Miten olette juhlineet puolison oleskelulupaa?
Miten juhlitte OLESKELULUPAA?
Juhlan aika
233369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
pää-ählämille ja mulle ostettiin uus turbaani
Eikö täällä ole valvojaa, joka katsoisi ettei tämäntyyppiset rasistiset viestit pääsisi luettavaksi. Onneksi ulkomaalaiset eivät käy lukemassa näitä sairaita juttuja. Niillä on onneksi muutakin elämää...
Tuleva ex-puoliso keräsi kimpunsa ja kampsunsa sekä maksoi viimeisen osan ennakkoon sovitusta rahasummasta. Menin kauppaan ja ostin mersun.
Meillä ei (vielä) aihetta juhlaan. Pelkään niin hirveästi, että lupaa ei myönnetäkään. Öisin en pysty nukkumaan ja itken melkein koko ajan. Jos miehelleni ei myönnetä oleskelulupaa, muutamme hänen kotimaahansa. Siinä tapauksessa joudun kuitenkin jättämään hyvän työpaikkani ja keskeyttämään yliopisto-opintoni. Mieheni on myös hyväksytty jatko-opiskelemaan yliopistoon ja työpaikkakin löytyy, mutta pelkään silti, että jostain käsittämättömästä syystä lupahakemus evätään. Emme varmaan ole olleet tarpeeksi kauan yhdessä "susiparina", vaan menimme suht nopeasti naimisiin - siinäpä sitä sitten onkin aihetta riittävästi hakemuksen hylkäämiseen, mitään muuta "syytä" kun ei voi löytää vaikka kuinka hakisi. Olen siis jo henkisesti valmistautunut muuttamaan...Meidän tilalle voi sitten vaikka ottaa seuraavan bussilastilisen Georgialaisia tai muita hämärämihiä/naisia elätettäväksi (anteeksi, rumasti sanottu, mutta kuitenkin...pelottaa ja raivostuttaa niin!)
kyllä te sen luvan saattee..ei mekään asuttu yhdessä päivääkään ennen liitoa,kaikki ei hyväksy avoliittoa,ei edes Suomalaisistakaan,mutta kukaan ei tosin kysynyt sitä miksi emme ole asuneet yhdessä mutta lupa tuli.
Mielestäni ei ole syytä huolestua.
Miehelläsi on työpaikka ja opiskelupaikka.
Jo pelkästään yhdellä noista kahdesta saa oleskeluluvan.
Ja olette vielä naimisissakin.
Joten eiköhän tuo riitä jo ihan hyvin.
Pelkään vain niin hirveästi, että tuntuu että sekoan kohta :( Se tässä juuri hirveintä onkin, kun ei ole mitään "järkisyytä" luvan eväämiseen, mutta olen ihan varma että niin käy kuitenkin. Epäillään ties mitä lumeliittoa jne. ja vedotaan johonkin käsittämättömään seikkaan..Olen tosiaankin ihan hajoamispisteessä. Olen jopa suunnitellut, että ammun itseni (siellä "päättäjien" edessä), jos kielteinen päätös tulee. Siinä heille(ulkomaalaispoliisille) sitten sitä lumeliittoa! En vain jaksaisi enää yhtään taistella ja odottaa. Haluttaisiin vain elää normaalia elämää aviomieheni kanssa - ilman tätä pelkoa (käännytyksestä) ja epävarmuutta.
Jos käytät Uvissa tuota todennäköisesti mieheltäsi oppimaasi "ammun itseni" -kiristystaktiikkaa, voit olla varma että lupaa ei tule. Tuollaisella taistelumielialalla ei ole tapana sivistysvaltiossa asioida. Toivon todella, että ETTE SAA lupaa ja muutatte miehesi kotimaahan kiihkoilemaan!!
Minä en kiristä ketään, tyydyn kyllä kohtalooni, mikä se sitten onkaan: pahalta tuntuu silti jättää suomi :( Mutta kuten aiemmin sanoin; voihan tilalle ottaa kuorma-autolastillisen somaleita. Good Bye!
Kyllä te varmasti työvoimaa afrikasta löydätte tilanne työvoimatarpeisiin, mutta kannattaa katsoa perään; he kun eivät ole niitä ahkerimpia ihmisiä. Onnea.
Moi..
Hei mulla on kanssa erittäin pitkä odottelu takana ja monta unetonta yötä..pelko pahimmasta pyöriny päässä miljoonia kertoja ja asiaa ei auta tämän palstan lukeminen.Vara suunnitelmia ei olla kuitenkaan järjestetty,mutta taistelematta ei mieheni täältä varmasti lähde ja itse taistelen hänet tänne takasin vaikka sitten veisi aikaa tai voimia.
Parasta tai pahinta kaikessa on vielä se että kaiken tämän odottelun päätteeksi sain keskusteltua sen virkailijan kanssa joka päätöksen tulee lopulta antamaan..jos hän vielä kaiken sen mukavan keskustelun päätteeksi läppäsee negatiivisen tuloksen eteeni,en tiedä itkeäkkö vai nauraa!!!
Tsemppiä kohtalotoverille! Enempää en viitsi kirjoittaa, kun en kestä tätä loan heittoa täällä...Ymmärrät varmaan.
mutta kansalaisuutta juhlittiin muuttamalla muualle Eurooppaan.
Paskapuhetta nuo juhlat. Silloin kun ottaa ulkolaisen aviopuolison, niin se perhe on perseauki kuin tuuran putki ja jos kysyjä tarkoitti juhlintaa Suomessa, vastaus on tuo.
Yleensä tänne tulevat tulevat meidän elätettäviksi elleivät ole jo tehneet jotain suurta ryöstöä, ennenkuin fattasta rahat tulevat ensikerran.
Pitäisi saada Tanskan mallin mukaiset pikakäännytykset voimaan, niin monilta itkuilta vältyttäisiin. Siinä on monella elintasopakolaisella kiire löytää joku "elämänsä rakkaus," kun karkoitus uhkaa. Aina sieltä joku naivi tyttönen löytyy, joka erehtyy uskomaan höpötykset, ummistaa silmänsä totuudelta ja luulee kohdanneensa elämänsä rakkauden.
YES !!!!!!!!ihanaa mun mie sai just oleskeluluvan vuodeksi!!!! Ihana ulkomaalaispoliisi kiitos !!! Me pelättiin ettei saada, mutta toisin kävi,tsemmppiä kaikille rehellisille toisiaan rakastaville mokupareille.
Taas kustiin silmään sekä A) suomalaista bimboa että B) suomalaista yhteiskuntaa.
Surullista... :(
Vuosi on lyhyt aika. Tarkoitatko, että mies on vaihtoon menossa joka tapauksessa vuoden kuluttua?
Ehkä haluaa itsekin uuteen maahan ja suhteeseen?
Jos ei muuta kaipaa elämäänsä kuin rehellistä rakkautta oli mokupari tai ei, niin vain vuoden oleskelulupa olisi kauheaa.
ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi, mut jos olosuhteet pysyy samoina ei jatkolupien kanssa ole ongelmia
Otimme ganjapötkön mieheni perseestä ja vedimme sauhut.
Grillattiin pikku-possu ja sulhanen ei suostunut syömään vaan istui nuotiolla jalat ristissä kun veljeni otti olutta ja teroitteli veistään ja illan hämärissä sulhanen katosi hampaat vilkkuen suomen yöhön ja ei ole sen kummemmin näkynyt kuin lehtien sivuilla ja kerran näin hänet televisiossa kun oli suomalaisten poliisikavereidensa kanssa lähdössä lomalle johonkin ulkomaille.
Mielikuvitusta löytyy.
Allahia ja terotimme sapelimme ja aloimme teurastaa vääräuskosia.
koska asia oli ihan selvä:se tulee kuin manulle illallinen.ei tehty mitään kusetuksia,joten ei jouduttu anomaan montaa kertaa eikä odotamaan.