Voimme kysyä, onko EU vuonna 2020 sama unioni, johon kansanäänestyksellä aikanaan liityimme? Jos EU:n 750 miljardin euron ”elpymisväline” hyväksytään, vastaus on selkeästi, että ei ole, Jari Koskela kirjoittaa.
Suomi saa vähemmän kuin maksaa
EU:n perussopimuksen artikla 310 artikla kieltää EU:ta ottamasta lainaa omiin kuluihinsa. Tätä täydentävät artikla 123, joka kieltää jäsenvaltioiden rahoituksen Euroopan keskuspankin kautta, ja artikla 125, joka kieltää jäsenvaltioita ottamatta kannettavakseen toisten budjettivastuita, kuten velkoja.
– Artiklan 122 mukaan hätätilassa yksittäiset maat voisivat poiketa sovitusta, mutta sitä tulkintaan nyt hyvin laveasti ja mielestäni erittäin kyseenalaisesti. Aiheesta voidaan esittää perusteltuja kysymyksiä oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen. Rikotaanko nyt perussopimusta ja kuinka monessa kohtaa? Entä rikotaanko samalla Suomessa vielä omaa perustuslakiamme? Miksi budjettivaltaa halutaan siirtää EU:lle?
– Suomi saa EU:lta vähemmän kuin sinne maksaa. Hätärahoituspaketista maksaisimme 6,6 miljardia ja meille palautuisi arviolta 3,2 miljardia. Nettomaksuosuutemme olisi siis noin 3,4 miljardia. Tämä summa on enemmän kuin puolustusministeriön budjetti (3,2 miljardia) tai enemmän kuin vuodessa maksamme äitisavustusta, lapsilisiä, elatustukia ja asumistukia yhteensä (3,1 miljardia), Koskela huomauttaa.
Hyvinvoinnin alasajo alkanut
Koskelan mielestä tulevaisuudessa ainoa ratkaisu paisuneeseen EU-velkaan on EU:n verotusoikeus.
– Jokainen voi kysyä, voidaanko suomalaisten verotaakkaa nostaa 5 tai jopa 10 prosentin EU-verolla. Ei tietenkään. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää valtion budjetin karsiminen, missä sosiaali- ja eläkemenot ovat suurimmat menoerät. Elpymisvälineen avaavan tien päässä odottaakin hyvinvointivaltiomme alasajo. Isiemme ja äitiemme uhraukset maamme ja perustuslain puolesta valuvat hukkaan, Koskela toteaa.
– Perustuslakivaliokunta on linjannut, että Suomen pitäisi vastustaa sekä EU-tason velkaa että lahjoitusrahaa. Suuri valiokunta ja pääministerimme käsittämättömällä tavalla ohittivat perustuslakimme korkeimman tulkitsijan suosituksen. Tämä epäkohta on korjattava eduskunnassa, jonka pitää estää Suomelle ja EU:lle tuhoisan paketin eteneminen.
Suomi saa vähemmän kuin maksaa
EU:n perussopimuksen artikla 310 artikla kieltää EU:ta ottamasta lainaa omiin kuluihinsa. Tätä täydentävät artikla 123, joka kieltää jäsenvaltioiden rahoituksen Euroopan keskuspankin kautta, ja artikla 125, joka kieltää jäsenvaltioita ottamatta kannettavakseen toisten budjettivastuita, kuten velkoja.
– Artiklan 122 mukaan hätätilassa yksittäiset maat voisivat poiketa sovitusta, mutta sitä tulkintaan nyt hyvin laveasti ja mielestäni erittäin kyseenalaisesti. Aiheesta voidaan esittää perusteltuja kysymyksiä oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen. Rikotaanko nyt perussopimusta ja kuinka monessa kohtaa? Entä rikotaanko samalla Suomessa vielä omaa perustuslakiamme? Miksi budjettivaltaa halutaan siirtää EU:lle?
– Suomi saa EU:lta vähemmän kuin sinne maksaa. Hätärahoituspaketista maksaisimme 6,6 miljardia ja meille palautuisi arviolta 3,2 miljardia. Nettomaksuosuutemme olisi siis noin 3,4 miljardia. Tämä summa on enemmän kuin puolustusministeriön budjetti (3,2 miljardia) tai enemmän kuin vuodessa maksamme äitisavustusta, lapsilisiä, elatustukia ja asumistukia yhteensä (3,1 miljardia), Koskela huomauttaa.
Hyvinvoinnin alasajo alkanut
Koskelan mielestä tulevaisuudessa ainoa ratkaisu paisuneeseen EU-velkaan on EU:n verotusoikeus.
– Jokainen voi kysyä, voidaanko suomalaisten verotaakkaa nostaa 5 tai jopa 10 prosentin EU-verolla. Ei tietenkään. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää valtion budjetin karsiminen, missä sosiaali- ja eläkemenot ovat suurimmat menoerät. Elpymisvälineen avaavan tien päässä odottaakin hyvinvointivaltiomme alasajo. Isiemme ja äitiemme uhraukset maamme ja perustuslain puolesta valuvat hukkaan, Koskela toteaa.
– Perustuslakivaliokunta on linjannut, että Suomen pitäisi vastustaa sekä EU-tason velkaa että lahjoitusrahaa. Suuri valiokunta ja pääministerimme käsittämättömällä tavalla ohittivat perustuslakimme korkeimman tulkitsijan suosituksen. Tämä epäkohta on korjattava eduskunnassa, jonka pitää estää Suomelle ja EU:lle tuhoisan paketin eteneminen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pankkeja tässä pelastetaan Ranska ja Saksan. Merkel oli alussa kovasta yhteisvastuun vastuttaja mutta tämä Ranskan jehu kävi selventämässä mitä tässä pelastetaan joha Merkkelille selvesi.
Käytännössä pankit pelastetaan aina, koska se vaihtoehto olisi dramaattinen.
Jokainen voi miettiä, että mitä säästöille tapahtuu, kun pankki menee konkurssiin. Lainat ei mitätöidy, koska ne ovat konkurssipesän omaisuutta ja ne peritään varmasti. Säästöjesi osalta olet yksi velkoja konkurssipesässä, ja mahdollisuudet saada euroakaan takaisin on minimaaliset.
Aivan toinen juttu on se laajempi kokonaisuus johon pankki ja rahoitustoiminta liittyy. Pankkitoiminta on aivan avainasemassa yritystoiminnassa ja investoinneissa. Näillä taas on suora vaikutus työllisyyteen.
Henkirikollisuus+Ruotsissa+pahenee+entisestään+–+Lasten+raiskaukset+lisääntyivät+peräti+40%+kesäkuussa+2020
EU on kaiken pahan alku ja vapaaliikkuvuus.
Töitä ei tehdä eikä veroja makseta jonkun EU maan vuoksi ,jokainen maa hoitaa itse tulot ja menot silloin kannattaa tehdä töitä. EU on paska.
Nyt Niinistökin puhuu kui ka yhteinen velka on EU, n sääntöjen rikkomista, vähän myöhäistä. Saksa ja Ranska päättivät ja muut taputtivat mutta jos britit olisivat EU, ssa näin ei olisi tapahtunut.
Näin olisi ja tämän sutkiuden takia ne lähti kolhoosista.
Filippiineillä maanantaina itsemurhahyökkäyksen tehneet terroristit olivat ääri-islamistisen ISIS-ryhmän miesterroristien leskiä. Asiasta kertoi Filippiinien armeija keskiviikkona.