Mistä tehty jälkiruoka?

Intissä (Riihimäen Viestirykmentti, 70- luvulla) mielijälkkärini oli kellertävä, sitkas kiisseli joka tunnettiin nimellä Vääpelin Räkä. Se kruunasi ruokailun, silloin harvoin kun sitä sai!

Tietääkö kukaan miten sitä valmistetaan? Pitääkö olla esim. sahramia?
4799
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat
  • ...siinähän niitä ohjeita tulikin, nyt ei muuta kun kokkaamaan.
    Hyvää se oli ja gutaa teki, mutta tämä "Vaniljakiisseli tunkeutuu pikkuhiljaa syvemmälle kehoosi ja juuri ennen org..." on jo vähän yliampuvaa!
    Riksun kahvi "petrooli"ei sitten niin laadukasta enää ollutkaan- sehän tarjoiltiin suuressa metallikannussa, nesteen pinnalla vain välkähtelivät kakki sateenkaaren värit...

    Äänestä

  • Morse kirjoitti:

    ...siinähän niitä ohjeita tulikin, nyt ei muuta kun kokkaamaan.
    Hyvää se oli ja gutaa teki, mutta tämä "Vaniljakiisseli tunkeutuu pikkuhiljaa syvemmälle kehoosi ja juuri ennen org..." on jo vähän yliampuvaa!
    Riksun kahvi "petrooli"ei sitten niin laadukasta enää ollutkaan- sehän tarjoiltiin suuressa metallikannussa, nesteen pinnalla vain välkähtelivät kakki sateenkaaren värit...

    Sunnuntaisin tarjottiin muonavahvuuteen jääneelle porukelle tosiaankin "kahviksi" kutsuttua ruskehtavaa nestettä, jonka maku sai aikaan kahvista kauaksikin poikkeavia mielikuvia.

    Tositehokasta laksatiivia se ainakin oli. Kahvilta majoitusyksikköön poistuttua sai olla varma, että ähkimön ovelle muodostui hetikohta pitkä jono!

    Syksyllä 1969 Tasavallan Sotaväkeen mennessäni painoin 75 kg. Halusin saada "ilmaisilla sapuskoilla" korpusta lisää; tavoitteeni oli 85 kg:ssa. Riksussa olin Etukasarmin pikkuruokalan asiakas (RAuK sijaitsi silloin siellä). Sain kurssijulkaisun matrikkeliosaan maininnan "...Tuhosi ruokalassa autokuorman kokoisia annoksia". RAuK:n päättyessä olinkin jo puolivälissä tavoitteestani eli painoin 80 kg. Seuraavassa oppilaitoksessa oli kuitenkin muutakin liikettä kuin ranteen verryttelyä sähkötyssalissa, joten kuihduin ennen reserviin siirtymistäni taas kapoisemmaksi, 78 kg:aan.

    Tämän hetken tavoitteeni olisi päästä taas kerran tuohon 85 kg:aan, mutta tällä kertaa ylhäältä päin. Painoni on ollut viimeiset 15 vuotta haarukassa 90-99 kg ("isojen poikien" kolminumeroinen haamuraja on kuitenkin yhä rikkomatta). Tämän vuoden alussa olemusta oli 97 kg:n verran. Nykyisellään vaaka näyttää 87-88 kg:n lukemia, joten tavoite ei vaikuta aivan epärealistiselta.

    Tuo Intin petroli saattaisi auttaa elopainon alentamispyrkimyksissä, ainakin aina hetkellisesti!

    Äänestä

  • ViestiR 1970 kirjoitti:

    Sunnuntaisin tarjottiin muonavahvuuteen jääneelle porukelle tosiaankin "kahviksi" kutsuttua ruskehtavaa nestettä, jonka maku sai aikaan kahvista kauaksikin poikkeavia mielikuvia.

    Tositehokasta laksatiivia se ainakin oli. Kahvilta majoitusyksikköön poistuttua sai olla varma, että ähkimön ovelle muodostui hetikohta pitkä jono!

    Syksyllä 1969 Tasavallan Sotaväkeen mennessäni painoin 75 kg. Halusin saada "ilmaisilla sapuskoilla" korpusta lisää; tavoitteeni oli 85 kg:ssa. Riksussa olin Etukasarmin pikkuruokalan asiakas (RAuK sijaitsi silloin siellä). Sain kurssijulkaisun matrikkeliosaan maininnan "...Tuhosi ruokalassa autokuorman kokoisia annoksia". RAuK:n päättyessä olinkin jo puolivälissä tavoitteestani eli painoin 80 kg. Seuraavassa oppilaitoksessa oli kuitenkin muutakin liikettä kuin ranteen verryttelyä sähkötyssalissa, joten kuihduin ennen reserviin siirtymistäni taas kapoisemmaksi, 78 kg:aan.

    Tämän hetken tavoitteeni olisi päästä taas kerran tuohon 85 kg:aan, mutta tällä kertaa ylhäältä päin. Painoni on ollut viimeiset 15 vuotta haarukassa 90-99 kg ("isojen poikien" kolminumeroinen haamuraja on kuitenkin yhä rikkomatta). Tämän vuoden alussa olemusta oli 97 kg:n verran. Nykyisellään vaaka näyttää 87-88 kg:n lukemia, joten tavoite ei vaikuta aivan epärealistiselta.

    Tuo Intin petroli saattaisi auttaa elopainon alentamispyrkimyksissä, ainakin aina hetkellisesti!

    oliskohan tossa kiisselissä ollut silloin sitä "Jarrua"tai ainakin huhut liikkui jarrua olevan kiisseleissä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Morse kirjoitti:

Intissä (Riihimäen Viestirykmentti, 70- luvulla) mielijälkkärini oli kellertävä, sitkas kiisseli joka tunnettiin nimellä Vääpelin Räkä. Se kruunasi ruokailun, silloin harvoin kun sitä sai!

Tietääkö kukaan miten sitä valmistetaan? Pitääkö olla esim. sahramia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu