Ketjurasva/öljy/vaha on selvä asia mutta sen lisäksi on monenlaista vaseliinia, on kuparitahnaa, alumiinitahnaa, keraamista tahnaa, on yleisöljyä, on litiumrasvaa, teflonia sisältävää rasvaa jne. Mitä käytetään missäkin kohtaa?
Mitä rasvoja käytetään missäkin?
Anonyymi
357083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Jopas laajan kysymyksen esitit.... onneksi pyöräilijälle yleensä riittää ketjuöljy/vaha.
Jos ei muuta tee, kuin pelkästään pyöräilee, niin tuo on totta. Jos taas vaihtaa satulaa, satulaputkea, polkimia, laakereita jne., niin saattaa tarvita vähän muitakin aineita.
Pysyy yhdessä konissa, niin voi setviytyä pelkällä kaviorasvalla. Sillkonkarmee.
Laakerirasvaa laakereihin. Esim ohjainkannattimen. Kuten olen ennenkin sanonut, Kulumia minäkin, tohtori Wolffin Linola suojaava balsami takapuoleen nivusiin sukupuolielimiin. Joku mainitsi myös lasten pyllytalkin em alueille sopivan hyvin.
Ahteriin sinkkivoidetta.
Sinne laitetaan kyllä "chamois cream" rasvaa.
Ketjuun on aika samantekevää mitä tököttiä siihen laittaa. Voi olla drylubea, wetlubea, yleisöljyä, aseöljyä. Saa olla myös teflonia. Kaikki ketjuöljyt ovat hyviä. Hirveän jäykkäää öljyä ei kuitenkaan kannata laittaa, esim. vaihteistöljyt eivät ole hyviä. Fillarin liikkuvat osat voi voidella samalla öljyllä kuin ketjut.
Pyörän navat voidellaan vaseliinilla tai vastaavalla paksulla kamalla. Saa olla litiumia yms. Jäykät öljyt, kuten vaihteisöljyt ovat myös ihan ok jos huoltaa tiheästi. Pyörän naparasva on myös oikein hyvä. Samaa rasvaa voi käyttää myös ohjainlaakerissa ja keskiössä asennus/voitelu rasvana.
Hiilikuitu osien kanssa on oma kitkanlisääjä. Sitä ei kannata korvata hammastahnalla tai liimalla.
Pesuun sopii vaikkapa käsitiskiaine, mäntysuopa, yleispesuaine tai mikä vain autonpesuaine. Pesuaineella saa puhtaamman pyörän kuin ilman aineita.
Ei ole ihan sama mitä ketjuihin laittaa. Toiset aineet sitovat pölyn ja lian ja ketjujen ulkopintaan tulee mustaa "mönjää" kun lika tarttuu siihen. Ketjujen ulkopinta, kun pitää olla mahdollisimman puhdas ja kuiva ja rasvat kuuluu olla siellä nivelissä.
Ketjut kannattaa pyyhkiä rätillä/paperilla tms. puhtaaksi rasvauksen jälkeen.
Reilusti ensin rasvaa ketjuun ja pyörittelyä, että rasva tunkeutuu joka paikkaan ja sitten reilusti pinnassa olevat rasvat pyyhitään pois. Näin toimien tulee hyvä.
Jos ketjua vaan rasvaa eikä koskaan pese tai pyyhi, niin ketjuun kasvaa sellanen mömmökerros päälle. Tälläisetkin toimii.
Toisaalta ketjuja ei kannatta ylihuoltaa. Lähes rasvaamatta ajaa ketjulla sen tonnin. Jos ketjuihin laittaa kaikki huippuaineet ja pesee sekä huoltaa niin ajaa pari tonnia.
Elinkaarikustannuksiin ketjun nysväämisellä ei saa juurikaan säästöä.. Halpaa rasvaa vaan ketjuun ja vaihto uuteen ajoissa kun entinen venyy.
Minä tiputan vain joka nivelen kohdalle ketjuvahaa. Aine menee juuri sinne, minne on tarkoitus ja ketjujen ulkopuolen putsaaminen on helpompaa. Tähän menee ehkä muutama minuutti enemmän mutta itse suosin tätä tapaa.
Ketjun venyminen (lenkkien nivelten kuluminen) voi ehkäistä hyvällä ketjun huollolla. Lika ja hiekka aiheuttaa ketjun kulumisen (venymisen). Mikä on sitten kenenkäkin mielestä järkevää, hyödyllistä, kannattavaa tai säästöä, on sitten jokaisen oma asia.
Niin se on hyvä rasvata, nivel niveleltä, säästyy ainettakin. Tosi on kyllä tämäkin, että ketju venähtää yli sen prosentin rajan viimeistään kahdentuhannen kohdilla.
Riippuu paljolti millä tavalla pyöräilee. Jos ei ole reipasta ketjuun kohdistuvaa momenttia, niin ne saattavat kestää pitkäänkin. Kunnolla runttaavat pyöräilijät saavat ketjut ajettua loppuun jopa lyhyemmässä ajassa.
Napoihin ja laakereihin (esim. ohjainlaakeri ja keskiölaakeri) tavallista vaseliinia (esim. TF2 punainen vaseliini). Jotkut käyttävät tässä kohtaa esim. merivaseliinia.
Alumiinin ja teräksen väliin laitetaan alumiinitahnaa estämään kiinnileikkautuminen (esim. satulatolppa ja polkimien kierteet). Kaikkiin kiinnitettäviin osiin, joita avataan harvoin (kammen pultit ja vastaavat) voidaan käyttää samaa alumiinitahnaa. Keraaminen tahna käy kenties tässä kohtaa myös.
WD-40, CRC 5-56 ja vastaavat tuotteet ovat taas tavallaan rasvanpoistajia eikä niitä kannata käyttää rasvausmielessä, vaan lähinnä puhdistusmielessä. Ne sisältävät liian vähän rasvaa ollakseen hyviä siinä hommassa.
Vaseliini, alumiinitahna, WD-40 ja ketjuvaha ovat itselläni käytössä. Toki sitten pesuun ja ketjujen "täyshuoltoon" on vielä omat aineet.
Luin joskus jostakin, että ei pidä käyttää litium pohjaista rasvaa alumiinin ja teräksen liitoskohdassa. Litium aiheuttaa kuulemma kiinnileikkautumista, joka aineella on tarkoitus estää. Samassa yhteydessä mainittiin myös, että kuparitahna alumiinin kanssa ei ehkä myöskään ole paras idea.
Hiilikuitu on sitten vielä asia erikseen.
Jep. Hiilikuidulle on esim. Fiber Grip tahnaa.
Tässä on vielä yksi esimerkki hiilikuidulle soveltuvasta tahnasta.
Muc-Off Carbon Gripper
https://www.bike-discount.de/en/buy/muc-off-carbon-gripper-assembly-paste-507636
TF2 Litiumrasva rungon eri laakereiden voiteluun. Litiumrasva on suunniteltu erityisesti pyörän liikkuville osille. Sopii erinomaisesti mm. ohjainlaakereihin, keskiöihin, napoihin ja polkimiin.
Polkimien kierteisiin kannattaa sitten käyttää alumiinitahnaa tai keraamista tahnaa ja laakereihin sitten tuota litiumrasvaa.
Litiumrasva on oikein hyvä aine polkimien kierteisiin.
Vaseliinit ovat pääsääntöisesti kehitetty auton laakereita varten.
Useimmat vaseliinit jämähtävät jo kymmenen asteen pakkasessa. Musta litiumpohjainen rasva sopii hyvin pyörän laakereihin eikä jämähdä pikku pakkasilla.
Minä käytän taas polkimien kierteisiin alumiinipastaa/tahnaa.
Keraaminen tahna toimii varmasti myös tuossa, vai miten on?
- kooysi -
Tuolla ylempänä mainitaan, ettei kannata käyttää litiumia sisältävää ainetta, jos kyseessä on alumiinin ja teräksen liitoskohta. Saattaa aiheuttaa kiinnileikkautumista (kemiallinen reaktio), jota on tarkoitus nimenomaan estää.
Keraaminen tahna tai alumiinitahan on tuossa kohtaa parempi ratkaisu.
Vaseliini ketjuöljy ja munarasva.
Biltema keraaminen tahna.
"Keraaminen kiinnileikkautumisen estoaine kierteitettyjen osien, tiivisteiden ja laippojen asentamiseen ja irrottamiseen. Suojaa kiinnipalamiselta, korroosiolta ja kiinnileikkautumiselta. Ehkäisee levyjarrujen kirskumista ja tärinää. Soveltuu ABS-jarruille. Ei galvaanisen korroosion vaaraa."
"Multi-purpose high temperature ceramic separating and mounting paste. Metal Free Paste is a white, metal free paste, based on high-tech ceramic solid lubricants and matured additives suspended in a semi-synthetic premium grade stable oil. It is an effective anti-seize formulation for applications from -40 °C up to 1400 °C, preventing metal-to-metal contact, seizing, galling and fretting corrosion."
Tärkeämpää kuin käytetyn rasvan tyyppi, on pyörän tunnollinen huolto tarpeen mukaan. Tällöin on oleellista käsitellä pyörän osat aimo annoksella vaseliinia, jolloin ne toimivat herkästi halutulla tavalla, ja saavat lisäksi pintaansa tehokkaasti korroosiolta suojaavan kerroksen.
Asiat ovat selkeästi kerrottu ylempänä. Vaatii toki luetun ymmärtämisen taitoa ymmärtää asiat.
Käytän vain vaseliinia.
Joustohaarukkaan Sram butter.
Valkovaseliini on toimivaa takapuoleen. On hyvä myös huulirasvana kunhan muistaa levitysjärjestyksen.
Miksi kysytään itsestään selvyyksiä? 'Perus anal lube ja tummeli poistaa kitkat vääristä paikoista.
Liittyykö nuo sähköpyöräilyyn?
Katos vaan... Juniori löysi tietokoneen ja päätti kirjoitella elämänviisauksia. Odota kuitenkin korvien taustojen kuivumista, ennen kuin kirjoittelet lisää.
Paksulti vasellina muistakaa poijaaaaaaat
Harvalla on samanlaiset mieliteot, kuin itselläsi.