Hämeen viikinkiretket

Siis kyse ap:n esittämästä aloituksesta.

Häme oli vanain eli tanen/danain asuttamaa aluetta. Slaavikronikassa mainittu Vanain kaupunki oli Hämeenlinnaa edeltävä kaupunki, finnoarjalaisten viikinkien asuttama.

Myös muualla Hämeessä on ollut muinaiskaupunkeja, ainakin yksi, tosin ei varsinaisesti vanain vaan muidenkin veljesheimojen asuttama. Kyseessä on erittäin laaja alue ja eräänlainen keskus/kulttipaikka.

Tosiasia historian suuressa kuvassa on, että pikku suomalaiset eivät ole osa Baltiaa, eivät ole osa suurta Venäjää, vaan suomalaiset ovat ehkä hieman outo, mutta silti aivan aito osa itäistä viikinki-perimää. Suomalaiset ovat Itä-Ruotsi.

Suomen kansan itkuvirret ja muut tarut sopivat tähän todellisuuskuvaan. Ja hyvä niin!!!

Vrt Itävalta-Unkari. ... pikkasen edes samaan suuntaan, laimeana vertailukohteena.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia historian suuressa kuvassa on, että pikku suomalaiset eivät ole osa Baltiaa, eivät ole osa suurta Venäjää, vaan suomalaiset ovat ehkä hieman outo, mutta silti aivan aito osa itäistä viikinki-perimää. Suomalaiset ovat Itä-Ruotsi.

Suomen kansan itkuvirret ja muut tarut sopivat tähän todellisuuskuvaan. Ja hyvä niin!!!

Vrt Itävalta-Unkari. ... pikkasen edes samaan suuntaan, laimeana vertailukohteena.

Lue lisää

Hölynpölyä.

Viikinkiretkien aikaan suomalaiset olivat ryhmä hyvin hajallisia heimoja, jotka yleensä tappelivat keskenään riista-alueista ja lohijoista,mikäli sattuivat äärettömillä metsäalueilla tapaamaan toisiaan.

Viikinkiretket vaativat järjestyneen yhteiskunnan, joka pystyi asettamaan laivoja ja miehiä yhdessä muiden samanlaisten kansa jopa vuosia kestäville retkille.

Suomen alueella oli vasta alkeellinen pitäjälaitos, joka pystyi ehkä jotenkin puolustautumaan, mutta ei sotaretkiin vieraille maille.

Koko valtavan alueen asukasluvuksi on tuohon aikaan arvioitu 20 000 - 30 000 henkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Viikinkiretkien aikaan suomalaiset olivat ryhmä hyvin hajallisia heimoja, jotka yleensä tappelivat keskenään riista-alueista ja lohijoista,mikäli sattuivat äärettömillä metsäalueilla tapaamaan toisiaan.

Viikinkiretket vaativat järjestyneen yhteiskunnan, joka pystyi asettamaan laivoja ja miehiä yhdessä muiden samanlaisten kansa jopa vuosia kestäville retkille.

Suomen alueella oli vasta alkeellinen pitäjälaitos, joka pystyi ehkä jotenkin puolustautumaan, mutta ei sotaretkiin vieraille maille.

Koko valtavan alueen asukasluvuksi on tuohon aikaan arvioitu 20 000 - 30 000 henkeä.

Lue lisää

Sanoo assimiloitunut ihminen, jolle on uskoteltu ettei Suomella ole ollut historiaa.
Tiedämme että tätä hölynpölyä levitetään vuosisatojen rutiinilla naapurimaan ja siihen samaistuneiden "suomalaisten" toimesta.

Asukasluvun olivat tuolloin pieniä molemmin puolin Pohjanlahtea.
Uppsalan alueen laajoja ja tuloksiltaan merkittäviä arkeologisia kaivauksia selvittää suositeltava teos: Maja Hagerman Försvunnen värld (Norstedt, 2011, 441 s.).

Kyseiset kaivaukset, joissa maannousema (merestä) tarkensi ajoituksen, osoittavat kiistatta, että roomalaislegioonien hajaantumisen aikoihin, noin vuoden 250 vaiheilla Uppsalan alueella yli 4000 vuotta vaikuttanut rauhanomainen, kehittynyt ja hyvinvoiva kulttuurin hajosi. Sen hajotti ja väestön alisti vähälukuinen Saksan suunnalta tullut sotaisa joukko. Varmasti olivat säälittömiä Berserkejä alkuperäisasukkaita kohtaan.

Nämä skandinaavisina "germaaneina" itseään pitäneet väkivaltaiset ja sotakokemusta Rooman legioonissa saaneet alistajat saattoivat olla Harzhornin taistelun hävittyään hajautuneita, alkuaan Skandinaviasta lähteneiden soturien jälkeläisiä.
Harzhornin taistelusta ja kaivauksista on Wiki-kirjoitus ja kiinnostava kirja : Guenther Moosbauer Die vergessene Römersclacht (C.H. Beck, 2018, 201 s.

Oma käsitykseni (ja Hagermanin käsitys) Uppsalan löytöjen perusteella on, että esimerkiksi Uppsalan alueella ja Lounais-Suomessa asui jokseenkin samanlaista väestöä. Väestö oli tullut sinne veneitse idästä ja etelästä maannouseman ollessa vasta sisäsaaristovaiheessa, siis noin 5000 vuotta sitten. Väestö vaurastui rauhanomaisesti ja kehittyi teknisesti noin 5000 vuoden ajan, alueen samalla muuttuessa sisämaaksi.
Uppsalan osalta kaivaukset osoittavat tämän kiistatta. Ei ole perusteita olettaa, että Lounais-Suomessa kehitys olisi ollut suuremmin toisenlaista.

Mutta sitten vuoden 250 vaiheilla Uppsalan suunnalla tapahtui tuho : Asumukset sekä kauppa- ja muut kohteet tuhottiin (kiistatta osoitettu).
Lounais-Suomen alueella, lukuunottamatta rannikkoa ei tällaista tuhoa tapahtunut, vaan
kaupankäyntiä vieraiden kanssa jatkettiin. Berserk-porukka, eli ns. viikingit touhusivat siinäkin, ja Lounais-Suomen hankkinen hallintaan alkoi luonnollisesti näitä kiihottaa.

Eräs osoitus tästä olivat kuvattu ryöstöretki vuoden 1050 vaiheilla. Niin pitkään ryöstelyretkiä jatkettiin ja rantaruotsalaisia asutettiin rannikolle, että vähitellen tulokseen päästiin miekkaläheystyönä.
Lukekaa ruotsalaisuuteen assimiloituneetkin Hagermanin teos, vaikka kipeätä tekisi.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo assimiloitunut ihminen, jolle on uskoteltu ettei Suomella ole ollut historiaa.
Tiedämme että tätä hölynpölyä levitetään vuosisatojen rutiinilla naapurimaan ja siihen samaistuneiden "suomalaisten" toimesta.

Asukasluvun olivat tuolloin pieniä molemmin puolin Pohjanlahtea.
Uppsalan alueen laajoja ja tuloksiltaan merkittäviä arkeologisia kaivauksia selvittää suositeltava teos: Maja Hagerman Försvunnen värld (Norstedt, 2011, 441 s.).

Kyseiset kaivaukset, joissa maannousema (merestä) tarkensi ajoituksen, osoittavat kiistatta, että roomalaislegioonien hajaantumisen aikoihin, noin vuoden 250 vaiheilla Uppsalan alueella yli 4000 vuotta vaikuttanut rauhanomainen, kehittynyt ja hyvinvoiva kulttuurin hajosi. Sen hajotti ja väestön alisti vähälukuinen Saksan suunnalta tullut sotaisa joukko. Varmasti olivat säälittömiä Berserkejä alkuperäisasukkaita kohtaan.

Nämä skandinaavisina "germaaneina" itseään pitäneet väkivaltaiset ja sotakokemusta Rooman legioonissa saaneet alistajat saattoivat olla Harzhornin taistelun hävittyään hajautuneita, alkuaan Skandinaviasta lähteneiden soturien jälkeläisiä.
Harzhornin taistelusta ja kaivauksista on Wiki-kirjoitus ja kiinnostava kirja : Guenther Moosbauer Die vergessene Römersclacht (C.H. Beck, 2018, 201 s.

Oma käsitykseni (ja Hagermanin käsitys) Uppsalan löytöjen perusteella on, että esimerkiksi Uppsalan alueella ja Lounais-Suomessa asui jokseenkin samanlaista väestöä. Väestö oli tullut sinne veneitse idästä ja etelästä maannouseman ollessa vasta sisäsaaristovaiheessa, siis noin 5000 vuotta sitten. Väestö vaurastui rauhanomaisesti ja kehittyi teknisesti noin 5000 vuoden ajan, alueen samalla muuttuessa sisämaaksi.
Uppsalan osalta kaivaukset osoittavat tämän kiistatta. Ei ole perusteita olettaa, että Lounais-Suomessa kehitys olisi ollut suuremmin toisenlaista.

Mutta sitten vuoden 250 vaiheilla Uppsalan suunnalla tapahtui tuho : Asumukset sekä kauppa- ja muut kohteet tuhottiin (kiistatta osoitettu).
Lounais-Suomen alueella, lukuunottamatta rannikkoa ei tällaista tuhoa tapahtunut, vaan
kaupankäyntiä vieraiden kanssa jatkettiin. Berserk-porukka, eli ns. viikingit touhusivat siinäkin, ja Lounais-Suomen hankkinen hallintaan alkoi luonnollisesti näitä kiihottaa.

Eräs osoitus tästä olivat kuvattu ryöstöretki vuoden 1050 vaiheilla. Niin pitkään ryöstelyretkiä jatkettiin ja rantaruotsalaisia asutettiin rannikolle, että vähitellen tulokseen päästiin miekkaläheystyönä.
Lukekaa ruotsalaisuuteen assimiloituneetkin Hagermanin teos, vaikka kipeätä tekisi.

Lue lisää

Ruotsiuskovaisten yhteispiirre on, että nämä eivät seuraa tuoreempaa, kriittisempää ruotsalaista historiantutkimusta, puhumattakaan saksan- ja englanninkielisestä vastaavasta He eivät myöskään lue tuoretta virolaista historiankirjoitusta, jonka etu on yhteys muun Baltian, Venäjän ja Puolan tutkimukseen.

Näihin uskovaisiin kuuluu suuri osa (toki pienenevä osa) historiantutkijoistammekin.
He kaikki elävät freudenthalilaisessa todellisuudessa : Tulee arvioida kaikki sinikeltaisten silmälasien läpi, koska suomialkuisuuden tapahtumissa täytyy olla vain roska näissä silmälaseissa.

Viikkari liikennöi nykyään Suomesta Tallinnaan ja Ruotsiin. Tosin Tallinnaan ei tavallinen turisti nyt pääse ilman korona-testiä (24 tuntia voimassa).

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsiuskovaisten yhteispiirre on, että nämä eivät seuraa tuoreempaa, kriittisempää ruotsalaista historiantutkimusta, puhumattakaan saksan- ja englanninkielisestä vastaavasta He eivät myöskään lue tuoretta virolaista historiankirjoitusta, jonka etu on yhteys muun Baltian, Venäjän ja Puolan tutkimukseen.

Näihin uskovaisiin kuuluu suuri osa (toki pienenevä osa) historiantutkijoistammekin.
He kaikki elävät freudenthalilaisessa todellisuudessa : Tulee arvioida kaikki sinikeltaisten silmälasien läpi, koska suomialkuisuuden tapahtumissa täytyy olla vain roska näissä silmälaseissa.

Lue lisää

Se on kyllä niin päin, että hyvin monella ihan tavallisella suomalaisella on omaa tai muuten läheisten elävää kokemusta Ruotsista. Tämä todellinen omakohtainen kokemus on jotain muuta kuin vanha fennomaanien propaganda. Koskaan aiemmin ei suomalaiset ole seuranneet Ruotsin tapahtumia niin reaaliaikaisesti kuin nyt. Koskaan aiemmin Ruotsin talouselämä ei ole näkynyt suomalaisten arjessa niin paljon kuin nyt.

Ruotsi on ollut ja on edelleen ihan ok maa, ja vieläpä sellainen, jossa suomalainen voi löytää aivan omaa historiaansa. Suomalaisten historia ei ala talvisodasta, ei sortovuosista eikä edes Porvoon valtiopäivistä. Sitä ennenkin täällä oli ihan hyvää [ruotsalaista] elämää, josta ei todellakaan pidä etsiä asenteellisesti vain huonoja puolia.