Wanha_lieksalainen: Pielisjärven murre

Eräs Pohjois-Karjalan kuudesta murrealueesta on Pielisjärven murre, johon Lieksan kaupunkikin kuuluu. Murretta ei ole helppo kirjoittaa niin kuin sitä puhutaan. Olen asunut Lieksassa yli 70 vuotta, kuullut ja puhunut paikallista kieltä. Kirjoitettuna se voisi näyttää tällaiselta.

Muutamav viikon piästä se onnii jo syksy. Ulukotyöttii ov vielä reten käännissä. Muuvvan tuttava eläkelläenen tuossa äskem maenihti jotta yrttää ulukomaellen lähttee kuv virustaati raahottuu. Ihav vaam meinovvaa lämpimmään piästä joksihi kuukkauvveksi. Ei taejja kyllä piästä. Iham mukavvoo muuten vaen kun ei nyt piäse vanahat minnekkään. Ollaaj ja sittek katellaam mitäpä muuta kun toesijjaa kahem metrin piästä. Sittä se tulloohi jo joulu. Siinä se niät on sukkellaam männy tämmää vuos. Kivutonta kessee vaen kaekillen!

87

1341

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Täälläkin joku yrittää joskus kirjoittaa murteella mutta se on mielestäni sekakieltä. Välillä tekstissä on murteeseen vivahtavia sanoja ja välillä kirjakielen sanoja. Ehkä kirjoittaja puhuu niinkuin kirjoittaa eli murretta kirjakielellä. Kun sellaista kirjoitusta lukee, se ei kuulosta murteelta. Wanhan esimerkki kuulostaa kyllä paikalliselta murteelta kun sitä lukee ääneen. Olen minäkin kotvasen jo Lieksassa asunut, mutta tuskin osaan murretta kirjoittaa oikein.

      • Anonyymi

        Tämä imitoija on Lieksan virallinen valehtelia, pankko. Tosiaan kääntää murteella kun
        huijannut/ valehdellut ja kyseessä aina kun jäänyt kiinni valheista. Eikä ole uutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä imitoija on Lieksan virallinen valehtelia, pankko. Tosiaan kääntää murteella kun
        huijannut/ valehdellut ja kyseessä aina kun jäänyt kiinni valheista. Eikä ole uutta.

        Elä suotta anna mulle kaikkee kunnijjoo. On tiällä toinennii parempi kirjottaja joka tekköö hyviä murrealotukssii. Minun murre ei oo mittään virallista murretta vaan tämmöstä sekasotkkuu vain.


      • Hei Kieppula.
        Elä yhttää sure jos et ossoo kirjottoo murretta, se on vaekkeeta syntyperäsellehi, joka on yrittännä säelyttee murtteen jokapäeväsesssä elämässä.
        Oon minä siitä suanna kuulla varmaan tuhanssii kertoja murteella huastamisesta, vaen ei se minnuu lannista.


      • JokaAlanAsiantuntija kirjoitti:

        Elä suotta anna mulle kaikkee kunnijjoo. On tiällä toinennii parempi kirjottaja joka tekköö hyviä murrealotukssii. Minun murre ei oo mittään virallista murretta vaan tämmöstä sekasotkkuu vain.

        Kyllä sinulla näkkyy aeka hyvä tuntemus olevan murtteeseen.


    • Anonyymi

      On tällä palstalla sellaisiakin tuhertajia, joiden teksteistä ei saa mitään tolkkua. Yhdessä virkkeessä saattaa olla satoja sanoja eikä välillä pilkun pilkkua, pisteistä puhumattakaan. He lienevät niitä kouluja käymättömiä kiertokoululaisia.

    • Jo yhdyssanojen osaamattomuudesta näkee koulutustason. Jos yhdyssanoja ei osaa, koulussa ei ole opittu yhtään mitään. Kun luokalle ei enää jätetä, niin nykyään koulun voi luovia läpi oppimatta lukemaan ja kirjoittamaan, laskutaidosta puhumattakaan.

    • Anonyymi

      Pielisjärven/ Lieksan murteeseen on kuulunut joidenkin sanojen loppuun k-kirjain. K- kirjain kuuluu vielä joidenkin vanhojen lieksalaisten puheessa. Esimerkiksi: en tiijäk, laetak, soetak...

    • Anonyymi

      Juuri niin. Annak minullen rahhoo.

      • Anonyymi

        K-kirjain kuuluu monesti sanan lopussa. Kuten Wanhan esimerkistä ilmenee, voi sanan lopusta kuulla myös lauseen seuraavan sanan alkukirjaimen.

        "Ollaaj ja sittek katellaam mitäpä muuta, kun toesijaa kahem metrin piästä."

        Mielenkiintoinen tieto aloittajalta, että niinkin pieneltä alueelta (P-K) voi tunnistaa kuusi eri murrealuetta.

        muistelua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        K-kirjain kuuluu monesti sanan lopussa. Kuten Wanhan esimerkistä ilmenee, voi sanan lopusta kuulla myös lauseen seuraavan sanan alkukirjaimen.

        "Ollaaj ja sittek katellaam mitäpä muuta, kun toesijaa kahem metrin piästä."

        Mielenkiintoinen tieto aloittajalta, että niinkin pieneltä alueelta (P-K) voi tunnistaa kuusi eri murrealuetta.

        muistelua.

        Kiteeltä syntyisin olevan murretutkijan väitöskirjan mukaan Pohjois-Karjala voidaan jakaa kuuteen murrealueeseen, jotka ovat Kitee, Kiihtelysvaara, Liperi, Ilomantsi, Pielisjjärvi ja Nurmes. Näiden alueiden sisälläkin murteilla on eronsa. Esimerkiksi suuren Pielisjärven alueella on murteessa havaittavissa sanallisia eroja vaikkapa Vuonislahden ja Viensuun tai Kolin ja Ruunaan välillä. Ennen muinoin, kun liikkuvuus oli vähäisempää, murteet pysyivät puhtaanpina. Nykyään Pohjois-Karjalan murteet ovat sekoittuneet ja erot vähentyneet.

        Pohjoiseen päin mentäessä, ovat seuraavina Kainuun murteet, joista erotetaan toisistaan Sotkamon ja Suomussalmen murteet.


    • Kyllä on hyvä alotus Wanahalla, oekkeeta murretta purpattaa.
      Koetan huomenna ottoo minähhii ossoo, kun tuo kolommaas polovi lähttöö kottiisa.
      Tämmössii enemmän ja usseemmin.

    • Anonyymi

      Ajetaanko Lieksassa autolla vai aatolla? Juukalaiset ajavat aatolla.

      • Aatollapa hyvinnii. Mukavia paikallisia murresanoja ovat esimerkiksi saanataasa ja saanakaaha tai hitulaatanen. Ei ymmärtänyt eteläisen Suomen asukas noiden sanojen merkitystä, kun kerran niitä tenttasin.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Aatollapa hyvinnii. Mukavia paikallisia murresanoja ovat esimerkiksi saanataasa ja saanakaaha tai hitulaatanen. Ei ymmärtänyt eteläisen Suomen asukas noiden sanojen merkitystä, kun kerran niitä tenttasin.

        Hitut muistan minäkin lapsuudesta. Nämä ovat mukavia murresanoja. 🙂


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Aatollapa hyvinnii. Mukavia paikallisia murresanoja ovat esimerkiksi saanataasa ja saanakaaha tai hitulaatanen. Ei ymmärtänyt eteläisen Suomen asukas noiden sanojen merkitystä, kun kerran niitä tenttasin.

        Pitkästä aikaa vaivaudun kirjautumaan tälle palstalle. Mukava aloitus, kuin aikoinaan niitä oli.
        Taasa on vati ja saana on sauna, eli saunavati. Saanakaaha puolestaan on saunakauha tai löylykauha. Hitulaatanen on ruokapöydässä esim. perunankuoria varten oleva lautanen.


      • Katuvankka kirjoitti:

        Pitkästä aikaa vaivaudun kirjautumaan tälle palstalle. Mukava aloitus, kuin aikoinaan niitä oli.
        Taasa on vati ja saana on sauna, eli saunavati. Saanakaaha puolestaan on saunakauha tai löylykauha. Hitulaatanen on ruokapöydässä esim. perunankuoria varten oleva lautanen.

        Hyvin hallitset paikallisia sanoja.


      • Anonyymi
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hyvin hallitset paikallisia sanoja.

        Tuttuja juttuja saanakaahat -ja vatit. Entäs saanakota, onko tuttu kellekkään? Ja ne laatteet siellä saanassa? Entäs kaivon kappa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuttuja juttuja saanakaahat -ja vatit. Entäs saanakota, onko tuttu kellekkään? Ja ne laatteet siellä saanassa? Entäs kaivon kappa?

        Saana kota oli aikoinaan mummolassa joen rannalla olevassa saunassa. Se on sellainen kiuas, voi olla muunlainenkin, jossa kivitilan läpi meni savu kavennettua lieriötä pitkin hormiin. Kivitila oli kohtalaisen suuri, eli saunaan mentiin vasta tulipesän hiilten hiivuttua. Kivitilan päällä oli erillinen luukku ja se aukaistiin löylynheittoa varten. Saunaa voisi kuvitella normaali puulämmitteisen ja savusaunan välimuodoksi.


      • Katuvankka kirjoitti:

        Saana kota oli aikoinaan mummolassa joen rannalla olevassa saunassa. Se on sellainen kiuas, voi olla muunlainenkin, jossa kivitilan läpi meni savu kavennettua lieriötä pitkin hormiin. Kivitila oli kohtalaisen suuri, eli saunaan mentiin vasta tulipesän hiilten hiivuttua. Kivitilan päällä oli erillinen luukku ja se aukaistiin löylynheittoa varten. Saunaa voisi kuvitella normaali puulämmitteisen ja savusaunan välimuodoksi.

        Nyt löysin netistä sivuston josta selaamalla löydätte eri kiuastyyppejä. E on juuri tarkoittamani kiuasmalli.

        https://saunologia.fi/saunan-kiuasvaihtoehdot/#gref


      • Anonyymi
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Aatollapa hyvinnii. Mukavia paikallisia murresanoja ovat esimerkiksi saanataasa ja saanakaaha tai hitulaatanen. Ei ymmärtänyt eteläisen Suomen asukas noiden sanojen merkitystä, kun kerran niitä tenttasin.

        Ennen kuluki syrjäkylillä myös kaappa-aatoja


      • kamuttaja
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuttuja juttuja saanakaahat -ja vatit. Entäs saanakota, onko tuttu kellekkään? Ja ne laatteet siellä saanassa? Entäs kaivon kappa?

        Kaevon kappa oli pitkä puuvarsi jonka piässä oli sankko, jolla vettä nostettiin kaevosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ennen kuluki syrjäkylillä myös kaappa-aatoja

        Kerran oon ajanna viikon verran kaappa aattoo, kun kuski katkas jalakasa, ja minulla sattu olemaan kortti ja paekallistuntemusta.
        Ei sillon ollu muuta tekemistä ja rahhoo tarvihin, niin ajattelin, jotta mikäs tuossa, ajetaan vaen.
        Se oli tuolla Porin seovulla.


    • Anonyymi

      Lieksan murre on tosi pahan kuulosta.

      • Anonyymi

        Niin on tämä Lieksan murre ja puhetyyli täydellinen sekasotku Savosta, pohjosesta Lapista, rajantakaa Karjalasta ja hippunen Kainuun murretta ja vähän tuolta Ilomantsin puolelta. Eihän tätä voi ymmärtää ulkopuolelta tullut..Ja tosiaan kuulostanee pahalta tämä meidän mongerrus.. Puhevika, millä me kanta-asukkaat kuitenkin pärjäämme!! PS. Nuoruudessani myös Ruotsin kieli oli iäkkäämpien puheissa 60-luvulla. Puhuttiin mm. hantuukki, nästuukki, humpuukki, ruokakontuuri, ym.ym. ruotsalaisperäisiä sanoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on tämä Lieksan murre ja puhetyyli täydellinen sekasotku Savosta, pohjosesta Lapista, rajantakaa Karjalasta ja hippunen Kainuun murretta ja vähän tuolta Ilomantsin puolelta. Eihän tätä voi ymmärtää ulkopuolelta tullut..Ja tosiaan kuulostanee pahalta tämä meidän mongerrus.. Puhevika, millä me kanta-asukkaat kuitenkin pärjäämme!! PS. Nuoruudessani myös Ruotsin kieli oli iäkkäämpien puheissa 60-luvulla. Puhuttiin mm. hantuukki, nästuukki, humpuukki, ruokakontuuri, ym.ym. ruotsalaisperäisiä sanoja.

        Näin varmaan on. Minulla esim. etsimisen kohdalla saattaa vieläkin lipsahtaa sana ”kallata”. Lapuan ja Vimpelin seudulla se on varmaan vieläkin, ruotsinkielestä peräisin, yleisesti käytössä.


    • Anonyymi

      Savusaanassa laateella olivat laateliinat, muuten oes kannikat mustunna.

      • Anonyymi

        Meiloä sanottiin jotta laaveliinat.


      • Anonyymi

        Murre ei liene koskaan yksikäsitteistä ja eri ihmiset saattavat saman sanonnan kuulla tai muistaa hieman eri tavalla. Vielä vaikeammaksi asian tekee kun murretta yrittää kirjoittaa. Minä muistan tuon lauseen alun näin: Savusaanassa laateilla olivat lauveliinat....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Murre ei liene koskaan yksikäsitteistä ja eri ihmiset saattavat saman sanonnan kuulla tai muistaa hieman eri tavalla. Vielä vaikeammaksi asian tekee kun murretta yrittää kirjoittaa. Minä muistan tuon lauseen alun näin: Savusaanassa laateilla olivat lauveliinat....

        Lauveliinat kuulostaa oikealta murteelta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meiloä sanottiin jotta laaveliinat.

        Niin minnää oon kuullu, jotta laaveliinat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lauveliinat kuulostaa oikealta murteelta.

        Voe se jossai olla lauveliinat, vaen Pielisjärvellä laetettiin laatteille laaveliinat.


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Voe se jossai olla lauveliinat, vaen Pielisjärvellä laetettiin laatteille laaveliinat.

        Voikos se murre olla hieman erilaista kunna reunoilla ja kauppalan keskuksen hienostoalueilla?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voikos se murre olla hieman erilaista kunna reunoilla ja kauppalan keskuksen hienostoalueilla?

        Kyllä murre poekkee jonnii verran vaekka Ruunaan ja Kolin välilla tahi minkä muun seovun.
        Ei ne erot oo isoja, vaen kuitennii on.


    • Anonyymi

      Joo, ihan hirveän kuulonen murre. Onneksi en ole sitä oppinut.

    • Anonyymi

      Hieno aloitus. Noin minäkin murretta kirjoittaisin. Ja on kaunista kuunnella ja lukea. Kiitos siitä.

      Myöhemmin puhutaan siitä, mikä on saanakota. Tuossa selvitetään minun käsitykseni mukaan jatkuvalämmitteistä saunan kiuasta.

      Saunakota oli minun lapsuudessa jonkun sukulaisen kesämökin rannassa, jossa oli savusauna ja ulkona oli siitä erillinen kota, jonka muuripadassa lämmitettiin pesuvesi.

      Siis saanakoan muuripaassa lämmitettiin pesuvesi, jota kannettiin sankolla saanan sissään ja lantattiin taasoloissa sopivaksi kylymän vein kansa. Ensin tietenniin kylyvettiin vastalla, jotta pirut ja perkelleet lähti nahkasta.

      • Se on niin makuasia, murteitten, ja ennen kaikkea eri kielten kanssa. Esim. karjalan kieli ei ole minulle selvää, mutta olen siihen jollakin tavalla ihastunut. Usein kuuntelin karjalan kielisiä uutisia työmatkallani autoradiosta.

        Saamenkieli ja swahilin kieli ovat alkuperäiskieliä maailman eri puolilta. Niitä kannattaa arvostaa; häviävänä luonnon varana. Samoin voi käydä myös karjalan kielelle. Valitettavasti.
        Ilomantsissa käytettiin aikoinaan hän sanaa teitittelyn ja sinuttelun välimuotona. Oli siinä käsittelemistä.

        Aloittaja, Wanha, kerran totesi viisaasti, että murresanojen merkitys ei ole kenellekään ns. fakta. Vaan merkitys saattaa muuttua jopa sukupiirissä, saati kyläpiirissä.
        Ja lopuksi. Puhtaita murteita on käytössä vähän. Taitaa somemurre ja twitter kohta valloittaa kaiken;)
        Se on globaalia. Tuhoavat meidän pienet kieliyhteisöt.

        PS. Saanakota on edelleen kiuas mielestäni.


      • Anonyymi

        Meilläkin oli vielä 70-luvulla Pielisen saaren rannassa savusauna ja sen vieressä saunakota, jossa olivat vain pesuvadit ja muut saunan tykötarpeet sekä muuripata sen alla olevine tulisijoineen. Saunaa lämmitettiin useita tunteja, mutta muuripadassa vesi lämpeni tunnissa parissa.

        Nykyään, kun ei ole juuri savusaunoja, saunakodaksi mielletään kodan mallinen sauna uudentyyppisine kiukaineen ja vesisäiliöineen. Rakennelmaa myydään saunakodan nimellä ja valmistajia on Suomessakin useita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meilläkin oli vielä 70-luvulla Pielisen saaren rannassa savusauna ja sen vieressä saunakota, jossa olivat vain pesuvadit ja muut saunan tykötarpeet sekä muuripata sen alla olevine tulisijoineen. Saunaa lämmitettiin useita tunteja, mutta muuripadassa vesi lämpeni tunnissa parissa.

        Nykyään, kun ei ole juuri savusaunoja, saunakodaksi mielletään kodan mallinen sauna uudentyyppisine kiukaineen ja vesisäiliöineen. Rakennelmaa myydään saunakodan nimellä ja valmistajia on Suomessakin useita.

        Saanakota voe olla eri seovulla vähän eri juttu.
        Minä tulin tuntemmaan sen semmosena saanan kylykkeen rakennettuna laatarakennelmana, jossa säelytettin vasta, ja kylyupijöehen vuatteet.
        Siellä oli lisäksi orret jossa talaven vastat säelytettiin, kun ne ei oekkeen kestänneet kuummoo, jos aeko säelyttää juhannuksesta seorraavan kesäkuun alakkuun.


    • Lainaus erään kirjasarjan (painettu Porvoossa 1923) aloituksesta:

      ”Neljäkymmentä vuotta on vanha Välskäri maita mantereita vaeltanut ja moniin kansoihin tutustunut. Kun hän nyt näiltä matkoiltaan kotiin palajaa, viettääkseen viimeiset päivänsä omassa maassaan, tuntuu hänestä niin kuin tuntui ennen aikaan, kun hän meren myrskyistä ja jäiden keskeltä koteutui rauhalliseen yliskamariinsa ja vanhain ystäväinsä luo iltavalkean äären. Kiitos olkoon Jumalalle päättyneestä pitkästä matkasta. Muu maa mustikka, oma maa mansikka.
      Monta kieltä on Välskäri retkeillessään oppinut. Hän on puhunut suomea, ruotsia, tanskankieltä, saksaa, englantia ranskaa ja venäjänkieltä. Nyt kun hän tulee takaisin, tuntee hän itsensä onnelliseksi voidessaan puhua rakasta suomen kieltään niin kansanomaisesti, niin lämpimästi ja sointuvasti kuin A h o voi. Nyt tulevat häntä ymmärtämään ylhäiset ja alhaiset, oppineet ja oppimattomat, vanhat ja nuoret. Hän on vieraillut kuninkaitten kartanoissa, on nähnyt isoisten loistoa ja kuunnellut heidän salaisia neuvottelujaan. Mutta sydämessään on hän aina ollut rahvaan mies, joka on ottanut osaa sen suruihin ja iloihin, ymmärtänyt sen salaisimmat huokaukset ja ihmetellyt Jumalan ihmeellisiä teitä, joita myöten Hän on tätä kansaa pimeydestä valoon johtanut.”
      No siinä ei ollut paljoa murretta, vain kieltä. Kunnioituksella ja arvostuksella, kaikille eri kielille, ja murteille;)

      • Hieno lainaus, tunnen tuon melekkein omakseni, tarkotan kuvvoovan minnuu.


    • Anonyymi

      Ihme! Kaippaatteko joattin. Onko joku maikka saasnunna sienimyrkytyksen lopellisesti ku ei häirihe teitä/meitä. ?
      Sorri kelivire., jopasen jo. hissaa tuli ikävä.

      • Anonyymi

        Kohtelias repiminen ei ole räävitöntä, ketään kohtaan.
        Katuvankka, alias Nms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohtelias repiminen ei ole räävitöntä, ketään kohtaan.
        Katuvankka, alias Nms.

        Hissanmaikk on ollut suljetulla jo kuukausia eikä taida päästä sieltä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hissanmaikk on ollut suljetulla jo kuukausia eikä taida päästä sieltä.

        Onko tuo varma tieto, vaeko vaen arvelu.


    • Anonyymi

      Vanha sanonta. "Syöp kuiviltaa, ko Nissise Vilppo ripil."

      • Anonyymi

        Vaasan veri ei vapise, eikä Kauhavan rauta ruostu.


    • Anonyymi

      Pielisjärven mummon olivat vienneet kesäretkellä Kilipisjärven leirintäaluveelle, niin mummo hikisen matkan jäläkkeen kysymmään neuvonnasta: Missee tiällä saana on? Neuvoja oli viitanna sinne tunthurriin jotta tuollahan se Saana. Eikö teillä lähempänä ou saannoo, minähä en tuonne mäkkee lähe.
      Löyty se sitte lopulta kylypypaekkahi mummolle.

      • Anonyymi

        Yuuikhhk juuret jipllkopi ja muistamisesta minun pienelle koululle vökuyt kuuupå niillä hissanmaik


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yuuikhhk juuret jipllkopi ja muistamisesta minun pienelle koululle vökuyt kuuupå niillä hissanmaik

        Tervetuloa saitin ilopilleri sinua on jo kaivattu.


    • Anonyymi

      Kerttu Törnqvist o.s Ikonen puhui pielisjärveläistä murretta ja se ei ollut mitään miellyttävää kuultavaa.

      • Anonyymi

        Kirjakieltä, suomea tai ruotsia puhutaan ja kirjoitetaan virallisissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Asiallista kirjakieltä tulee käyttää ainakin eduskunnassa, radio- ja televisiouutisissa sekä viestintävälineiden asiaohjelmissa, koska kirjakieli on kaikille suomalaisille yhteinen. Esimerkiksi Rauman murteen puheelle pitäisi kuulijoille olla suomen kielen tulkki.


      • Johttuuko mielipitteesi enemmän siitä joka sitä puhhuu vae ite murtteesta?


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Johttuuko mielipitteesi enemmän siitä joka sitä puhhuu vae ite murtteesta?

        Kirjakieli on kansalaistaito ja sen osaaminen kuuluu kaikille kansalaisille. Nykyään kaikki alkavat olla käyneet kouluja ja oppineet kirjakielen. Kotikielenä voi käyttää omaa murrettaan, mutta virallisesti Suomen kieliä suomea ja ruotsia.


    • Anonyymi

      Todella hyvä murre-esitys Wanhalta. " Iham mukavvoo muuten vaen kun ei nyt piäse vanahat minnekkään. Ollaaj ja sittek katellaam mitäpä muuta kun toesijjaa kahem metrin piästä." Edellinen sana päättyy seuraavan sanan kirjaimeen. Se on silloin hyvin lähellä puhutun kielen muotoa. Tekstin lukeminen on silloin sujuvaa ja kuulostaa juuri Lieksan alueen murteelta. En ole havinnut tällaista kirjoittamista Heikki Turusen kirjoistakaan. Siellä yritetään kirjoittaa murteella, mutta sitä on kuitenkin vaikea lukea. Wanha voisi kääntää Simpauttajan tekstin pielisjärveläiseen muotoon eli paikalliseksi kieleksi.

      • Anonyymi

        Millonkahan EU:lta tulee määräys/direktiivi, että suomessa on puhuttava vain täydellistä kirjakieltä ja murteiden käyttö on puhekielessä kielletty..ootellaan, mitä Bryssselistä kuuluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millonkahan EU:lta tulee määräys/direktiivi, että suomessa on puhuttava vain täydellistä kirjakieltä ja murteiden käyttö on puhekielessä kielletty..ootellaan, mitä Bryssselistä kuuluu.

        EU:lta on todellakin Suomi saanut paljon pöljiä sääntöjä. Suomi noudattaa kuuliaisena niitä kaikkia. Muut EU maat eivät lotkauta korvaansakaan kaikille hullutuksille. Esimerkiksi Brysselin kaduilla hyvin harvinainen valkoposkihanhi on EU:n rauhoittama myös Suomessa. Jos sellaisen harvinaisuuden maanviljelijä tappaa, valtio maksattaa linnusta 336 euroa ja ase menee valtiolle. Lisäksi lintu on haudattava asianmukaisin menoin.

        Jos EU:ssa olisi vähänkin järkeviä päättäjiä, valkoposkihanhesta pitäisi EU:n maksaa tapporahaa ainakin satasen verran lintua kohti. Lisäksi EU:n tulisi maksaa linnun aiheuttamat vahingot viljelijälle täysimääräisinä töineen ja tarvikkeineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EU:lta on todellakin Suomi saanut paljon pöljiä sääntöjä. Suomi noudattaa kuuliaisena niitä kaikkia. Muut EU maat eivät lotkauta korvaansakaan kaikille hullutuksille. Esimerkiksi Brysselin kaduilla hyvin harvinainen valkoposkihanhi on EU:n rauhoittama myös Suomessa. Jos sellaisen harvinaisuuden maanviljelijä tappaa, valtio maksattaa linnusta 336 euroa ja ase menee valtiolle. Lisäksi lintu on haudattava asianmukaisin menoin.

        Jos EU:ssa olisi vähänkin järkeviä päättäjiä, valkoposkihanhesta pitäisi EU:n maksaa tapporahaa ainakin satasen verran lintua kohti. Lisäksi EU:n tulisi maksaa linnun aiheuttamat vahingot viljelijälle täysimääräisinä töineen ja tarvikkeineen.

        Kyllä ne valkoposkihanhet ovat iso ongelma ainakin tuolla Pohjois-Karjalan keski-eteläosissa. Toistaiseksi ei ole ollut hanhiongelmaa karkeasti arvioiden Joensuusta pohjoiseen. En ole ennustaja, mutta epäilen kuitenkin, että lähivuosina hanhiongelma paisuu Eno-Lieksa-Nurmes-Valtimo -sektorille. Leviävät samalla tavoin kuin punkit.


    • Anonyymi

      Ketju hiljeni täysin heti kun kamuutti tului siihen hölisemään miksi se ei älyä pysyä poissa.

      • Anonyymi

        Älä sinä itse hölise kamuttaja on asiallinen kirjoittaja.


    • Anonyymi

      Ka, vooihan huastua, mitä mieles liikkuu, keheenogo nezes selvän ottannoh, zorttago?Huontegsel onnuako pitää pagissa malittuo.

      • Anonyymi

        Minä Kulha joka elän toivossa tietenkin se on myös kahden viikon päästä olevat uima ja muistamisesta minun pienelle koululle vökuyt kuuupå niillä ei ottanut yhteyttä ja 6mg umpeen umpeq hissanmaik


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä Kulha joka elän toivossa tietenkin se on myös kahden viikon päästä olevat uima ja muistamisesta minun pienelle koululle vökuyt kuuupå niillä ei ottanut yhteyttä ja 6mg umpeen umpeq hissanmaik

        Oletko sinä Kulha keksinyt uusia sienireseptejä?


      • Anonyymi

        Aah, miten kaunis on tuo karjalan kieli. Ihan korvissa helissöö.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Uskonto on rasite vasta sitten kun uskoo väärin, ja vääriin asioihin. Ja kaikki asiat eivät ole ns. uskon asioita. Raha ja politiikka tekevät ihmisistä usein vääräuskoisia. Harmi. Mielelläni kuuntelin aina Yle Uudizet karjalakse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskonto on rasite vasta sitten kun uskoo väärin, ja vääriin asioihin. Ja kaikki asiat eivät ole ns. uskon asioita. Raha ja politiikka tekevät ihmisistä usein vääräuskoisia. Harmi. Mielelläni kuuntelin aina Yle Uudizet karjalakse.

        Karjalan kielen tutkiminen on loppunut väärinkäytöksiin. Uskonmiehet ovat käyttäneet varat ties mihin.


    • Anonyymi

      Minäkin voisin opettaa Murrea puhumaan kielillä, jos saisin rahaa niin kuin tämä muuan, jonka salanimi on Leon tai joku. Vai onko se taiteilijanimi?

      • Anonyymi

        Mutta onko kellään tietoa, mikä on lehmisavus sekä kesanto?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta onko kellään tietoa, mikä on lehmisavus sekä kesanto?

        Kesanto on vuodeksi tai pariksi jätetty viljelemätön pelto. Lehmisavus tehtiin lehmien lypsämispaikkaan, jotta eläimet välttyivät lypsäessä hyönteisten ja muiden sypäläisten pistoilta ja pysyivät siten rauhallisina. Suojasihan toki savus myös lypsäjää.


    • Anonyymi

      Pitäkööt venäläiset karjalan kielen voimissaan Karjalassa, kun anastivat Karjalan. Kieli ei kuulu enää meille. Jos ken harrastaa sitä kuten muitakin vieraita kieliä, se suotakoon. Suomeen riittävät Suomi, Ruotsi ja Saamen murteet.

      • Anonyymi

        Ei noilla selvitä. Meillä on jo ainakin venäjän , somalian ja arabian kielet käytössä . Kai Kelallakin.


    • Anonyymi

      Kuten kirjoitin: jos ken harrastaa muita vieraita kieliä, se suotakoon. Vaikkapa somalia tai venäjääkin. Maassa ollaan maan tavalla ja puhutaan vain omia virallisia kieliä suomea ja ruotsia. Somaleilla on ollut jo 30 vuotta aikaa opetella suomen kieli ja venäläisillä vielä kauemmin. Emme me tarvitse heidän kieltään tai muidenkaan ulkomailta tulleiden seikkailijoiden kieliä. He tarvitsevat suomen kieltä voidakseen oleskella maassamme.

      Kun me menemme lomalle tai töihin esimerkiksi Kroatiaan, tuskin kroatialaiset opettelevat sen takia suomen kielen, kun suomalaisia on asumassa heidän maassaan.

      Tämän pitäisi olla kaikille selvää tekstiä!

      • Anonyymi

        Nirputtaa ja kiukku juuret päästä olevatkoko sulka ja nykyiset valmistus aasi loppua kohden keskimäärin kerran yksinään hissanmaik


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nirputtaa ja kiukku juuret päästä olevatkoko sulka ja nykyiset valmistus aasi loppua kohden keskimäärin kerran yksinään hissanmaik

        Mitähän kieltä nuo hissan kommentit on, kun ei niissä ole ns. päätä eikä häntää. Saattaa olla vähä-älyisten oppikirjasta sivulta 7. jossa kuuluu olevan lobotomiaan menevien juttuja.


    • Anonyymi

      Puhasta savvoo tiällä huastellaan kun savolaesia kerran oomma. Karjalaesii jos oltas niin karjaloo puhuttaskii.

      • Anonyymi

        Niin varmaan siellä nilisiässä oni savo kielenä Lieksassa on Pielisen- karjala.


      • Anonyymi

        Savolainen ei ymmärrä lukemaansa tekstiä. "Eräs Pohjois-Karjalan kuudesta murrealueesta on Pielisjärven murre, johon Lieksan kaupunkikin kuuluu". Savossa ovat omat murrealueensa.

        "Pohjois-Karjala voidaan jakaa kuuteen murrealueeseen, jotka ovat Kitee, Kiihtelysvaara, Liperi, Ilomantsi, Pielisjärvi ja Nurmes. Näiden alueiden sisälläkin murteilla on eronsa.

        Puhumme Lieksassa Pohjois-Karjalan Pielisjärven murretta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Savolainen ei ymmärrä lukemaansa tekstiä. "Eräs Pohjois-Karjalan kuudesta murrealueesta on Pielisjärven murre, johon Lieksan kaupunkikin kuuluu". Savossa ovat omat murrealueensa.

        "Pohjois-Karjala voidaan jakaa kuuteen murrealueeseen, jotka ovat Kitee, Kiihtelysvaara, Liperi, Ilomantsi, Pielisjärvi ja Nurmes. Näiden alueiden sisälläkin murteilla on eronsa.

        Puhumme Lieksassa Pohjois-Karjalan Pielisjärven murretta.

        Pielisjärven murteessa on siitä hyvä ettei tarvitse väliin solkottaa ruotsia, mutta etelässä pitää solkottaa stadin murteeseen ruotsia höysteeksi sekaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pielisjärven murteessa on siitä hyvä ettei tarvitse väliin solkottaa ruotsia, mutta etelässä pitää solkottaa stadin murteeseen ruotsia höysteeksi sekaan.

        Nykyään Pielisjärven murteeseen solkotetaan joukkoon Afrikan sarven kieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään Pielisjärven murteeseen solkotetaan joukkoon Afrikan sarven kieltä.

        Lieksalaiset on ollut myös minulla ei ole kiellettyä minkään ohjelman seuraamisesta tai sitten ei ottanut komu ja pienet lapset kotiin hissanmaik hissanmaik


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lieksalaiset on ollut myös minulla ei ole kiellettyä minkään ohjelman seuraamisesta tai sitten ei ottanut komu ja pienet lapset kotiin hissanmaik hissanmaik

        Kuten huomaatte ei liika opiskelu kannata kuten näkyy hissanmaisterin kohdalla, menee päänuppi lopulliseti sekaisin ja jäljelle jää vain jankkaus komusta ja pienistä lapsista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään Pielisjärven murteeseen solkotetaan joukkoon Afrikan sarven kieltä.

        Meinaatko sitä älämölöä?


    • Anonyymi

      Lieksassa solkotetaan surkeinta savvoo mitä on olemassa.

      • Anonyymi

        Savoa puhutaan savossa, mutta täällä ollaan edistyneitä kun osataan jo älämölöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Savoa puhutaan savossa, mutta täällä ollaan edistyneitä kun osataan jo älämölöä.

        Nubia gurkha hyeena hyrrä juhlat ovat noiksi molemmille apuna käyttäen useampaa kuin yhtä aikaa kyse ei ole kiellettyä hissanmaik


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4613
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2259
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1774
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1508
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      27
      1443
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1308
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1227
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1146
    9. 23
      1092
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe