suojan liialliselta auringon paisteelta. No, syksyisin ja keväisin ne työllistävät lehtien haravoimiseen, mutta se nyt kuuluu osana mökkielämääni.

        Olen tosin aikeissa kaadattaa muutaman koivun ja pari leppää, mutta en näitä isoja mökin rannan suojapuita.

        Eilinen yö oli lempeä ja auringon laskun aikaan järven lahti loisti värimerenä. Istuimme pojan kanssa laiturilla saunan jälkeen pitkälle yli puolen yön.

        Joku kerkesi huolehtia kumppanini hoidosta 🤣
        Ei hänen kuntonsa enää niin huono ole, etteikö pärjäisi itsekseen. Omalla autolla kotiin lähti kylmälaukku täynnä ruokaa.

        Tänään poika aikoi grillata jotain vegeä. Emme ole kumpikaan täysvegejä vaan vältämme punaista lihaa. Eilen söimme tofuwokkia täysjyvänuudeleilla ja oman yrttitarhani salaattia. Yöpalana laiturilla vielä katkarapusalaattia.

        Nyt lähden rantaan aamupesulle.

        Mukavaa päivää, nautitaan lämmöstä.


    • Mekin olemme saaneet kesävieraan, vanhempi tyttärenpoika, 13 v. on saanut luvan tulla mormorin luo muutamaksi päiväksi jos mormor lupaa olla halailematta ja pussailematta tai muutenkaan tulematta liian lähelle. Hän viihtyy täällä hyvin, koska touhuavat naapurin samanikäisen pojan kanssa rannassa ja joella, ajelevat moottoriveneellä ja käyvät kalastamassa ja enonsa kanssa kaupungilla (Uppsalassa ja Gävlessä), lämmittävät saunaa ja kylpevät ja onhan siinä hiukan kesäloman tuntua hänellekin.
      Minä teen huushollia, nyt kolmelle miehelle ja itselleni, hion edelleen uusimman romaanini kieliasua (profiilissani on pieni ote alkulauseesta, jos haluatte antaa palautetta), Trumpetinsoittajan elämä ja kuolema tulee painosta loppukesällä tai alkusyksystä. Kasvihuoneella käyn useamman kerran päivässä ja kastelen kurpitsoitani ja tomaattejani ja nyt kukkii jo kurkkukin. Kasvimaa ja hernemaa vaativat kastelua kaksi kertaa päivässä, mutta en ole laittanut sadettajaa.

      Suomeen tulemme sitten kun olemme taas tervetulleita.

      • Anonyymi

        Välttämättä ei tarvitse tulla lainkaan, kastelet ja katselet rauhassa vain niitä ryytimaitasi, ja käyt välillä Upppssalassa tyttärenpoikasi kanssa shoppailemassa.


      • Toivottavasti Ruotsin tautitilanne pian rauhoittuu ja naapurukset pääsevät vierailemaan toisissaan. Tyttärenpoika soitti ja kertoi uutisista kuullensa, miten nyt 70 vuotta täyttäneiden karanteeni helpottuu, voidaan lähteä yhdessä purjehtimaan. Tämä nuorin lapsenlapsi on 12 ja lähtee vielä mielellään meidän mukaan, tykkää uida, sukellella, onkia, ajella jollana toimivalla kumiveneellä jossa on pieni moottori. Saarissa kuljetaan luontopolkuja, tarkkaillaan lintuja, saaristokaupoissa voi poiketa jätskiostoksille ja reitin varrella Tammisaaren saaristoon mennessä on kiva ravintolakin Barösundissa. Aikanaan omat lapset viihtyivät hyvin teineinäkin , kun otettiin joku hyvä kaveri mukaan. Yöksikin voi jo jäädä, lapselle on erillinen pikkuhytti . Veneessä on vilpoisaa nukkua, sillä vesirajan alapuolella olevassa hytissä on sama kuin veden lämpötila, eli näin helteelläkin yleensä korkeintaan 20 astetta. Ihanat auringonlaskut saa vesillä aina kokea ja auringonnousutkin, kun malttaa nousta katsomaan.

        Paloman kirjan esittelyn luin kiinnostuneena, ja kyllähän siinä kirjailijan otetta on. Tekstissä välittyy melko ahdistava tunnelma, se miten äitiin on vaikea saada yhteyttä, miten Martta muistikuvien kautta tavoittelee siltaa nykyhetkeen. Toisaalta Martan mieleen nousee ihmeen onnellisia kuvia, kuten sinitaivas ja poutapilvet. Kuvaat hoitokodissa kuuluvia ääniä ja tuoksuja , Martalle kuin viestejä jostain ulkomaailmasta. Dialogi elävöittää, ja sen kautta lukija voi päätellä asioita, kaikkea ei tarvitse selittää lukijalle. Se jäi mietityttämään, eikö äidin ole oikeus kaikissa olosuhteissa tietää lapsensa kohtalosta. Vaikea näin pienestä katkelmasta paljoa sanoa, mutta kyllä Sinussa selvästi kertoja asustaa. Jos jostakin huomauttaisin, niin jaksotuksesta eli kappalejaosta. Tuo tänne laittamasi näyttää olevan yhtä pötköä, vai onko se jokin tekninen juttu, kun olet siirtänyt tekstiä tänne.

        Ihania kesätunnelmia kaikille omissa ympyröissänne, muistakaa juoda vettä !


      • Anonyymi kirjoitti:

        Välttämättä ei tarvitse tulla lainkaan, kastelet ja katselet rauhassa vain niitä ryytimaitasi, ja käyt välillä Upppssalassa tyttärenpoikasi kanssa shoppailemassa.

        Uppsala kirjoitetaan todellakin kahdella p:llä, irvailustasi huolimatta.
        Tyttärenpoika käy siellä enonsa kanssa. Minä olen kotona ja teen omia puuhiani.


      • Ramoona kirjoitti:

        Toivottavasti Ruotsin tautitilanne pian rauhoittuu ja naapurukset pääsevät vierailemaan toisissaan. Tyttärenpoika soitti ja kertoi uutisista kuullensa, miten nyt 70 vuotta täyttäneiden karanteeni helpottuu, voidaan lähteä yhdessä purjehtimaan. Tämä nuorin lapsenlapsi on 12 ja lähtee vielä mielellään meidän mukaan, tykkää uida, sukellella, onkia, ajella jollana toimivalla kumiveneellä jossa on pieni moottori. Saarissa kuljetaan luontopolkuja, tarkkaillaan lintuja, saaristokaupoissa voi poiketa jätskiostoksille ja reitin varrella Tammisaaren saaristoon mennessä on kiva ravintolakin Barösundissa. Aikanaan omat lapset viihtyivät hyvin teineinäkin , kun otettiin joku hyvä kaveri mukaan. Yöksikin voi jo jäädä, lapselle on erillinen pikkuhytti . Veneessä on vilpoisaa nukkua, sillä vesirajan alapuolella olevassa hytissä on sama kuin veden lämpötila, eli näin helteelläkin yleensä korkeintaan 20 astetta. Ihanat auringonlaskut saa vesillä aina kokea ja auringonnousutkin, kun malttaa nousta katsomaan.

        Paloman kirjan esittelyn luin kiinnostuneena, ja kyllähän siinä kirjailijan otetta on. Tekstissä välittyy melko ahdistava tunnelma, se miten äitiin on vaikea saada yhteyttä, miten Martta muistikuvien kautta tavoittelee siltaa nykyhetkeen. Toisaalta Martan mieleen nousee ihmeen onnellisia kuvia, kuten sinitaivas ja poutapilvet. Kuvaat hoitokodissa kuuluvia ääniä ja tuoksuja , Martalle kuin viestejä jostain ulkomaailmasta. Dialogi elävöittää, ja sen kautta lukija voi päätellä asioita, kaikkea ei tarvitse selittää lukijalle. Se jäi mietityttämään, eikö äidin ole oikeus kaikissa olosuhteissa tietää lapsensa kohtalosta. Vaikea näin pienestä katkelmasta paljoa sanoa, mutta kyllä Sinussa selvästi kertoja asustaa. Jos jostakin huomauttaisin, niin jaksotuksesta eli kappalejaosta. Tuo tänne laittamasi näyttää olevan yhtä pötköä, vai onko se jokin tekninen juttu, kun olet siirtänyt tekstiä tänne.

        Ihania kesätunnelmia kaikille omissa ympyröissänne, muistakaa juoda vettä !

        Kiitos Ramoona kun jaksoit lukea kirjani esittelyn ja palautteestasi joka oli rohkaiseva. Jaksotus oli todellakin lipsahtanut vain viitteenomaiseksi ja teksti oli raskaan näköistä. Olen korjannut asian.
        Tilanne on fiktiivinen, koska en ollut kertomassa äidille itse asiaa. Äitini oli tuon tapaisessa kunnossa kun olin hänet viimeiksi nähnyt, noin vuosi ennen veljeni kuolemaa. Ei hänellä ollut mitään käsitystä kuka minä olin.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kiitos Ramoona kun jaksoit lukea kirjani esittelyn ja palautteestasi joka oli rohkaiseva. Jaksotus oli todellakin lipsahtanut vain viitteenomaiseksi ja teksti oli raskaan näköistä. Olen korjannut asian.
        Tilanne on fiktiivinen, koska en ollut kertomassa äidille itse asiaa. Äitini oli tuon tapaisessa kunnossa kun olin hänet viimeiksi nähnyt, noin vuosi ennen veljeni kuolemaa. Ei hänellä ollut mitään käsitystä kuka minä olin.

        En ole huomannut, oletko maininnut kirjasi nimeä. Mielelläni minäkin siihen tutustuisin. Pidetäänkö sen ilmoittamista mainostuksena?
        Kuuma on kesä. yhtään enempää ei tarvita. Pionini avautuvat ja oaahtuvat kaikki yhtä aikaa. Ilo ei kestä viikkoakaan. Aurinko polttaa ne karrelle.
        Olin kesämökillä juhannuksena, eikä puhelimeni yhdistynyt oikein minnekään, niin että en saanut viestejä, eivätkä omani lähteneet, vaikka niin luulin. Uutisista näin vain otsikot.
        Kävin tänään vaihtamassa liittymän.
        Olin läkähtyä.
        Vanha hyvin toiminut minäni on alkanut rapistua, nivelet naksuvat ja selkä oikuttelee, siitepöly aiheuttaa vinkuvaa hengitystä ja ripeys on tiessään. Pitäisi päästä vuosikymmenhuoltoon!

        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole huomannut, oletko maininnut kirjasi nimeä. Mielelläni minäkin siihen tutustuisin. Pidetäänkö sen ilmoittamista mainostuksena?
        Kuuma on kesä. yhtään enempää ei tarvita. Pionini avautuvat ja oaahtuvat kaikki yhtä aikaa. Ilo ei kestä viikkoakaan. Aurinko polttaa ne karrelle.
        Olin kesämökillä juhannuksena, eikä puhelimeni yhdistynyt oikein minnekään, niin että en saanut viestejä, eivätkä omani lähteneet, vaikka niin luulin. Uutisista näin vain otsikot.
        Kävin tänään vaihtamassa liittymän.
        Olin läkähtyä.
        Vanha hyvin toiminut minäni on alkanut rapistua, nivelet naksuvat ja selkä oikuttelee, siitepöly aiheuttaa vinkuvaa hengitystä ja ripeys on tiessään. Pitäisi päästä vuosikymmenhuoltoon!

        Mkr.

        Profiilissani on pieni esittely tai näyte tekstistä, kirjan prologista. Nimeksi tulee todennäköisesti Trumpetinsoittajan elämä ja kuolema tai vain Trumpetinsoittaja. Se on fiktiivinen tarina joka perustuu osittain veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa tasavallassa.

        ”Ettei totuus pääsisi missään vaiheessa häiritsemään: tämä kertomus on osaksi tarua osaksi totta. Mikä siinä on totta jää lukijan tulkinnan varaan. Ne jotka löytävät jotain tunnistettavia piirteitä henkilöistä ja tapahtumista ovat oikeassa: tarina perustuu tiukasti tosiasioihin, mutta etenkin kertomuksen edetessä mukaan on tullut paljon ”miten olisi voinut tapahtua”-ainesta ja tarina ei enää ole mukailtua elämänkertaa muutetuilla nimillä ja kirjoittajan omilla tulkinnoilla, vaan täysin fiktiivistä.”


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Profiilissani on pieni esittely tai näyte tekstistä, kirjan prologista. Nimeksi tulee todennäköisesti Trumpetinsoittajan elämä ja kuolema tai vain Trumpetinsoittaja. Se on fiktiivinen tarina joka perustuu osittain veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa tasavallassa.

        ”Ettei totuus pääsisi missään vaiheessa häiritsemään: tämä kertomus on osaksi tarua osaksi totta. Mikä siinä on totta jää lukijan tulkinnan varaan. Ne jotka löytävät jotain tunnistettavia piirteitä henkilöistä ja tapahtumista ovat oikeassa: tarina perustuu tiukasti tosiasioihin, mutta etenkin kertomuksen edetessä mukaan on tullut paljon ”miten olisi voinut tapahtua”-ainesta ja tarina ei enää ole mukailtua elämänkertaa muutetuilla nimillä ja kirjoittajan omilla tulkinnoilla, vaan täysin fiktiivistä.”

        Surullisen kaunista tekstiä! Mielenkiintoinen alku, heti tunsi olevansa läsnä asiassa,..hyvä tuo kirjoittamisen " venttiilikin " sinulla 😊)) t. sini-sirkku


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole huomannut, oletko maininnut kirjasi nimeä. Mielelläni minäkin siihen tutustuisin. Pidetäänkö sen ilmoittamista mainostuksena?
        Kuuma on kesä. yhtään enempää ei tarvita. Pionini avautuvat ja oaahtuvat kaikki yhtä aikaa. Ilo ei kestä viikkoakaan. Aurinko polttaa ne karrelle.
        Olin kesämökillä juhannuksena, eikä puhelimeni yhdistynyt oikein minnekään, niin että en saanut viestejä, eivätkä omani lähteneet, vaikka niin luulin. Uutisista näin vain otsikot.
        Kävin tänään vaihtamassa liittymän.
        Olin läkähtyä.
        Vanha hyvin toiminut minäni on alkanut rapistua, nivelet naksuvat ja selkä oikuttelee, siitepöly aiheuttaa vinkuvaa hengitystä ja ripeys on tiessään. Pitäisi päästä vuosikymmenhuoltoon!

        Mkr.

        Huomenta Makriina ja muut. Sääli upeita pioneitasi, eihän niiden muhkeat kukinnot voi kestää tällaista paahdetta ilman varjoa!
        Tulin ajatelleeksi kertoessasi vinkunasta hengityksessäsi , niin samankaltaista oli itselläni siitepölyaikaan. Se lieveni minulla kun lääkäri määräsi Montelucas tabletteja minulle.
        Ne on siitepölyn yliherkkyyteen, ja symbicort myös kuuluu itselläni astman hoitoon.
        Reaktiot on vähentyneet, joskin männyn siitepöly nyt saa silmät ja nenän vielä vuotamaan kirkasta vettä. Nenäliina taskussa on välttämätön, mutta hengitys kulkee vapaammin,..

        Nyt onkin melkoinen helle-aika, kyllä sisätilojen viileydessä on paras olla iltapäivisin.
        Nyt aamukahvi tippumaan täällä, että päivä pääsee alkuun, heippa vaan ja runsaasti vettä napaan 💦


      • Anonyymi
        sini.s kirjoitti:

        Huomenta Makriina ja muut. Sääli upeita pioneitasi, eihän niiden muhkeat kukinnot voi kestää tällaista paahdetta ilman varjoa!
        Tulin ajatelleeksi kertoessasi vinkunasta hengityksessäsi , niin samankaltaista oli itselläni siitepölyaikaan. Se lieveni minulla kun lääkäri määräsi Montelucas tabletteja minulle.
        Ne on siitepölyn yliherkkyyteen, ja symbicort myös kuuluu itselläni astman hoitoon.
        Reaktiot on vähentyneet, joskin männyn siitepöly nyt saa silmät ja nenän vielä vuotamaan kirkasta vettä. Nenäliina taskussa on välttämätön, mutta hengitys kulkee vapaammin,..

        Nyt onkin melkoinen helle-aika, kyllä sisätilojen viileydessä on paras olla iltapäivisin.
        Nyt aamukahvi tippumaan täällä, että päivä pääsee alkuun, heippa vaan ja runsaasti vettä napaan 💦

        Kiitokset vihjeestä. Hengitykseni kulkee pääsääntöisesti ihan kunnolla, mutta sitten saattaa tulla kamala aivastuskohtaus ja hengitys vinkuu ja puuskutan. Lasken sen siitepölytupsahduksen piikkiin. Tai ehkä pölyn. En ole mikään himosiivooja.
        Kun eilen laahustin helteessä peräkärryäni kiskoen, tulin ajatelleeksi, että mikähän siinäkin on, että vapaaehtoisesti raahaan mukanani ylimääräistä rasvakerrosta, kun ilman sitä olisin huomattavasti ketterämpi. Panee miettimään.
        Mkr.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      254
      2516
    2. Mietin sinua nainen

      Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten
      Ikävä
      65
      1645
    3. Haluan sinua mies

      Saat minut kuumaksi.
      Ikävä
      74
      1454
    4. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      59
      1305
    5. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      161
      1232
    6. Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta

      Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa
      Lapua
      95
      1162
    7. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      84
      1039
    8. Voitaisiinko harjoitella rakas

      Näiden tekoa? 👶👶👶👶👶👶
      Ikävä
      87
      998
    9. Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin

      Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi
      Ikävä
      57
      942
    10. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      103
      896
    Aihe