Mies on pyytänyt

En mä sitä halua menettää, mutta haluaisin odottaa, että tuntee paremmin. En miestä pelkää vaan, että lopettaa jutun siihen. Enkä ole pitkään aikaan muutoinkaan jakanut asuntoa kenenkään kanssa niin pitäs tottua edes ajatukseen.

Hänellä on iso asunto ja ilmeisesti pitänyt aina ns.lähisuhteesta. Voiko se alkaa ajatella, että mulla on täällä joku muu mies jos en halua hänen luokseen? Asiahan ei niin ole, mutta oon vaan varovainen ja en tiedä ymmärtääkö ihminen jos on aina jonkun kanssa yhdessä asunut. Mulle välimatka ei taas ole ongelma. Heti on ongelma. Musta tämä homma on niin, että tästä pitäis voida keskustella.

En halua lopettaa.

Anonyymi kirjoitti:

En mä sitä halua menettää, mutta haluaisin odottaa, että tuntee paremmin. En miestä pelkää vaan, että lopettaa jutun siihen. Enkä ole pitkään aikaan muutoinkaan jakanut asuntoa kenenkään kanssa niin pitäs tottua edes ajatukseen.

Mikä mies se suuttuu, jos toinen ei ole vielä valmis? Ihme syy olisi suuttua.

J-76 kirjoitti:

Mikä mies se suuttuu, jos toinen ei ole vielä valmis? Ihme syy olisi suuttua.

Jos hänellä on epävarmuus siitä, että mulla on omalla paikkakunnalla toinen??

Anonyymi kirjoitti:

Jos hänellä on epävarmuus siitä, että mulla on omalla paikkakunnalla toinen??

Jos ei luota sinuun, niin kuulostaako hyvältä kuvio?

J-76 kirjoitti:

Jos ei luota sinuun, niin kuulostaako hyvältä kuvio?

Kuulostaisi sillä tavalla, että antaisi ajan kulua.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaisi sillä tavalla, että antaisi ajan kulua.

Jos jättää, kun kieltäydyt ja epäilee vieraita syyksi, kuulostaa hyvin huonolta.

J-76 kirjoitti:

Jos jättää, kun kieltäydyt ja epäilee vieraita syyksi, kuulostaa hyvin huonolta.

???

Anonyymi kirjoitti:

Hänellä on iso asunto ja ilmeisesti pitänyt aina ns.lähisuhteesta. Voiko se alkaa ajatella, että mulla on täällä joku muu mies jos en halua hänen luokseen? Asiahan ei niin ole, mutta oon vaan varovainen ja en tiedä ymmärtääkö ihminen jos on aina jonkun kanssa yhdessä asunut. Mulle välimatka ei taas ole ongelma. Heti on ongelma. Musta tämä homma on niin, että tästä pitäis voida keskustella.

Jos epäilyttää että epäilee niin onko ollut merkkejä mustasukkaisuudesta? jos on se ei ainakaan vähene yhteenmuuton jälkeen luulen. Ihan hyvä että olet varovainen ja mikäänhän ei estä nytkin olemasta siellä miehen luona ja päinvastoin erinäisiä aikamääriä, miten vaan on mahdollista mutta mikään ei myöskään pakota sinua luopumaan omasta asunnostasi ennen kuin olet varma halustasi muuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

???

Mielipide ap:n ongelmasta.

Harmaaritari kirjoitti:

Jos epäilyttää että epäilee niin onko ollut merkkejä mustasukkaisuudesta? jos on se ei ainakaan vähene yhteenmuuton jälkeen luulen. Ihan hyvä että olet varovainen ja mikäänhän ei estä nytkin olemasta siellä miehen luona ja päinvastoin erinäisiä aikamääriä, miten vaan on mahdollista mutta mikään ei myöskään pakota sinua luopumaan omasta asunnostasi ennen kuin olet varma halustasi muuttaa.

Kuka tietää mitkä ovat merkit mustasukkaisuudesta? Voihan hän äristä väsyksissäänkin. Paha mennä lajittelemaan. Tätähän minä olen toteuttanutkin ja ehdottanut etteikö esim.lomalla vois jotain aikaväliä vaan kokeilla, olla pidempään siellä ja sitten taas kotona ja katella.

J-76 kirjoitti:

Mielipide ap:n ongelmasta.

Ok..

J-76 kirjoitti:

Jos jättää, kun kieltäydyt ja epäilee vieraita syyksi, kuulostaa hyvin huonolta.

Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Siis hänen puoleltaan. Pitkät välimatkat nostaa epäilyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tietää mitkä ovat merkit mustasukkaisuudesta? Voihan hän äristä väsyksissäänkin. Paha mennä lajittelemaan. Tätähän minä olen toteuttanutkin ja ehdottanut etteikö esim.lomalla vois jotain aikaväliä vaan kokeilla, olla pidempään siellä ja sitten taas kotona ja katella.

No siis ettekö ole kokeilut? Minusta kun juurikin normaali etenemistapa olisi se että niemonaan lomalla ja noin vietätte aikaa yhdessä saman katon alla, vaikkapa kuukauden putkikin jossain välissä voisi olla molemminpuolin opettavaista aikaa. Jos nyt siis olette olleet ihan vain lyhyitä pätkinä en pitäisi kyllä hyvänä ideana lähteä muuttokuormaa siirtämään kun siinä ei kumpikaan nykytilanteeseen nähden häviä mitään jos ensin kokeilee miten sitä tulee toimeen pidemmän siivun verran. Mitä tulee ärinään niin jos ärisee toisista miehistä ei se ihan pelkältä väsymysärinältä vaikuta vaan ennemminkin siltä että kokee asemansa epävarmaksi ja on omistushaluinen, sitten jos saa sinut asumaan luokseen saattaa sinun sosiaalistienj piirien sulkeminen alkaa, niistähän on ollut tarinoita täälläkin. Ole vaan iha rauhassa varovainen, se on sun oikeus ja minusta juurikin se miten pitää olla jos ei ole ihan satavarma.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Siis hänen puoleltaan. Pitkät välimatkat nostaa epäilyksiä.

Minä en ymmärrä, olkoon välimatka mikä tahansa. Harmaaritarin kannalla minäkin. Kokeilkaa pidempi siivu lomalla yhdessä olemista ja mustasukkaiseltahan se tyyppi kuulostaa.

Pitäisi asua silmän alla vahdittavana.

Harmaaritari kirjoitti:

No siis ettekö ole kokeilut? Minusta kun juurikin normaali etenemistapa olisi se että niemonaan lomalla ja noin vietätte aikaa yhdessä saman katon alla, vaikkapa kuukauden putkikin jossain välissä voisi olla molemminpuolin opettavaista aikaa. Jos nyt siis olette olleet ihan vain lyhyitä pätkinä en pitäisi kyllä hyvänä ideana lähteä muuttokuormaa siirtämään kun siinä ei kumpikaan nykytilanteeseen nähden häviä mitään jos ensin kokeilee miten sitä tulee toimeen pidemmän siivun verran. Mitä tulee ärinään niin jos ärisee toisista miehistä ei se ihan pelkältä väsymysärinältä vaikuta vaan ennemminkin siltä että kokee asemansa epävarmaksi ja on omistushaluinen, sitten jos saa sinut asumaan luokseen saattaa sinun sosiaalistienj piirien sulkeminen alkaa, niistähän on ollut tarinoita täälläkin. Ole vaan iha rauhassa varovainen, se on sun oikeus ja minusta juurikin se miten pitää olla jos ei ole ihan satavarma.

Ei olla semmoista pitkää aikaa kokeiltu, ei edes kuukautta. Kun mä haluan aina viimestään neljän (ja se on ollu max) päivän päästä kotia käymään. Aina on ollu niin.

Joo...minäkin sitä tässä mietin, että hänen tulee olla sen verran varma minusta ja se luotto pitää löytyä ja se, että saan mennä, mutta myös palata eikä hänen tarvii sitä millään lailla kyseenalaistaa. Mulle suhteessa on vain yksi mies ja se pitää saada hänen kalloonsa.

Joka kerta vaan pelottaa, että jos hän ei ymmärrä näitä mun ajatuksia, se viheltää pelin poikki. Multa viedään siinä tapauksessa jo tosi paljon, että olis syytä ymmärtää oikeat tunteet tai sitten on pelaillu ite mun kanssa.

Harmaaritari kirjoitti:

No siis ettekö ole kokeilut? Minusta kun juurikin normaali etenemistapa olisi se että niemonaan lomalla ja noin vietätte aikaa yhdessä saman katon alla, vaikkapa kuukauden putkikin jossain välissä voisi olla molemminpuolin opettavaista aikaa. Jos nyt siis olette olleet ihan vain lyhyitä pätkinä en pitäisi kyllä hyvänä ideana lähteä muuttokuormaa siirtämään kun siinä ei kumpikaan nykytilanteeseen nähden häviä mitään jos ensin kokeilee miten sitä tulee toimeen pidemmän siivun verran. Mitä tulee ärinään niin jos ärisee toisista miehistä ei se ihan pelkältä väsymysärinältä vaikuta vaan ennemminkin siltä että kokee asemansa epävarmaksi ja on omistushaluinen, sitten jos saa sinut asumaan luokseen saattaa sinun sosiaalistienj piirien sulkeminen alkaa, niistähän on ollut tarinoita täälläkin. Ole vaan iha rauhassa varovainen, se on sun oikeus ja minusta juurikin se miten pitää olla jos ei ole ihan satavarma.

On siinä se välimatka. Kun ärisee. Maanantaina viimestään tiuskahtaa. Tosin ei pahasti, mutta huomaa pienen ärtyneisyyden. Muuten on menny hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

On siinä se välimatka. Kun ärisee. Maanantaina viimestään tiuskahtaa. Tosin ei pahasti, mutta huomaa pienen ärtyneisyyden. Muuten on menny hyvin.

Kun toista ei näe niin olen pannut sen ikävän piikkiin. Onhan se välillä itelläkin niin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olla semmoista pitkää aikaa kokeiltu, ei edes kuukautta. Kun mä haluan aina viimestään neljän (ja se on ollu max) päivän päästä kotia käymään. Aina on ollu niin.

Joo...minäkin sitä tässä mietin, että hänen tulee olla sen verran varma minusta ja se luotto pitää löytyä ja se, että saan mennä, mutta myös palata eikä hänen tarvii sitä millään lailla kyseenalaistaa. Mulle suhteessa on vain yksi mies ja se pitää saada hänen kalloonsa.

Joka kerta vaan pelottaa, että jos hän ei ymmärrä näitä mun ajatuksia, se viheltää pelin poikki. Multa viedään siinä tapauksessa jo tosi paljon, että olis syytä ymmärtää oikeat tunteet tai sitten on pelaillu ite mun kanssa.

Aikamoinen puupää saa olla, jos ei noi sinun puheet ja perustelut mene perille. Jos vielä käyttäydyt hänen kanssaan sanojesi mukaan, niin jätä pallo hänelle, mitä muutakaan voit, jos ei hyväksy tai ymmärrä.

J-76 kirjoitti:

Aikamoinen puupää saa olla, jos ei noi sinun puheet ja perustelut mene perille. Jos vielä käyttäydyt hänen kanssaan sanojesi mukaan, niin jätä pallo hänelle, mitä muutakaan voit, jos ei hyväksy tai ymmärrä.

Pian tähän tulee ratkaisu. En minä sitten paljoa voi. Jää hänelle se sanottava.

Anonyymi kirjoitti:

On siinä se välimatka. Kun ärisee. Maanantaina viimestään tiuskahtaa. Tosin ei pahasti, mutta huomaa pienen ärtyneisyyden. Muuten on menny hyvin.

Niin, onhan se etäjuttu vähän stressaava mutta sinä taas toisaalta kuyulostat siltä että tarvitset sen oman rauhan myös, jos jo viim. neljän päivän jälkeen tahdot omaan kotiin. Kannattaa kyllä tosi tarkkaan miettiä että jos jo neljä päivää alkaa ahdistamaan entäs sitten jos ei olekaan enää sitä omaa kotia? Teet nyt niin että ilmoitat miehelle että se voi myydä oman asuntonsa ja hankkii tilalle itselleen asunnon sinun kotikaupungista, silloin voitte tapailla helposti ja sulla säilyy oma pesä myös. Tietenkin jos mies sitten hankkii itselleen senkokokoisen asunnon että sinäkin sinne sovit ja alat siellä viihtymään sittenhän ne asiat loksahtelee ihan itsestään kohdilleen.

J-76 kirjoitti:

Aikamoinen puupää saa olla, jos ei noi sinun puheet ja perustelut mene perille. Jos vielä käyttäydyt hänen kanssaan sanojesi mukaan, niin jätä pallo hänelle, mitä muutakaan voit, jos ei hyväksy tai ymmärrä.

Minun tunteet on liian isot. Ja senkin pitäis kyllä hänelle näkyä ennen kuin heittää lasit kaakeliin. Mutta mistäpä minä kaikkea vielä tiedän mitä mies on kokenut historiassaan ja paljonko se siirtää kuvitelmia minuun vaikka olisin hänelle maailman kiltein nainen.

Harmaaritari kirjoitti:

Niin, onhan se etäjuttu vähän stressaava mutta sinä taas toisaalta kuyulostat siltä että tarvitset sen oman rauhan myös, jos jo viim. neljän päivän jälkeen tahdot omaan kotiin. Kannattaa kyllä tosi tarkkaan miettiä että jos jo neljä päivää alkaa ahdistamaan entäs sitten jos ei olekaan enää sitä omaa kotia? Teet nyt niin että ilmoitat miehelle että se voi myydä oman asuntonsa ja hankkii tilalle itselleen asunnon sinun kotikaupungista, silloin voitte tapailla helposti ja sulla säilyy oma pesä myös. Tietenkin jos mies sitten hankkii itselleen senkokokoisen asunnon että sinäkin sinne sovit ja alat siellä viihtymään sittenhän ne asiat loksahtelee ihan itsestään kohdilleen.

Lisään vielä että ongelmahan ei varsinaisesti edes ole sinun. Jos miehellä on sitä ärinän tarvetta välimatkan vuoksi ongelmahan on sen oma ja vaatii omia ratkaisuja, ei sitä että sinä ratkaiset asian hänen puolestaan liikkumalla sinne. Jos ei vuori tule muhammedin luo tulee muhammedin siirtyä vuoren luo, niinhän se menee siinä vanhassa sanonnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Minun tunteet on liian isot. Ja senkin pitäis kyllä hänelle näkyä ennen kuin heittää lasit kaakeliin. Mutta mistäpä minä kaikkea vielä tiedän mitä mies on kokenut historiassaan ja paljonko se siirtää kuvitelmia minuun vaikka olisin hänelle maailman kiltein nainen.

" Mutta mistäpä minä kaikkea vielä tiedän mitä mies on kokenut historiassaan ja paljonko se siirtää kuvitelmia minuun vaikka olisin hänelle maailman kiltein nainen."

Miehen historia ei ole mikään puolustus. Ihan tarpeeksi on maailmassa persilyjä joita perustellaan rankalla lapsuudella tms. perseily on perseilyä aina, et sinä ole syyllinen menneisyuyden murheisiin eikä sinua tule niiden perusteella kohdella.

Harmaaritari kirjoitti:

Niin, onhan se etäjuttu vähän stressaava mutta sinä taas toisaalta kuyulostat siltä että tarvitset sen oman rauhan myös, jos jo viim. neljän päivän jälkeen tahdot omaan kotiin. Kannattaa kyllä tosi tarkkaan miettiä että jos jo neljä päivää alkaa ahdistamaan entäs sitten jos ei olekaan enää sitä omaa kotia? Teet nyt niin että ilmoitat miehelle että se voi myydä oman asuntonsa ja hankkii tilalle itselleen asunnon sinun kotikaupungista, silloin voitte tapailla helposti ja sulla säilyy oma pesä myös. Tietenkin jos mies sitten hankkii itselleen senkokokoisen asunnon että sinäkin sinne sovit ja alat siellä viihtymään sittenhän ne asiat loksahtelee ihan itsestään kohdilleen.

Minä ehdottaisin hänelle, että tulee tänne?? Se ei siitä virastaan lähde kulumallakaan ja niin isosta kaupungista. Hänellä on siellä isot sosiaaliset piirit ja statukset ja pitää täysin selvänä, että hänen fasiliteettien takia minä muutan. Mun olis ”kevyempi” lähteä kun hänellä on painavampi ura (mikä työpuolella on kyllä totta). Se ei saa täältä semmosta paikkaa.

En tiedä! Kohta olen itsekin vihainen!

Harmaaritari kirjoitti:

Lisään vielä että ongelmahan ei varsinaisesti edes ole sinun. Jos miehellä on sitä ärinän tarvetta välimatkan vuoksi ongelmahan on sen oma ja vaatii omia ratkaisuja, ei sitä että sinä ratkaiset asian hänen puolestaan liikkumalla sinne. Jos ei vuori tule muhammedin luo tulee muhammedin siirtyä vuoren luo, niinhän se menee siinä vanhassa sanonnassa.

En jaksa enää miettiä. Miksi v..ssa kaikki on aina aina ja joka kerta niin vaikeaa!!!

Älkää ihmiset seurustelko tai vähintäänkin lukekaa tämä tilanne.

Me kaikki eletään täällä ja tuntuu ettei meillä kenelläkään ole ikinä mitään mahdollisuuksia loppuun asti.

On yksinkertaisesti liian vaikeaa saada ihmisiä yhteen.

Harmaaritari kirjoitti:

" Mutta mistäpä minä kaikkea vielä tiedän mitä mies on kokenut historiassaan ja paljonko se siirtää kuvitelmia minuun vaikka olisin hänelle maailman kiltein nainen."

Miehen historia ei ole mikään puolustus. Ihan tarpeeksi on maailmassa persilyjä joita perustellaan rankalla lapsuudella tms. perseily on perseilyä aina, et sinä ole syyllinen menneisyuyden murheisiin eikä sinua tule niiden perusteella kohdella.

Sanopa se sille ihmiselle.

Anonyymi kirjoitti:

En mä sitä halua menettää, mutta haluaisin odottaa, että tuntee paremmin. En miestä pelkää vaan, että lopettaa jutun siihen. Enkä ole pitkään aikaan muutoinkaan jakanut asuntoa kenenkään kanssa niin pitäs tottua edes ajatukseen.

Ei se tunteminen tee miehestä parempaa. Mies kun suuttuu sulle jo suhteen alussa niin varmasti suuttuu pahasti sitten kun asutte yhdessä. Älä mieti edes yhteen muttoa ja ota selvää miehen luonteesta paljon paremmin. Omassa kodissa olet turvassa mutta yhteisessä kodissa olet vaarassa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä ehdottaisin hänelle, että tulee tänne?? Se ei siitä virastaan lähde kulumallakaan ja niin isosta kaupungista. Hänellä on siellä isot sosiaaliset piirit ja statukset ja pitää täysin selvänä, että hänen fasiliteettien takia minä muutan. Mun olis ”kevyempi” lähteä kun hänellä on painavampi ura (mikä työpuolella on kyllä totta). Se ei saa täältä semmosta paikkaa.

En tiedä! Kohta olen itsekin vihainen!

Sen lisäksi että vaikutti jo melko mustasukkaiselta alkaa vaikuttamaan sellaiselta jäärältä että unohda. Jos hänelle on ne omat fasiliteetit tärkeämmät kuin sinun onni tahtoisi varmaan sinusta vain edustusvaimon ja kodinhoitajan. Sinälläänhän siinä ei ole mitään pahaa jos nainen on vaikka vain kotona jos rakkautta riittää, kumpikaan ei petä eikä epäile ja kaikki elämässä on yhteistä mutta vähän kuulostaa kertomasi perusteella että on minä minä -mies joka tahtoo kaiken menevän oman päänsä mukaan ja sinä olisit se joka joustaisi aina kaikessa, en usko että olisit onnellinen pidemmän päälle.

J-76 kirjoitti:

Minä en ymmärrä, olkoon välimatka mikä tahansa. Harmaaritarin kannalla minäkin. Kokeilkaa pidempi siivu lomalla yhdessä olemista ja mustasukkaiseltahan se tyyppi kuulostaa.

Pitäisi asua silmän alla vahdittavana.

Ehkä miettii, että syksy laimentaa loppuun jos nyt ei edetä ja muuteta. Tai mistä minä tiedän enää yhtään mitään.

Harmaaritari kirjoitti:

Niin, onhan se etäjuttu vähän stressaava mutta sinä taas toisaalta kuyulostat siltä että tarvitset sen oman rauhan myös, jos jo viim. neljän päivän jälkeen tahdot omaan kotiin. Kannattaa kyllä tosi tarkkaan miettiä että jos jo neljä päivää alkaa ahdistamaan entäs sitten jos ei olekaan enää sitä omaa kotia? Teet nyt niin että ilmoitat miehelle että se voi myydä oman asuntonsa ja hankkii tilalle itselleen asunnon sinun kotikaupungista, silloin voitte tapailla helposti ja sulla säilyy oma pesä myös. Tietenkin jos mies sitten hankkii itselleen senkokokoisen asunnon että sinäkin sinne sovit ja alat siellä viihtymään sittenhän ne asiat loksahtelee ihan itsestään kohdilleen.

Tarvitsen.

Anonyymi kirjoitti:

Minun tunteet on liian isot. Ja senkin pitäis kyllä hänelle näkyä ennen kuin heittää lasit kaakeliin. Mutta mistäpä minä kaikkea vielä tiedän mitä mies on kokenut historiassaan ja paljonko se siirtää kuvitelmia minuun vaikka olisin hänelle maailman kiltein nainen.

No kenenkään historiasta ei voi nykyiset ottaa vastuuta. Ne historiat on meillä kaikilla ja ne pitää olla siinä kunnossa, ettei syyttömien tarvitse niistä kärsiä.

Harmaaritari kirjoitti:

Niin, onhan se etäjuttu vähän stressaava mutta sinä taas toisaalta kuyulostat siltä että tarvitset sen oman rauhan myös, jos jo viim. neljän päivän jälkeen tahdot omaan kotiin. Kannattaa kyllä tosi tarkkaan miettiä että jos jo neljä päivää alkaa ahdistamaan entäs sitten jos ei olekaan enää sitä omaa kotia? Teet nyt niin että ilmoitat miehelle että se voi myydä oman asuntonsa ja hankkii tilalle itselleen asunnon sinun kotikaupungista, silloin voitte tapailla helposti ja sulla säilyy oma pesä myös. Tietenkin jos mies sitten hankkii itselleen senkokokoisen asunnon että sinäkin sinne sovit ja alat siellä viihtymään sittenhän ne asiat loksahtelee ihan itsestään kohdilleen.

Ja mun mielestä mikä tahansa suhde pysyy parempana kun ei koko ajan olla siinä vaan kun sitten tullaan niin arvostuskin on korkeammalla. Ei tulla itsestäänselvyyksiksi. Toista on ihan kiva ikävöidä ja päästä sitten luo.

Anonyymi kirjoitti:

En jaksa enää miettiä. Miksi v..ssa kaikki on aina aina ja joka kerta niin vaikeaa!!!

Älkää ihmiset seurustelko tai vähintäänkin lukekaa tämä tilanne.

Me kaikki eletään täällä ja tuntuu ettei meillä kenelläkään ole ikinä mitään mahdollisuuksia loppuun asti.

On yksinkertaisesti liian vaikeaa saada ihmisiä yhteen.

Ymmärrän tilanteen ja itse vältän kyllä etäsuhteilua, se kun voi johtaa juuri tuollaiseen missä sinä olet nyt. Itsekään en tahtoisi omasta kylästä lähteä mihinkään enkä myöskään toiselta vaatia sitä että minun vuoksi joutuisi muuttamaan niin se tekee juuri tuollaisen pattitilanteen sitten ja on stressaavaa molemmille. Erotkaa ystävinä ja sitten jos joskus jomikumpi muuttaa lähemmäs voitte yrittää uudestaan paremmista lähtöasetelmista.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä miettii, että syksy laimentaa loppuun jos nyt ei edetä ja muuteta. Tai mistä minä tiedän enää yhtään mitään.

Yym. Painostaminen nyt ei ainakaan minusta ole ehtaa välittämistä toista kohtaan. Ymmärrän, että kaikilla on ehtonsa ja rajansa, mutta jos ne ei käy yksiin eikä kompromissiin ole haluja, niin miksi rähkiä ja kärsiä.

Tsemppiä.

Harmaaritari kirjoitti:

Sen lisäksi että vaikutti jo melko mustasukkaiselta alkaa vaikuttamaan sellaiselta jäärältä että unohda. Jos hänelle on ne omat fasiliteetit tärkeämmät kuin sinun onni tahtoisi varmaan sinusta vain edustusvaimon ja kodinhoitajan. Sinälläänhän siinä ei ole mitään pahaa jos nainen on vaikka vain kotona jos rakkautta riittää, kumpikaan ei petä eikä epäile ja kaikki elämässä on yhteistä mutta vähän kuulostaa kertomasi perusteella että on minä minä -mies joka tahtoo kaiken menevän oman päänsä mukaan ja sinä olisit se joka joustaisi aina kaikessa, en usko että olisit onnellinen pidemmän päälle.

Kiitos ajatuksista. Varmaan tarkoitat hyvää vaikkei olo helpottunutkaan. Ei yhtään.

Katotaan. Se loppuu jos on loppuakseen.

Oon miettinyt sitä, että minunkin on osattava joustaa (kun en helposti jousta), mutta missä se raja menee.

Pitää mennä nyt. Kiitos kaikille ajatuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos ajatuksista. Varmaan tarkoitat hyvää vaikkei olo helpottunutkaan. Ei yhtään.

Katotaan. Se loppuu jos on loppuakseen.

Oon miettinyt sitä, että minunkin on osattava joustaa (kun en helposti jousta), mutta missä se raja menee.

Pitää mennä nyt. Kiitos kaikille ajatuksista.

Eipä mitään. Eikä se olo varmaan helpotakaan niin kauan kun on tuo pattitilanne päällä. Tiedän kun ollut vähän vastaavassa ja se on hankalaa kun ei tahtoisi millään tavalla rajoittaa, vaatia tms. kun itse ainakin lähden siitä että halu muutokseen tulee lähteä ihmisestä itsestään, ei toisen yllyttämänä. Mutta tutkaile tosiaan tuntojasi niin kyllä se ratkaisu sieltä löytyy, ehkä vaikka niin että muutat miehen kaupunkiin mutta omaan asuntoon, silloin olisi asiat helppoja tapaamisten suhteen ja oma rauha kuitenkin sullakin aina halutessasi.

Harmaaritari kirjoitti:

Sen lisäksi että vaikutti jo melko mustasukkaiselta alkaa vaikuttamaan sellaiselta jäärältä että unohda. Jos hänelle on ne omat fasiliteetit tärkeämmät kuin sinun onni tahtoisi varmaan sinusta vain edustusvaimon ja kodinhoitajan. Sinälläänhän siinä ei ole mitään pahaa jos nainen on vaikka vain kotona jos rakkautta riittää, kumpikaan ei petä eikä epäile ja kaikki elämässä on yhteistä mutta vähän kuulostaa kertomasi perusteella että on minä minä -mies joka tahtoo kaiken menevän oman päänsä mukaan ja sinä olisit se joka joustaisi aina kaikessa, en usko että olisit onnellinen pidemmän päälle.

Ottaisi ensin selvää kuinka monta edustusvaimoa tai kodinhoitajaa on saanut lähdöt miehen lukaalista.

Ei kahta vuottakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kahta vuottakaan.

Onko sulla joku aikaraja yhteenmuuton suhteen? Vai muuten vaan et ole vielä valmis?

J-76 kirjoitti:

Onko sulla joku aikaraja yhteenmuuton suhteen? Vai muuten vaan et ole vielä valmis?

No lähtisitkö itse saman tien? On mulla. Ihminen voi hetkittäin olla kiva, mutta niin kauan kun ei kaikkia tapoja tiedä, niin miksi kantamaan kamoja edestakaisin? Kun ihminen tuntee, niin jossain vaiheessa tulee se varmuuskin, että ok, hän on tällainen. Mulla ei sitä vielä ole. Ja väitän kyllä ettei hän tiedä minustakaan niin syvällisesti niin ihmetellä pitää hoppuilua.

J-76 kirjoitti:

Onko sulla joku aikaraja yhteenmuuton suhteen? Vai muuten vaan et ole vielä valmis?

Jos se on musta varma, ei sillä pitäis kiirettä olla. Tulee vaan olo, että miten paljon halutaan kiinnittää itseensä?

Anonyymi kirjoitti:

No lähtisitkö itse saman tien? On mulla. Ihminen voi hetkittäin olla kiva, mutta niin kauan kun ei kaikkia tapoja tiedä, niin miksi kantamaan kamoja edestakaisin? Kun ihminen tuntee, niin jossain vaiheessa tulee se varmuuskin, että ok, hän on tällainen. Mulla ei sitä vielä ole. Ja väitän kyllä ettei hän tiedä minustakaan niin syvällisesti niin ihmetellä pitää hoppuilua.

No lähtisitkö itse saman tien? Suhteesta vai asumaan yhdessä? Vastaus en, kumpaankin.

Nopeasti yhteen toimii, jos molemmat on sen kannalla. Hoputtaminen ei kuulosta kivalta.

J-76 kirjoitti:

No lähtisitkö itse saman tien? Suhteesta vai asumaan yhdessä? Vastaus en, kumpaankin.

Nopeasti yhteen toimii, jos molemmat on sen kannalla. Hoputtaminen ei kuulosta kivalta.

Hoputtaminen ei, yhdessä asuminen -aikanaan, kyllä. Pidän hänestä tosi paljon, mutta sen verran tiedän minäkin, että äkkinäisellä yhteen muutolla voi särkeä kaiken. Tästä pitäis saada kompromissi ja sama käsitys molemmille terveellä tavalla. Mä en häntä kiellä, mutta haluan olla varma!

Anonyymi kirjoitti:

Hoputtaminen ei, yhdessä asuminen -aikanaan, kyllä. Pidän hänestä tosi paljon, mutta sen verran tiedän minäkin, että äkkinäisellä yhteen muutolla voi särkeä kaiken. Tästä pitäis saada kompromissi ja sama käsitys molemmille terveellä tavalla. Mä en häntä kiellä, mutta haluan olla varma!

No sitten pidät pääsi ja tulee mitä tulee. Joko hyväksyy tai ei. Piste.

J-76 kirjoitti:

No sitten pidät pääsi ja tulee mitä tulee. Joko hyväksyy tai ei. Piste.

Pelkään vaan hyvin alkaneessa jutussa sitä soittoa ”ettei sun tarvii enää vaivautua”. :(

Anonyymi kirjoitti:

Pelkään vaan hyvin alkaneessa jutussa sitä soittoa ”ettei sun tarvii enää vaivautua”. :(

Henkilökohtaisesti olisin tyytyväinen, jos saisin puhelun tuossa tilanteessa. Joko suostut tai saat mennä menojasi. Mitä vaihtoehtoja sulle enää jää?

J-76 kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olisin tyytyväinen, jos saisin puhelun tuossa tilanteessa. Joko suostut tai saat mennä menojasi. Mitä vaihtoehtoja sulle enää jää?

Niinpähän se sitten on...
Montako näitä kopsuja otetaan.

Olis tarpeeks aikuinen nyt.

Kyllä se näkee, että olen epävarma, mutta vakuuttelee kaikkeen, että kaikki onnistuu kun asettuu aloilleen. Hänestä kaikki on ihan helppoa, sen kun mennä. Tuntuu vaan ettei ota oikein kuuleviin korviinsa mun epäröintiä. Oon sanonutkin jo, että mihin niin kiire...:(

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se näkee, että olen epävarma, mutta vakuuttelee kaikkeen, että kaikki onnistuu kun asettuu aloilleen. Hänestä kaikki on ihan helppoa, sen kun mennä. Tuntuu vaan ettei ota oikein kuuleviin korviinsa mun epäröintiä. Oon sanonutkin jo, että mihin niin kiire...:(

Kuinkas ne sen entiset suhteet ovat sujuneet saman katon alla?

Minä en menisi jos tuolta tuntuisi. Jos suhde loppuu noin pieneen asiaan, ole vaan tyytyväinen että loppui. Jatkosta olisi tullut yhtä helvettiä.

xLiner

Anonyymi kirjoitti:

Kuinkas ne sen entiset suhteet ovat sujuneet saman katon alla?

Minä en menisi jos tuolta tuntuisi. Jos suhde loppuu noin pieneen asiaan, ole vaan tyytyväinen että loppui. Jatkosta olisi tullut yhtä helvettiä.

xLiner

Kenellä? Hänellä?

Rakkauden menetän? Miehen menetän? Ajatuksen ja konkretian siitä, että olen todella lähellä saada oman elämän oman perheen, joka koostuu miehestä ja minusta? Minusta mä menetän jo paljon. Siksi tämä on vaikea asia nyt. Ihan rehellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Rakkauden menetän? Miehen menetän? Ajatuksen ja konkretian siitä, että olen todella lähellä saada oman elämän oman perheen, joka koostuu miehestä ja minusta? Minusta mä menetän jo paljon. Siksi tämä on vaikea asia nyt. Ihan rehellisesti.

No jotainhan siellä vaakakupin toisellakin puolella nyt painaa.... mitä se on? 🤔

Anonyymi kirjoitti:

Rakkauden menetän? Miehen menetän? Ajatuksen ja konkretian siitä, että olen todella lähellä saada oman elämän oman perheen, joka koostuu miehestä ja minusta? Minusta mä menetän jo paljon. Siksi tämä on vaikea asia nyt. Ihan rehellisesti.

Itse näen, että jos mies ei hyväksy sinun tahtoa asua omassa kotonasi, hän ei rakasta. Eli et menetä mitään. Se on vain hyvä asia, että tulee ilmi nyt eikä joskus. Nimittäin jos vastentahtoasi muutat miehen luo, niin se ei ole todellakaan ensimmäinen ja ainoa asia, jonka "joudut" tekemään vastoin tahtoasi, miehen "hyväksi". Mies on ihan ilmiselvä kontrollifriikki vähintään, jos kiristää sinut luokseen luokseen asumaan.

Disse kirjoitti:

No jotainhan siellä vaakakupin toisellakin puolella nyt painaa.... mitä se on? 🤔

En ymmärtänyt?

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärtänyt?

Johan minä vastasin kysymykseesi. Vai tarkoitatko miestä?

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärtänyt?

No sanoit menettäväsi enemmän jos et mene miehen luo... jopa oman elämäsi?

Jokin painaa silti toisella puolella, kun epäröit...

Oletko todellakin tutkaillut mitä haluat? Nyt ei kysytä, mitä et halua...

Anonyymi kirjoitti:

Johan minä vastasin kysymykseesi. Vai tarkoitatko miestä?

Sori.... oli syötävä välissä. 😋

Anonyymi kirjoitti:

Itse näen, että jos mies ei hyväksy sinun tahtoa asua omassa kotonasi, hän ei rakasta. Eli et menetä mitään. Se on vain hyvä asia, että tulee ilmi nyt eikä joskus. Nimittäin jos vastentahtoasi muutat miehen luo, niin se ei ole todellakaan ensimmäinen ja ainoa asia, jonka "joudut" tekemään vastoin tahtoasi, miehen "hyväksi". Mies on ihan ilmiselvä kontrollifriikki vähintään, jos kiristää sinut luokseen luokseen asumaan.

Eläpä syötä vastauksia apeen puolesta... kysele oman vastauksen alla. 😊

Anonyymi kirjoitti:

Johan minä vastasin kysymykseesi. Vai tarkoitatko miestä?

Kysympähän vielä, jos huomaat tässä viestimylläkässä tämän....

Luotatko itseesi? Sinähän päätöksesi takana olet? Sinähän päätät mitä elämääsi otat vastaan?

Kysyt tälläistä täällä, missä kuka tahaansa voi syöttää sinulle omia pelkojaan ja epäluuloja. Miksi?

Kyllä sinä tiedät oikean päätöksen oikeasti, mutta et kuuntele sitä. Elä kysele muilta, kun ei kukaan muu tiedä sinusta kaikkea, ei kukaan, vain sinä itse.

Oot paras sä! 😊

Anonyymi kirjoitti:

Itse näen, että jos mies ei hyväksy sinun tahtoa asua omassa kotonasi, hän ei rakasta. Eli et menetä mitään. Se on vain hyvä asia, että tulee ilmi nyt eikä joskus. Nimittäin jos vastentahtoasi muutat miehen luo, niin se ei ole todellakaan ensimmäinen ja ainoa asia, jonka "joudut" tekemään vastoin tahtoasi, miehen "hyväksi". Mies on ihan ilmiselvä kontrollifriikki vähintään, jos kiristää sinut luokseen luokseen asumaan.

En ainakaan luopuisi omasta asunnosta tuossa tilanteessa. Eri asia tietysti jos olet vuokralla. Ja etsit ensin työpaikan sieltä, jos muutto tulee ajankohtaiseksi. Ensin työ, sitten vasta muutto.

Mökille ensitreffeille? Kuka hullu lähtee?

Ehkä siitä seurasi tämä seurustelu.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä siitä seurasi tämä seurustelu.

Selvästikin. Yhtä yksinkertaiselta vaikuttaa nytkin kyselessään. Miks aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä joltain keskustelupalstalta?

Anonyymi kirjoitti:

Selvästikin. Yhtä yksinkertaiselta vaikuttaa nytkin kyselessään. Miks aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä joltain keskustelupalstalta?

No anteeksi vaan helvetisti, että kysyin! Mitä vittua täällä sitten sais ja pitäis kysyä. Eikö tämä vitun palsta ole ”keskustelupalsta”?? Häh. Pidä sinä pääsi kiinni kun et osaa kysymykseen mitään aikuisen ihmisen lailla vastata!

Anonyymi kirjoitti:

Selvästikin. Yhtä yksinkertaiselta vaikuttaa nytkin kyselessään. Miks aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä joltain keskustelupalstalta?

Jotkut ihmiset miettii vaihtoehtoja ja tarvitsevat ehkä ulkopuolista näkökulmaa. Ehkä siksi? Miksi vitussa sinä olet siinä länkyttämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut ihmiset miettii vaihtoehtoja ja tarvitsevat ehkä ulkopuolista näkökulmaa. Ehkä siksi? Miksi vitussa sinä olet siinä länkyttämässä.

"Miksi vitussa sinä olet siinä länkyttämässä."

Ei ny just ole muutakaan tekemistä.

Ps. Muista verenpainelääke

Kiitos suorasta kommentista. Onpahan yhdeksi illaksi taas ajattelemisen aihetta.

Ap suuttui myös ketjussa jollekin. Miksi ryhtyä edes etäsuhteeseen eikö omasta kaupungista saa miestä vai onko miehen status niin tärkeää.

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Ei joutunut miettiin menin vaan seuraava päivänä ja jäin sinne.
Kyllä minä toisessa kaupungissa asuin virallisesti vaikka ei asuinkuntaa vaihettu virallisesti koska kotiosoite oli vanhempanI luona.
Sitten se tapahtu myöhemmin vuosien jälkeen koska hommattiin asunto minulle ja mies muutti mukana ja sen asunto oli sitten tyhjillään ja sit se muutettiin joskus myöhemmin yhteen virallisesti.
En nyt koe mitään suurta ongelmaa, voihan kaikesta tehdä ongelman jos haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Työpaikkaa en koskaan miettinyt koska ei oltu työ elämässä vaan koulua mietin.

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Noh minä en kotona edes asunut enää noin 14 vuotiaana koska menin sisarelta sisarelle hoitamaan lapsia noin nelisen vuotta ja sit vaan miehelle kävelin kilometrejä 5km
Mutta kotona käydessä joskus
Kävelin hoitaan sisarenlapsia 20km

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Minä kävelin joka paikkaan koska minulla ei ollut rahaa ja hoidin vain ruokapalkalla Ja sain tupakkaa ei siinä rahoista puhuttu.

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Eli en miettinyt vaan hoidin velvollisuudet. kouluun oli matkakortti( kaksi kertaan päivässä) joita vain koulupäivinä käytin koska ei toiminut muina aikoina.
Puhelin oli alkuun joku citypuhelin mihin joutui käveleen kilometrejä jos soitti kotoa.

Eli sellainen nuoruus🤔

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

17 vuotiaana olin työharjoittelussa ja hoidin siskoni lapsia ja hänen kotiaan, en rahoja käyttänyt kun samassa pihalla päiväkoti missä kävin töissä vasta kesällä ostin jo hääpuvun itselleni virallisesti ja isäkin lainasi.
en tiedä maksoko takaisin mutta oli minulla rahaa koska en käyttänyt niitä koska ei ollut menoja minusta ja en ollut koskaan käsitellyt rahaa tililtä.

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Eli yksinkertaisesti olin vain lasten kanssa siskonikin sanoi minun läsnä ” tuu tänne kun minulla ei ketään seurana” vaikka olin hänen luonaan. Minun olemassa olo tuli korvaamattomaksi koska siskoni huusin minun pitää olla siellä kun menin kotio kerran ja sovin siitä.
En siis tajunnut miksi se suuttu mutta eipä se minua nähnyt.

Mutta kerran päättivät mies olisi lähtenyt toiseen maahan töihin minä sanoin etten lähde siihen mukaan.
En lähtenyt uhraamaan elämääni heille, en sitoutunut siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Asuitteko eri kaupungissa? Pitikö sinun miettiä mistä saat uuden työpaikan?

Siis eipä se minulle kertonut mutta isälleni itkin asiaa isäni soitti sanoi” anna hänenkin pitää lepoa.”
Silloin minä itkin etten muuta tee kuin koko ajan teen, eikä edes lepoa saa pitää vaikka sovin tämän ,enkä edes ole siellä kun kuulin sanomansa” tule vaan tänne kun kukaan ei ole seurana” ja minulle sanoi isäni puoliso. ”Sehän pitää sinua huonekaluna”

Joten kesällä sitten menin pohjoisiin taas toiselle siskolleni taas myös niitä poikia hoisin ja olin tavannut myös nuoren miehen jonkin TV-chatin teksti-tv kautta jonka tapasin ja kun minusta ei kukaan huolehtinut vaan huolehdin itse ja minulla loppu kännykästä akku, siskoni muuttui hysteeriseksi ja sai myös sakot kun ajoi etsimällä minua ja minut etsintä kuulutettiin.
Olin vain yhden yön 20 vuotiaan miehen kanssa liikkeellä sen autolla ja arvakkaa miten minut koettiin, mitä minulta vietiin kännykkä ja kuulemma olin ”kovin uhmaikäinen” kun sanoin ettette enää saa minuun sit yhteyttä kun veivät puhelimen,joten katkesi siihen mieheen yhteys.

Eikä edes mitään tehty paitsi kerrottiin omista elämistä ja käytiin kotossa , kokeilin sen autoa ja ajoin suoraan puuta päin kun en osannut peruuttaa. Olipas kiva päivä.


Nonii minulla ei ollut mitään yhteyden ottoa enää kenenkään ollut taas sitten sisareni toiselle hoidin taas lapsia hommasi minulle uuden liittymän ja kännykän.

Joten siinä on minun nuoruus.🙄

valtakunta kirjoitti:

Eli en miettinyt vaan hoidin velvollisuudet. kouluun oli matkakortti( kaksi kertaan päivässä) joita vain koulupäivinä käytin koska ei toiminut muina aikoina.
Puhelin oli alkuun joku citypuhelin mihin joutui käveleen kilometrejä jos soitti kotoa.

Eli sellainen nuoruus🤔

Sori nyt vaan mutta en jaksaa lukea sepustuksiasi.

Mutta ne eivät ainakaan liity aloittajan tilanteeseen koska hän on aikuinen ihminen jahänellä on ymmärtääkseni (en ole lukenut koko ketjua) omistusasunto ja työpaikka eri paikkakunnalla joten niistä pitäisi luopua miehen takia.

Oletko ap;n ex? 🙈

Anonyymi kirjoitti:

Oletko ap;n ex? 🙈

Pakko olla, ei kukaan muuten niin reakoi?

Tuli outo devajuukukkude- fiilis..

Wwuwuw kirjoitti:

Tuli outo devajuukukkude- fiilis..

Joo, tuli "mökkifiilis" 🙄

Hyvä kirjoitus.

Kauniita sanoja ja teoriaa ja silti olet eronnut ja sinkku hahah

Anonyymi kirjoitti:

Kauniita sanoja ja teoriaa ja silti olet eronnut ja sinkku hahah

Elämäksi kutsutaan. Hyvä jos sulla on salaisuudet täydelliseen ja virheettömään "suoritukseen".

Parisuhteeseen ei riitä pelkkä rakkaus. Se on hyvä sinunkin pitää mielessä. Jos toinen kuten ap tässä ei kestä ko. miestä neljää päivää enempää, niin mitenköhän mahtaisi yhteisasuminen onnistua...?

Ja jos loukkaantuu siitä, ettei toinen halua muuttaa yhteen, niin sehän kertoo nimenomaan yhteenmuuttoa haluavan kyvyttömyydestä ottaa toinen huomioon. Aika huono homma.

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kenenkään valmiiseen omaan kotiin. Jos muutetaan yhteen, niin muutetaan a) "uuteen" asuntoon - eli etsitään yhteinen asunto, joka rakennetaan molempien mielen mukaiseksi. b) paikkakunnalle, joka molemmista on ok.

Aina kannattaa myös miettiä miksi pitäisi asua yhdessä. Siksikö, että haluaa paljon turhaa keskustelua arjesta? Klassinen esimerkki; miten hammastahnaa puristetaan, onko vessanpöntön kannet kiinni vai auki.

Anonyymi kirjoitti:

Parisuhteeseen ei riitä pelkkä rakkaus. Se on hyvä sinunkin pitää mielessä. Jos toinen kuten ap tässä ei kestä ko. miestä neljää päivää enempää, niin mitenköhän mahtaisi yhteisasuminen onnistua...?

Ja jos loukkaantuu siitä, ettei toinen halua muuttaa yhteen, niin sehän kertoo nimenomaan yhteenmuuttoa haluavan kyvyttömyydestä ottaa toinen huomioon. Aika huono homma.

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kenenkään valmiiseen omaan kotiin. Jos muutetaan yhteen, niin muutetaan a) "uuteen" asuntoon - eli etsitään yhteinen asunto, joka rakennetaan molempien mielen mukaiseksi. b) paikkakunnalle, joka molemmista on ok.

Aina kannattaa myös miettiä miksi pitäisi asua yhdessä. Siksikö, että haluaa paljon turhaa keskustelua arjesta? Klassinen esimerkki; miten hammastahnaa puristetaan, onko vessanpöntön kannet kiinni vai auki.

Outo viestiketju.

Yhdet ja samat jotka vastaavat.

Näin se on.
Jos epäröit niin sinulla on hyvä syy siihen, näet punaista.
Ja se on hyvän merkki.

Jotain on, mikä ei täsmää.

Älä anna kenenkään painostaa.



Kyllä sinä ehdit aikanaan, - sitten kun olet varma asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Outo viestiketju.

Yhdet ja samat jotka vastaavat.

Näin se on.
Jos epäröit niin sinulla on hyvä syy siihen, näet punaista.
Ja se on hyvän merkki.

Jotain on, mikä ei täsmää.

Älä anna kenenkään painostaa.



Kyllä sinä ehdit aikanaan, - sitten kun olet varma asiasta.

Ihmetyttää myös tuo että on "pyytänyt".
Ei siis "kosinut".

Näiden kahden ehdotuksen välillä on suuri ero.

Tuo "pyytäminen" on hataralla pohjalla.
"Kosiminen" tarkoittaisi että hänen aikomuksensa ovat vakaat ja on tarkoituksenaan ottaa vastuu, ja että todella rakastaa sinua.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmetyttää myös tuo että on "pyytänyt".
Ei siis "kosinut".

Näiden kahden ehdotuksen välillä on suuri ero.

Tuo "pyytäminen" on hataralla pohjalla.
"Kosiminen" tarkoittaisi että hänen aikomuksensa ovat vakaat ja on tarkoituksenaan ottaa vastuu, ja että todella rakastaa sinua.

Ei voi kosia, jos ei naimisiin aio, mutta avoliitto kiinnostaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi kosia, jos ei naimisiin aio, mutta avoliitto kiinnostaisi.

Et ole ap.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi kosia, jos ei naimisiin aio, mutta avoliitto kiinnostaisi.

Avokki maksamaan puolet kuluista, mutta on tyhjän päällä??