Seka seksi- että suhdepalstoilla havaitsee, kuinka joku ymmärtää toisen kirjoituksen jopa päinvastaisena, kuin se on tarkoitettu. Vikaa on sekä ilmaisussa että ymmärtämisessä.
Ongelma on paremminkin yleinen kuin harvinainen. Ongelma olisi vältettävissä vain siten, että kaikki käyttäisivät yhteistä kieltä ja tulkitsisivat sitä yhtäläisesti, mutta se ei ole mahdollista, sillä lahjakkuusseikat ovat esteenä.
Ongelma syntyy myös siitä, että käytännöllisesti katsoen kukaan ei lue suoraan vastapuolen kirjoituksia, vaan suuresti muuttuneita muiden kirjoituksia. Muistanet leikin "Rikkinäinen puhelin".
Valtaosa keskusteluja menee siten aiheen ohi, jopa väitetään toisen sanoneen päinvastaista. Lopusta käydään kiistaa, mitä se ja se sana merkitsee.
Ongelma on paremminkin yleinen kuin harvinainen. Ongelma olisi vältettävissä vain siten, että kaikki käyttäisivät yhteistä kieltä ja tulkitsisivat sitä yhtäläisesti, mutta se ei ole mahdollista, sillä lahjakkuusseikat ovat esteenä.
Ongelma syntyy myös siitä, että käytännöllisesti katsoen kukaan ei lue suoraan vastapuolen kirjoituksia, vaan suuresti muuttuneita muiden kirjoituksia. Muistanet leikin "Rikkinäinen puhelin".
Valtaosa keskusteluja menee siten aiheen ohi, jopa väitetään toisen sanoneen päinvastaista. Lopusta käydään kiistaa, mitä se ja se sana merkitsee.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kieli on vallankäytön väline ja kielen avulla teemme asioita. Tuotamme tulkintoja todellisuudestamme, jotka ovat ristiriitaisia ja epäyhdenmukaisia. Eri asioista on kulttuurissamme eläviä diskursseja, joita käytämme kun esim. puhumme esim. maahanmuutosta. Puhe tuotetaan noin kymmentä diskurssia käyttäen esim. Nationalistinen, Me- ja muut, Kansainvälisyys Vastuullisuus diskurssi. Todellisuus on sosiaalisesti rakentunutta, yksilö sanoo harvoin mitään uutta! Tai omaa mielipidettä!
Pari lisäkysymystä. Mitä oleellista eroa näet nationalistisella ja me-ja-muut -diskurssilla?
Kun sanot todellisuuden olevan "sosiaalisesti rakentunutta", tarkoitatko että se on todellisuuden ominaisuus, vain meidän todellisuuskuvamme ominaisuus?
Jos jostakin asiasta on olemassa tieteellinen totuus, onko merkitystä sillä, olemmeko tieteellisen totuuden kannalla vai emme, vaiko sillä, että olemme eri mieltä tai samaa mieltä kuin muut?
Ai niin,
<<Kieli on vallankäytön väline...<<
Onko mielestäsi olemassa jokin esine tai ilmiö, joka ei ole vallankäytön väline? Mikä esimerkiksi?
Totuudet syntyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ne ovat sidottu aikaan ja paikkaan. Esim. Hulluuden määritelmä = konstruktio on vaihdellut eri aikoina. Jokin diskurssi saa tiettynä aikana "totuuden" aseman ja ihmiset käyttävät tätä diskurssia ilmiötä tulkitessaan.
Esim Berger & Luckman .Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen niminen teos. Sosiaalinen konstruktionismi. Diskursseille on olemassa vastinparit. Eli vastakkaiset tulkintatavat. Esim rasistinen tulkinta on nationalistista esim. Johtoajatus suomalaiset kaikessa etusijalle. Siihen yhdistetään me- ja muut puhetta. Puhe tuotetaan esim. rakentamalla maahanmuuttajista suomalaisten kanssa täysin vastakkainen tulkinta: ovat rikollisia ja laiskoja kun suomalaiset ahkeria ja rehellisia. Mitkään näistä eivät perustu faktoihin. Kyse on kielen avulla tehtävästä vallankäytöstä. Konstruktioista.
Entä jos emme puhukaan tämän tyyppisistä totuuksista, vaan muuttumattomista, esimerkiksi valonnopeudesta. pienimmästä etäisyydestä, atomiytimien protonien määrästä ja sitä vastaavasta elektronivaipasta, kemiallisen yhdisteen rakenteesta, putoavan liikkeen kaavasta, aineen sulamispisteestä tai π:n arvosta?
Joskus konstruktionismissa on myös esitetty väite,että tidekin on vain diskurssi. Kyllähän nämäkin esim. Fysiikan "totuudet" muuttuvat eri aikoina!
Ajatus siis sama kuin monilla 80-luvun sosiologeilla, mutta diskurssi-sanaa ei silloin käytetty.
Typo. Tiedekin
Kyllä. Myös sosiaalipsykologiaan ja muihin yhteiskuntatieteisiin.
Niinhän se on.
Loirimaista lonkeroa.
Sana diskurssi lienee (ollut?), että jos sen peruskansalainen kuulee yliopistopiirin ulkopuolella, niin aiheuttaa perääntymisen ja vastareaktiota heti: yliopistollista sisäpiirihöpötystä ja "tyhjäkäyntiviisasteluja kaikki". Kaiketi syytäkin, koska käsite epämääräinen, ja jouduttaneen määrittelemään usein tutkimuskohtaisesti uudelleen?
Aloittaja tuskin tarkoitti näitä sosiologiatutkimusten oheistermejä, vallankäytön teorioita ja konstruktionismeja, joku vaan pokkana vetäisi homman viisauksissaan sinne;
vaan tarkoitti ihan arkipäiväisiä some -pulinoita, -käyttäytymistä ja -vääntelyjä tahattomiakin, netissä ja muualla, "vikaa ilmaisussa ja ymmärtämisessä", koska "lahjakkuusseikat esteenä".
---
Tämä palsta itsessään antaa jo paljon matskua aiheesta, esimerkkinä huomasin kun selailin lähellä olevaa peräti "überpitkää" ketjua
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16515498/voiko-quotnormaalinquot-nuoruuden-elaa-katsomalla-tv-sarjoja-ja-elokuvia
kun miltei koko ketju koostuu väärinkäsityksistä ja sitten lisäselittämisistä näitten väärinkäsitysten päälle, huolimatta sitkeistä oikomisyrityksistä.
Ja kyllä, käydään kovasti kiistaa mitä mikin (arkipäiväinenkin sana) merkitsee.
Nykyistä somemaailmaa... ;)
Ja mitähän ihmettä te teette sinkkupalstalla jorisemassa joutavia. Menkää muualle ja sinne piireihinne.ei kiinnosta tyhjänpäiväisyydet. Heippa ja hyvästi.iäksi,kiitos👿
Sinkkupalstalla käsitellään parinvalinnan kysymyksiä. Näistä vallitsee lukuisia tutkimuksen vastaisia näkemyksiä. Siksi tutkimuksen esille saamaa käyttäytymistä ja tietoa tulee käsitellä juuri täällä.
Parinvalinnan kysymyksiin ei tutkimuksilla saada selvyyttä, vaikka miten asiasta jankutat. Ihmiset eivät käyttäydy kaikki keskenään samalla tavalla, yleistyksiä suppeista tutkimuksista tehdessä ei päästä kuin raapaisemaan hyvin pienen otannan pintaa.
Opiskelin 80-luvulla mm. kulttuuriantropologiaa, sosiaaliantropologiaa, sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa, enkä missään kuullut sanaa diskurssi. Diskursseihin liittyvät ajatukset olivat kylläkin esillä.
<<Aloittaja tuskin tarkoitti näitä sosiologiatutkimusten oheistermejä, vallankäytön teorioita ja konstruktionismeja, joku vaan pokkana vetäisi homman viisauksissaan sinne;...<<
Aivan oikein, tarkoitin juuri normaalikeltä ja keinoja, joilla yritetään saada keskustelukumppani ansaan.
Tämä palsta jos mikä on nimenomaan joutavien paikka. Se on vuosien saatossa nähty lukuisia kertoja.
Kyllähän tänne samalla tavalla mahtuu muidenkin tyhjänpäiväiset jorinat kuin sinunkin.
Seliseli ja ruuvimeisseli. Et ole sinkku. Mene vaikka perheellisten sivuille jos uskallat👿
Siis nämähän on todellisuudessa harvoja järkeviä keskusteluja tällä palstalla... Osa on pinnallista skeidaa ja "mitä laittaisit kumppanillesi ruuaksi".
Sosiologiassa on kehitetty laadukas keino parinvalinnan operationaalistamiseksi tutkimusta varten. Se on parinvalinnan jakaminen useisiin osiin eli faktoreihin. Näiden merkityskertoimet määrätään vastakkaisen sukupuolen arvion mukaan ja samoin kullakin faktorilla saatu pistemäärä. Pistemäärät lasketaan merkityskertoimilla kerrottuna yhteen, jolloin saadaan kokonaishaluttavuus.
Linkki?
Ja loppupeleissä kuitenkin pariutumisessa väliä on vain sillä, klikkaako osapuolilla keskenään.
Tämä nähdään mm. näissä tv:n deittailuohjelmissa, joissa "asiantuntijat" parittavat toisilleen tuntemattomia ihmisiä tarkkojen tutkimustulosten perusteella. Kaikki speksit on päällisin puolin kunnossa koska näin "asiantuntijat" ovat "tutkimusten perusteella" todenneet, mutta pariskunta ei silti tykästy toisiinsa. Miksi?
Nuo tutkimukset perustuu siihen, että tuollainen kliininen parittaminen toimisi. Oikeassa elämässähän moisilla ei ole puupennin verran väliä. Vaikka pari olisi paperilla kuin toisilleen luodut, ei rakkaus roihahda ellei sitä parjattua kipinää ja kemiaa löydy.
Unohdit mainita "liitteet".
Minua vaan kiinnostais, käytetäänkö tuollaisia faktoreita oikeasti tutkimusmenetelminä. Jokin sosiologian alkeetkin oppikirja riittäisi, jos siellä seltetään menetelmän periaatteet ja käyttö.
Kyllä ainakin ennen oli käytetty, koska Allardt selosti luennollaan faktoreihin jakamista 60-luvulla ja saatuja tuloksia, joiden mukaan parikkien tasoerot ovat ällistyttävän pienet. Eiköhän parinvalinta jo ole perusteellisesti tutkittu, joten veikkaan, että se on jo pääosin pantu ad acta, vaikka se common sense -väelle vielä onkin ihme ja kumma.
Sinänsä faktoreihin jakaminen on muutenkin sosiologisen tutkimuksen peruskauraa.
Käsityksesi perustuvat 60-luvun luentoihin? Okei. Mutta et siis oikeasti ole lukenut tutkimuksia aiheesta?
Piipahdin sosiologian puolella 60- ja 80-luvulla todetakseni, että sosiologinen kuva oli yhtäpitävä biologisen kanssa.
Aloittaja tarkoittaa jälleen kerran, että ihmiset jotka ajattelevat ja toimivat eri tavalla kuin hän itse ovat väärässä. Vain hän itse on kaikessa aina oikeassa. Muita näkemyksiä ei sallita.
On eri asia 1. ajatella mitä ajattelee ja 2. tutkia.
Biologinen tutkimus on jo niin pitkällä, että perusasioista, kuten parinvalinnasta, ei voi erehtymättä olla eri mieltä. Biologian perusasioista ei tutkijain ja biologiaan perehtyneiden piirissä esiinny erimielisyyttä.
Sen sijaan kohdan 1. eli common sense -ajattelusta valitsee hyvinkin monia versioita. Yleensä ne kuitenkin painottuvat siten, että ne ovat kauttaaltaan tutkimuksen vastaisia.
ainakin some "keskustelujen" osalta, kuka fiksu voisi olla eri mieltäkään aloituksen kanssa
toki anonyymisti "kaikki" haluaa kirjoittaa omiaan, mutta sehän on tahallista,
vähän kuin politiikassa hallitus vastaan oppositiorintama; kaikki haluavat kalastella omiensa puolesta
kun sitten joskus pitäisi saada aikaan jotain yhteismitallista, tasapainoinen fiksuus on pakko tulla mukaan
Parinvalinnan biologinen ja etenkin psykologinen monimuotoisuus selviäisi tutkijallekin, jos vaikka joskus poistuisi kotiseinien sisältä ja avaisi silmänsä. Tuolla kylillä tulee jos jonkinmoista pariskuntaa vastaan.
Käyttäytymiseen monimuotoisuus on ilmeinen. Ihmistutkimus, kuten myös lajin käyttäytymisen biologinen tutkimus, on AINA keskimääräisen käyttäytymisen tutkimusta. Haluttaessa tuloksen tarkempaa selvitystä, ilmoitetaan myös keskipoikkeama, joka on keskimääräinen poikkeama keskimäärästä.
Tutkijalle on mahdoton ajatus panna erilaisia poikkeamia johonkin muottiin, Prokrusteen vuoteeseen.
Olet sekaisin kuin seinäkello. Ärsytät täällä kivoja ja kilttejä ihmisiä ja teet heistä kiukkuisia piruja👿ota vastuu plörinöistäsi joilla satutat ihmisiä. Menikö perille vai piirtääkkö vielä pitäisi.👿👿👿👿👿👿👿👿
Ärsyttää millä tavalla? 🙄 Mikä noissa jutuissa ärsyttää?
Ja koska keskimääräisen käyttäytymisen tutkimuksessa tutkitaan vain hyvin pienen otannan käyttäytymistä, ei nuo tutkimukset ole koskaan edes yleispäteviä.
Sama kun kysyisi vihreiltä feministeiltä tyytyväisyyttä nykyhallitukseen. Sama kuin tutkisi yksityisautoilijoiden suhtautumista bensaveron korotukseen.
Saa mieleisensä tuloksen, kun kysyy sopivilta ihmisiltä.
Oikean tutkimuksen perus on vinoton otatanta. Otannan tulee olla riittävän suuri. Otannan tekotapa ilmoitetaan ja todennäköinen virhemarginaali ilmoitetaan, mikä tavallisesti on viisi tuhannesosaa.
Ihmisiä on maapallolla n. 7,8 biljoonaa. Mikä olisi tutkijan mielestä riittävän suuri otanta, jotta saataisiin aidosti kattava tutkimus tehtyä?
Jos tutkija on sitä mieltä, että kymmenen/ sata/ tuhat ihmistä riittää "oikeaan" tutkimukseen ja kattavaan otantaan, tutkija on todella harhainen.
Paljon on myös kiinni siitä missä tutkija tutkimuksiaan väsää. Kuten jo todettu: on helppoa saada mieleisensä tulos, kun kysyy sopivilta ihmisiltä.
Viittaat usein 60- ja 70-luvun luentoihin ja koulutukseesi. Ymmärtänet kouluja käyneenä miehenä että aika on ajanut ohi noin muinaisista käyttäytymistutkimuksista.
Ihmisiä on kylläkin 7,8 miljardia. Biljoona on eri luku.
Olet oikeassa, tapaan lukea enemmän englanniksi joten pääsi käymään ajatusvirhe kääntäessä suomeksi. Kiitos korjauksesta.
Kielen koukerot kuin loirin lonkerot.
Sydänvikaisen lentokapteenin peruslaulu, lentävä puliukko: https://www.youtube.com/watch?v=D7ftCh40GnY
Siinäpä juoma: Flame Bastard, kreetalla joskus tuli juotua tuollainen, sininen liekki juomassa ennen juomista puhaltaa sen liekin pois jos haluaa.
Kun noita toisten artistien juttuja kuuntelen, on aika tumma sävellaji A-duuri-molli mitä oli itsellä, ei aivan c-duuria.
On aivan hyvä tuo levymme aika tumma tuo sävellaji todella niin a-duuri-molli, yritän saada idean vaikka c-duuriin, pirteämmäksi kappaleeksi jos saan idean niin sävellän.